Miten muuttaa tätä erikoista dynamiikkaa lapsiperheessä?
Molemmat meistä halusi perheen, mies jopa enemmän kuin minä. Mutta nyt on perhe ja todellisuus on sitä, että mies on kuin minun miesystävä, jolla ei erityisempää kontaktia lapsiini (=lapsiimme) ole. Joudun yksin huolehtimaan kaikki lasten aamupalat, iltapalat, iltapesut, nukuttamiset, pipien puhaltamiset. Mies on järjestänyt työaikansa niin että käytännössä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin että minä vien ja haen päiväkodista.
Mies valittaa kun emme matkustele, haluaa kuulemma parisuhteen jossa matkustellaan. Ei siinä, kivaahan se olisi. Mutta minä en halua lähteä matkoille, koska joudun yksin miettimään mitä pakata lapsille, yksin järjestämään niin että majoitus vaikkapa hotelli tarjoaa lapsille sopivat sängyt, miettimään yksin miten järjestää iltapuurot hotellioloissa, miettimään yksin miten saada pissalle junan vessaa pelkäävän lapsen jne.
Ollaan puhuttu. Olen puhunut ja puhunut. Mutta mikään tässä dynamiikassa ei muutu. Mies tekee kyllä paljon kotitöitä ja kompensoi sillä osuuttaan perheen hommista. Miten saisi tilanteen muuttumaan?
Kommentit (585)
Minä en nyt ihan ymmärrä. Kirjoitat, että mies hoitaa oman osuutensa perheessä.
Ei tasa-arvoa ole se, että ihan kaikki asiat jakautuisi tasan. Tasa-arvoa on se, että molemmat osallistuu perheeseen sillä tavalla, mikä itselle on luontaista. Mieshän jo osallistuu omalla tavallaan. Minusta mieheltä ei voi sellaista vaatia, mitä hän ei "näe". Jos hän ei ymmärrä tuota matkusteluhommaa, niin hän ei ymmärrä, vaikka kuinka puhuisi. Ehkä mies vain näkee asiat yksinkertaisempana kuin sinä?
Eipä siinä muuta kuin järjestää tilanne niin, että mieskin joutuu vastaamaan kokonaisuudesta.
Voittehan te lähteä pienelle matkalle, vyörytät vain sen suunnittelun miehelle. Totea vaikka, että lähdet kyllä, kunhan mies varaa matkan ja hoitaa käytännön järjestelyt. Voit vaikka vähän auttaa alkuun muistuttamalla, että mies varaa majapaikkaan sängyt lapsillekin, kantaa/huolehtii turvaistuimen siirtymille ja junassa lykkäät sen vessaan lapsen kanssa. Jos mies on tuollainen tumpelo, ei varmaan saa koskaan niitä lippuja hankittua, että pääsisitte edes lähtemään.
Jos ei tule luonnostaan, niin tuskin pakottaminen siihen auttaa. Miehen valmiudet lasten hoitoon eivät ole samat kuin naisella. Kyse biologiasta.
Vierailija kirjoitti:
Minä en nyt ihan ymmärrä. Kirjoitat, että mies hoitaa oman osuutensa perheessä.
Ei tasa-arvoa ole se, että ihan kaikki asiat jakautuisi tasan. Tasa-arvoa on se, että molemmat osallistuu perheeseen sillä tavalla, mikä itselle on luontaista. Mieshän jo osallistuu omalla tavallaan. Minusta mieheltä ei voi sellaista vaatia, mitä hän ei "näe". Jos hän ei ymmärrä tuota matkusteluhommaa, niin hän ei ymmärrä, vaikka kuinka puhuisi. Ehkä mies vain näkee asiat yksinkertaisempana kuin sinä?
