Nykyajan isoäidit eivät halua itseään kutsuttavat mummoiksi? - mitä ihmettä?!
Kuuntelin tänään kahden +60 rouvan keskustelua kassajonossa. Rouvat juttelivat siitä, millä nimillä lapsenlapset heitä kutsuvat. Toinen harmitteli, kuinka toisen suvun isoäiti ehti varata ensin famu-termin käyttöönsä (mitä ihmettä, famuhan viittaa lapsen isän äitiin!), kun hän olisi halunnut sen. Ei kuulemma halua itseään kutsuttavan mummoksi, mummiksi tms, kun ei tunne itseään niin vanhaksi. Toinen rouvista siinä nyökytteli vieressä ja kertoi pohtivansa, että syntyvälle lapsenlapselle hän olisi nonna. Tämäkään isoäiti ei halunnut itseään kutsuttavan mummoksi tai muilla vastaavilla termeillä.
Siis onko tämä joku ikäkriisi, kun ihan selvästi isoäiti-iässä olevat naiset eivät halua olla mummoja? En kolmekymppisenä käsitä ollenkaan, mitä pahaa mummossa sanana on? Vai onko tämä nyt joku trendijuttu, että on siistimpää olla famu tai nonna kuin mummo tai mummi?
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Mummo pilaa nuorekkaan mielikuvan, jonka haluan antaa kanssaihmisilleni.
Ei pilaa, usko pois.
Vierailija kirjoitti:
Ennen tätä keskustelua en itse asiassa ollut ajatellut koko asiaa. En ole missään tilanteissa koskaan peitellyt ikääni (55), mutta jos minusta tulisi isoäiti, kyllähän se mummo kuulostaisi kamalalta. Ei siksi että tuntisin itseni vanhaksi, vaan se että sanasta mummo on tullut jotenkin synonyymi vanhalle haahkalle, eli haukkumasana.
Toisaalta mummi kuulostaa omaan korvaani typerältä. Mamma joltain tissimaidolta.
Ehkä olisin mumska. Keksin just.
Hohhoijaa. Mikä siinä on niin vaikeaa vanheta arvokkaasti ja ottaa mukanaan myös vanhenemisen tuomat edut? Jos olette isovanhempi-iässä, niin olette mummoja, piste. Itsestäkin tuli täti ammattini puolesta 20-vuotiaana, eikä siinä ole mitään ihmeellistä tai loukkaavaa, päin vastoin. Se viestii yhteiskunnallisesta asemasta ja vastuusta. Mikäs sen hauskempaa kuin nuorekas mummo, joka on silti ylpeästi mummo. Ja oman lapsen isoäiti ei todellakaan päätä itse, miksi häntä kutsutaan. Jos on pakko yrittää kontrolloida toisia niin ottakoot koiria tai kissoja mitä hallinnoida.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi sen nimityksen saa päättää itse, ei tarvitse lapsia kuunnella. Meilläkin tytär aikansa yritti, että "mummi hoitaa, mene mummin syliin" ja minä ilmoitin, että vie se lapsesi mummille, jos niin haluat, mutta minä olen Sanna niin kuin ennenkin!
Sellainen lapanen sulla tyttärenä. Miksi jonkun random Sannan pitäisi saada sylitellä vauvaa? Oma äiti ei ainakaan saa, jos ei aio toimia mummon roolissa. Jos haluaa vain "kaveerata" lapsen kanssa niin voi yrittää tehdä tuttavuutta tämän kanssa yhtä lailla kuin muutkin epämääräiset aikuiset, jotka eivät sitoudu rooliin lapsen elämässä. Eli käytännössä ei voi.
Joo. Minä olen abuela, koska mummo tarkoittaa vanhaa ihmistä ja minä koen itseni vielä nuoreksi.
Nonna on italiaa ja tarkoittaa sananmukaisesti isoaitia. Omituista kylla jos joku supisuomalainen haluaa itseaan kutsuttavan nonnaksi.
Vierailija kirjoitti:
Luulin ensin että nuo nonnat ja famut oli joku vitsi. En ole ikinä kuullutkaan. Minusta mummo on oikein kiva nimitys eikä siinä ole mitään vikaa. Mieluummin olisin mummo kuin
joku famu.
Famu tulee ruotsin kielen farmorista, joka on isän äiti, äidin äiti on mormor, eli mumi. (Kirjoitetaan ruotsiksi famo ja momi.) Isoisät ovat vastaavasti fafa, (farfar) ja mofa (morfar).
Te, joiden mielestä mummo on ruma haukkumasana, niin miten kutsutte omia mummojanne? Ovatko he teidän puheessanne Kyllikki ja Lahja? Muuhan olisi haukkumista.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli mummi ja se haluan itsekin olla, kun aika koittaa.
N 56
Äitini kutsui omaa äitiään aina mammaksi, samoin vävy... Minä kutsuin ko henkilöä eli isoäitiäni myöskin mammaksi. Itsekin haluan olla mamma, jos sellainen aika vielä koittaa.....
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä vanhenemisen pelkoa!
