Miten muuttaa tätä erikoista dynamiikkaa lapsiperheessä?

Tämä on joku pohjoismaalainen erikoisuus, että miehelle ei muka saisi huutaa eikä parisuhteessa saa vaatia asioita "kovilla" keinoilla, kuten kiristämällä. Oletteko nähneet arkea vaikka afrikkalaisessa tai aasialaisessa perheessä? Siellä nainen on se joka määrää. Jos lapset tai mies eivät tottele, lentää lipokas naamaan huudon kera tai rouva kaivaa puisen kepin taskustaan, jolla annetaan kunnolla piiskaa. Suomalaisnaiset on jotenkin aivan ihmeellisiä kuvitelmissaan. Että joku täydellinen mies löytyy ja jos se nykyinen ei ole sellainen, niin parasta vain ottaa vähin äänin avioero. New flash: täydellisiä kumppaneita ei ole. Ja sinulla on oikeus vaatia kumppaniltasi arvostavaa kohtelua. Vaikka sitten kovin keinoin.

En osaa muuta sanoa kuin että jos mies kärsii seksin puutteesta, hän käyttäytyy juurikin noin surkeasti.

Nyt kun on lapsi ja näkee muita äitejä niin sitä ihan hämmästyy miten vanhanaikaisia ihmiset ovat.

Hössötetään nimiäistarjoiluista ja 1-vuotispäivistä, jaetaan vinkkejä vauvasoseresepteihin, esitellään omia lapsenhoitoratkaisuja, sellaista pikkumaista näpäyttelyä omista ratkaisuista, lapsille lässyttämistä ja mammojen kanssa juoruilua, lasten pukemista nätisti, terveellisiä leivonnaisia, lasten huoneen sisustamista. Naiset ovat kuin 1950-luvulta!

Miehenä on tietenkin joku johtaja, koska sen kanssa on hienompaa. Sellainen, joka pitää pari kuukautta isyysvapaata äidin ollessa kesälomalla ja käy sen aikana laskettelureissulla kaverin kanssa. Ollaan olevinaan niin tasa-arvoisia, mutta ei se näy käytännössä.

Ja ajellaan kahdella autolla pk-seudulla ja matkustellaan lentokoneella joka loma. Somessa peukutetaan ympäristön puolesta, mutta käytös on 1980-luvun pahimmilta juppiajoilta.

Siinäs olette ja ahdistutte.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on joku pohjoismaalainen erikoisuus, että miehelle ei muka saisi huutaa eikä parisuhteessa saa vaatia asioita "kovilla" keinoilla, kuten kiristämällä. Oletteko nähneet arkea vaikka afrikkalaisessa tai aasialaisessa perheessä? Siellä nainen on se joka määrää. Jos lapset tai mies eivät tottele, lentää lipokas naamaan huudon kera tai rouva kaivaa puisen kepin taskustaan, jolla annetaan kunnolla piiskaa. Suomalaisnaiset on jotenkin aivan ihmeellisiä kuvitelmissaan. Että joku täydellinen mies löytyy ja jos se nykyinen ei ole sellainen, niin parasta vain ottaa vähin äänin avioero. New flash: täydellisiä kumppaneita ei ole. Ja sinulla on oikeus vaatia kumppaniltasi arvostavaa kohtelua. Vaikka sitten kovin keinoin.

Öh. Kyllähän suomalaisissa perheissä huudetaan puolin ja toisin, niin aikuisille kuin lapsillekin. Eri tasoista henkistä ja fyysistäkin väkivaltaa on jo ihan riittävästi. Ei se ole mikään hyvä tai tavoiteltava toimintatapa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On oikeasti aika järkyttävää, että monien parisuhteissa dynamiikka on sitä, että mies välttelee passiivis-aggressiivisesti joko lasten kanssa olemista, kotitöitä tai molempia. Tässäkin ketjussa on kuvailtu erilaisia maanittelu- ja manipulointikeinoja, joilla miehen saa johdateltua kotitöiden pariin. On kuvailtu suuttumista, raivoamista, karjumista. On myös kehotettu ap:tä lähtemään viikoksi lomalle yksin ("kyllä mies hoitaa lapset jotenkin, jos on pakko" - no ei kuulosta kovin hyvältä, olisiko se edes turvallista lapsille?).

Tuo kuulostaa ihan kauhealta! Onko niin, että nuo työnsä hoitavat, mukavat, hauskat, fiksut, vastuulliset miehet ovatkin kotioloissa heikkolahjaisia? Että ulko-ovesta sisään tullessaan se mukava vastuullinen mies taantuu kiukuttelevaksi vauvaksi tai vältteleväksi teiniksi? Ja miten ihmeessä tuo kiukuttelija ja väittelijä onnistui seurusteluaikana esittämään miellyttävää ja huomioonottavaista? Ovatko nuo miehet huijareita? Miten on edes mahdollista olla yhtä aikaa lähes kehitysvammainen JA mestarimanipuloija?

Kehotan kaikkia nuoria pysyttelemään sinkkuina ja tavoittelemaan uraa. Jos ette pysy sinkkuina, älkää ainakaan lapsia tehkö. Naiselle nimittäin perheen perustaminen on ihan paska diili, eivätkä miehetkään tunnu tuossa kuviossa viihtyvän.

Siltä varalta että olet tosissasi, niin paljastettakoon että merkittävä enemmistö niin miehistä kuin naisista kykenee tasapainoiseen parisuhteeseen jossa vastuut jaetaan kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla ja esiintulevat ongelmat kyetään ratkomaan keskustelulla. Niistä ei vaan ole tarvetta tehdä avauksia keskustelupalstoille, joten hullut ääripäät ovat täällä yliedustettuna.

Ei todellakaan. Tarkkailepa avioerotilastoja ja keskustelunaloituksia naisten onnettomuudesta suhteessa. Hyvin menee vain murto-osalla.

No edelleen, ne keskustelunaloitukset eivät kerro mitään, kun niitä tekevät vain onnettomat ja hekin ainoastaan omasta näkökulmastaan. Eivät ne, joilla asiat on ihan hyvin. Ja avioerotkin taitaa pääsääntöisesti johtua muusta kuin miesten täydellisestä kyvyttömyydestä, joskin niitäkin tapauksia sekaan varmasti mahtuu. On siis melko lapsellinen vahvistusharha kuvitella noilla eväillä että kaikki miehet olisi epäkelpoja. Toisaalta toki hyvä niin, että kuvittelette, jääpähän meille täysjärkisille enemmän valinnanvaraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teille on tulossa ero. Sinun vallassasi on se, että milloin se tulee. Suosittelen nopeaa lähestymistapaa, viivyttäminen ei hyödytä mitään, mutta olet enemmän rikki, mitä pitemmälle tilanne jatkuu.

Mä taas itse koin hyvänä pitkittää eroa siihen asti, että olin varma, että oon tehnyt kaikkeni. Ei toista voi pakottaa perheneuvolaan tai pariterapiaan. Mut kaikki mikä oli mun käsissä. Ei tarvii nyt jälkikäteen jossitella. Siinä vaiheessa ku mietin et oon mielummin loppuelämäni yksin kuin sen lusmun kanssa, niin erosin.

Juuri näin kävi minullekin. Halusin myös odottaa, että lapset ovat sen ikäisiä, että pärjäävät isänsä kanssa. 

YHTENÄ esimerkkinä tämän tyyppisistä miehistä: ex.mieheni ei koskaan ottanut vastuuta ruokahuollosta. Ei käynyt kaupassa, ei laittanut ruokaa, ei edes valmisruokaa, ei siivonnut keittiötä ruuanlaiton jälkeen tai omatoimisesti huolehtinut tiskeistä. Ennen lapsia tämä oli ihan ok, hän teki muita kotitöitä, minä ruokaa. Lasten synnyttyä yritin sopia erilaisia järjestelyjä, esim. että hän autoilevana käy kerran viikossa kaupassa ja ostaa tietyt painavat ostokset. Kirjoitin ylös helppoja reseptejä ja yritin neuvoa ruuanlaitossa. Jos huutelin keittiöstä apua, vastaus oli "ihan kohta" eikä hän vuosien jälkeenkään ymmärtänyt, että keittiössä apua ei voi jäädä odottelemaan. 

Pyysin, että edes toisinaan ostaisi valmisruokaa ja laittaisi pöytään, kun tietää, että minä olen kotona viimeisenä. Se vitutus, kun tulee väsyneenä töistä, lapset katsovat telkkaria ja mies makoilee sängyllä.

No, ex on kyllä pyytänyt anteeksi, kun eron jälkeen joutui viimein ottamaan vastuuta ja ymmärsi, miten iso homma perheen ruuissa on, kun ne alusta loppuun huolehtii. Silti, ei häneltä jäänyt epäselväksi, että minä pyysin ja odotin apua, hänelle oli vain helpompaa heittäytyä avuttomaksi. Ruoka kun on pakko saada pöytään lapsiperheessä. 

