Lapseni ei osaa juuri mitään. Opettajan mielestä se on normaalia.

Näin se valitettavasti menee. Jos tietää viikonpäivät, kuukaudet ja ilmansuunnat, ei kuulu nykyaikana ainoastaan eliittiin vaan jopa älymystöön.

Puhumattakaan sitten, jos osaa edes alkeellisella tasolla eritellä historian tapahtumia, tieteellisiä käsitteitä jne.

Vierailija kirjoitti:

Ette ole aiemmin huomanneet, että hän ei osaa kuukausia? Testaapa osaako laskea sataan.

Miks pitäis kun voi katsoa googlesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien mielestä se on aina ihan normaalia. Ei kuulu heille, he vaan nostaa palkkaa. Joutuu olemaan kyllä todella tarkkana jos haluaa lapsensa oppivan jotain.

Minä olen opettaja ja kyllä olen itsekin huolestunut siitä, miten huonosti asioita osataan ja miten vähän koulun eteen tehdään töitä. Tosiasia kuitenkin on se, että tunneilla ei ehditä ihan hirveen kauaa käydä yhtä asiaa läpi ennen kuin jo siirrytään eteenpäin, että ehditään opettaa kaikki, mitä opetussuunnitelma vaatii.

Asioiden oppiminen ja omaksuminen vaatii työtä ja pohtimista itsekseenkin. Pidin juuri seiskoille bilsan kokeen ja kun kyselin, kuinka paljon siihen harjoiteltiin, niin sain aika monta "en yhtään" tai "puoli tuntia" -vastausta. Ja oppilaat on kuitenkin monet pettyneitä saamiinsa numeroihin, eikä ymmärrä, että hyvä arvosana vaatii lukemista useimmilta. Oppilaat kulkee kaikki välkät kännykkä kourassa ja joka tunti kauhea taistelu, että puhelin menee reppuun. Lukeminen on tylsää, kännykästä saa nopeaa mielihyvää.

Joskus kauan sitten pidin kokeita, joissa sai käyttää kirjaa ja vihkoa apuna. Arvannette, miten kävi? Jokainen selasi kokeen aikana niin vihkoa kuin kirjaa, koska oli kuvitellut, että helpostihan tuollaisesta kokeesta kiitettävän saisi. No, ei saanut, kun ei lukenut ajoissa, eikä sisäsitänyt lukemaansa.

Noin kolmekymmentä vuotta ehdin seurata yläkoulun "kehitystä" ja vuosi vuodelta totesin, että tästä ei mitään tule. Ei tullutkaan, hyvässä mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Minä en muista historiasta mitään. Olen korkeakoulutettu. Numero oli toki 9 pintaan aina, mutta mitään en muista.

Mitä ei käytä, sitä ei muista. Opettajana muistin oppikirjat ulkoa, nyt eläkkeellä pitää katsoa kirjasta, että miten se asia nyt sitten oikein olikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran yksi 9. luokan oppilas, joka ei tiennyt omaa nimeään. Hän ei siis tiennyt toista nimeään. Ihan kantasuomalaisesta oli kyse. Täytimme yhdessä yhteishakulomaketta. Hänellä kuitenkin oli myös se toinen nimi. Kaikillahan ei välttämättä edes ole. Eli tarkista nyt, että lapsesi tietää myös oman nimensä kokonaan.

Se on hyvin yleistä, että peruskoulun päättävät eivät tiedä osoitteitaan eikä henkilötunnuksiaan. Nekin olisi minusta kuitenkin ihan hyvä osata.

Ei voi olla totta!!?? Mun 4v lapsikin tiesi osoitteemme ja äidin puhelinnumeron siltä varalta että joutuisi hukkaan. Osaisi sitten kertoa mihin numeroon soittaan tai missä osoitteessa asuu.

Voi se olla totta. Opot joutuvat pyytämään oppilaita ottamaan lapulla henkilötietonsa yhteishakua varten mukaan. Muuten ei hakupapereiden täyttäminen onnistu. Osalla oppilaista ei ole yhteishaussa tarvittavaa sähköpostiosoitetta. Tai sitten osoite voi olla, mutta salasanaa ei ehkä muisteta.

Muistan, kun oppilaita piti kädestä pitäen neuvoa, miten se yhteishakukaavake oikein täytetään.

Vierailija kirjoitti:

Tieto tarttuu kun se kiinnostaa. Kasvatuksessa on jotain vikaa kun muksua ei kiinnosta oppia vaan pitää asioita itsestäänselvyytenä.

"Mitä hyötyä tästä muka on?"

"En minä tiedä, mitä hyötyä tästä sinulle on, mutta minulle se tuo leivän pöytään, ja elämässäsi tarvitset yleissivistystä tai edes tiedon siitä, mistä voit tietoa hakea."

Kun kävin alakoulua niin ensimmäisillä luokilla vanhemmat istuttivat alas opettelemaan ulkoa kertotaulun ja aamupuuroa en saanut syödä ennen kuin olin oppinut sen. Myöhemmin alakoulun aikana muistan että maantietoa tankattiin koulussa ahkeraan, opeteltiin eri urheilulajeja ja tansseja, ilmansuunnat piti osata ja ne koillisesta luoteeseen piti opetella ulkoa tai ei päässyt koulusta.

