Räikeimmät ylilyönnit häissä?
Tämän päiväisen Dr.Philin innoittamana olisi kiva kuulla kaikista räikeimmistä ylilyönneistä, mitä olette häissä/häiden valmistelussa päässeet todistamaan.
Kommentit (196)
Anoppi esti mua heittämästä kimppua kun oli niin hieno ja kallis. Toi pöytäkoristeen tilalle :D
Mulle tosin sopi olla eri huoneessa niin ei tosiaan tarttenut pitkästyä tylsien puheiden yms. aikana :) Tosin tila oli sellainen (vanha seurantalo jossa oli monta huonetta mutta mikään ei niin iso että kaikki olisivat mahtuneet) että porukka oli pakkokin jakaa huoneisiin, ja ihan luonnollista tietty että ne opiskelukaverit ovat syrjässä kun puheet varmaan kiinnostavat eniten morsiusparin sukulaisia.
Toiset häät, morsian oli miehen opiskelukaverin tuleva vaimo ja oli laittanut kaikki opiskelukaverit aveceineen istumaan toiseen huoneeseen kuin missä muu hääväki istui. Siellä me sitten könötettiin kun muu hääväki seurusteli toisessa huoneessa ja näki ohjelmat jne. Toisaalta, eipä tarvinnut katsoa tylsiä ohjelmia ja meillä oli kivaa keskenämmekin :)
Menimme naimisiin maistraatissa. Sukulaisille tarjosimme kakkukahvit kotona. Ei ollut kaasoja, ei polttareita. Ei lahjalistoja.
Ja hääkimppu on kuivatettu ja on edelleen 15 vuoden päästä muistona sellaisessa korissa, missä on lasten ristiäisruusut yms.
Se hääkimppu on kaikilla meidän suvun naisilla ollut kuivattuna tallessa. Jopa äidilläni, joka on ollut naimisissa yli 50 vuotta. Ei siitä paljoa ole jäljellä, mutta on rakas muisto hänelle.
Eli meidän häät varmaan on se pahin tyylirikko.
myös. Olin jo aamuvarhaisesta auttamassa häiden järjestelyssä hääpaikalla ja päivällä piti olla ruokaa. Olikin vihkimisen jälkeen. Jokaiselle oli varattu kirkasta, sattumatonta kasvislientä yksi kulhollinen sekä yksi pienenpieni sämpylä ilman päällysteitä. Ei mitään muuta koko päivänä!!!! Ei kakkua ei mitään. Illalla sai ostaa omalla rahalla juomia.
häät olivat koko päivän ja illan kestävät. Tarjoiluna keitto ja vesi tai mehu, sekä kahvi, ja kakku, mikä loppui kesken.
Menimme naimisiin maistraatissa. Sukulaisille tarjosimme kakkukahvit kotona. Ei ollut kaasoja, ei polttareita. Ei lahjalistoja. Ja hääkimppu on kuivatettu ja on edelleen 15 vuoden päästä muistona sellaisessa korissa, missä on lasten ristiäisruusut yms. Se hääkimppu on kaikilla meidän suvun naisilla ollut kuivattuna tallessa. Jopa äidilläni, joka on ollut naimisissa yli 50 vuotta. Ei siitä paljoa ole jäljellä, mutta on rakas muisto hänelle. Eli meidän häät varmaan on se pahin tyylirikko.
paitsi ne häät oli lähikirkossa ja sieltä kävellen kotio, hääkaffet tarjoiltiin kerrostalon kerhohuoneessa, jonka edellisenä iltana koristelimme. 30 läheisintä ihmistä pyydettiin paikalle. Ei stressiä niin minkäänlaista ja hauskaa oli!
Hääkimppua en kuivannut, miehen rintakukan sen sijaan pistin vitriiniin. Siitä on jo 13 vuotta ja edelleen yhdessä.
hääkimppuni, koska en halunnut jättää sitä kotiini pölyttymään.
Anoppi esti mua heittämästä kimppua kun oli niin hieno ja kallis. Toi pöytäkoristeen tilalle :D
ja oisit kertonut tyhmälle anopillesi, että eihän se hääkimppu ole mikä heitetään, vaan sitä heittämistä varten tehty erityinen kimppu, jossa on vain samoja kukkasia mitä hääkimpussa? Et ole sitten paljon tutkimusta häistä tehnyt jos et tätä tiennyt?!
Siis nimittäin oikeesti, ei morsian sitä OMAA kimppuaan heitä, vaan sitä varten teetetään kukkakaupassa IHAN ERITYINEN KIMPPU VAIN SITÄ VARTEN ETTÄ MORSIAN SEN JOLLEKIN HEITTÄÄ.
