Lue keskustelun säännöt.
Miten parisuhteen muodostamisesta aikuisena tuli näin vaikeaa?
Täällä näyttää olevan jo ketju parikymppisistä, mutta oma ihmettely kohdistuu nyt sellaisiin 40-50 -vuotiaisiin.Olen (N, 50+) ollut nyt sinkkuna muutaman vuoden ja haussa on parisuhde. Treffiäpit ja deittisivustot testattu, livessäkin käyty (koronaa ennen ja koronan jälkeen), mutta huonolla tuloksella.Ravintoloissa on ollut enimmäkseen varattuja, Tinderissä ym. vain seksiseura haussa.Varsinkin nyt viime vuosina on tullut selkeä trendi, että miehet eivät näytä haluavan parisuhdetta. Kaikki tuntuvat haluavan vai seksiseuraa, FWB, FB, ONS, mitänäitänyton.Varsinkin Tinderissä on ilmiönä, että mies SANOO haluavansa parisuhdetta, mutta juttelun alettua onkin kiinnostunut vain pelkästä seksiseurasta. Ei missään nimessä mitään pysyvää, vakituista, jotain kestävämpää.Ja mietityttää että MIKSI?Onko sormet palanu niin pahasti, että ei enää parisuhde kiinnosta?Onko maailma muuttunut niin, että tämän ikäluokan miehet eivät enää halua kumppanuutta, yhdessäoloa, ehkä jopa yhdessäasumista?
Kommentit (2361)
Vierailija kirjoitti:
Onko parisuhteen saaminen tosiaan nykyään vaikeaa?
Myönnän että olen itse jo täysin ulkona skenestä, ollut jo vuosikymmenen. Mutta hyvä ystäväni (40+ ikäinen) jäi sinkuksi hiljattain, ja hyvin pian eron jälkeen hän löysi Tinderistä oman ikäisensä, kivannäköisen ja oloisen miehen.
Kiva juttu ystävällesi. Silti on kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät ole ikinä seurustelleet. Ihmisiä, joille parisuhde (tai oma perhe) jää vain haaveeksi. Tavallinen ihminen (mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan) ei enää riitä. Vaaditaan parempaa. Koetaan, että ansaitaan parempaa. Se "uusi normaali" tarkoittaa filtterin läpi vedettyä, photoshopattua kiiltokuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus on yksinkertainen: some
Vain täydellinen on riittävän hyvä.
Ja koska kukaan ei ole täydellinen (ja kaikki silti olettavat olevansa oikeutettuja täydelliseen), kukaan ei halua "tyytyä" mihinkään.
Ja koska se seuraava voikin olla vielä parempi, ei täydellinenkään enää riitä.
Annoitte kaiken vallan somelle ja nyt me kaikki kärsitään siitä
Täydellinen itselle. Ei sen enempää, ei sen vähempää. Täydellinen itselle.
Toki. Ja sitten tulee se yksi asia, joka ei olekaan niin täydellinen. Ja sen myötä ajatus, että ehkä onkin jossain vielä vähän parempi. Joten siihen nykyiseen ei enää panosteta. Ja se nykyinen kuivuu kasaan. Vain siksi, että "ehkä".
Sen itselle täydellisen löytäneenä melkein väitän että se on toisinpäin. Kun on oikeasti löytänyt ihmisen joka tuntuu kuin luodulta itselleen, sen ei-niin-täydellisen asian pitää olla jotain todella merkittävää että siitä ihmisestä luopuisi.
Ennemminkin mä luulen että aika moni sietää loppujen lopuksi liiankin pitkään epätäydellisyyttä kun oikeasti voisi jo todeta että ansaitsen parempaa.
"Sen itselle täydellisen löytäneenä melkein väitän että se on toisinpäin. Kun on oikeasti löytänyt ihmisen joka tuntuu kuin luodulta itselleen, sen ei-niin-täydellisen asian pitää olla jotain todella merkittävää että siitä ihmisestä luopuisi.
Ennemminkin mä luulen että aika moni sietää loppujen lopuksi liiankin pitkään epätäydellisyyttä kun oikeasti voisi jo todeta että ansaitsen parempaa."
Kiva että olet löytänyt itsellesi täydellisen ihmisen. Onneksi olkoon.
Minulle se jää vain haaveeksi. Jopa "ihan ok", tai "kohtuullinen" lienee liikaa pyydetty.
Mutta ehkä yksinäisyyteen vielä tottuu. Ei mulla muutakaan ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko parisuhteen saaminen tosiaan nykyään vaikeaa?
Myönnän että olen itse jo täysin ulkona skenestä, ollut jo vuosikymmenen. Mutta hyvä ystäväni (40+ ikäinen) jäi sinkuksi hiljattain, ja hyvin pian eron jälkeen hän löysi Tinderistä oman ikäisensä, kivannäköisen ja oloisen miehen.