Ei hoida omaa osuuttaan. Tekee kyllä kotitöitä mutta ei lasten suhteen yhtään mitään. Ja jos lähtisimme lomamatkalle hän ei tekisi muuta kuin lomailisi kuin lapseton aikuinen, koska jossain hotellissa ei ole kotitöitä eikä hän matkalla osallistuisi lasten asioihin mitenkään eikä niitä miettisi mitenkään. Ei edes sen vertaa että keksisi itse, että voisi hakea termarissa hotellin keittiöstä kiehuvaa vettä iltapuuroa varten tai että olisi lasten kanssa kun minä haen. Ap
Ihan ekana poistusin kotoa vaikka viikonlopuksi ja pakottasin näin isänkin osallistumaan lastenhoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Miksi niiden lasten on aivan pakko saada juuri puuroa illalla? Kuoleeko ne jos viikon ajan saavat jotain muuta, jota on helposti saatavilla hotellista tai kaupasta? Kuulostat ylisuorittajalta.
Ei ole pakko saada puuroa. On pakko saada jotain mitä suostuvat syömään. Vaikka jugurtti käy, mutta hotellissa ei ole jääkaappia. Kyse on siitä että nämä asiat pitää jotenkin miettiä, riittää siis että miettii paikan päällä. Mutta kun mies ei osallistu edes siellä ratkaisujen miettimiseen mitenkään. Ei siis yhtään. Ei edes sitä että olisi lasten kanssa sen hetken että minä voisin lähteä etsimään hotellin keittiöstä saako sieltä jotain jugurttia tai etsimään lähintä ruokakauppaa. On kuin matkustaisin AIVAN YKSIN kahden pienen lapsen kanssa. Ap
Moni mies vain loistaa poissaolollaan.
Jos lomamatka kaatuu siihen, ettei lapset saa muutamana iltana puuroa, niin kyllä vikaa on jossain muussakin kuin miehessä. Ja matkajärjestelyistä pääset helpommalla kun teet listan, mitä miehesi hoitaa ja mitä itse hoidat (pakkaamiset, lippujen varaamiset yms.). Ehkä sinä todellakin hoidat kaiken teillä yksi, niin mies ei edes uskalla ryhtyä johonkin puuronkeittoon, kun se todennäköisesti menisi mielestäsi ihan väärin.
Me ollaan oltu monesti pienten lasten kanssa hotellissa.
Niissä on usein vedenkeitin (sen voi varmistaa) tai voi ottaa mukaan, voi tehdä pikapuuroa annospusseista.
Baarikaappiin saa jugurtit ja maidon kylmään.
Nyt ehdottomasti pitäisi luoda tilanteita että mies ryhtyy isäksi lapsilleen, jos siis sitä haluat. Ota yksi ilta viikosta jolloin sinulla on säännöllinen oma meno, tai lähde hotelliin yöksi. Sano miehelle että näiden asioiden on onnistuttava. Eikö mies siis koskaan ole lasten kanssa ilman sinua? Miten edes käytännössä pystyt järjestämään niin? Sopikaa että mies hoitaa iltatoimet yksin aluksi vaikka yhtenä iltana viikossa, tai isomman lapsen iltatoimet joka toinen ilta. Eihän mies voi mitenkään pitää reiluna tilannetta, jossa hoidat kaiken. Voi hyvin olla että miehen lapsuudenperheen toimintatavat on johtaneet tähän, mutta sinulla on nyt iso rooli tilanteen muuttamisessa. Oletan että listaat pian syitä, miksi ehdottamani ei ole mahdollista. Mieti silloin tarkkaan, onko todella niin kuin väität.
Vierailija kirjoitti:
Jos lomamatka kaatuu siihen, ettei lapset saa muutamana iltana puuroa, niin kyllä vikaa on jossain muussakin kuin miehessä. Ja matkajärjestelyistä pääset helpommalla kun teet listan, mitä miehesi hoitaa ja mitä itse hoidat (pakkaamiset, lippujen varaamiset yms.). Ehkä sinä todellakin hoidat kaiken teillä yksi, niin mies ei edes uskalla ryhtyä johonkin puuronkeittoon, kun se todennäköisesti menisi mielestäsi ihan väärin.
En ole koskaan valittanut hänen tekemisistään että tekisi väärin.
