Miksi teille tuli avioero?
Tavoitteeni on pitkä, jopa elinikäinen liitto toisen ihmisen kanssa. Haluan tutustua niihin mahdollisiin sudenkuoppiin ja ongelmiin mihin liitto voi kaatua jos on kaatuakseen. On varmasti paljon syitä joille ei mitään voi, mutta uskon että on myös sellaisia joita voi ehkäistä etukäteen. Ajatteletko itse, että olisit voinut tehdä jotain eron estääksesi jos olisit ryhtynyt toimenpiteisiin tarpeeksi aikaisin vai oliko ero väistämätön? Kerro myös minkä ikäisenä erosit ja kuinka pitkän liiton jälkeen. Kiitos vastauksista :)
Kommentit (1765)
Ensin mielinkielin olleesta naisesta tuli lopulta nalkuttava lohikäärme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän ulkonäkö nyt ainoa asia voi olla minkä perusteella mies rakastaisi naista. Eihän naisten kannattaisi sitten alkaa suhteisiin alunperinkään jos pitkästä suhteesta haaveilee. Ulkonäkö katoaa kaikilta jossain vaiheessa.
Raatorehellisesti kyllä.
En usko tätä, koska olen nähnyt pareja jotka ovat selvästi rakastuneita vaikka ovat vanhoja ja vähemmän kauniita.
Toki sitäkin mahdollisuutta pitää punnita että ehkä meidän nuorten naisten kannattaa ennemmin suosiolla opetella elämään elämänsä yksin, kuin tulla rakastetuksi vain sen aikaa kun ulkonäkö on parhaimmillaan. Itse en ainakaan sellaista rakkautta tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-iässä tulee avioeropiikki, kun naiset menettävät sen minkä vuoksi miehet heistä kiinnostuvat.
Vain tyhmät miehet ajattelevat näin.
Se on ihan tilastollinen fakta. Enkä ole mies.
Eli se on nyt vain tilastollinen fakta, että miehet on tyhmiä. Lol.
Vierailija kirjoitti:
Eihän ulkonäkö nyt ainoa asia voi olla minkä perusteella mies rakastaisi naista. Eihän naisten kannattaisi sitten alkaa suhteisiin alunperinkään jos pitkästä suhteesta haaveilee. Ulkonäkö katoaa kaikilta jossain vaiheessa.
Kauneushan tulee myös sisältä.
Osa miehistä arvostaa naisessa myös tätä puolta.
Eivät kaikki naiset ole mitään erityisiä kaunottaria nuorinakaan.
Ex Ukko piti kimppakivaa kotonamme, kun lapsi lähti kouluun ja mä töihin. Ukko meni iltahukiin klo 14. Käräytin todella ovelasti hänet . Ihan järkyttyi, kun kärytin.Oli päivää aikaa telmiä naisten..sekä miesten kanssa.. istua tursottaa yksin vieläkin kaapissa ja kulissinaisystävä jätti hänet. Sairastelee ja kohtalo tasasi näin tilit.
Vierailija kirjoitti:
Mies etsi kokoajan seuraa netissä. Jäi kiinni monesti, varastossa hirveästi puhelimia siihen hommaan.
Aivan järkyttävää! Kuinka kauan olit tuon apinan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-iässä tulee avioeropiikki, kun naiset menettävät sen minkä vuoksi miehet heistä kiinnostuvat.
Vain tyhmät miehet ajattelevat näin.
Se on ihan tilastollinen fakta. Enkä ole mies.
Miten tilastoissa näkyy, että erot johtuvat siitä ettei naisen ulkonäkö enää kelpaa miehelle?
Olin liitossa jossa seksi toimi hyvin ja sitä oli usein ja monipuolista, mutta muutoin oltiin kuin eri planeetoilta. Nyt parin vuosikymmenen jälkeen ihmettelen edelleenkin, miten ikinä päädyttiinkään yhteen.
Noin 20 vuotta yhdessä. Exälle tuli joku "onko tässä kaikki, eikö elämässä ole muuta" -vaihe vähän ennen 40 ikävuotta. Löysi töistä toisen jo vähän pidemmällä eroprosessissa olevan keskustelukumppanin. Ei siinä enää ole sitten mahdollista liikkuvaa junaa pysäyttää. Jos toinen ei enää halua.
Mies halusi lapsia, mutta ei ollutkaan valmis sitoutumaan kasvatusvastuuseen ja kodin töihin. 10v oltiin naimisissa, aina lupasi yrittää paremmin osallistua, lopulta olin ihan rikki hoitamaan lapset, kodin ja mieslapsen. Hänellä ongelmaa myös päihteiden ja työttömyyden takia. Suuri helpotus oli erota lopulta. Lapsille vaan sääli kun isä ei saa aikaiseksi edes pidettyä yhteyttä, 2,5v sitten nähnyt lapsia viimeksi.
