Lapseni ei osaa juuri mitään. Opettajan mielestä se on normaalia.
Kerrattiin seitsemäsluokkalaisen kanssa maantiedon ja historian kokeisiin. Kertaamisen yhteydessä minulle paljastui, ettei teini tiedä juuri mitään. Hän ei osannut ilmansuuntia, maanosia, kuukausia, kasvillisuusalueita jne. Ihan keskeisimmissä asioissa oli valtavia aukkoja. Historiassa hän ei osannut sijoittaa oikealle vuosisadallekaan edes merkittävimpiä tapahtumia.
Olin yhteydessä opettajiin tukiopetuksesta. He totesivat, että nuorten osaamattomuus on nykyään normaalia. Puolet seitsemäsluokkalaisista on opettajan mukaan ihan samalla tasolla!
Eihän tämä näin voi mennä! Meidän nuori kertaa nyt asioita kesällä.
Kommentit (376)
Ehkä yleistä voi olla, mutta ei sentään normaalia!
Vierailija kirjoitti:
Koulukulttuurikin on rikastunut. Teillä oli Unelmanne. Nyt se on täällä.
Teinini koulussa ei juuri ole muualta tulleiden lapsia. Koulussa on lapseni mukaan melko levotonta, vaikka kunta on pieni ja yläkoulussa on oppilaita vahän yli 200.
ap
Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?
Ihmettelin samaa. Meillä lapsi vasta aloittaa ekan luokan, mutta eskarin vasukeskusteluissa huomautetaan asioista, mitkä tulisi nimenomaa eskarissa oppia.
Eli jos vanhemmat ei opeta lapsiaan kotona, suomalainen koulujärjestelmä on paljon hehkutettua paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?
Alakoulussa sai ihan ok. numeroita. Nyt numerot ovat laskeneet ja ollaan siksi kerrattu yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti lapsesi on poika?
Tämä on feministien suunnitelma. Annetaan Poikien jäädä koulussa jälkeen niin tytöt jyrää korkeakoulupaikat ja johtopaikat aikuisena.
Tervetuloa intersektionaalisen feminismin aikakauteen!!!
Ps. Ei ole väliä vaikka kaikki johtajat olisivat tyttöjä, mutta sillä on väliä että jokainen saa tasa-arvoisen koulutuksen mikä huomioi jokaisen synnynnäiset eroavaisuudet. Kuten sen, että pojat kypsyy ja kehittyy myöhemmin.
Tytöt on jyränneet koulupaikoissa jo 20 vuotta sitten, mutta ei näy johtoportaassa edelleenkään. Vaikka ala olisi 99% naisvaltainen, aina saadaan johtoon se yksi mies.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin samaa. Meillä lapsi vasta aloittaa ekan luokan, mutta eskarin vasukeskusteluissa huomautetaan asioista, mitkä tulisi nimenomaa eskarissa oppia.
Eli jos vanhemmat ei opeta lapsiaan kotona, suomalainen koulujärjestelmä on paljon hehkutettua paskaa.
Yleensä eskarin jälkeen nyt puhutaan ihan kenkein sitomisesta yms., perusjutuista. Jos lapsi elää kotona täysin deprivoivassa ympäristössä, ei mikään koulutus pysty tätä paikkaamaan.
Esim. maanosat ova asia, jotka opetetaan koulussa ja koulun pitäisi kiinnostua jos puolet ei näitä osaa. Jos lapsi ei osaa pyyhkiä takapuoltaan, voidaan kysyä kodin roolia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö nykymuotoinen koulu syrji uussuomalaisia? Jäö perustaidot oppimatta, kun oppiminen on omalla vastuulla ja ilmiöpohjaista.
Lapseni luokalla ei ole yhtään uussuomalaista. EI ole rinnakkaisluokillakaan kuin 1.
No voit kuvitella kuinka huonosti asiat heillä on, jos ei kantiksetkaan osaa. Vanha peruskoulu takaisin!
Ei osaa ilmansuuntia, maanosia eikä kuukausia? Herää kysymys millaista teillä siellä kotona on? Meillä nuo asiat on esillä ihan arkipäiväisessä puheessa toistuvasti. Olisin huomannut jo aikaa sitten jos lapsi ei seiskaluokkailaisena noita osaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti lapsesi on poika?
Tämä on feministien suunnitelma. Annetaan Poikien jäädä koulussa jälkeen niin tytöt jyrää korkeakoulupaikat ja johtopaikat aikuisena.
Tervetuloa intersektionaalisen feminismin aikakauteen!!!
Ps. Ei ole väliä vaikka kaikki johtajat olisivat tyttöjä, mutta sillä on väliä että jokainen saa tasa-arvoisen koulutuksen mikä huomioi jokaisen synnynnäiset eroavaisuudet. Kuten sen, että pojat kypsyy ja kehittyy myöhemmin.
Tytöt on jyränneet koulupaikoissa jo 20 vuotta sitten, mutta ei näy johtoportaassa edelleenkään. Vaikka ala olisi 99% naisvaltainen, aina saadaan johtoon se yksi mies.
