Luulin että minulla ja miehellä ei ole raha-asioissa salaisuuksia mutta pankissa kävikin näin

Veikkaan että miehellä on esim kulutusluottoja tai vaihtoehtoisesti omat säästöt jossain syrjässä.

Jos teillä rahat menevät muuten reilusti, niin omat säästöt ovat ok. Jos taas toinen salailee isoja kalliita velkoja, niin se on uhkaava tilanne koko perheelle ja siitä pitäisi tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkastahan miehen verotiedot. Voi olla että tienaa enemmän kuin väittää tai sitten rahaa uppoaa johonkin addiktioon

Niin juuri, verotoimistostahan saat ne tiedot. Tiedät hänen henkkarin, mut sitä ei muistaakseni tarvitse. Katso ihmeessä kaikki mitä tietoa saat sieltä.

On kokemusta tuttavaperheestä. Niillä ei ollut avioehtoa. Mies tienasi paljon enemmän ,kuin vaimo ,joka teki 3 lasta ja hoiti niitä kotona muutaman vuoden. Ei voinut edetä urallaan ja tienata yhtä paljon.

Mies petti, oli tulla ero ja mies salasi omaisuuttaan , kun olisi vaimo saanut puolet. Rahaa oli eri pankkien tileillä ect.

Ei voi luottaa kehenkään.

Se on etc. Ja jne, ei jen.

No voi, anteeksi hirveä kirjoitusvirhe.

Ap, tulethan kertomaan tänne, kun mysteeri selviää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos miehesi ei halunnut sinun tietävän, ja etsit tiedot, loukkaat miestäsi. Sinua loukkasi se, että miehesi ei halunnut kertoa. Minusta kumppanuus perustuu luottamukseen, mutta myös vapauteen olla oma itsensä,

En muista kirjaa, mutta siinä suhde päättyi, koska nainen halusi uskoa aina pahaa. Jos luotat mieheesi muuten, eikö olisi tässäkin asiassa parasta luottaa ja kunnioittaa hänen tahtoaan. Rakkaus on pitkälti tahtotila.

Ai silloinkin pitää luottaa, kun toinen on vilpillinen esim raha-asioissa ja elätettävänä on yhteinen perhe ja talolainat hoidettava.

Jos ap:n mies huolehtii oman osuutensa perheen kuluista ja vilpillisyydestä ei ole mitään muuta tietoa kuin kysymys, voiko raha-asioista keskustella niin kyllä. 

Ehkä meidän tilanteemme poikkeaa siinä mielessä, että meillä on velaton koti ja kummallakin varallisuutta, mutta miksi raha-asiat olisivat yhteistä tietoa. 

Näitä yhteislainojakaan en ymmärrä. 'Kuvitellaan' tilanne, että pariskunta hankkii/rakentaa yhteisen kodin. Toisella on sijoittaa oma osuutensa riihikuivana ja toinen tarvitsee lainaa, kuka idiootti ottaisi yhteislainan. Ja miksi heidän pitäisi tietää toistensa taloudellinen tilanne?

No koska se asunto, koti, on lainan takuuna. Näin ollen jos toinen jättää osuutensa maksamatta, ollaan äkkiä siinä tilanteessa että toinen puolisko neuvottelee pankin kanssa mitä kodille tehdään, vaikka omat asiansa olisi paikalleen hoitanut. Kaivaako kuvetta, ottaako lisälainaa, vai millä ihmeellä lyhennykset korvataan. Vai tuleeko suoraan muutto yllättäen. Itse haluan avoimuutta asioissa jotka koskettavat myös omaa elämää. Jos on omat kämpät tmv. niin ihan sama sitten tietysti.

Kuullut melko ikävistä yllätyksistä, jossa toisen raha-asioista tulee toisen stressi, jos yhteisiä afaareja on.

Jos koti hankitaan niin, että kumpikin omistaa oman puolikkaansa ja ottaa oman lainansa, eikä anna omaa osuuttaan toiselle vakuudeksi, se oma osuus on turvattu. Jos lainat ja omistus yhteinen asia on eri. Sen takia minä en sitä ymmärräkään. 

