Yliopistossa aikuisopiskelijaa syrjitään
Opiskelen haluttua, vaativaa alaa. Olen yli 30-vuotias aikuisopiskelija. Menossa on opintojen viimeiset vuodet. Jotkut parikymppiset tytöt eivät edes vastaa tervehdykseen, vaan tuijottavat vihaisina ohi. En kaipaa kenenkään ystävyyttä yliopistolla, mutta yhteistyön pitäisi sujua. Harjoitustöissä jotkut aktiiviset karttelevat ja piiloilkeilevät kyseenalaistaen osaamiseni.
Tälläinen on välillä aika rasittavaa ja olenkin pitkälti erakoitunut suorittamaan tutkintoa omissa oloissani, lukuunottamatta pakollista läsnäolo-opetusta. Millaisia kokemuksia teillä on nuorten aikuisten kanssa opiskelusta?
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Nyt ne alat tiskiin!
terv. 30v ja kauhuissaan
Voi olla mikä tahansa ala, mutta todennäköisimmin sellainen jossa on paljon pakollista lähiopetusta ja tiiviit vuosikurssit esim. lääkis. Tai sitten pienet alat, joissa on paljon lähiopetusta esim. vieraiden kielten pääaineopiskelijat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ne alat tiskiin!
terv. 30v ja kauhuissaan
Voi olla mikä tahansa ala, mutta todennäköisimmin sellainen jossa on paljon pakollista lähiopetusta ja tiiviit vuosikurssit esim. lääkis. Tai sitten pienet alat, joissa on paljon lähiopetusta esim. vieraiden kielten pääaineopiskelijat.
siellä joutuu myös tekemään tekstireflektioita.
En huomannut tuollaista parikymppisenä kun suoritin ensimmäiset kurssit enkä kolmekymppisenä kun suoritin vikat.
Aloitin yliopiston 27-vuotiaana. En varsinaista ilkeilyä kohdannut ikinä. Vähän ihmettelyä, että missä olen ollut nämä vuodet, miksi vasta nyt opiskelemaan.
Varsinkin asialliset, opinnoissa hyvät ja opetuksessa aktiiviset aikuisopiskelijat koetaan uhaksi. Toki sama jatkuu työelämässä: kokemus, osaaminen ja korkea ikä eivät ole arvossaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ne alat tiskiin!
terv. 30v ja kauhuissaan
Voi olla mikä tahansa ala, mutta todennäköisimmin sellainen jossa on paljon pakollista lähiopetusta ja tiiviit vuosikurssit esim. lääkis. Tai sitten pienet alat, joissa on paljon lähiopetusta esim. vieraiden kielten pääaineopiskelijat.
siellä joutuu myös tekemään tekstireflektioita.
mikä se on?!
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin asialliset, opinnoissa hyvät ja opetuksessa aktiiviset aikuisopiskelijat koetaan uhaksi. Toki sama jatkuu työelämässä: kokemus, osaaminen ja korkea ikä eivät ole arvossaan.
se on kaikkialla. jos yksilö ajattelee omilla aivoilla se voi olla uhka. koulu työt kuten mainitsit samoin armeija.
Mä erehdyin menemään keski-ikäisenä konservatorioon ammattilinjalle. Joka paikassa toitotettiin, että "nuoret ensin". Tuntui olevan ihan ko paikan virallinen slogan. Vanhemmat laitettiin orkestereissakin takariviin. Nuorilla parhaat opettajat. Vanhempia kohdeltiin lähinnä harrastajina.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin asialliset, opinnoissa hyvät ja opetuksessa aktiiviset aikuisopiskelijat koetaan uhaksi. Toki sama jatkuu työelämässä: kokemus, osaaminen ja korkea ikä eivät ole arvossaan.
Ei kyllä vastaa mun kokemusta ollenkaan. Nuorempien kanssa oli ihan mukavaa ja olivat mukavia. Ottivat porukoihin sen mitä pienten lasten äitinä pystyin osallistumaan, olivat joustavia ja ymmärtäväisiä. Puhuttiin paljon opinnoista, harrastuksista ym
Toki pyrin itsekin heitä huomioimaan, en pitänyt heitä jotenkin itseäni typerämpinä tms.
Ne "minä olen aikuinen ja te kakarat ette tajua" - asenteen omaavat ei saakaan mitään kavereita. Koska tuollainen asenne on luotaantyöntävä. Meillä oli muutama muukin aikuinen perheellinen opiskelemassa ja suorastaan halveksivat niitä nuorempia, koska heillä nyt on pelkkää aikaa kun ei ole lasta eikä lammasta.
Alkuun yrittivät mulle samaa, kunnes kävi ilmi että mulla on 3 lasta ja päivätyö opintojen ohessa ja silti kykenen hoitamaan opinnot kitisemättä ja muita halveksimatta.
Vierailija kirjoitti:
Suoritin viimeiset kurssit kauppakorkeassa 32-vuotiaana ja tuossa vaiheessa jotkut yksittäiset henkilöt olivat aikas säästeliäitä tervehtimisen suhteen vaikka oltiin samoilla, pienillä kielten kursseilla useampi kuukausi.