Eikä minun hyödytä tehdä listaa mitä miehen pitää hoitaa, koska hän ei hoida siltä listalta mitään jos se liittyy lapsiin. Olen kotona listannut monta kertaa asioita mitä lapsiin liittyen hänen pitää hoitaa, mutta hän ei hoida. Ei vain hoida vaikka sanon että sinä hoidat nyt nämä. Keksii vaikka mitä muuta lapsiin liittymätöntä hoidettavaa, leikkaa vaikka nurmikon joka päivä kompensoidakseen osuuttaan. Ap
Muista kuitenkin sitten vanhana olla herttainen ja uhrautuva mummeli tai muuten tulee kyläläisillä sanomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en nyt ihan ymmärrä. Kirjoitat, että mies hoitaa oman osuutensa perheessä.
Ei tasa-arvoa ole se, että ihan kaikki asiat jakautuisi tasan. Tasa-arvoa on se, että molemmat osallistuu perheeseen sillä tavalla, mikä itselle on luontaista. Mieshän jo osallistuu omalla tavallaan. Minusta mieheltä ei voi sellaista vaatia, mitä hän ei "näe". Jos hän ei ymmärrä tuota matkusteluhommaa, niin hän ei ymmärrä, vaikka kuinka puhuisi. Ehkä mies vain näkee asiat yksinkertaisempana kuin sinä?
Ei hoida omaa osuuttaan. Tekee kyllä kotitöitä mutta ei lasten suhteen yhtään mitään. Ja jos lähtisimme lomamatkalle hän ei tekisi muuta kuin lomailisi kuin lapseton aikuinen, koska jossain hotellissa ei ole kotitöitä eikä hän matkalla osallistuisi lasten asioihin mitenkään eikä niitä miettisi mitenkään. Ei edes sen vertaa että keksisi itse, että voisi hakea termarissa hotellin keittiöstä kiehuvaa vettä iltapuuroa varten tai että olisi lasten kanssa kun minä haen. Ap
Tunge nyt se saatanan puuro vaikka hanuriisi! Älytön päähånpinttymä.
En ole ap, mutta olisin varovainen toisten perheiden rutiineista tai niiden järjestelyistä jeesustellessani. Perheessä voi olla vaikkapa nirso, huonosti muutenkin nukkuva taapero. Onko kivaa, jos taapero ei saa illalla vatsaansa kylläiseksi (koska ei suostu syömään jotain hotellin aulabaarin snackeja tarpeeksi suurta määrää), ja herääkin yöllä normaalin 1-2 kerran sijaan tunnin välein läpi yön, koska on nälän takia levoton? Kuka tuon lapsen takia joutuu heräillä koko lomaviikon? Kuka setvii päivällä nälkäkiukkuraivareita? Aivan. Kukaan lapsi ei kuole, jos ei saa iltapuuroa, mutta lapsia on erilaisia, ja eri asioiden vaikutukset ovat erilaisi kunkin lapsen tapauksessa. Tietysti mitä isompi lapsi, sitä enemmän lapsi kykenee joustamaan ja mukautumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en nyt ihan ymmärrä. Kirjoitat, että mies hoitaa oman osuutensa perheessä.
Ei tasa-arvoa ole se, että ihan kaikki asiat jakautuisi tasan. Tasa-arvoa on se, että molemmat osallistuu perheeseen sillä tavalla, mikä itselle on luontaista. Mieshän jo osallistuu omalla tavallaan. Minusta mieheltä ei voi sellaista vaatia, mitä hän ei "näe". Jos hän ei ymmärrä tuota matkusteluhommaa, niin hän ei ymmärrä, vaikka kuinka puhuisi. Ehkä mies vain näkee asiat yksinkertaisempana kuin sinä?