Nämä on joissa jälkikäteen saadaan jotain ahaa elämyksiä on mielestäni todella surullisia, samoin se aikaisemmilta sivuilta, jonka puoliso eron jälkeen myönsi ottaneensa omien ajatuslukkojensa takia emotionaalisesti etäisyyttä tarkoituksella. Toki toisaalta onhan se positiivistakin, koska se tarkoittaa yleensä sitä, että jonkinlainen vastuun kanto lapsista on alkanut kehittyä. Kuitenkin jos nuo ymmärrykset olisivat syntyneet aikaisemmin jo siinä vaiheessa, kun se puoliso yrittää kertoa kertomasta päästyään, kuinka tilanne on kestämätön, saattaisi se perhe ja parisuhde ollut pelastettavissa.  Vaan ei, kantapään kautta on aina mentävä.

Vierailija kirjoitti:

Eipä siinä muuta kuin järjestää tilanne niin, että mieskin joutuu vastaamaan kokonaisuudesta.

Voittehan te lähteä pienelle matkalle, vyörytät vain sen suunnittelun miehelle. Totea vaikka, että lähdet kyllä, kunhan mies varaa matkan ja hoitaa käytännön järjestelyt. Voit vaikka vähän auttaa alkuun muistuttamalla, että mies varaa majapaikkaan sängyt lapsillekin, kantaa/huolehtii turvaistuimen siirtymille ja junassa lykkäät sen vessaan lapsen kanssa. Jos mies on tuollainen tumpelo, ei varmaan saa koskaan niitä lippuja hankittua, että pääsisitte edes lähtemään.

Kannattaa tehdä esim vk.loppu reissu niin ettämies hoitaa kaikki suunnittelut jne. Ja sitten matkan päällä ap siirtää itsensä vetovastuusta pois esim on kipeänä jolloin iskä hoitaa kaiken mitä lapset tarvitsevat. Ihmettelen vaan että miten ihmeessä tilanteen on annettu mennä näin huonoon jamaan? Onko mies päässyt aikaisemmin kuin koira veräjästä lasten hoidon suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun on lapsi ja näkee muita äitejä niin sitä ihan hämmästyy miten vanhanaikaisia ihmiset ovat.

Hössötetään nimiäistarjoiluista ja 1-vuotispäivistä, jaetaan vinkkejä vauvasoseresepteihin, esitellään omia lapsenhoitoratkaisuja, sellaista pikkumaista näpäyttelyä omista ratkaisuista, lapsille lässyttämistä ja mammojen kanssa juoruilua, lasten pukemista nätisti, terveellisiä leivonnaisia, lasten huoneen sisustamista. Naiset ovat kuin 1950-luvulta!

Miehenä on tietenkin joku johtaja, koska sen kanssa on hienompaa. Sellainen, joka pitää pari kuukautta isyysvapaata äidin ollessa kesälomalla ja käy sen aikana laskettelureissulla kaverin kanssa. Ollaan olevinaan niin tasa-arvoisia, mutta ei se näy käytännössä.

Ja ajellaan kahdella autolla pk-seudulla ja matkustellaan lentokoneella joka loma. Somessa peukutetaan ympäristön puolesta, mutta käytös on 1980-luvun pahimmilta juppiajoilta.

Siinäs olette ja ahdistutte.

Kyllä, suomalainen tasa-arvo on osittain vain kauniita puheita ja kulissia.

Monessa perheessähän tämä tasa-arvo ilmenee siten, että nainen hoitaa oman päivätyönsä lisäksi kotona aivan kaiken. Tuo on aika paska diili naiselle, ja loppujen lopuksi jonkun saksalaisen tai amerikkalaisen kotirouvan osa vaikuttaa yllättäen paljon reilummalta ja paremmalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat muuttaa dynamiikkaa, muuta suhtautumistasi. Nyt kun oikein odotat mieheltä sluibailua lasten suhteen (esim jos menisitte lomamatkalle) niin hänen on helppo täyttää odotuksesi. Eikä tuo ole siis tietoista toimintaa, ihmiset aistii alitajuisesti juttusia ja saattaa toimia ei-niin-tietoisesti jossain asioissa. Nyt käytännössä vahvistat tiedostamattasi miehen toimintaa, vaikka haluat päinvastaista. Suosittelen siis jättämään odotukset pois. Jos ei odota toiselta mitään, silloin toiseen pettyminen vähenee, koska pettyminen monesti johtuu odotuksista.

Jännä juttu tämä, että vaikka vika on miehessä, silti jotenkin kummallisesti tilanteen muuttaminen on useimpien mielestä naisen vastuulla. Näkeehän sen näissäkin ketjuissa. Ketju on täynnä vinkkejä tyyliin "sano sille, että". Tai että naisen pitäisi muuttaa ajattelutapaansa ja suhtautumistaan, luoda tietynlaista ilmapiiriä ja osata lähettää tietynlaisia sanattomia tai jopa telepaattisia viestejä. Mikä on tietenkin täyttä paskaa, koska ongelmana on miehen kyvyttömyys ottaa vastuuta.

Kyseessä on selkärangaton vätysmies. Se tässä on se ongelma eikä mikään muu. Parhaat neuvot ovat noissa viesteissä, jossa ehdotetaan joko eroa tai kunnon suuttumista.

Tuo johtuu varmaan vain siitä, että me ei voida sanoa ap:n miehelle mitään, koska emme ole häneen yhdeydessä mitenkään. Mitä muuta voi neuvoa, kuin menetelmiä, joita ap voi kokeilla? Mies ei ole taianomaisesti itsestään muuttunut, täältä ruudun takaa häntä ei voi kurmottaa, niin ainoa vaihtoehto on antaa ap:lle neuvoja, joita kokeilla. Ja ainahan on tietty mahdollista erota, mutta sen sanomiseen ei montaa viestiä tarvita.

Tuo on kyllä totta. Pidän siltikin aika kummallisena sitä, että kaikki lapsiin, kodinhoitoon, perhedynamiikkaan ja sensellaiseen liittyvä lankeaa viime kädessä aina naisen vastuulle.

Lähipiirissäni on lukuisia esimerkkejä. Näille tapauksille tuntuu olevan yhteistä se, että nainen on tehnyt kaikkensa tilanteen muuttamiseksi mutta mies ei loppujen lopuksi muuta käytöstään mitenkään ja pari päätyy eroamaan. On todella harvinaista, että perhedynamiikka muuttuisi oikeasti.

Mulla on tästä perhedynamiikasta omakohtaista kokemusta sikäli, että mulla on ex-miehen kanssa 4 lasta. Olen kaikkien lasten osalta tyynen rauhallisesti ojentanut miehelle vauvan jo synnärillä, ja todennut että osaat kyllä pestä, vaihtaa vaipat ja pukea- jos et osaa, pyydä hoitajien apua. Ja häipynyt itse suihkuun tai kahville tms. Olen kaikkien lasten kohdalla palannut töihin heidän ollessaan 9kk vanhoja jolloin lapset ovat olleet isänsä vastuulla. Kolmivuorotyö teki sen että päiväkotikuljetukset olivat isän vastuulla. Hän oikeasti on viettänyt paljon aikaa lastensa kanssa. Siitä huolimatta hoiva on ollut mekaanista, ruoka ja hygienia hoidetaan, nukkumaan laitetaan. Joskus pelasi lautapelejä heidän kanssa tms muuta viihdykettä. Kuitenkaan isä ei ole ollut lapsilleen läsnä, emotionaalisella tasolla. Ei ole lohduttanut, ei ole rauhoitellut, ei jutellut tai pitänyt sylissä, ei kuuntele kun lapset kertoo päivän kuulumisia.

Tilanne lipui siihen että kaikki lapsiin liittyvät asiat, olipa kyse sitten neuvolan varaamisesta, vasu-keskustelusta, lääkärikäynnistä, uusien kuravaatteiden ostamisesta, kaverisynttäreiden lahjasta, kesälomareissulle pakkaamisesta, joululahjojen hankinnasta päätyi minun vastuulle. Minusta tuli ikäänkuin perheen toimitusjohtaja ja projektipäällikkö, tahtomattani, koska koko ajan pyrkimys oli kuitenkin siihen että meillä on kaksi tasa-arvoista vanhempaa joilla molemmilla on yhtä paljon valtaa ja vastuuta.

Miehestä tuli ex-mies myöhemmin, ei niinkään perhesyistä vaan parisuhdesyitä. Viimeiset vuodet hän oli täysin hoivattava viides lapsi.

Eron jälkeen puitiin asioita paljon. Hän sanoi ihan suoraan että pakeni ja vetäytyi lasten kanssa tunnesiteestä, samoin kuin tunnesiteestä minun kanssani. Koska koko ajan mietti, onko hän kunnollinen, osaako, selviääkö, kelpaako. Ja oli omassa, rikkinäisessä mielessään sitä mieltä ettei kelpaa eikä pärjää. Sanoi siis suoraan myös että kyse oli hänen omasta ajatusmaailmastaan ja itsetunnostaan. Taustalla vaikea masennus, hoitamaton ADD/ADHD, erilaisia päihde- ja riippuvuusongelmia.