Meillä paljastui vähän vastaavassa tilanteessa että rouvalla oli 18k pikavipit ja rahat tuhlattu nettikasinoille. Tämä siis kun olisi pitänyt saada pankista remonttilainaa yhteisesti omistettuu taloon.

Vierailija kirjoitti:

Tulee muutama vaihtoehto mieleeni:

-mies tienaa selvästi enemmän kuin antaa ymmärtää ja siirtää salaiselle tililleen osan palkastaan, jotta näyttäisi, että tienaatte suht. yhtä paljon; varmisteleeko eroa?

-mies ei ole kertonut sinulle nuoruuden hairahduksesta tai myöhemmästä harha-askeleesta, josta on tullut seurauksia (todistettu dna-testillä) ja makselee ruokkoa

-mies on saanut testamentilla perintöjä, joista ei ole kertonut sinulle mitään, koska testamentissa on määräys, että puolisolla ei ole perintöön avio-oikeutta miehen kuoleman tai avioeron yhteydessä, vaan perintö siirtyy ennalta määrätylle henkilölle

.miehellä on paha peliriippuvuus, johon kuluu rahaa tuhottoman paljon

Kun pankin virkailija keskustelee perheen kanssa heidän raha-asioistaan, niin ei siinä käydä läpi yksittäisiä laskuja ja tilisiirtoja. Ainoastaan suuremmat pankin tiedossa olevat omaisuuserät ja velat sekä vastuut katsotaan kun lasketaan perheen taloudellista pelivaraa ja pankki tekee omat ehdotuksensa. Joko ap:n miehellä on salaisia säästöjä ja sijoituksia, tai koska virkailija arveli asian arkaluontoiseksi niin todennäköisemmin salaisia velkoja ja vastuita.

Ja kyllä. Pankki kyselee tällaisiakin asioita. Täällä av:llä on muutama silloin tällöin purnannut sitä kun pankki vaatii lähettämään kuvan passista tms. Kaikilta tuota ei pyydetä, koska pankki on haastatellut heidät, taitavatpa ottaa valokopion henkkareistakin ja täyttävät tämän perusteella lain vaatimuksen siitä että he tuntevat asiakkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on pari tonnia säästettynä vuosien varrelta ennen mieheni tapaamista. Muutimme yhteen, ostimme talon, ja jäin työttömäksi. En halua käyttää noita rahoja elämiseeni/mme, vaan haluan pitää ne säästössä. Ihan samalla tavalla kuin ne säästyisivät jos asuisin yksin vuokrakämpässä, ja saisin tukia. Nyt minulle jää kuukaudessa reilu 500€, josta minun pitää maksaa vielä yhteistaloutta. Jos olisin työttömänä yksin  vuokrakodissa, niin minulla jäisi elämiseen vuokran ja muun jälkeen tuo 500€.

Mies tietää että minulla on vähän rahaa säästössä, mutta ei tiedä että noin "paljon".

En kerro siis siksi että en halua keskustelua asiasta joka on oma asiani, ja henkilökohtainen, vaikka tiedän että mieheni sanoisi että tottakai saa olla säästössä, niin en siltikään. Joskus voi tulla sellainen tilanne että sukset menee ristiin ja sitten voi alkaa tuo parisen tonniakin kiinnostamaan miestä eri tavalla.

Tuo ei ole vain sun asiasi todellakaan. Sinä voisit osallistua enemmänkin, mutta valitset epärehellisen, puolisosi taloudellisen hyväksikäytön.

Höpsistä. Kaikilla tulisi olla säästöjä jonkin verran. tottakai oma selusta tulee turvata aina. Tuohan kirjoittaa että asia on miehelle ok.

Ei, vaan kirjoittaa tietävänsä, että mies sanoisi, että on ok, jos hän siis uskaltaisi rahojen olemassaolosta miehelle kertoa, vaan ei kerro. Kyllä muakin ihmetyttää, että miksi muka ei voi, jos kerran puolisoonsa luottaa.