Ei hoida omaa osuuttaan. Tekee kyllä kotitöitä mutta ei lasten suhteen yhtään mitään. Ja jos lähtisimme lomamatkalle hän ei tekisi muuta kuin lomailisi kuin lapseton aikuinen, koska jossain hotellissa ei ole kotitöitä eikä hän matkalla osallistuisi lasten asioihin mitenkään eikä niitä miettisi mitenkään. Ei edes sen vertaa että keksisi itse, että voisi hakea termarissa hotellin keittiöstä kiehuvaa vettä iltapuuroa varten tai että olisi lasten kanssa kun minä haen. Ap
Tunge nyt se saatanan puuro vaikka hanuriisi! Älytön päähånpinttymä.
En ole ap, mutta olisin varovainen toisten perheiden rutiineista tai niiden järjestelyistä jeesustellessani. Perheessä voi olla vaikkapa nirso, huonosti muutenkin nukkuva taapero. Onko kivaa, jos taapero ei saa illalla vatsaansa kylläiseksi (koska ei suostu syömään jotain hotellin aulabaarin snackeja tarpeeksi suurta määrää), ja herääkin yöllä normaalin 1-2 kerran sijaan tunnin välein läpi yön, koska on nälän takia levoton? Kuka tuon lapsen takia joutuu heräillä koko lomaviikon? Kuka setvii päivällä nälkäkiukkuraivareita? Aivan. Kukaan lapsi ei kuole, jos ei saa iltapuuroa, mutta lapsia on erilaisia, ja eri asioiden vaikutukset ovat erilaisi kunkin lapsen tapauksessa. Tietysti mitä isompi lapsi, sitä enemmän lapsi kykenee joustamaan ja mukautumaan.
Kiitos sinulle. Meidän molemmat lapset on nirsoja, jotain aistiyliherkkyyttä epäillään, johon se nirsous liittyy. Ja jos he ei saa syödäkseen sitä mitä kelpuuttavat eivät nuku vaan yöt ja päivät on sitten nälkäväsykiukkuja. Ja tosiaan, kuka ne itkut hoitaa, yksin minä (miehen kadotessa uima-altaalle viettääkseen lomaa, kuin se lapseton miesystävä). Minun loma menee sitten itkuisia lapsia yksin rauhotellessa. Ap
Nyt ei ole kyse lomasta vaan koko perheen dynamiikan korjaamisesta. Ap pitää saada ovesta ulos, mies pitää saada kiintymään lapsiinsa ja ottamaan heistä vastuuta. Ei vanhemmuudessa tarvitse aina mennä nallekarkit tasan, mutta kyllähän mies tuossa hirveästi menettää jos ei ala isäksi lapsilleen. Ap, kerrot että puhe ja listat eivät auta, unohda siis ne. Luo tilanteita joissa sun on pakko olla kotoa pois säännöllisesti: ehkä on vähän selkävaivaa jota pitää alkaa kuntouttaa salikäynneillä, ehkä ystävä tarvitsee äkillisesti tukea raskaassa elämäntilanteessa.
Ota ero. Ei se tosin eron jälkeenkään taida lasten kanssa olla.
Teette vuoroaamut ja -illat. Toisena päivänä toinen hoitaa aamutoimet ja toinen iltatoimet. Kirjoitatte ylös mitä pitää tehdä esim. illalla iltapalan tarjoaminen, iltapesut ja nukutus. Aamuhommiin kuuluu esim herääminen lasten kanssa, aamupala, aamupesut.
Jatkan tuosta matkusteluesimerkistä että valittamisen lisäksi mies siis ihmettelee miksi emme matkustele. Se ihmettely kuvaa tätä erikoista dynamiikkaa. Hän ei vain ymmärrä miksi en halua matkustella (vaikka olen syyn kyllä kertonut). Hän ei vain ymmärrä mikä ongelma siinä lasten kanssa matkustelussa nyt voi olla. Miksi ei vain voida mennä. Kun kysyn että miten sinun mielestä hotellissa saadaan iltapuurot lapsille niin mies katsoo minua silmät pyöreinä eikä sano mitään. Ihan kuin asia ei häntä edes koskettaisi, onhan hän kuin vain minun miesystävä, joka kyllä kannustaa minua äitinä hoitamaan lasten asiat mutta ei puutu niihin mitenkään edes päätään sekunnin verran niillä vaivaamalla.
Ap