Kiva juttu ystävällesi. Silti on kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät ole ikinä seurustelleet. Ihmisiä, joille parisuhde (tai oma perhe) jää vain haaveeksi. Tavallinen ihminen (mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan) ei enää riitä. Vaaditaan parempaa. Koetaan, että ansaitaan parempaa. Se "uusi normaali" tarkoittaa filtterin läpi vedettyä, photoshopattua kiiltokuvaa.
Onko tosiaan niin, että ihmisten käsitykset ja toiveet ihannekumppanista ovat oleellisesti muuttuneet niin, että vain harva niihin yltää? Voisiko olla niin, että ennen on solmittu parisuhteita, vaikka kumppani ei olekaan ollut sopiva tai toiveiden mukainen, koska on ollut pakko (oikea tai kuviteltu)? Voisiko olla niin, että aiemmin on jääty suhteeseen, koska ei ole voitu tai uskallettu erota? Voisiko olla niin, että nykyään on hyväksytympää olla sinkku ja ihmiset osaavat etsiä onnensa muualtakin kuin parisuhteesta?
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan niin, että ihmisten käsitykset ja toiveet ihannekumppanista ovat oleellisesti muuttuneet niin, että vain harva niihin yltää? Voisiko olla niin, että ennen on solmittu parisuhteita, vaikka kumppani ei olekaan ollut sopiva tai toiveiden mukainen, koska on ollut pakko (oikea tai kuviteltu)? Voisiko olla niin, että aiemmin on jääty suhteeseen, koska ei ole voitu tai uskallettu erota? Voisiko olla niin, että nykyään on hyväksytympää olla sinkku ja ihmiset osaavat etsiä onnensa muualtakin kuin parisuhteesta?
Ei kukaan tuollaista ole väittänyt. Se vaan on looginen seuraus ihmisten omasta typeryydestä. Tarkoitan tällä sitä, että jäädään jumiin johonkin some-ryhmään tai kuplaan tms ja siitä pienestä, rajatusta, palasesta tulee se uusi todellisuus. Jos "kaikki" somessa näyttävät joltakin, pitää itsekin näyttää joltakin, joten aletaan vaatia itseltä enemmän, jolloin se todellisuus hämärtyy. Monella se "todellisuus" on jo luokkaa "vain paras kelpaa"
Ihmisistä on tullut itsekkäitä. Ja laiskoja. Ja omahyväisiä. Ja jatkuvasti on kiire jonnekin. Jos edes yrittää tutustua johonkuhun, on siinä ja siinä, saako minkäänlaista vastausta. Ei osata enää kommunikoida muuten, kuin somen välityksellä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko parisuhteen saaminen tosiaan nykyään vaikeaa?
Myönnän että olen itse jo täysin ulkona skenestä, ollut jo vuosikymmenen. Mutta hyvä ystäväni (40+ ikäinen) jäi sinkuksi hiljattain, ja hyvin pian eron jälkeen hän löysi Tinderistä oman ikäisensä, kivannäköisen ja oloisen miehen.
Kiva juttu ystävällesi. Silti on kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät ole ikinä seurustelleet. Ihmisiä, joille parisuhde (tai oma perhe) jää vain haaveeksi. Tavallinen ihminen (mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan) ei enää riitä. Vaaditaan parempaa. Koetaan, että ansaitaan parempaa. Se "uusi normaali" tarkoittaa filtterin läpi vedettyä, photoshopattua kiiltokuvaa.
Onko tosiaan niin, että ihmisten käsitykset ja toiveet ihannekumppanista ovat oleellisesti muuttuneet niin, että vain harva niihin yltää? Voisiko oll
Käsittääkseni sinkkujen määrä on kasvanut vuosi vuodelta, ja nykyään nuorissa aikuisissa on merkittävästi enemmän seksuaalisesti täysin kokemattomia ihmisiä kuin esim. 20 vuotta sitten oli.
Kyllähän pariskuntia toki edelleenkin syntyy, mutta niitä vaan syntyy vähemmän kuin aiempina vuosikymmeninä.
Kyllä on naisilla kovat defenssit täällä päällä. Kiistetään miesten havaitsema ilmiö ja yritetään kirjoittaa mustaa valkoiseksi.
"Ei me haluta miesten rahoja tai maksamia juttuja, halutaan vaan elämyksiä....!"
"Oikeasti olisin ihan tyyväinen vaan mökillä tai laavulla makkaraa paistellen."
Ja yhtäkkiä niitä normaaleja vaatimattomia kivoja naisia on nurkat pullollaan joka paikassa. Miesten kokemukset eivät kyllä näitä näkemyksiä tue. Onko naisilla oikeasti noin vääristynyt kuva itsestään vai mikä tässä nyt ei täsmää?