Meillä on myös ollut pankissa viime aikoina tapaamisia, joissa välillä on pitänyt ihan etukäteen kirjallisesti ruksia, että on ymmärtänyt, että tilaisuudessa keskustellaan omasta taloudellisesta tilanteesta avoimesti myös sen puolison kuullen. Asiaa kysytään pankkisalaisuuden takia, mutta kyllä oletuksena on, että jos on yhteinen talous (esim. avioliitossa, isompaa lainaa yhdessä), niin näistä asioista voi ja pitääkin puhua.

Ja kyllä, meillä on myös molemmilla omat, henk. koht. nimissä olevat säästöt ja sijoitukset. En näe syytä, miksi niistäkin ei voisi puhua avoimesti.

Naimisissa olevan kannattaa miettiä asiaa myös siitä näkökulmasta, että ei avioerossa omaisuutta jaettaessa kysellä, että oletko kertonut tulevalle exällesiä tästä tai tuosta. Jos avioehtoa ei ole, kaikki menee puoliksi, oli kertonut tai ei. Ja jos taas avioehto on, niin ihan sama, paljonko sitä tulevaa ex-puolisoa alkaa siinä vaiheessa joku henk. koht. tilillä oleva pari tonnia kiinnostaa. Sitä ei taatusti pidetä niin isona summana, että tasausta vaadittaisiin avioehdosta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos miehesi ei halunnut sinun tietävän, ja etsit tiedot, loukkaat miestäsi. Sinua loukkasi se, että miehesi ei halunnut kertoa. Minusta kumppanuus perustuu luottamukseen, mutta myös vapauteen olla oma itsensä,

En muista kirjaa, mutta siinä suhde päättyi, koska nainen halusi uskoa aina pahaa. Jos luotat mieheesi muuten, eikö olisi tässäkin asiassa parasta luottaa ja kunnioittaa hänen tahtoaan. Rakkaus on pitkälti tahtotila.

Ai silloinkin pitää luottaa, kun toinen on vilpillinen esim raha-asioissa ja elätettävänä on yhteinen perhe ja talolainat hoidettava.

Jos ap:n mies huolehtii oman osuutensa perheen kuluista ja vilpillisyydestä ei ole mitään muuta tietoa kuin kysymys, voiko raha-asioista keskustella niin kyllä. 

Ehkä meidän tilanteemme poikkeaa siinä mielessä, että meillä on velaton koti ja kummallakin varallisuutta, mutta miksi raha-asiat olisivat yhteistä tietoa. 

Näitä yhteislainojakaan en ymmärrä. 'Kuvitellaan' tilanne, että pariskunta hankkii/rakentaa yhteisen kodin. Toisella on sijoittaa oma osuutensa riihikuivana ja toinen tarvitsee lainaa, kuka idiootti ottaisi yhteislainan. Ja miksi heidän pitäisi tietää toistensa taloudellinen tilanne?

No koska se asunto, koti, on lainan takuuna. Näin ollen jos toinen jättää osuutensa maksamatta, ollaan äkkiä siinä tilanteessa että toinen puolisko neuvottelee pankin kanssa mitä kodille tehdään, vaikka omat asiansa olisi paikalleen hoitanut. Kaivaako kuvetta, ottaako lisälainaa, vai millä ihmeellä lyhennykset korvataan. Vai tuleeko suoraan muutto yllättäen. Itse haluan avoimuutta asioissa jotka koskettavat myös omaa elämää. Jos on omat kämpät tmv. niin ihan sama sitten tietysti.

Kuullut melko ikävistä yllätyksistä, jossa toisen raha-asioista tulee toisen stressi, jos yhteisiä afaareja on.

Jos koti hankitaan niin, että kumpikin omistaa oman puolikkaansa ja ottaa oman lainansa, eikä anna omaa osuuttaan toiselle vakuudeksi, se oma osuus on turvattu. Jos lainat ja omistus yhteinen asia on eri. Sen takia minä en sitä ymmärräkään. 