Ap:lle haluan sanoa että viimeisenä keinona kokeilisin avata keskustelua suoraan siitä miksi mies välttelee lasten kanssa olemista ja heidän asioidensa hoitamista. Ja siis nimenomaan näin, ei niin että pohditaan mitä jäi tekemättä ja miksi. Vaan kysyä suoraan mikä lasten kanssa olemisessa pelottaa. Ehkä tämä voi avata jotain. Jos avaa, terapiaa, perheneuvolaa tai jopa perhetyöntekijä ohjaamaan miestä lasten kanssa toimimiseen. Jos ei aukea mitään eikä mies ota mitään vastuuta omasta käytöksestään, ero lienee ainoa ratkaisu.

Siitähän tässä ap:n tapauksessa nimenomaan on kyse: mies välttelee lastensa kanssa olemista. Syytä voi vain arvailla mutta tuohan on ap:n kertoman mukaan alkanut jo esikoisen vauva-aikana; mies meni mieluummin laittamaan ruokaa kuin hoiti vauvaa. Miksi? Tätähän siltä mieheltä pitäisi kysyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en nyt ihan ymmärrä. Kirjoitat, että mies hoitaa oman osuutensa perheessä. 

Ei tasa-arvoa ole se, että ihan kaikki asiat jakautuisi tasan. Tasa-arvoa on se, että molemmat osallistuu perheeseen sillä tavalla, mikä itselle on luontaista. Mieshän jo osallistuu omalla tavallaan. Minusta mieheltä ei voi sellaista vaatia, mitä hän ei "näe". Jos hän ei ymmärrä tuota matkusteluhommaa, niin hän ei ymmärrä, vaikka kuinka puhuisi. Ehkä mies vain näkee asiat yksinkertaisempana kuin sinä?

Ei hoida omaa osuuttaan. Tekee kyllä kotitöitä mutta ei lasten suhteen yhtään mitään. Ja jos lähtisimme lomamatkalle hän ei tekisi muuta kuin lomailisi kuin lapseton aikuinen, koska jossain hotellissa ei ole kotitöitä eikä hän matkalla osallistuisi lasten asioihin mitenkään eikä niitä miettisi mitenkään. Ei edes sen vertaa että keksisi itse, että voisi hakea termarissa hotellin keittiöstä kiehuvaa vettä iltapuuroa varten tai että olisi lasten kanssa kun minä haen. Ap

Älä nyt sentään viitsi provota. Joka helvetin ikisessä hotellihuoneessa on vedenkeitin, eivätkä ne lapset myöskään mene rikki jos eivät syö lomalla täsmälleen samalla tavalla kuin kotona.

Ja tilanne on tämä siksi, että sinä olet sen mahdollistanut ja sallinut. Teillä on siis useampia lapsia, ja sinä olet kautta linjan ollut niin typerä, että olet ottanut kaiken tehdäksesi ja kuvitellut, että asiat muuttuvat kun tarpeeksi "keskustellaan"(=sinä jankkaat ja mies ei kuuntele)?

Mies ottaa vastuuta sillä, että panet ottamaan. Ilmoitat, että menet vaikka viikonlopuksi yksin vanhemmillesi, hotelliin, whatever. Että hoida mukulasi miten hyväksi näet. Et vastaa puhelimeen. Tämä olisi pitänyt tehdä jo ensimmäisen lapsen vauvavuotena, mutta olet ollut tyhmä, joten se on vaikeampaa nyt.

Voit myös ilmoittaa miehelle, että sitten kun se on viikon ajan vastannut kaikista lasten tarpeista, voitte harkita matkustelua. Ja sitten elät viikon kuin sinkku. Et puutu mihinkään. Menet lenkille, äidille, kavereille, elokuviin, mutta et tee mitään. Jos lapset tulevat kysymään jotain, sanot, että kysykää isältä, isä hoitaa teitä nyt, äiti on väsynyt.

Voin vakuuttaa, että lapsesi eivät kuole nälkään tai traumatisoidu.

Tämä. Hyvin vaikeaa kuvitella, että aikuinen ihminen jättäisi lapset kokonaan ruokkimatta, vaikka olisi millainen kpää. Ehkä mies ei jaksa ap:n puurojuttujen kanssa, joten antaa hänen tehdä omalla tavallaan. Minunkin mies syöttää lapsille vaan nakkeja ja ranskalaisia, jos en ole "valvomassa". Siinähän syöttää.

Tätäkään en ymmärrä. Olisiko ok, jos molemmat vanhemmat tarjoaisivat lapselle aina vain nakkeja ja ranskiksia? Jos ei, miksi nimenomaan vaginalla varustettu on vastuussa kokonsisruokavslion laadusta? Siksikö että hän huolehtii 95% ja peniksellinen 5%? Onkos se sitten ok...

Miesten pitää saada tehdä "omalla tavallaan" ja nipottamatta (=nakki kourassa telkkaria katsoen) eli pieni siivu komeasti riman alittaen silloin kun itselle sopii, ja tämä on mahdollista siksi että naiset huolehtii että kokonaisuus mahdollistaa lapsen terveellisen kehityksen.

Erittäin hyvää analyysia jälleen kerran. Naisen ajatellaan olevan vastuussa lapsen kehityksen kokonaisuudesta. Mies vähän auttelee, ja on naisen tehtävä maanitella miestä auttamaan.

Neuvolassakin oletetaan, että lapselle tarjottava terveellinen aamupala on naisen koostama. Jos selviää, että aamupalalla tarjotaan neuvolan mielestä vääränlaista levitettä, syy on naisessa. Samaan aikaan neuvolatäti korostaa, että miehen pitää saada tehdä "omalla tavallaan" - ilmeisesti siis miehen tarjoamana nakit ja ranskalaiset saattavat olla jopa ok mutta naisen tarjoamana ei.

Usein on niin, että mies on se "hauska ja rento" vanhempi. Nainen puolestaan on se, joka huolehtii kokonaisuudesta ja organisoi. Ulkoapäin tuleva paine kohdistuu nimenomaan naiseen. Nainen on päävastuussa nukkumaanmenoajoista ja lapsille tarjottavan ruuan terveellisyydestä - jos näistä lipsuu, tulee arvostelua. Samaan aikaan kuitenkin nukkumaanmenoajoista tarkka nainen saa kuulla olevansa nalkuttava nipo, jonka pitäisi "vähän relata".

Tämä on erittäin hyvä pointti. Minua on alkanut ällöttää tämä "isän pitää saada tehdä omalla tavallaan" - mantra, koska eihän se nainenkaan saa tehdä omalla tavallaan! Sille on kyllä tiukat strandardit miten naisen on suotavaa äitiyttään hoitaa. Miettikää nyt, jos isiltä vaadittava minimivanhemmuus koskisi myös äitejä. Silloin olisi lapset huostassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en nyt ihan ymmärrä. Kirjoitat, että mies hoitaa oman osuutensa perheessä. 

Ei tasa-arvoa ole se, että ihan kaikki asiat jakautuisi tasan. Tasa-arvoa on se, että molemmat osallistuu perheeseen sillä tavalla, mikä itselle on luontaista. Mieshän jo osallistuu omalla tavallaan. Minusta mieheltä ei voi sellaista vaatia, mitä hän ei "näe". Jos hän ei ymmärrä tuota matkusteluhommaa, niin hän ei ymmärrä, vaikka kuinka puhuisi. Ehkä mies vain näkee asiat yksinkertaisempana kuin sinä?

Ei hoida omaa osuuttaan. Tekee kyllä kotitöitä mutta ei lasten suhteen yhtään mitään. Ja jos lähtisimme lomamatkalle hän ei tekisi muuta kuin lomailisi kuin lapseton aikuinen, koska jossain hotellissa ei ole kotitöitä eikä hän matkalla osallistuisi lasten asioihin mitenkään eikä niitä miettisi mitenkään. Ei edes sen vertaa että keksisi itse, että voisi hakea termarissa hotellin keittiöstä kiehuvaa vettä iltapuuroa varten tai että olisi lasten kanssa kun minä haen. Ap

Älä nyt sentään viitsi provota. Joka helvetin ikisessä hotellihuoneessa on vedenkeitin, eivätkä ne lapset myöskään mene rikki jos eivät syö lomalla täsmälleen samalla tavalla kuin kotona.

Ja tilanne on tämä siksi, että sinä olet sen mahdollistanut ja sallinut. Teillä on siis useampia lapsia, ja sinä olet kautta linjan ollut niin typerä, että olet ottanut kaiken tehdäksesi ja kuvitellut, että asiat muuttuvat kun tarpeeksi "keskustellaan"(=sinä jankkaat ja mies ei kuuntele)?

Mies ottaa vastuuta sillä, että panet ottamaan. Ilmoitat, että menet vaikka viikonlopuksi yksin vanhemmillesi, hotelliin, whatever. Että hoida mukulasi miten hyväksi näet. Et vastaa puhelimeen. Tämä olisi pitänyt tehdä jo ensimmäisen lapsen vauvavuotena, mutta olet ollut tyhmä, joten se on vaikeampaa nyt.