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä 20 vuotta, 25-vuotiaasta 45-vuotiaaksi. Naimisissa siitä 17 vuotta.
Miehen rakkaus vain loppui. Ei ihmeempiä riitoja, ei edes alkoholin käyttöä ikinä (molemmat absolutisteja).
Tämä kuulostaa hyvin tutulta. Meillä tähän vielä liittyi se, ettei meillä ikinä opittu puhumaan asioista. Varsinkaan mies ei osannut puhua, joten meillä jäi varmaati paljon asioita väliin kaihertamaan, mikä ajan mittaan ajoi meitä toisistamme erilleen. Sovussa erottiin, mutta mulle jäi pieni katkeruus.
Ap:lle vinkki, että uskaltakaa puhua ja kuunnella, olkaa kiinnostuneita toisistamme oikeasti. Kysykää toisiltanne kuulumisia ja kuunnelkaa piolisonne vastaus.
Varmimmin avioeron välttää kun ei mene naimisiin. Jos olisit laskuvarjohyppäämässä lentokoneesta ja sinulla olisi 50% mahdollisuus, että laskuvarjo toimii, hyppäisitkö?
Tasaista lapsiperhe-elämää. Täysin yllättäen miehellä tunteet loppui ja tuli ero. Lapset koululaisia. En yhtään tiedä mitä olisin voinut tehdä toisin. Olin töissä, hoidin kodin ja lapset ja pidimme päivittäin yhteyttä jos mies oli matkoilla. Mitään riitoja ei ollut vaan ihan mukavaa elämää kaikin puolin, juteltiin, naurettiin ja matkustettiin perheenä. Olin kai alkanut tuntua enemmän kaverilta sanoi mies. Hän taisi kaivata sitä alkuhuumaa ja löysikin sitten toisen naisen.
Syitä oli varmasti lukuisia varmaan alunperin mentiin yhteen ihan siitä innosta että molemmat halusi naimisiin ja perheen. Perusasiat sopi yhteen, ja seksielämä oli aina aktiivista. Vanhempina oltiin hyvä tiimi. Me yritettiin aktiivisesti toimia suhteen hyväksi, pidettiin parisuhdeviikonloppuja jne.
Toisaalta suhteessa oli paljon henkistä väkivaltaa ja epätervettä hallitsemista. Ja mustasukkaisuutta. Mies vetäytyi omaan maailmaansa ja henkinen yhteys lopahti kun toinen muuttui kiukuttelevaksi pikkulapseksi. Lopulta mä ihastuin toiseen. Lopulta kun saatiin keskusteluyhteys auki, molemmat kehtasi myöntää ettei tää enää toimi. Sen jälkeen helpotti huomattavasti.
Emsimmäisen kerran erosin 37 vuotiaana. Selvisi, että miehellä oli suhde ja olin silloin niin ehdoton, että kuvittelin ettei asiasta voida päästä yli. Mies kyllä aneli uutta mahdollisuutta. Kaksi lasta oli myös. Toisen kerran erosin 44 vuotiaana, mies vaan ykskaks halusi erota. Olin luullut, että meillä menee hyvin. Hänestä ei.
Elämä on silti mennyt niinkuin pitää ja kaikella on ollut tarkoituksensa. Ja kaikesta selviää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies etsi kokoajan seuraa netissä. Jäi kiinni monesti, varastossa hirveästi puhelimia siihen hommaan.
Aivan järkyttävää! Kuinka kauan olit tuon apinan kanssa?
10 v😔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä 20 vuotta, 25-vuotiaasta 45-vuotiaaksi. Naimisissa siitä 17 vuotta.
Miehen rakkaus vain loppui. Ei ihmeempiä riitoja, ei edes alkoholin käyttöä ikinä (molemmat absolutisteja).
Tuohan oli kamalaa. Miten se ilmeni? Miten huomasit asian ja yritittekö korjata sitä?
Rakkaus pitäisi olla tahtotila.
Että tunteettomina vaan elämää eteenpäin ja kulissit pidetään pystyssä vaikka mikä olis, koska joskus tuli luvattua mitä KUKAAN EI IKINÄ VOI LUVATA kellekään ,kun ei edes huomisesta voi tietää? Tahtotila in my ass.
Lasten kasvettua mies halusi hummailla ja elää toista nuoruuttaan, vaimo ei enää kiinnostanut.
Sama, haettiin tuohon touhuun apua, mies jatkoi vaan. Näin sen ja paljastui. Itki ja aneli mutta haki seuraa silti.