Ai että pankkiko tulee halkaisemaan asunnon kahtia ja vie oman osansa? Myy kenties puolikasta asuntoa jollekin? Vai peräti sanoo, joo, unohdetaan koko laina jos joku toinen kerta omistaa puolet. Tullaan perimään sitten omamme takaisin kun se haluaa laittaa asunnon myyntiin, jos haluaa....

Varmaan saa omansa takaisin myynnissä, mutta myyntiinhän se menee jos et itse lunasta pankin osuutta.

Pankkihan tietää ainoastaan jos ap:n miehellä on tuon pankin arvo-osuustili ja siellä sijoituksia tai toinen ylimääräinen sijoitus- / säästötili taikka velkaa pankissa. Muiden rahalaitosten varat ja velat eivät näy. Kyse tuskin on edes yksittäisistä kuukausiveloituksista, esimerkiksi elarista, tai muista laskuista.

Mutta, ilmiselvästi pankin virkailija arveli että tämä osa miehen raha-asioista saattaa olla sellaista josta pikkurouva ei tiedä. Muuten hän ei olisi kysynyt lupaa, ei meiltäkään kysytty kun olimme vastaavassa neuvottelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minunkaan mies ei tiedä että todellisuudessa tienaan enemmän mitä annan ymmärtää.

Syynä se että mies on huomattavasti huolettomampi rahankäyttäjä ja olisi vonkumassa minulta koko ajan rahaa ties mihin. Ja se ties mihin on oikeasti johonkin aivan täysin turhaan.

En vaan käsitä tällaisia liittoja. Miksi menette yhteen ihmisten kanssa joihin ette voi tuollaisissa asioissa luottaa?

Minä taas en käsitä miksi kaikki pitäisi jakaa. Ikinä en tule keneenkään niin paljon luottamaan että kaikki rahat olisi yhteisiä.

Ja mä en käsitä, miten joillekin "kerron, paljonko tilillä/rahastossa/sijoitussalkussa on rahaa" = "kaikki rahat yhteisiä". Mä en ainakaan menisi yhteen tyypin kanssa, jolle en voisi puhua raha-asioista ilman, että alkaa vonkumaan minulta koko ajan rahaa ties mihin turhaan. Tuohan on kuin lapsen kanssa olisi.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkastahan miehen verotiedot. Voi olla että tienaa enemmän kuin väittää tai sitten rahaa uppoaa johonkin addiktioon

Tätä kyllä mietin. Siellähän näkyy mahdolliset pääomatulotkin. Pitää vissiin mennä paikan päälle verotoimistoon?

Ap

Suosittelen että käyt verotoimistossa katsomassa miehesi verotiedot jos hän ei ole niitä näyttänyt. Minustakaan perheessä ei pitäisi olla suuria taloudellisia salaisuuksia eikä kupruja suuntaan eikä toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Pankkihan tietää ainoastaan jos ap:n miehellä on tuon pankin arvo-osuustili ja siellä sijoituksia tai toinen ylimääräinen sijoitus- / säästötili taikka velkaa pankissa. Muiden rahalaitosten varat ja velat eivät näy. Kyse tuskin on edes yksittäisistä kuukausiveloituksista, esimerkiksi elarista, tai muista laskuista.

Mutta, ilmiselvästi pankin virkailija arveli että tämä osa miehen raha-asioista saattaa olla sellaista josta pikkurouva ei tiedä. Muuten hän ei olisi kysynyt lupaa, ei meiltäkään kysytty kun olimme vastaavassa neuvottelussa.

Kyllä virkailijan pitää kysyä, saako toisen raha-asioista puhua puolison kuullen. Meiltä on kysytty joka kerta.