Voit myös ilmoittaa miehelle, että sitten kun se on viikon ajan vastannut kaikista lasten tarpeista, voitte harkita matkustelua. Ja sitten elät viikon kuin sinkku. Et puutu mihinkään. Menet lenkille, äidille, kavereille, elokuviin, mutta et tee mitään. Jos lapset tulevat kysymään jotain, sanot, että kysykää isältä, isä hoitaa teitä nyt, äiti on väsynyt.

Voin vakuuttaa, että lapsesi eivät kuole nälkään tai traumatisoidu.

Tämä. Hyvin vaikeaa kuvitella, että aikuinen ihminen jättäisi lapset kokonaan ruokkimatta, vaikka olisi millainen kpää. Ehkä mies ei jaksa ap:n puurojuttujen kanssa, joten antaa hänen tehdä omalla tavallaan. Minunkin mies syöttää lapsille vaan nakkeja ja ranskalaisia, jos en ole "valvomassa". Siinähän syöttää.

Tätäkään en ymmärrä. Olisiko ok, jos molemmat vanhemmat tarjoaisivat lapselle aina vain nakkeja ja ranskiksia? Jos ei, miksi nimenomaan vaginalla varustettu on vastuussa kokonsisruokavslion laadusta? Siksikö että hän huolehtii 95% ja peniksellinen 5%? Onkos se sitten ok...

Miesten pitää saada tehdä "omalla tavallaan" ja nipottamatta (=nakki kourassa telkkaria katsoen) eli pieni siivu komeasti riman alittaen silloin kun itselle sopii, ja tämä on mahdollista siksi että naiset huolehtii että kokonaisuus mahdollistaa lapsen terveellisen kehityksen.

Erittäin hyvää analyysia jälleen kerran. Naisen ajatellaan olevan vastuussa lapsen kehityksen kokonaisuudesta. Mies vähän auttelee, ja on naisen tehtävä maanitella miestä auttamaan.

Neuvolassakin oletetaan, että lapselle tarjottava terveellinen aamupala on naisen koostama. Jos selviää, että aamupalalla tarjotaan neuvolan mielestä vääränlaista levitettä, syy on naisessa. Samaan aikaan neuvolatäti korostaa, että miehen pitää saada tehdä "omalla tavallaan" - ilmeisesti siis miehen tarjoamana nakit ja ranskalaiset saattavat olla jopa ok mutta naisen tarjoamana ei.

Usein on niin, että mies on se "hauska ja rento" vanhempi. Nainen puolestaan on se, joka huolehtii kokonaisuudesta ja organisoi. Ulkoapäin tuleva paine kohdistuu nimenomaan naiseen. Nainen on päävastuussa nukkumaanmenoajoista ja lapsille tarjottavan ruuan terveellisyydestä - jos näistä lipsuu, tulee arvostelua. Samaan aikaan kuitenkin nukkumaanmenoajoista tarkka nainen saa kuulla olevansa nalkuttava nipo, jonka pitäisi "vähän relata".

Tämä on erittäin hyvä pointti. Minua on alkanut ällöttää tämä "isän pitää saada tehdä omalla tavallaan" - mantra, koska eihän se nainenkaan saa tehdä omalla tavallaan! Sille on kyllä tiukat strandardit miten naisen on suotavaa äitiyttään hoitaa. Miettikää nyt, jos isiltä vaadittava minimivanhemmuus koskisi myös äitejä. Silloin olisi lapset huostassa.

Oot varmaan huomannut myös, että ne on naisia, jotka noita standardeja naisille asettaa. Melko usein vieläpä naiset itse itselleen. Miehiä harvemmin paljon vähempää voisi kiinnostaa, onko 9-kk valokuvassa hiuspanta sävysävyyn syyslehtien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en nyt ihan ymmärrä. Kirjoitat, että mies hoitaa oman osuutensa perheessä. 

Ei tasa-arvoa ole se, että ihan kaikki asiat jakautuisi tasan. Tasa-arvoa on se, että molemmat osallistuu perheeseen sillä tavalla, mikä itselle on luontaista. Mieshän jo osallistuu omalla tavallaan. Minusta mieheltä ei voi sellaista vaatia, mitä hän ei "näe". Jos hän ei ymmärrä tuota matkusteluhommaa, niin hän ei ymmärrä, vaikka kuinka puhuisi. Ehkä mies vain näkee asiat yksinkertaisempana kuin sinä?

Ei hoida omaa osuuttaan. Tekee kyllä kotitöitä mutta ei lasten suhteen yhtään mitään. Ja jos lähtisimme lomamatkalle hän ei tekisi muuta kuin lomailisi kuin lapseton aikuinen, koska jossain hotellissa ei ole kotitöitä eikä hän matkalla osallistuisi lasten asioihin mitenkään eikä niitä miettisi mitenkään. Ei edes sen vertaa että keksisi itse, että voisi hakea termarissa hotellin keittiöstä kiehuvaa vettä iltapuuroa varten tai että olisi lasten kanssa kun minä haen. Ap

Älä nyt sentään viitsi provota. Joka helvetin ikisessä hotellihuoneessa on vedenkeitin, eivätkä ne lapset myöskään mene rikki jos eivät syö lomalla täsmälleen samalla tavalla kuin kotona.

Ja tilanne on tämä siksi, että sinä olet sen mahdollistanut ja sallinut. Teillä on siis useampia lapsia, ja sinä olet kautta linjan ollut niin typerä, että olet ottanut kaiken tehdäksesi ja kuvitellut, että asiat muuttuvat kun tarpeeksi "keskustellaan"(=sinä jankkaat ja mies ei kuuntele)?

Mies ottaa vastuuta sillä, että panet ottamaan. Ilmoitat, että menet vaikka viikonlopuksi yksin vanhemmillesi, hotelliin, whatever. Että hoida mukulasi miten hyväksi näet. Et vastaa puhelimeen. Tämä olisi pitänyt tehdä jo ensimmäisen lapsen vauvavuotena, mutta olet ollut tyhmä, joten se on vaikeampaa nyt.

Voit myös ilmoittaa miehelle, että sitten kun se on viikon ajan vastannut kaikista lasten tarpeista, voitte harkita matkustelua. Ja sitten elät viikon kuin sinkku. Et puutu mihinkään. Menet lenkille, äidille, kavereille, elokuviin, mutta et tee mitään. Jos lapset tulevat kysymään jotain, sanot, että kysykää isältä, isä hoitaa teitä nyt, äiti on väsynyt.

Voin vakuuttaa, että lapsesi eivät kuole nälkään tai traumatisoidu.

Tämä. Hyvin vaikeaa kuvitella, että aikuinen ihminen jättäisi lapset kokonaan ruokkimatta, vaikka olisi millainen kpää. Ehkä mies ei jaksa ap:n puurojuttujen kanssa, joten antaa hänen tehdä omalla tavallaan. Minunkin mies syöttää lapsille vaan nakkeja ja ranskalaisia, jos en ole "valvomassa". Siinähän syöttää.

Tätäkään en ymmärrä. Olisiko ok, jos molemmat vanhemmat tarjoaisivat lapselle aina vain nakkeja ja ranskiksia? Jos ei, miksi nimenomaan vaginalla varustettu on vastuussa kokonsisruokavslion laadusta? Siksikö että hän huolehtii 95% ja peniksellinen 5%? Onkos se sitten ok...

Miesten pitää saada tehdä "omalla tavallaan" ja nipottamatta (=nakki kourassa telkkaria katsoen) eli pieni siivu komeasti riman alittaen silloin kun itselle sopii, ja tämä on mahdollista siksi että naiset huolehtii että kokonaisuus mahdollistaa lapsen terveellisen kehityksen.

Erittäin hyvää analyysia jälleen kerran. Naisen ajatellaan olevan vastuussa lapsen kehityksen kokonaisuudesta. Mies vähän auttelee, ja on naisen tehtävä maanitella miestä auttamaan.

Neuvolassakin oletetaan, että lapselle tarjottava terveellinen aamupala on naisen koostama. Jos selviää, että aamupalalla tarjotaan neuvolan mielestä vääränlaista levitettä, syy on naisessa. Samaan aikaan neuvolatäti korostaa, että miehen pitää saada tehdä "omalla tavallaan" - ilmeisesti siis miehen tarjoamana nakit ja ranskalaiset saattavat olla jopa ok mutta naisen tarjoamana ei.

Usein on niin, että mies on se "hauska ja rento" vanhempi. Nainen puolestaan on se, joka huolehtii kokonaisuudesta ja organisoi. Ulkoapäin tuleva paine kohdistuu nimenomaan naiseen. Nainen on päävastuussa nukkumaanmenoajoista ja lapsille tarjottavan ruuan terveellisyydestä - jos näistä lipsuu, tulee arvostelua. Samaan aikaan kuitenkin nukkumaanmenoajoista tarkka nainen saa kuulla olevansa nalkuttava nipo, jonka pitäisi "vähän relata".

Tämä on erittäin hyvä pointti. Minua on alkanut ällöttää tämä "isän pitää saada tehdä omalla tavallaan" - mantra, koska eihän se nainenkaan saa tehdä omalla tavallaan! Sille on kyllä tiukat strandardit miten naisen on suotavaa äitiyttään hoitaa. Miettikää nyt, jos isiltä vaadittava minimivanhemmuus koskisi myös äitejä. Silloin olisi lapset huostassa.