Ja tätä sanot räikeäksi ylilyönniksi? No jo olet kriittinen!
Kyllä mäkin sanoisin. Kuohuviini hyvää – alkoholiton siideri pahaa.
"Alkumaljoina alkoholitonta siideriä"
Ja tätä sanot räikeäksi ylilyönniksi? No jo olet kriittinen
Ei mulla ainakaan ollut. Ihan sen "virallisen" kimppuni viskasin. Kamalaa!
Mitä mä sillä olisin tehnyt?
Onnistuin löytämään varmaan 7 näistä 150 kommentista jossa syyllinen ei ollut morsian, kaaso tai anoppi =)
jossa vihkiparille tehtiin ehtoollinen kirkossa hääseremonian yhhteydessä! jalkoja ihan särki se tolkuton seisominen kun hääyleisö joutui seisomaan koko ajan!
hyvä lukea näitä kun suunnittelen omia häitä, koitetaan siis välttää nää yleisimmät mokat :D
Tyyliin, että nyt on pakko suudella, kun ollaan niin rakastuneita ja on meidän häät. Kyllä mä nyt suudelmat sinänsä häissä tietenkin ymmärrän, mutta kun ihan koko ajan ja tauotta pussaillaan teennäinen hymy huulilla. Sitä pakkopussausta oli kamalaa katsoa.
...toiset selvästi mukavampia kuin toiset, mutta pahoilta ylilyönneiltä on onneksi vältytty. Sen sijaan ystäväni häissä alkoi porukka olla illalla melkoisen tuiterissa, niin keksittiin sitten morsiamen nuorehkon sukulaistytön kanssa alkaa salaa lantrailemaan booleja miedommiksi ja voin kertoa, että hauskaa oli, kun piti toimia niiiin huomaamattomasti (oikeesti kukaan ei varmaan edes olis tajunnu)! Häät meni muuten tosi kivasti, kun porukka ei enää humaltunukaan samalla tavalla, vaan kaikki pysy siinä parhaassa, mukavassa hutikassa! =)
Morsiammelle tämä on jälkikäteen kerrottu ja myös hänen mielestään oli oikeesti tosi hyvä ja hauska idea, joten ketään ei loukattu.
Pari viikkoa sitten olin häissä, jossa morsian kokee näemmä tarpeelliseksi koko ajan korostaa rakkautta ja heidän yhteenkuuluvuuttaan. Sulhanen on toki mukana, mutta sillai maltilla. Samaa linjaahan nuo oli kuin tämän naisen muukin toiminta. Esim. jossan Fbookissa pitää jatkuvasti kirjoitella miehensä seinälle jotain "pusi, pusi" -juttuja. Kaikissa juhlissa menee istumaan syliin, nojailee, halailee jne. Äärettömän teennäistä ja tulee mieleen, täytyykö esittää jotain.
Itseäni ei julkiset halit haittaa ja itsekin saatan koskea miestä, jos mieli tekee, mutta rajansa silläkin.
selvennetäämpäs nyt hiukan:
1) En VAATINUT kaasoa ottamaan saikkua tai palkatonta vapaata tai mitään muutakaan. Pointti oli siinä, että ehdotin erästä syyskuun päivämäärää HELMIKUUSSA. Olen itse tehnyt 2-vuorotyötä, 3-vuorotyötä ja päivystystyötä jossa ollaan kiinni jopa 3 vuorokautta kerrallaan, ja tiedän että on kukkua väittää ettei saa yhtä päivää vapaata sovittua puolen vuoden päähän. En pidä itseäni kammottavana vaikka loukkaannuin kaason ylimalkaisesta kommentista "no mä en sit pääse", ja asenteesta ettei hän edes aio yrittää saada ko päivää vapaaksi. Lopulta häät pidettiin kyllä toisena päivänä.
2) Pappi oli eläkkeellä, ei muita vihkimisiä. Lopulta hän odotti lautalla sen lähtöä 20 minuuttia. Seuraava lautta meni tunnin päästä. Ymmärrän kertavilkaisun kelloon mutten sen enempää. Kaikkiaan kuitenkin pidimme papin kohelluksia enemmänkin koomisina.
3) Kyllä, oletan että ihmiset pääsevät 20 km:n päähän kaupungin keskustasta vaikkemme me järjestäneetkään kuljetuksia. Sääli niitä jotka ovat jumissa keskustassa eivätkä pääse sieltä koskaan minnekään ellei joku hae ja palauta. Kimppakyydit on keksitty, samoin ilmoitimme kaikille että kertovat vaan jos on ongelmia tulla paikalle niin järkkäämme paikan jonkun autolla tulevan kyydissä.