Vierailija kirjoitti:

Omaisuus ja varallisuus kannattaa pitää vain omana. Jos nainen ei sitä hyväksy niin nainen vaihtoon. Tässä yhteiskunnassa kaikille eläminen on yhtä kallista ja kaikilla on samanlainen mahdollisuus opiskella ja työllistyä. Jos itse laiskottelee ja haluaa päästä mahdollisimman helpolla niin se on ihan oma vika eikä se oikeuta vaatimaan muiden tienaamaa varallisuutta

Ihan ohiksena, ei tosiaan ole kaikilla samanlaiset mahdollisuudet. On kehitysvammaa, nepsyä, mielenterveysongelmaa, muuta terveysongelmaa, sekä ihan selkeitä eroja normaalienkin ihmisten älykkyydessä. Samanlaiset mahdollisuudet on kaikilla vasta sitten, kun ollaan kaikki terveitä, tapaturmiin joutumattomia klooneja. Esimerkiksi minä ADHD:n kanssa en todellakaan ole laiskotellut, vaan tehnyt töitä varmaan kolminkertaisesti verrattuna normaaliin, jotta pääsisin samalle tasolle koulutuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos miehesi ei halunnut sinun tietävän, ja etsit tiedot, loukkaat miestäsi. Sinua loukkasi se, että miehesi ei halunnut kertoa. Minusta kumppanuus perustuu luottamukseen, mutta myös vapauteen olla oma itsensä,

En muista kirjaa, mutta siinä suhde päättyi, koska nainen halusi uskoa aina pahaa. Jos luotat mieheesi muuten, eikö olisi tässäkin asiassa parasta luottaa ja kunnioittaa hänen tahtoaan. Rakkaus on pitkälti tahtotila.

Tajuatko nyt ollenkaan ristiriitaisuuttasi? Mieheltähän se luottamus kumppaniin puuttuu kun salailee.

Sinä, ja peukkujen määrästä päätellen moni muukin olette ilmeisesti tätä sakkia joka haluaa lukea puolison viestit, kytätä puhelimen ja tietokoneen käyttöä ja vaatia pitkiä selityksiä ketä juhlissa tai illanvietossa oli mukana.

Jos henkilö parisuhteessa hoitaa yhteiset raha-asiat kuten yhdessä on sovittu niin sillä toisella ei ole mitään asiaa urkkia asioita. Tuo on juuri sitä mikä tuhoaa parisuhteet. Oletetaan pahinta ja ollaan niin mustasukkaisia ja epäuskoisia kumppania kohtaan.

"Sillä täytyy olla jotain salattavaa!", tuo on huonoin perustelu ikinä millekään. Ihmiset nyt haluavat pitää joitain asioita yksityisinä, kuten se oma puhelin vaikka. En tule antamaan kumppanilleni pääsyä puhelimeeni vaikka siellä ei olekaan mitään salattavaa. Jos tuo on ongelma niin se parisuhde ei ole millään järkevällä pohjalla.

Meillä on puolison kanssa oikeus käyttää toisemme tilejä. Kortteja meillä ei ole kuin omiin, mutta nettipankissa on oikeus nähdä ja tehdä siirtoja. Tämä siksi, että jos toiselle tapahtuu jotakin, asioiden hoitaminen helpottuu heti huomattavasti ilman mitään edunvalvontavaltuutuksia tms. Ei meistä kyllä kumpikaan kyttää toisen rahankäyttöä, tilin saldoa, eikä siirtele rahaa tilitä toiselle ilman että asiasta on yhdessä sovittu. Eipä se onnistuisikaan, koska älämölöhän siitä nousisi jos tätä oikeutta väärin käyttäisi. Luottamus on tässä avainasemassa, ymmärrän kyllä ettei kaikilla ole taloudellisesti (tai välttämättä muutenkaan) luotettavat puolisot. Pitää toimia niin kuin parisuhde antaa myöten, luottaa jos toinen sen ansaitsee, ja olla luottamatta jos ei luottaa voi.