Oot varmaan huomannut myös, että ne on naisia, jotka noita standardeja naisille asettaa. Melko usein vieläpä naiset itse itselleen. Miehiä harvemmin paljon vähempää voisi kiinnostaa, onko 9-kk valokuvassa hiuspanta sävysävyyn syyslehtien kanssa.

Ei tässä nyt puhuttu hiuspannoista vaan sellaisista perusasioista kuten lapsen kasvun, kehityksen ja terveyden kannalta riittävä hyvä ravitsemus. Samaa kategoriaa uni, aktiviteetti, hygienia. Eikä nämä ole sen enempää naisten kuin miesten asettamia standardeja vaan lapsen todellisia tarpeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää muumivertaus on kyl osuva Ap:n tilanteeseen. Muumipappahan just vaan makaa riippumatossa ja lukee kirjoja, monessa jaksossa yö on jo laskeutunu ja mamma vaan puunaa edelleen keittiötä nollat lasissa kun pappa istuu perseellään lukemassa lehteä "Kultaseni kaataisitko minulle lisää teetä?" Pappa muistelee mielellään omia nuoruusseikkailujaan mutta on täysin kyvytön muistamaan, missä kattiloita säilytetään. Mammalla ei ole edes yhtään omaa läppää, se elää täysin kotitöiden ja lastenhoidon jatkuvassa kurimuksessa ja pinna venyy ja venyy ja venyy.

Kerranhan se sit kyllästyy siihen, että pappa ja lapset valittaa ruoan olevan pahaa, ja lähtee helvettiin muumitalosta...tosin etsiäkseen salaista laaksoa jotta saisi ainesosia joilla tehdä entistä parempaa ruokaa. Muumitalon perhedynamiikka on  kieltämättä "erikoinen" eli aivan hanurista, kuten Ap:lläkin.

Olen alkanut katsoa omia lapsuusaikani piirrettyjä ja ohjelmia uudelleen ja kieltämättä parisuhde- ja perhedynamiikka näyttäytyy niissä kaikkea muuta kuin tasa-arvoisena. Naisen rooli on ylläpitää kulisseja ja toimia kaiken mahdollistajana. Naisen tehtävä on näyttää heikolta, vaikka kaikki on hänen varassaan miehen toteuttaessaan itseään. Jos lapsuusperheen isällä on ollut vielä sovinistisia ajatuksia niin on selvää, ettei pojasta tule mitään tasa-arvon kannattajaa.

Myös työpaikoilla ja kaikessa sosiaalisessa elämässä on paljon sitä, että naisten tehtävä on pitää yllä hyvää ja positiivista ilmapiiriä. Jos ei täytä tätä tehtävää, tulee herkästi arvostelua jopa muilta naisilta. Onkos teille koskaan sanottu, että pitäisi osallistua enemmän small talkiin tai pitäisi hymyillä enemmän? Minulle on.

Lisäksi työpaikoilla naisilta odotetaan herkästi vähän ylimääräistä työpanosta, mm. oletetaan, että nainen aina vähän järjestää ja sisustaa sekä huolehtii estetiikasta, vaikkei se edes varsinaisesti kuuluisi työnkuvaan.

Ohis, mutta tuli vain mieleen.

Olen terveydenhoitaja, nainen siis, ja töissä paikassa, jossa kaikilla on oma työhuone. Työnantaja kalustaa sen perusjutuilla kuten työpöytä, tuolit, hoitovälineet. Mutta ei tauluja, verhoja, ei mitään viihtyisyyttä lisäävää. Suurin osa meillä ostaa omilla rahoilla seinille tauluja, jotain kauniita sisistusjuttuja kuten maljakoita, koristekukkia ja sellaista. Minä en. Koska työnantaja ei niistä euroakaan maksa. Pomo sanoi vähän ikävään sävyyn, että onpa sinulla ankea tämä työhuone, asiakkaiden olisi kyllä kivempi tulla jos olisi jotain kaunista seinillä. Ketutti, mutta en sanonut mitään. Kellekään miestyöntekijälle ei ole koskaan asiasta huomautettu, vaan naistyöntekijät ovat vieneet huoneeseen jotain nättiä itse hankkimaansa.

Juuri näin se on, ja koskee nimenomaan hoitoalaa. Nainen on se, joka hoitaa esteettisen puolen ja antaa viimeisen silauksen. Jos hoivakodissa asukas haluaa suihkun jälkeen papiljotit hiuksiin, homma lykätään aina jollekin nuorehkolle NAIShoitajalle. Olen pari kertaa suoraan sanonut, että en mielelläni tee mitään hiustenlaittoa, koska en yksinkertaisesti osaa ja mieluiten tekisin niitä hommia, jotka on koulutuksessa opetettu. Mieshoitajilta ei papiljottien laittoa tai kihartimen käyttöä edellytetä, eikä sitä heille ehdoteta.

Nyt meni pahasti ohiksen puolelle, pahoittelut.

Ei tuo ihan ohis ole, vaan liittyy ketjuun kyllä. Suurimmassa osassa ketjun kommenteissa hyväksytään miehen sluibailu, koska hän on mies. Vastaavaa sluibailua ei ikinä naiselta hyväksyttäisi.

Tehkää ajatuskoe: vaihtakaa mielessänne ap perheen isäksi ja ap:n mies perheen äidiksi, ja lukekaa ketju uusin silmin.

Lapsiaan välttelevää naista saatettaisiin pitää kylmänä uraohjuksena, epänaisena, psykopaattina. Perheen lapsista olisi tehty monta lasua, ja joku virallinen taho olisi jo mahdollisesti puuttunut perheen dynamiikkaan.

Tämä on totta ja lasu paukkui kun jouduin yllättäen sairaalaan ja nuorin lapsi oli 17v. Kukaan ei kysynyt mitään isästä. Kyllä teineillä oli hyvä ja osallistuva isä. Papereista vaan katsottiin että alaikäinen lapsi on. Nyt on jo aikuinen.

Joka ikisestä asiasta aina soitettu minulle kautta historian. Lasten kanssa työskentelevät erityisesti syyllistyvät tähän ja ihan jokainen.

Voihan tuo johtua siitäkin, että ne tuolla tietävät niin hyvin mikä tilanne perheissä usein on. Vaikea sanoa onko kyseessä muna vai kana tilanne. Mutta tietenkään eihän tuo millään tasolla hyvä ja kannattava suunta siltikään ole, vaan juurikin tällaista dynamiikkaa ylläpitävä järjestely.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkan tuosta matkusteluesimerkistä että valittamisen lisäksi mies siis ihmettelee miksi emme matkustele. Se ihmettely kuvaa tätä erikoista dynamiikkaa. Hän ei vain ymmärrä miksi en halua matkustella (vaikka olen syyn kyllä kertonut). Hän ei vain ymmärrä mikä ongelma siinä lasten kanssa matkustelussa nyt voi olla. Miksi ei vain voida mennä. Kun kysyn että miten sinun mielestä hotellissa saadaan iltapuurot lapsille niin mies katsoo minua silmät pyöreinä eikä sano mitään. Ihan kuin asia ei häntä edes koskettaisi, onhan hän kuin vain minun miesystävä, joka kyllä kannustaa minua äitinä hoitamaan lasten asiat mutta ei puutu niihin mitenkään edes päätään sekunnin verran niillä vaivaamalla.

Ap

Lapsemme oli 1 v 2 kk, kun ensimmäisen kerran lähdimme viikoksi ulkomaille. Tapahtui 80-luvulla, jolloin ei ollut hotellihuoneissa vedenkeittimiä eikä kaupoissa yksittäispakattuja pikapuurohiutaleita. En muista, mitä hän söi, mutta ei käynyt mielessäkään, että ilta- tai aamupuuro olisi ongelma.

Junassa hän matkusti muutaman kuukauden ikäisestä alkaen.

Ja taas se luetunymmärtäminen..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en nyt ihan ymmärrä. Kirjoitat, että mies hoitaa oman osuutensa perheessä. 

Ei tasa-arvoa ole se, että ihan kaikki asiat jakautuisi tasan. Tasa-arvoa on se, että molemmat osallistuu perheeseen sillä tavalla, mikä itselle on luontaista. Mieshän jo osallistuu omalla tavallaan. Minusta mieheltä ei voi sellaista vaatia, mitä hän ei "näe". Jos hän ei ymmärrä tuota matkusteluhommaa, niin hän ei ymmärrä, vaikka kuinka puhuisi. Ehkä mies vain näkee asiat yksinkertaisempana kuin sinä?

Ei hoida omaa osuuttaan. Tekee kyllä kotitöitä mutta ei lasten suhteen yhtään mitään. Ja jos lähtisimme lomamatkalle hän ei tekisi muuta kuin lomailisi kuin lapseton aikuinen, koska jossain hotellissa ei ole kotitöitä eikä hän matkalla osallistuisi lasten asioihin mitenkään eikä niitä miettisi mitenkään. Ei edes sen vertaa että keksisi itse, että voisi hakea termarissa hotellin keittiöstä kiehuvaa vettä iltapuuroa varten tai että olisi lasten kanssa kun minä haen. Ap

Älä nyt sentään viitsi provota. Joka helvetin ikisessä hotellihuoneessa on vedenkeitin, eivätkä ne lapset myöskään mene rikki jos eivät syö lomalla täsmälleen samalla tavalla kuin kotona.