Ei se mitään vanhenemisen pelkoa ole, vaan sitä että ei hyväksy negatiivista nimittelyä. Mä olen ainakin ihan sinut itseni kanssa, vaikka täytän seuraavaksi 63 vuotta. Ei haittaa maan vetovoima eikä rypyt. Odotan eläkkeelle pääsyä kuin kuuta nousevaa. Lapsenlapset pian aikuisia. Osallistuva mummi olen aina ollut. Silti en siedä mitään mummottelua. En osaa edes sukkaa kutoa, pitää ostaa valmiita.
Vanhenemisen pelkoa sen sijaan on nuorilla naisilla, jotka nykyään teettävät kaikenlaisia toimenpiteitä naamaansa jo alla kolmekymppisinä. Lopulta näyttävät viisikymppisiltä. Kiva olla "täti" jo tuossa iässä :D
Vierailija kirjoitti:
Mummouden/mummuuden vieroksumisessa on samaa kuin ikäluokkaan viittaavissa termeissä yleisemminkin. Ei ole kauaa siitä, kun nuori tarkoitti ehkä,korkeintaan parikymppistä ja viimeistään kolmestakympistä alkoi keski-ikä. Monet tämän päivän neljäkymppisetkin yrittävät epätoivoisesti kuvitella olevansa nuoria, ja mahtaako kukaan enää tunnustaa itseään keski-ikäiseksi, puhumattakaan vanhuksesta.
Keski-ikä on alkanut kolmestakympistä silloin kun elinikä oli keskimäärin sen 60vuotta. Eli varmaan joskus 1800-luvulla.
Miksi ikä pitää määritellä jollain termillä? Eikö voida olla vaan aikuisia?
Tuolla iän määrittelyllä on vain tasan yksi tarkoitus nykyään ja se on jonkin sortin mollaus.
Juurikin: "eikö nyt sen ja sen ikäinen jo tajua olevansa..."
kyllä tajuaa.:)
Vierailija kirjoitti:
Kun suvut ovat etääntyneet, jo perheellistyneet naiset eivät koskaan "kasva" mummoiksi. Omalla äidillä oli sama vika, larppasi jotain kolmekymppistä sinkkunaista vaikka oli jo perheellistynyt rouvashenkilö. Otti eron ja "aloitti uuden elämän" uuden miehen kanssa. Nykyään elelee sinkkunaisen elämää yksin kaupungissa opiskellen lähes 60-vuotiaana. Siinähän larppaa, mutta ainakaan minun lasteni mummoksi ei tosiaan ole henkisesti 20-vuotiaalla asiaa.
Miten kehtaakin! Kyllä nyt yli 50-vuotiaan täytyisi istua kiikkustuilissa ja katsoa kaunareita eikä kehittää itseään ja elää omaa elämäänsä!
Vierailija kirjoitti:
Joo. Minä olen abuela, koska mummo tarkoittaa vanhaa ihmistä ja minä koen itseni vielä nuoreksi.
Ole vaikka abuelita, mutta mikähän ero sillä on isoäitiin/ mummoon...?
Vierailija kirjoitti:
Nonna on italiaa ja tarkoittaa sananmukaisesti isoaitia. Omituista kylla jos joku supisuomalainen haluaa itseaan kutsuttavan nonnaksi.
Tämän kaiken fingelskan keskellä ei yksi nonna ole kuin hyttysen paska valtameressä. Joka toinen sana englanniksi tälläkin palstalla joillain.
Koska lapset kutsuvat vanhempiaan Timoksi ja Leenaksi, ryhtyivät lapsenlapsetkin kutsumaan samoilla nimillä.
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä mummo on ruma haukkumasana, niin miten kutsutte omia mummojanne? Ovatko he teidän puheessanne Kyllikki ja Lahja? Muuhan olisi haukkumista.
Mulla oli Maija-mummi tai mummi. Aikuiset käyttivät tuota pidempää muotoa. Toinen isoäiti oli kans mummi, niin selvensi sitä. Liisasta puhuttiin aika usein myös.
Musta olisi ihana olla mummu. Mummu voi hyvällä omallatunnolla puuhailla kotona, eikä siellä silti tarvitse olla ihan viimeisen päälle hienoa. Mummu voi ottaa jo vähän löysemmin työelämässä ja antaa nuorempien painaa. Mummut käy museossa, teatterissa ja ravintolassa mummukavereiden kanssa, eikä kukaan enää odota, että löytyy uusi mies. Mummu voi matkustaa johonkin rentoon lomakohteeseen, kylpylään Pärnuun tai Kanariansaarille. Ja lisäksi on uusi, ihmeellinen lapsukainen, jonka elämässä saa kulkea mukana.
Vierailija kirjoitti:
Mummosta on tullut halventava haukkumasana. Siksi.
Onko tosiaan näin? Ukki kai ei vielä sellainen ole..?
Kyllä mummon pitää olla mummo. Se on lapsille tärkeää. Oma mummoni näytti ihan siltä perunamuusipakkauksen mummolta ja semmoisena haluan mummot pitää edelleen.
Täällä Savossa ne on edelleen mummo (ja ukki) ja hyvä niin. Ei sitä kukaan miellä loukkaavana, vaan ihan samanlaisena kuin äiti tai isä-sanoja. Tiedä sitten miten siellä suurella kirkolla.
Mitää, oikeesti!
Pitää olla kyllä ihme hienoperze, että ei kestä sanaa mummo itsestään käytettävän. Huh huh.
Mä kyllä kantaisin ylpeänä sellaista titteliä vaikka olen "vasta" vähän päälle 40.