Lukemaan oppi kaikki ekalla, oli todellakin opittava. Kirjoja luettiin ja matematiikkaa osasivat kunnolla kaikki. Jokainen osasi ekaluokan jälkeen viimeistään sitoa kengännauhat. Opin lukemaan kuusivuotiaana omatoimisesti ja koulussa sain lukea kirjoja niin paljon kuin halusin.

Tämä kaikki ysärillä keskellä pahinta lamaa, mikä on tekosyy nyt?

Valitettavasti, noin se nykyisin on :( Ei saa vaatia ja monille jäi hirveät aukot koronan aikaan, kun isot koululaiset oli omasta mielestään lomalla.

Pelottavaa nähdä, miten asia konkretisoituu myöhemmin. Miten pärjäämme kun pinna on nuorilla niin lyhyt eikä mikään oikein jaksa kiinnostaa sen vertaa et pysyisi muistissa?

Jaahas, no ainakin meillä aletaan opettaa kuukausia jo päiväkodissa ja varmaan heräis huoli, jos ei esikoulussa näitä osaa.. Varmaankin kannattaisi hieman seurata lapsen läksyjen tekoa ja muutenkin voi itsekin opettaa perusasioista. Mun 6 vuotiaalla, joka ei ole vielä edes esikoulussa, niin lastentarhan opettajan kanssa käydyssä keskustelussa hän halusi ottaa tämän esille, ettei lapsi osaa kaikkia kirjaimia nimetä.. Vähän ihmettelin, kun olin ollut siinä käsityksessä, että esikouluun mennessä tuota lukemista aletaan opettaa, mutta otin nyt sitten asiaksi, että opetellaan yhdessä tämä kesä ennen eskarin aloitusta. Jäin miettimään, mihin koko koulujärjestelmä sitten perustuu, jos vanhemman pitää nämä kaikki opettaa ja ennen koulua. Omassa lapsuudessa päiväkodissa leikittiin vaan eikä ollut samanlaisia "varhaiskasvatuslaitoksia". Toiset oppi omasta kiinnostuksestaan lukemaan ennen eskaria ja toiset siellä. Jotkut vasta koulussa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?

Alakoulussa sai ihan ok. numeroita. Nyt numerot ovat laskeneet ja ollaan siksi kerrattu yhdessä.

Mutta nuohan ovat valtaosa asioita, jotka olisi pitänyt osata jo alakoulussa. Ilmansuunnat, kuukaudet, maanosat... Ei kai se lapsi niitä nyt ole muutamassa vuodessa unohtanut, jos on alakoulussa muka kaikki mennyt hyvin. Ja luulisi tuon nyt arjessa jo tulleen esille, jos ei lapsi edes kuukausia osaa tai maanosia hahmota.

Unohtaa voi ihan varmasti. Muistan itsekin yläkoulussa esim. historiassa, että suurimmalle osalle asiat, joitka oli alakoulussa opetettu, tuli ihan uutena. Koskaan kuultukana. Jos tieto ei kiinnisty mihinkään, sen unohtaa. 

Mutta ihme on, jos kuukausia ei tarvitse ihan peruselämässä. Tietää, milloin on omat synttärit, mitkä on lomakuudet, kuinka pitkä aika on seuraaavaan lomaan jne. 

Kunnon lammastelusetit

Näin lakko-aikaan, niin oishan se itsekin työssäkäyvänä vanhempana kiva saada sitten myös palkkaa siitä, että pitää itse opettaa oma lapsi lukemaan ja laskemaan, jos kerran koulu ei ole tätä varten tai nämä taidot pitää hanskata ennen koulujärjestelmään siirtymistä.

Onko ap:n lapsi Steiner koulussa? Silloin on ihan normaalia, että lapsi ei ole oppinut mitään. Minun nuorimmainen siirtyi Steiner-kouluun kiusaamisen takia. Se loppui kyllä mutta niin myös kunnon opetus ja sitä myötä oppiminen. Tyttö kävi neljä vuotta lukiotakin mutta ei suositeltu tekemään yo-tutkintoa. Viimeisellä luokalla oli parikymmentä oppilasta ja vain puolet sai kirjoittaa. Lukion päästötodistuksen sai mutta eihän se vastaa todellista osaamista.

Kuriositeettina voisin mainita että minä olen todella paljon lukenu ja opiskellut ja työni on erittäin vaativaa asiantuntijatyötä ja minä en osaa kuukausia, minä en toisaalta oikein ymmärrä kelloakaan, minulla on aikasokeudeksi kutsuttu vaiva.

Jos se yhtään lohduttaa niin ikinä ei ole haitannut etten niitä ole pystynyt oppimaan, se että ei pysty ymmärtään kelloja on paljon vaikeampaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin samaa. Meillä lapsi vasta aloittaa ekan luokan, mutta eskarin vasukeskusteluissa huomautetaan asioista, mitkä tulisi nimenomaa eskarissa oppia.