Pelkäsivät kai että tyhmyys tarttuu xD
Ei kai nuoret toisiaankaan paljoa tervehdi. Se on minusta keski-ikäisten ja sitä vanhempien juttu että pitää tervehtiä kaikkia joka paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Aika roskaa tämä aloitus. Yliopisto ei ole mikään setämiehen Tinder.
Jos kyseessä on mies niin tämä voi pitkälti selittää.
Miksi joku nuori kokisi stressiä aikuisopiskelijasta? Vähemmän kilpailua työpaikoista, jos joku sieläl huvikseen palloilee. Minä haen nyt keväällä yliopistoon ja vielä huonosti työllistävää alaa. Miksi haen? Koska haluan opiskella sitä ja saan kurssit ilmaiseksi, jos olen tutkinto-opiskelija + muitakin opintososiaalisia etuisuuksia. Valmistua en aio tai ainakaan se ei ole päämäärä, koska minulla on hyvä ammatti ja hyvä työpaikka jo nyt.
Oikeastaan teen nuorille kanssaopiskelijoille palveluksen, jos pääsen sisään, koska jääpä yksi ulos, joten ykis vähemmän työmarkkinoilla.
Yliopistoissa ilmapiiri on aina hyvin ylimielinen paikkakunnasta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun opiskelualalla nuoria ooiskelijoita häiritsee kovasti etten ole haalarit päällä bileissä ja ties missä kissanristiäisissä. Moni parikymppinen ei enää hahmota yliopistoa yliopistoksi. He käyvät koulua, jossa on opettajia ja välitunteja. Välillä luokka järjestää bileitä.
Turun lääkiksessä järjestetään joka vuosi vanhempien ilta :D
Ylipäätänsä kaikenlainen holhoaminen yliopistossa on lisääntynyt verrattuna siihen, mitä oli 20v sitten. Opiskelijat myös yhä epäkypsempiä ja todistusvalinnan myötä nuorempia. Turun lääkiksen vanhempainilta leviää todennäköisissä kaikkiin kanditason koulutuksiin.
Ei voi olla totta. Vanhempainilta aikuisille yliopiston opiskelijoille? Miksi ihmeessä? Hehän ovat vastuussa itsestään, toisin kuin ala-ikäiset koululaiset joilla vanhemmat ovat holhoojia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin asialliset, opinnoissa hyvät ja opetuksessa aktiiviset aikuisopiskelijat koetaan uhaksi. Toki sama jatkuu työelämässä: kokemus, osaaminen ja korkea ikä eivät ole arvossaan.
Ei kyllä vastaa mun kokemusta ollenkaan. Nuorempien kanssa oli ihan mukavaa ja olivat mukavia. Ottivat porukoihin sen mitä pienten lasten äitinä pystyin osallistumaan, olivat joustavia ja ymmärtäväisiä. Puhuttiin paljon opinnoista, harrastuksista ym
Toki pyrin itsekin heitä huomioimaan, en pitänyt heitä jotenkin itseäni typerämpinä tms.Ne "minä olen aikuinen ja te kakarat ette tajua" - asenteen omaavat ei saakaan mitään kavereita. Koska tuollainen asenne on luotaantyöntävä. Meillä oli muutama muukin aikuinen perheellinen opiskelemassa ja suorastaan halveksivat niitä nuorempia, koska heillä nyt on pelkkää aikaa kun ei ole lasta eikä lammasta.
Alkuun yrittivät mulle samaa, kunnes kävi ilmi että mulla on 3 lasta ja päivätyö opintojen ohessa ja silti kykenen hoitamaan opinnot kitisemättä ja muita halveksimatta.
Se on tosiaan se asenne mikä usein hiertää aikuisopiskelijoissa. Se että sulla on elämänkokemusta ei liity mitenkään siihen, että olet kyllä yhtä pihalla niistä opiskeltavista asioista kuin ne parikymppisetkin. Suurin osa ei tiedä minkä ikäistä porukkaa kursseilla istuu, koska "normiopiskelijoillakin" ikähaarukka on 18-26 kun opinnot alkaa.
Mutta sitten siellä ne 35v tärkeät rouvat ja 70v eläkeläispapat yrittää päteä metodikurssilla jollain elämänkokemuksella. Noi pätijät hiertää myös vaikka olisivat nuorempia, mutta harvalla parikymppisellä on pokkaa väittää että professori opettaa tieteenalan metodeja väärin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne yliopisto-opinnot pitäisi saada suoritetuksi alle 30v. Vanhuksille on muut reitit päivittää ammattitaitoaan. Haetaan suoraan maisterivaiheeseen avoin yliopisto jne.
Yliopistoon ei ole ikärajaa. Kuka tahansa saa hakea perustutkintolinjalle ja saa siellä opiskella siinä missä muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Osa nuorista myös kommentoi, että vanhat vievät nuorilta opiskelupaikan. Vaikka pääsykokeet ovat ihan yhtä vaikeat kaikille ja parhaat pääsevät sisään.
Paitsi, että osa nuorista pääsee jo pelkillä papereilla ja ensikertalaispisteillä.
Mulla oli kyllä kolmekymppisenä todella mukava opiskella parikymppisten tyttöjen kanssa, eivät vieroksuneet, aivan päinvastoin, oi niitä aikoja!
Aikuisopiskelija on neutraali termi. Virallisen määritelmän mukaan 25-64 -vuotiaana opinnot aloittava on aikuisopiskelija.