Näinpä. Olen suuren kaupungin sosiaalivirastossa töissä ja meidän hienoimmassa neukkarissa on kuvat kaikista entisistä pääjohtajista. Naisia niistä on vain yksi.
Vierailija kirjoitti:
Huh huh.
Tutkimuksin on todettu, että peruskoulun päättäneet eivät osaa edes lukea. Ei saa liikaa vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Ei osaa ilmansuuntia, maanosia eikä kuukausia? Herää kysymys millaista teillä siellä kotona on? Meillä nuo asiat on esillä ihan arkipäiväisessä puheessa toistuvasti. Olisin huomannut jo aikaa sitten jos lapsi ei seiskaluokkailaisena noita osaa!
Tämä. Koulupetuksessa on se, haaste, että asiat opetetaan periaatteessa kerran, ja sitten ne osataan. Eli esim. maanosat käydään läpi kokonaisuudessaan, sitten yksitellen ja sitten ne jää. Jos näitä ei silloin oppinnut (tai unohti heti), niin asiaan ei varsinasesti palata, mutta asia oletetaan osatuksi.
Mutta jos kotona ei puhuta mistään mikä liittyy maantieteeseen, niin kylllä sekin kertoo jotain.
Ette ole aiemmin huomanneet, että hän ei osaa kuukausia? Testaapa osaako laskea sataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?
Alakoulussa sai ihan ok. numeroita. Nyt numerot ovat laskeneet ja ollaan siksi kerrattu yhdessä.
Mutta nuohan ovat valtaosa asioita, jotka olisi pitänyt osata jo alakoulussa. Ilmansuunnat, kuukaudet, maanosat... Ei kai se lapsi niitä nyt ole muutamassa vuodessa unohtanut, jos on alakoulussa muka kaikki mennyt hyvin. Ja luulisi tuon nyt arjessa jo tulleen esille, jos ei lapsi edes kuukausia osaa tai maanosia hahmota.
Meillä 2. luokkalainen osaa ilmansuunnat, kuukaudet ja maanosat, eli kannattaa tosiaan kesällä kerrata. Mutta jos jotain positiivistakin, niin hyvä, että huomasit asian. Nyt vain opiskelemaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?
Alakoulussa sai ihan ok. numeroita. Nyt numerot ovat laskeneet ja ollaan siksi kerrattu yhdessä.
Mutta nuohan ovat valtaosa asioita, jotka olisi pitänyt osata jo alakoulussa. Ilmansuunnat, kuukaudet, maanosat... Ei kai se lapsi niitä nyt ole muutamassa vuodessa unohtanut, jos on alakoulussa muka kaikki mennyt hyvin. Ja luulisi tuon nyt arjessa jo tulleen esille, jos ei lapsi edes kuukausia osaa tai maanosia hahmota.
Tätä minäkin ihmettelen. Miksei ole oppinut näitä alakoulussa. Teini tietää tosiaan Afrikan ja Aasian, mutta ei tiedä missä ne ovat ja millaista siellä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?
Alakoulussa sai ihan ok. numeroita. Nyt numerot ovat laskeneet ja ollaan siksi kerrattu yhdessä.
Mutta nuohan ovat valtaosa asioita, jotka olisi pitänyt osata jo alakoulussa. Ilmansuunnat, kuukaudet, maanosat... Ei kai se lapsi niitä nyt ole muutamassa vuodessa unohtanut, jos on alakoulussa muka kaikki mennyt hyvin. Ja luulisi tuon nyt arjessa jo tulleen esille, jos ei lapsi edes kuukausia osaa tai maanosia hahmota.
Unohtaa voi ihan varmasti. Muistan itsekin yläkoulussa esim. historiassa, että suurimmalle osalle asiat, joitka oli alakoulussa opetettu, tuli ihan uutena. Koskaan kuultukana. Jos tieto ei kiinnisty mihinkään, sen unohtaa.
Mutta ihme on, jos kuukausia ei tarvitse ihan peruselämässä. Tietää, milloin on omat synttärit, mitkä on lomakuudet, kuinka pitkä aika on seuraaavaan lomaan jne.
On tainnut kotona unohtua se tärkein eli lasten kanssa keskustelu? On todella tärkeää että vanhemmat oikeasti keskustelisivat lasten kanssa oikeista maailman asioista eikä vain pienistä arjen jutuista. Meillä ainakin on juteltu lapsille aika pienestä pitäen siitä mitä maailmassa silloin tapahtuu, katsottu yhdessä uutisia ja kerrottu historian tapahtumista jotka jotenkin vaikuttavat siihen mitä nyt tapahtuu.
Siinä lapset oppivat ihan huomaamatta ja tajuavat myös että asioista tietäminen on hauskaa ja hyödyllistäkin. Välillä melkein kilpailivat että kuka tietää eniten. Muistan kun 7 vuotias poikamme luetteli aikanaan kaikki hallituksen ministerit ja ihmetteli kun vuotta vanhempi veli ei osannut.
Huh huh.