4) Kaasojen tehtävä on auttaa morsianta hääjärjestelyissä. Minä päädyin kirjomaan toisen kaason pukuun lisää paljetteja koska hän ei itse kesälomaltaan ehtinyt. Me maksoimme molemmille kaasoille iltapuvut omaksi.
5) Lautas-episodista sen verran että kyseessä on henkilö joka on aiemminkin kritisoinut valintojamme. Mielestäni on vähintäänkin omituista että hän vaivautui ostamaan samasta liikkeestä missä lahjalistamme oli, täysin päinvastaiset astiat kuin mitä toivoimme. Voihan se toki olla että hänestä ne vain olivat kauniimmat....
6) Häissämme oli myös vieraita jotka eivät tuoneet mitään lahjaa elämäntilanteensa vuoksi, ja se on minusta ok. Tämän kyydinkitisijän tilanne ei ole vastaava. Mielestäni 10€:n häälahja on hieman epäkohteliasta, mutta tämä nyt on niitä asioita mistä on joka paikka keskusteluja täynnä. Isoin pointti tässä oli se, että jos mennään häihin eikä aio ostaa "oikeaa" lahjaa syystä tai toisesta, ei uskoisi että olisi myöskään pokeria alkaa luetella vaatimuksia morsiamelle.
Olisi mukava kuulla millaiset häät kritiikin antajilla itsellään on ollut. Jotenkin luulisin ettei minkäälaisia kun taas tullaan nimettöminä huutelemaan ja olemaan oikeassa. Ikävä tuottaa pettymys, mutta häämme eivät olleet ankeat. Hääpäivä ihan juurikin :o)
kun emme halunneet maksaa hänen kampaustaan ja meikkiään. Meistä riitti että maksoimme puvun vuokran. Ymmärrän sua Tarutao oikein hyvin! Kuka edes pitää häitään keskustassa, ei ole kovin montaa paikkaakaan ja hinnat on sitten ihan katossa. Kertokaa nyt te tuomitsijat omista häistänne vai minne katositte?
kun emme halunneet maksaa hänen kampaustaan ja meikkiään. Meistä riitti että maksoimme puvun vuokran. Ymmärrän sua Tarutao oikein hyvin! Kuka edes pitää häitään keskustassa, ei ole kovin montaa paikkaakaan ja hinnat on sitten ihan katossa. Kertokaa nyt te tuomitsijat omista häistänne vai minne katositte?
mitä tehtäviä kaasosi kanssa olit sopinut? Jos kaason tehtävänä oli pelkästää auttaa sinua pukeutumaan hääpukuun ja pitää kimppua kirkossa, niin ok, pelkkä puvun vuokraaminen riitti. Olettaen että teillä ei ollut kaasolle mitään vaatimuksia kampauksesta ja meikistä. Sitten jos vaaditte että kampauksen pitää olla tietynlainen tai kaasolla paljon hommaa hääjuhlan aikana, ei mielestäni ollut liikaa vaadittu että olisitte maksaneet kampaajan ja meikin.
Mulla oli häissää luonnonkukista (mm. mustikan varvuista) ja ruusuista sidottu kimppu, joka olis varmaan vielä varissu kuivatettaessa. Heitin siis oman, melko isonkin hääkimppuni, ja olin oikein onnelllinen, ettei se jäänyt pyhäinjäännökseksi lasikaappeihin. Ei mulla muuten mitään kuivattamista vastaan ole, mutta kihlajaisruusujen vaaliminen riittää mulle. :)
Äitini sai vielä oikein hauskaksi ideaksi osoittautuneen ajatuksen. Pöytäkimput oli tehty samoista kukista kuin hääkimppuni, ja niitä oli aika paljon. Heittäessäni morsiuskimppua naimattomille tytöille kaasoni ja siskoni keräsivät pikkukimput pöydistä (ne oli sidottu tyllikankaaseen, että pysyvät kasassa), toivat ne minulle, ja sulhasen kanssa heiteltiin sitten vielä yllätyksenä toistakymmentä pikkukimppua niin että jokainen hääkimppua tavoitellutt sai oman kimpun muistoksi häistä. Jaettiin vielä yli jääneet pikkukimput mummoille ja muille naisvieraille, ja iloa riitti.
Näin vältyttiin yhdeltä jäte-erältä ja helpotettiin loppusiivoojien (kaasojen, siskojen ja kavereiden) työtä. Ainakin mummoille kimput näyttivät olevan tärkeä muisto. Vieraat näyttivät yllättyvän iloisesti tästä juonenkäänteestä.