Ja tilanne on tämä siksi, että sinä olet sen mahdollistanut ja sallinut. Teillä on siis useampia lapsia, ja sinä olet kautta linjan ollut niin typerä, että olet ottanut kaiken tehdäksesi ja kuvitellut, että asiat muuttuvat kun tarpeeksi "keskustellaan"(=sinä jankkaat ja mies ei kuuntele)?

Mies ottaa vastuuta sillä, että panet ottamaan. Ilmoitat, että menet vaikka viikonlopuksi yksin vanhemmillesi, hotelliin, whatever. Että hoida mukulasi miten hyväksi näet. Et vastaa puhelimeen. Tämä olisi pitänyt tehdä jo ensimmäisen lapsen vauvavuotena, mutta olet ollut tyhmä, joten se on vaikeampaa nyt.

Voit myös ilmoittaa miehelle, että sitten kun se on viikon ajan vastannut kaikista lasten tarpeista, voitte harkita matkustelua. Ja sitten elät viikon kuin sinkku. Et puutu mihinkään. Menet lenkille, äidille, kavereille, elokuviin, mutta et tee mitään. Jos lapset tulevat kysymään jotain, sanot, että kysykää isältä, isä hoitaa teitä nyt, äiti on väsynyt.

Voin vakuuttaa, että lapsesi eivät kuole nälkään tai traumatisoidu.

Tämä. Hyvin vaikeaa kuvitella, että aikuinen ihminen jättäisi lapset kokonaan ruokkimatta, vaikka olisi millainen kpää. Ehkä mies ei jaksa ap:n puurojuttujen kanssa, joten antaa hänen tehdä omalla tavallaan. Minunkin mies syöttää lapsille vaan nakkeja ja ranskalaisia, jos en ole "valvomassa". Siinähän syöttää.

Tätäkään en ymmärrä. Olisiko ok, jos molemmat vanhemmat tarjoaisivat lapselle aina vain nakkeja ja ranskiksia? Jos ei, miksi nimenomaan vaginalla varustettu on vastuussa kokonsisruokavslion laadusta? Siksikö että hän huolehtii 95% ja peniksellinen 5%? Onkos se sitten ok...

Miesten pitää saada tehdä "omalla tavallaan" ja nipottamatta (=nakki kourassa telkkaria katsoen) eli pieni siivu komeasti riman alittaen silloin kun itselle sopii, ja tämä on mahdollista siksi että naiset huolehtii että kokonaisuus mahdollistaa lapsen terveellisen kehityksen.

Erittäin hyvää analyysia jälleen kerran. Naisen ajatellaan olevan vastuussa lapsen kehityksen kokonaisuudesta. Mies vähän auttelee, ja on naisen tehtävä maanitella miestä auttamaan.

Neuvolassakin oletetaan, että lapselle tarjottava terveellinen aamupala on naisen koostama. Jos selviää, että aamupalalla tarjotaan neuvolan mielestä vääränlaista levitettä, syy on naisessa. Samaan aikaan neuvolatäti korostaa, että miehen pitää saada tehdä "omalla tavallaan" - ilmeisesti siis miehen tarjoamana nakit ja ranskalaiset saattavat olla jopa ok mutta naisen tarjoamana ei.

Usein on niin, että mies on se "hauska ja rento" vanhempi. Nainen puolestaan on se, joka huolehtii kokonaisuudesta ja organisoi. Ulkoapäin tuleva paine kohdistuu nimenomaan naiseen. Nainen on päävastuussa nukkumaanmenoajoista ja lapsille tarjottavan ruuan terveellisyydestä - jos näistä lipsuu, tulee arvostelua. Samaan aikaan kuitenkin nukkumaanmenoajoista tarkka nainen saa kuulla olevansa nalkuttava nipo, jonka pitäisi "vähän relata".

Tämä on erittäin hyvä pointti. Minua on alkanut ällöttää tämä "isän pitää saada tehdä omalla tavallaan" - mantra, koska eihän se nainenkaan saa tehdä omalla tavallaan! Sille on kyllä tiukat strandardit miten naisen on suotavaa äitiyttään hoitaa. Miettikää nyt, jos isiltä vaadittava minimivanhemmuus koskisi myös äitejä. Silloin olisi lapset huostassa.

Oot varmaan huomannut myös, että ne on naisia, jotka noita standardeja naisille asettaa. Melko usein vieläpä naiset itse itselleen. Miehiä harvemmin paljon vähempää voisi kiinnostaa, onko 9-kk valokuvassa hiuspanta sävysävyyn syyslehtien kanssa.

No jaa, jos kyse on siitä että yhteiskunnallisilla toimijoilla, jotka liittyvät lasten hyvinvointiin on näitä standardeja niin ei siinä ole mistään yksittäisistä naisista silloin kyse. Ja vaikka nyt näin asia olisikin niin on se silti edelleen epäkohta. On alentavaa, että puhut tässä nyt jostain hiuspannan väreistä, kun ketjussa on puhutti siitä ettei isä anna lapsilleen ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en nyt ihan ymmärrä. Kirjoitat, että mies hoitaa oman osuutensa perheessä. 

Ei tasa-arvoa ole se, että ihan kaikki asiat jakautuisi tasan. Tasa-arvoa on se, että molemmat osallistuu perheeseen sillä tavalla, mikä itselle on luontaista. Mieshän jo osallistuu omalla tavallaan. Minusta mieheltä ei voi sellaista vaatia, mitä hän ei "näe". Jos hän ei ymmärrä tuota matkusteluhommaa, niin hän ei ymmärrä, vaikka kuinka puhuisi. Ehkä mies vain näkee asiat yksinkertaisempana kuin sinä?

Ei hoida omaa osuuttaan. Tekee kyllä kotitöitä mutta ei lasten suhteen yhtään mitään. Ja jos lähtisimme lomamatkalle hän ei tekisi muuta kuin lomailisi kuin lapseton aikuinen, koska jossain hotellissa ei ole kotitöitä eikä hän matkalla osallistuisi lasten asioihin mitenkään eikä niitä miettisi mitenkään. Ei edes sen vertaa että keksisi itse, että voisi hakea termarissa hotellin keittiöstä kiehuvaa vettä iltapuuroa varten tai että olisi lasten kanssa kun minä haen. Ap

Älä nyt sentään viitsi provota. Joka helvetin ikisessä hotellihuoneessa on vedenkeitin, eivätkä ne lapset myöskään mene rikki jos eivät syö lomalla täsmälleen samalla tavalla kuin kotona.

Ja tilanne on tämä siksi, että sinä olet sen mahdollistanut ja sallinut. Teillä on siis useampia lapsia, ja sinä olet kautta linjan ollut niin typerä, että olet ottanut kaiken tehdäksesi ja kuvitellut, että asiat muuttuvat kun tarpeeksi "keskustellaan"(=sinä jankkaat ja mies ei kuuntele)?

Mies ottaa vastuuta sillä, että panet ottamaan. Ilmoitat, että menet vaikka viikonlopuksi yksin vanhemmillesi, hotelliin, whatever. Että hoida mukulasi miten hyväksi näet. Et vastaa puhelimeen. Tämä olisi pitänyt tehdä jo ensimmäisen lapsen vauvavuotena, mutta olet ollut tyhmä, joten se on vaikeampaa nyt.

Voit myös ilmoittaa miehelle, että sitten kun se on viikon ajan vastannut kaikista lasten tarpeista, voitte harkita matkustelua. Ja sitten elät viikon kuin sinkku. Et puutu mihinkään. Menet lenkille, äidille, kavereille, elokuviin, mutta et tee mitään. Jos lapset tulevat kysymään jotain, sanot, että kysykää isältä, isä hoitaa teitä nyt, äiti on väsynyt.

Voin vakuuttaa, että lapsesi eivät kuole nälkään tai traumatisoidu.

Tämä. Hyvin vaikeaa kuvitella, että aikuinen ihminen jättäisi lapset kokonaan ruokkimatta, vaikka olisi millainen kpää. Ehkä mies ei jaksa ap:n puurojuttujen kanssa, joten antaa hänen tehdä omalla tavallaan. Minunkin mies syöttää lapsille vaan nakkeja ja ranskalaisia, jos en ole "valvomassa". Siinähän syöttää.

Tätäkään en ymmärrä. Olisiko ok, jos molemmat vanhemmat tarjoaisivat lapselle aina vain nakkeja ja ranskiksia? Jos ei, miksi nimenomaan vaginalla varustettu on vastuussa kokonsisruokavslion laadusta? Siksikö että hän huolehtii 95% ja peniksellinen 5%? Onkos se sitten ok...