Eli jos vanhemmat ei opeta lapsiaan kotona, suomalainen koulujärjestelmä on paljon hehkutettua paskaa.

Olen samaa mieltä. Tiedän monia perheitä, joissa vanhemmat korkeasti koulutettuja ja tekevät vaativaa työtä. Heidän lapsensa menestyvät koulussa surkeasti. Ehkä vanhemmat olettavat, että koulussa oppii samoin kuin ennen. Minulla on ollut aikaa opastaa lapsia. He ovat kympin lapsia, mutta eivät valitettavasti koulujärjestelmän ansiosta. Tuntuu, että koulussa ei opi nykyään mitään. Osa opettajista hyysää vain erityislapsia ja tavalliset lapset unohtuvat omilleen. Silti hekin tarvitsevat tukea koulunkäyntiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin samaa. Meillä lapsi vasta aloittaa ekan luokan, mutta eskarin vasukeskusteluissa huomautetaan asioista, mitkä tulisi nimenomaa eskarissa oppia.

Eli jos vanhemmat ei opeta lapsiaan kotona, suomalainen koulujärjestelmä on paljon hehkutettua paskaa.

Eskarissa joo, mutta koulussa ei ketään enää kiinnosta osaako lapsi.

Meidän lukiolaiselle matemaatiikan opettaja sanoi kun poika olisi halunnut tukiopetusta, että "katso youtubesta".

Ei ole opetuksen taso, kuin ennen. Ei ole opetusta ollenkaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieto tarttuu kun se kiinnostaa. Kasvatuksessa on jotain vikaa kun muksua ei kiinnosta oppia vaan pitää asioita itsestäänselvyytenä.

"Mitä hyötyä tästä muka on?"

"En minä tiedä, mitä hyötyä tästä sinulle on, mutta minulle se tuo leivän pöytään, ja elämässäsi tarvitset yleissivistystä tai edes tiedon siitä, mistä voit tietoa hakea."

No onhan sitä hyötyäkin. Ainakin sen verran, että kyllä aikuisena joutuu naurunalaiseksi ja yleisen äimistelyn kohteeksi, kenties jopa jossain määrin vajaaälyisenä pidetyksi, jos ei osaa esim. kuukausia. Luulisi somenuorisoa saavan motivoitua sillä, että "koko some nauraa sulle jos et isona osaa tätä"!

Vierailija kirjoitti:

Kun kävin alakoulua niin ensimmäisillä luokilla vanhemmat istuttivat alas opettelemaan ulkoa kertotaulun ja aamupuuroa en saanut syödä ennen kuin olin oppinut sen. Myöhemmin alakoulun aikana muistan että maantietoa tankattiin koulussa ahkeraan, opeteltiin eri urheilulajeja ja tansseja, ilmansuunnat piti osata ja ne koillisesta luoteeseen piti opetella ulkoa tai ei päässyt koulusta.

Lukemaan oppi kaikki ekalla, oli todellakin opittava. Kirjoja luettiin ja matematiikkaa osasivat kunnolla kaikki. Jokainen osasi ekaluokan jälkeen viimeistään sitoa kengännauhat. Opin lukemaan kuusivuotiaana omatoimisesti ja koulussa sain lukea kirjoja niin paljon kuin halusin.

Tämä kaikki ysärillä keskellä pahinta lamaa, mikä on tekosyy nyt?

Ai niin ja päiväkodissa tuota ennen opeteltiin eri eläimiä ja kirjoittamista sen verran, että jokainen osasi oman nimen kirjoittaa. Jotenkin oli normaalia vaatia tuolloin, että pieni lapsi osaa jo paljon kaikkea.

Vedin mm. mummolleni jumpan kolmevuotiaana kun jumppari oli edellisenä päivänä näyttänyt miten se tehdään. Kouluunkin käveltiin itse jo ekalta lähtien se pari kilometriä ja joskus jäätiin lumiseen mäkeen laskemaan liukurilla tuntikausiksi.

Kun ei ollut älylaitteita niin osattiin toimia monessa asiassa omatoimisesti kun ei ollut muutakaan tekemistä kuin opetella. Todella pienestä asti oltiin kotonakin koulun jälkeen tekemässä voileipää ja kavereita saattoi olla mukana. Tuhmuuksiakin kyllä tehtiin, ei nyt mitenkään täydellisiä oltu, mutta lapsen ei pidäkään olla vaan on hyväkin tehdä tiettyjä kämmejä lapsuudessa kun niistä oppii.

Lapsiahan ei niin edes kiinnosta se onko se vanhempi siinä koko ajan vaan lapsillakin on omat menonsa ja vanhemmat ovat usein melkein tiellä.

Meillä TET harjoittelija nukahti työpaikalla. Sekin oli opettajan mukaan normaalia!

Mä en viitsi lukea näitä. Suutun vaan tästä nykykoulusta. Koulunkäynnin muutokset ovat tehneet oppilaista typeryksiä. Oma poikani oli lahjakas. Kun koulussa ei vaadittu mitään, hänestä tuli häirikkö...