Ei se meilläkään aina niin helppoa ollut. Alkuun oli yhteinen tili koska opiskelijoina rahaa ei ollut muutenkaan yhtään mihinkään, kaikki meni mitä tuli. Myöhemmin sitten mies oli alkuun aika huoleton rahankäyttäjä, ja siinä kohtaa siirryimme taloustiliin + omiin tileihin. Sen jälkeen on miehestä tullut vielä tarkempi rahojensa suhteen kuin minä koskaan olin. Hyvä niin, molemmilla on sama tyyli, ja voimme luottaa toistemme taloudelliseen järkevyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Miehellä voi olla enemmän rahaa, mitä kertoo. Mä sain isohkon summan varakkaalta sukulaiselta enkä todellakaan kerro yhtään kenellekään asiasta. Alkaisi se loputon jankutus joka ostoksen yhteydessä, onhan sulla varaa maksaa tästä enemmän. Ei ikinä. Hiljaisuudessa lahjoitan taas itse eteenpäin yhteen kohteeseen.

Hyvin oot puolison valinnut. Mulle kävi lähes sama tilanne (rahat ei tosin tullut sukulaiselta) ja puolisoni tietää asiasta totta kai. Kertaakaan vuosien saatossa ei ole maininnut noita rahoja eikä kysynyt niistä. Puoliksi maksetaan kaikki mutta aika huolettomasti.

Vierailija kirjoitti:

Ap, tulethan kertomaan tänne, kun mysteeri selviää?

Ei kukaan aloittaja palaa koskaan täällä asiaan! Heitetään ilmaan joku ongelma ja kadotaan sen siliän tien.

10 sivua tekstiä hetkessä, tämä jos mikä osoittaa rahan merkityksen naisille,jos siis ovat saamanpuolella niin sanotusti.

Vierailija kirjoitti:

Jos miehesi ei halunnut sinun tietävän, ja etsit tiedot, loukkaat miestäsi. Sinua loukkasi se, että miehesi ei halunnut kertoa. Minusta kumppanuus perustuu luottamukseen, mutta myös vapauteen olla oma itsensä,

En muista kirjaa, mutta siinä suhde päättyi, koska nainen halusi uskoa aina pahaa. Jos luotat mieheesi muuten, eikö olisi tässäkin asiassa parasta luottaa ja kunnioittaa hänen tahtoaan. Rakkaus on pitkälti tahtotila.

Juuri näin. Minkä vuoksi sinun edes pitäisi mielestäsi saada tietää? Miksi sinulla olisi oikeus tietää? Jos teillä raha-asiat on tähän asti hoituneet hyvin, niin mitä sinä sillä tiedolla edes tekisit? Kannattaa muistaa ettet sinä aikuista ihmistä omista.

Miksi pankkivirkailija haluaa puhua vanhempien raha-asioista kun ollaan avaamassa tiliä lapselle?? Lapsellehan saa avata tilin kuka tahansa, vaikka olisi ulosotossakin. Kunhan on jo pankin asiakas. En tajua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen monia joiden työstä tulevat lisät menee eri tilille, kun varsinainen palkka.

Tällä rahalla tehdään sitten omia juttuja, korjaillaan venettä, moottoripyörää, käydään lounaan yhteydessä kaljalla.

Ilmeisesti kotona ollaan tarkkoja rahankäytöstä ja napinaa tulee sitten kun vaimot katsovat tiliotteita.

Höpö höpö. Palkanlaskentaan ilmoitetaan työntekijälle yksi tilinumero, eikä siellä todellakaan aleta veivaamaan kahden tilinumeron kanssa edestakaisin, tai tehdä ylimääräisiä palkka-ajoja, jotta kuukausipalkka ja lisät saataisiin eriteltyä ja maksettua eri tileille.

Höpönhöpön, tietysti noin voi tehdä. Kyllä minä ainakin olen jo oppinut varmistamaan, kun uudelle työntekijälle ensimmäisen kerran lisiä maksan, että maksetaanko samalle tilille kuin palkka. Ei ole yhtään harvinaista, että lisiä varten on eri tili.