Miesten pitää saada tehdä "omalla tavallaan" ja nipottamatta (=nakki kourassa telkkaria katsoen) eli pieni siivu komeasti riman alittaen silloin kun itselle sopii, ja tämä on mahdollista siksi että naiset huolehtii että kokonaisuus mahdollistaa lapsen terveellisen kehityksen.

Erittäin hyvää analyysia jälleen kerran. Naisen ajatellaan olevan vastuussa lapsen kehityksen kokonaisuudesta. Mies vähän auttelee, ja on naisen tehtävä maanitella miestä auttamaan.

Neuvolassakin oletetaan, että lapselle tarjottava terveellinen aamupala on naisen koostama. Jos selviää, että aamupalalla tarjotaan neuvolan mielestä vääränlaista levitettä, syy on naisessa. Samaan aikaan neuvolatäti korostaa, että miehen pitää saada tehdä "omalla tavallaan" - ilmeisesti siis miehen tarjoamana nakit ja ranskalaiset saattavat olla jopa ok mutta naisen tarjoamana ei.

Usein on niin, että mies on se "hauska ja rento" vanhempi. Nainen puolestaan on se, joka huolehtii kokonaisuudesta ja organisoi. Ulkoapäin tuleva paine kohdistuu nimenomaan naiseen. Nainen on päävastuussa nukkumaanmenoajoista ja lapsille tarjottavan ruuan terveellisyydestä - jos näistä lipsuu, tulee arvostelua. Samaan aikaan kuitenkin nukkumaanmenoajoista tarkka nainen saa kuulla olevansa nalkuttava nipo, jonka pitäisi "vähän relata".

Tämä on erittäin hyvä pointti. Minua on alkanut ällöttää tämä "isän pitää saada tehdä omalla tavallaan" - mantra, koska eihän se nainenkaan saa tehdä omalla tavallaan! Sille on kyllä tiukat strandardit miten naisen on suotavaa äitiyttään hoitaa. Miettikää nyt, jos isiltä vaadittava minimivanhemmuus koskisi myös äitejä. Silloin olisi lapset huostassa.

Oot varmaan huomannut myös, että ne on naisia, jotka noita standardeja naisille asettaa. Melko usein vieläpä naiset itse itselleen. Miehiä harvemmin paljon vähempää voisi kiinnostaa, onko 9-kk valokuvassa hiuspanta sävysävyyn syyslehtien kanssa.

Sitten on olemassa kokonainen neuvolakoneisto, joka valvoo ihmisten elämää pienintäkin yksityiskohtaa myöten. Tunnen vanhempia, joilla on omat, ihan järkevät ja hyväksi havaitut tapansa toimia ja jotka jättävät neuvolassa tietoisesti joitakin asioita kertomatta etenkin ruokailuun, imetykseen ja aikatauluihin liittyen. Neuvolan kyselyt kohdistuvat nimenomaan naisiin.

Kuules nyt hienodynamiikat ei kuulu kenellekään ja mitä sä täällä niitä kyselet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en nyt ihan ymmärrä. Kirjoitat, että mies hoitaa oman osuutensa perheessä. 

Ei tasa-arvoa ole se, että ihan kaikki asiat jakautuisi tasan. Tasa-arvoa on se, että molemmat osallistuu perheeseen sillä tavalla, mikä itselle on luontaista. Mieshän jo osallistuu omalla tavallaan. Minusta mieheltä ei voi sellaista vaatia, mitä hän ei "näe". Jos hän ei ymmärrä tuota matkusteluhommaa, niin hän ei ymmärrä, vaikka kuinka puhuisi. Ehkä mies vain näkee asiat yksinkertaisempana kuin sinä?

Ei hoida omaa osuuttaan. Tekee kyllä kotitöitä mutta ei lasten suhteen yhtään mitään. Ja jos lähtisimme lomamatkalle hän ei tekisi muuta kuin lomailisi kuin lapseton aikuinen, koska jossain hotellissa ei ole kotitöitä eikä hän matkalla osallistuisi lasten asioihin mitenkään eikä niitä miettisi mitenkään. Ei edes sen vertaa että keksisi itse, että voisi hakea termarissa hotellin keittiöstä kiehuvaa vettä iltapuuroa varten tai että olisi lasten kanssa kun minä haen. Ap

Älä nyt sentään viitsi provota. Joka helvetin ikisessä hotellihuoneessa on vedenkeitin, eivätkä ne lapset myöskään mene rikki jos eivät syö lomalla täsmälleen samalla tavalla kuin kotona.

Ja tilanne on tämä siksi, että sinä olet sen mahdollistanut ja sallinut. Teillä on siis useampia lapsia, ja sinä olet kautta linjan ollut niin typerä, että olet ottanut kaiken tehdäksesi ja kuvitellut, että asiat muuttuvat kun tarpeeksi "keskustellaan"(=sinä jankkaat ja mies ei kuuntele)?

Mies ottaa vastuuta sillä, että panet ottamaan. Ilmoitat, että menet vaikka viikonlopuksi yksin vanhemmillesi, hotelliin, whatever. Että hoida mukulasi miten hyväksi näet. Et vastaa puhelimeen. Tämä olisi pitänyt tehdä jo ensimmäisen lapsen vauvavuotena, mutta olet ollut tyhmä, joten se on vaikeampaa nyt.

Voit myös ilmoittaa miehelle, että sitten kun se on viikon ajan vastannut kaikista lasten tarpeista, voitte harkita matkustelua. Ja sitten elät viikon kuin sinkku. Et puutu mihinkään. Menet lenkille, äidille, kavereille, elokuviin, mutta et tee mitään. Jos lapset tulevat kysymään jotain, sanot, että kysykää isältä, isä hoitaa teitä nyt, äiti on väsynyt.

Voin vakuuttaa, että lapsesi eivät kuole nälkään tai traumatisoidu.

Tämä. Hyvin vaikeaa kuvitella, että aikuinen ihminen jättäisi lapset kokonaan ruokkimatta, vaikka olisi millainen kpää. Ehkä mies ei jaksa ap:n puurojuttujen kanssa, joten antaa hänen tehdä omalla tavallaan. Minunkin mies syöttää lapsille vaan nakkeja ja ranskalaisia, jos en ole "valvomassa". Siinähän syöttää.

Tätäkään en ymmärrä. Olisiko ok, jos molemmat vanhemmat tarjoaisivat lapselle aina vain nakkeja ja ranskiksia? Jos ei, miksi nimenomaan vaginalla varustettu on vastuussa kokonsisruokavslion laadusta? Siksikö että hän huolehtii 95% ja peniksellinen 5%? Onkos se sitten ok...

Miesten pitää saada tehdä "omalla tavallaan" ja nipottamatta (=nakki kourassa telkkaria katsoen) eli pieni siivu komeasti riman alittaen silloin kun itselle sopii, ja tämä on mahdollista siksi että naiset huolehtii että kokonaisuus mahdollistaa lapsen terveellisen kehityksen.

Erittäin hyvää analyysia jälleen kerran. Naisen ajatellaan olevan vastuussa lapsen kehityksen kokonaisuudesta. Mies vähän auttelee, ja on naisen tehtävä maanitella miestä auttamaan.

Neuvolassakin oletetaan, että lapselle tarjottava terveellinen aamupala on naisen koostama. Jos selviää, että aamupalalla tarjotaan neuvolan mielestä vääränlaista levitettä, syy on naisessa. Samaan aikaan neuvolatäti korostaa, että miehen pitää saada tehdä "omalla tavallaan" - ilmeisesti siis miehen tarjoamana nakit ja ranskalaiset saattavat olla jopa ok mutta naisen tarjoamana ei.

Usein on niin, että mies on se "hauska ja rento" vanhempi. Nainen puolestaan on se, joka huolehtii kokonaisuudesta ja organisoi. Ulkoapäin tuleva paine kohdistuu nimenomaan naiseen. Nainen on päävastuussa nukkumaanmenoajoista ja lapsille tarjottavan ruuan terveellisyydestä - jos näistä lipsuu, tulee arvostelua. Samaan aikaan kuitenkin nukkumaanmenoajoista tarkka nainen saa kuulla olevansa nalkuttava nipo, jonka pitäisi "vähän relata".

Tämä on erittäin hyvä pointti. Minua on alkanut ällöttää tämä "isän pitää saada tehdä omalla tavallaan" - mantra, koska eihän se nainenkaan saa tehdä omalla tavallaan! Sille on kyllä tiukat strandardit miten naisen on suotavaa äitiyttään hoitaa. Miettikää nyt, jos isiltä vaadittava minimivanhemmuus koskisi myös äitejä. Silloin olisi lapset huostassa.

Oot varmaan huomannut myös, että ne on naisia, jotka noita standardeja naisille asettaa. Melko usein vieläpä naiset itse itselleen. Miehiä harvemmin paljon vähempää voisi kiinnostaa, onko 9-kk valokuvassa hiuspanta sävysävyyn syyslehtien kanssa.

Sitten on olemassa kokonainen neuvolakoneisto, joka valvoo ihmisten elämää pienintäkin yksityiskohtaa myöten. Tunnen vanhempia, joilla on omat, ihan järkevät ja hyväksi havaitut tapansa toimia ja jotka jättävät neuvolassa tietoisesti joitakin asioita kertomatta etenkin ruokailuun, imetykseen ja aikatauluihin liittyen. Neuvolan kyselyt kohdistuvat nimenomaan naisiin.

Mites nämä neuvola-sossu koneistot toimii niinku jos perheellä ei ole mitään tapaamisia neuvoloissa tai muissakaan virastoissa, miten niinku se kyttääminen käytännössä vaikuttaa tuohon perheen elämään ja miten se niinku käytännössä tapahtuu se kyttääminen. Keskenäänkö ne siellä sitten jossain tiimeissä puhuvat näistä? Meinaan vaan, jos ei ole kontaktia vanhempiin, niin sehän jää heidän keskinäiseksi puhumiseksi vaan. No onhan sekin työtuntien täyttämistä hyödyllisimmillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en nyt ihan ymmärrä. Kirjoitat, että mies hoitaa oman osuutensa perheessä. 

Ei tasa-arvoa ole se, että ihan kaikki asiat jakautuisi tasan. Tasa-arvoa on se, että molemmat osallistuu perheeseen sillä tavalla, mikä itselle on luontaista. Mieshän jo osallistuu omalla tavallaan. Minusta mieheltä ei voi sellaista vaatia, mitä hän ei "näe". Jos hän ei ymmärrä tuota matkusteluhommaa, niin hän ei ymmärrä, vaikka kuinka puhuisi. Ehkä mies vain näkee asiat yksinkertaisempana kuin sinä?

Ei hoida omaa osuuttaan. Tekee kyllä kotitöitä mutta ei lasten suhteen yhtään mitään. Ja jos lähtisimme lomamatkalle hän ei tekisi muuta kuin lomailisi kuin lapseton aikuinen, koska jossain hotellissa ei ole kotitöitä eikä hän matkalla osallistuisi lasten asioihin mitenkään eikä niitä miettisi mitenkään. Ei edes sen vertaa että keksisi itse, että voisi hakea termarissa hotellin keittiöstä kiehuvaa vettä iltapuuroa varten tai että olisi lasten kanssa kun minä haen. Ap

Älä nyt sentään viitsi provota. Joka helvetin ikisessä hotellihuoneessa on vedenkeitin, eivätkä ne lapset myöskään mene rikki jos eivät syö lomalla täsmälleen samalla tavalla kuin kotona.

Ja tilanne on tämä siksi, että sinä olet sen mahdollistanut ja sallinut. Teillä on siis useampia lapsia, ja sinä olet kautta linjan ollut niin typerä, että olet ottanut kaiken tehdäksesi ja kuvitellut, että asiat muuttuvat kun tarpeeksi "keskustellaan"(=sinä jankkaat ja mies ei kuuntele)?

Mies ottaa vastuuta sillä, että panet ottamaan. Ilmoitat, että menet vaikka viikonlopuksi yksin vanhemmillesi, hotelliin, whatever. Että hoida mukulasi miten hyväksi näet. Et vastaa puhelimeen. Tämä olisi pitänyt tehdä jo ensimmäisen lapsen vauvavuotena, mutta olet ollut tyhmä, joten se on vaikeampaa nyt.

Voit myös ilmoittaa miehelle, että sitten kun se on viikon ajan vastannut kaikista lasten tarpeista, voitte harkita matkustelua. Ja sitten elät viikon kuin sinkku. Et puutu mihinkään. Menet lenkille, äidille, kavereille, elokuviin, mutta et tee mitään. Jos lapset tulevat kysymään jotain, sanot, että kysykää isältä, isä hoitaa teitä nyt, äiti on väsynyt.

Voin vakuuttaa, että lapsesi eivät kuole nälkään tai traumatisoidu.

Tämä. Hyvin vaikeaa kuvitella, että aikuinen ihminen jättäisi lapset kokonaan ruokkimatta, vaikka olisi millainen kpää. Ehkä mies ei jaksa ap:n puurojuttujen kanssa, joten antaa hänen tehdä omalla tavallaan. Minunkin mies syöttää lapsille vaan nakkeja ja ranskalaisia, jos en ole "valvomassa". Siinähän syöttää.

Tätäkään en ymmärrä. Olisiko ok, jos molemmat vanhemmat tarjoaisivat lapselle aina vain nakkeja ja ranskiksia? Jos ei, miksi nimenomaan vaginalla varustettu on vastuussa kokonsisruokavslion laadusta? Siksikö että hän huolehtii 95% ja peniksellinen 5%? Onkos se sitten ok...

Miesten pitää saada tehdä "omalla tavallaan" ja nipottamatta (=nakki kourassa telkkaria katsoen) eli pieni siivu komeasti riman alittaen silloin kun itselle sopii, ja tämä on mahdollista siksi että naiset huolehtii että kokonaisuus mahdollistaa lapsen terveellisen kehityksen.

Erittäin hyvää analyysia jälleen kerran. Naisen ajatellaan olevan vastuussa lapsen kehityksen kokonaisuudesta. Mies vähän auttelee, ja on naisen tehtävä maanitella miestä auttamaan.

Neuvolassakin oletetaan, että lapselle tarjottava terveellinen aamupala on naisen koostama. Jos selviää, että aamupalalla tarjotaan neuvolan mielestä vääränlaista levitettä, syy on naisessa. Samaan aikaan neuvolatäti korostaa, että miehen pitää saada tehdä "omalla tavallaan" - ilmeisesti siis miehen tarjoamana nakit ja ranskalaiset saattavat olla jopa ok mutta naisen tarjoamana ei.

Usein on niin, että mies on se "hauska ja rento" vanhempi. Nainen puolestaan on se, joka huolehtii kokonaisuudesta ja organisoi. Ulkoapäin tuleva paine kohdistuu nimenomaan naiseen. Nainen on päävastuussa nukkumaanmenoajoista ja lapsille tarjottavan ruuan terveellisyydestä - jos näistä lipsuu, tulee arvostelua. Samaan aikaan kuitenkin nukkumaanmenoajoista tarkka nainen saa kuulla olevansa nalkuttava nipo, jonka pitäisi "vähän relata".

Tämä on erittäin hyvä pointti. Minua on alkanut ällöttää tämä "isän pitää saada tehdä omalla tavallaan" - mantra, koska eihän se nainenkaan saa tehdä omalla tavallaan! Sille on kyllä tiukat strandardit miten naisen on suotavaa äitiyttään hoitaa. Miettikää nyt, jos isiltä vaadittava minimivanhemmuus koskisi myös äitejä. Silloin olisi lapset huostassa.

Oot varmaan huomannut myös, että ne on naisia, jotka noita standardeja naisille asettaa. Melko usein vieläpä naiset itse itselleen. Miehiä harvemmin paljon vähempää voisi kiinnostaa, onko 9-kk valokuvassa hiuspanta sävysävyyn syyslehtien kanssa.

Nyt, nyt, oikeasti. Tässä puhutaan todellisesta vanhemmuudesta: terveydestä huolehtimisesta, koulutuksesta, kasvatuksesta, emotionaalisesta läsnäolosta.

Odotus on, että lapsella on aina säänmukaiset, oikeankokoiset ja ehjät vaatteet päällä, mutta myös opetetaan pikkuhiljaa pukeutumaan tilannetta kunniottavalla tavalla. Ruoka on pääasiassa terveellistä ja sitä syödään yhdessä, koska samalla mukava jutella perheen kanssa ja osoittaa kiinnostusta ja arvostusta. Huomaamatta myös opetetaan kohteliaita pöytätapoja. Meidän odotetaan huolehtivan lapsen koulunkäynnistä ja tarjoavan harrastuksia ja virikkeitä. 

Yhteiskunta on monella tapaa muuttumassa vaativammaksi ja jokainen rakastava vanhempi haluaa valmistaa lapsensa siihen parhaalla tavalla. Se vaatii vanhemmilta lämpöä, läsnäoloa ja hyvän itsetunnon kehittämistä, mutta myös rajoja ja vastuunoton opettamista. Ei sellainen onnistu välinpitämättömällä rimaa hipoen- iskätyylillä. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä on joku pohjoismaalainen erikoisuus, että miehelle ei muka saisi huutaa eikä parisuhteessa saa vaatia asioita "kovilla" keinoilla, kuten kiristämällä. Oletteko nähneet arkea vaikka afrikkalaisessa tai aasialaisessa perheessä? Siellä nainen on se joka määrää. Jos lapset tai mies eivät tottele, lentää lipokas naamaan huudon kera tai rouva kaivaa puisen kepin taskustaan, jolla annetaan kunnolla piiskaa. Suomalaisnaiset on jotenkin aivan ihmeellisiä kuvitelmissaan. Että joku täydellinen mies löytyy ja jos se nykyinen ei ole sellainen, niin parasta vain ottaa vähin äänin avioero. New flash: täydellisiä kumppaneita ei ole. Ja sinulla on oikeus vaatia kumppaniltasi arvostavaa kohtelua. Vaikka sitten kovin keinoin.

Arvostavaa kohtelua ei saa "kovilla keinoilla", sillä ne eivät ole arvostavaa kohtelua. Niin metsä vastaa kuin huudetaan.