Sallikaa minun nauraa.
Sitten vielä yksi asia, nämä prinsessasadun legendan ylläpitäjät. Löysin itselleni täydellisen puolison kun en suostunut yhtään tyytymään, kyllä se sinullekin löytyy kun vaan jaksata odottaa. No ei löydy kaikille ja on vaarallista uskotella sellaista muille naisille. Pitää jonkin verran järkeäkin käyttää tunteiden lisäksi puolison valinnassa. Sekin pitää vielä muistaa, että mikään parisuhde ei ole ikuinen. Viimeistään kuolema erottaa. Se on näiden täydellistenkin kanssa parisuhteessa olevien hyvä muistaa. (Tarkoitus ei toivoa kenellekään epäonnea tai pahaa, mutta elämän realiteetit koskevat kaikkia.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on naisilla kovat defenssit täällä päällä. Kiistetään miesten havaitsema ilmiö ja yritetään kirjoittaa mustaa valkoiseksi.
"Ei me haluta miesten rahoja tai maksamia juttuja, halutaan vaan elämyksiä....!"
"Oikeasti olisin ihan tyyväinen vaan mökillä tai laavulla makkaraa paistellen."
Ja yhtäkkiä niitä normaaleja vaatimattomia kivoja naisia on nurkat pullollaan joka paikassa. Miesten kokemukset eivät kyllä näitä näkemyksiä tue. Onko naisilla oikeasti noin vääristynyt kuva itsestään vai mikä tässä nyt ei täsmää?
Sallikaa minun nauraa.
Sitten vielä yksi asia, nämä prinsessasadun legendan ylläpitäjät. Löysin itselleni täydellisen puolison kun en suostunut yhtään tyytymään, kyllä se sinullekin löytyy kun vaan jaksata odottaa. No ei löydy kaikille ja on vaarallista uskotella sellaista muille naisille. Pitää jonkin verran järkeäkin käyttää tunteiden lisäksi puolison valinnassa.
Jos nyt olet yhtään lukenut näitä tekstejä niin et ole voknut välttyä siltä tosiasialta, että myös naisten teksteissä on ihan samoja ilmiöitä naisten havaitsemana.
Vai koitatko vain tuoda esiin sitä, että miehillä on oikeuksia ja naisilla velvollisuuksia.
Omassa häiriintyneessä kuplassani oikeudet seuraavat velvollisuuksia. Ja se toimii molempiin suuntiin.
Ihanaa jos sinä olet löytänyt ihmisen, joka on sinulle täydellinen. Toivottasti hänen mielestään myös sinä olet täydellinen hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Seurustelun pilasi woke, cancel, me too.
Sekä feminismi ja punavihreä hörhöily.
Ennen oli mukavaa, nyt vaikeaa.
Eli nyt liberaaliksi itseään sanovat inkvisiittorit pilaavat, riistävät ja tuhoavat kaiken.
Aika pitkälle näin - woke, cancel ja etenkin mee too. Näillä arvoilla ei rapussakaan voi naista tai varsinkaan tyttöä edes tervehtiä. Jos niin tekee, kohta on somessa juttua ja jos oikein hyvin käy kuvakin "äijästä".
Sanoisin näin, että ei kiitos. Pärjään taloudellisestikin paremmin ilman naista. Ja naista ei välttämättä tarvita siihen yhteenkään hommaan, aivan kuten ei nianen tarvitse siihen miestäkään. Lisäksi läheisyys ja lääppimimen ärsyttää - hyi.
T. Mies 60, terve ja raitis sekä työssä käyvä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on naisilla kovat defenssit täällä päällä. Kiistetään miesten havaitsema ilmiö ja yritetään kirjoittaa mustaa valkoiseksi.
"Ei me haluta miesten rahoja tai maksamia juttuja, halutaan vaan elämyksiä....!"
"Oikeasti olisin ihan tyyväinen vaan mökillä tai laavulla makkaraa paistellen."
Ja yhtäkkiä niitä normaaleja vaatimattomia kivoja naisia on nurkat pullollaan joka paikassa. Miesten kokemukset eivät kyllä näitä näkemyksiä tue. Onko naisilla oikeasti noin vääristynyt kuva itsestään vai mikä tässä nyt ei täsmää?
Sallikaa minun nauraa.
Sitten vielä yksi asia, nämä prinsessasadun legendan ylläpitäjät. Löysin itselleni täydellisen puolison kun en suostunut yhtään tyytymään, kyllä se sinullekin löytyy kun vaan jaksata odottaa. No ei löydy kaikille ja on vaarallista uskotella sellaista muille naisille. Pitää jonkin verran järkeäkin käyttää tunteiden lisäksi puolison valinnassa.
Minusta alkaa tuntua että miesten ja naisten kommunikaatiovaikeuksissa yksi suurin syy on se, että niin moni mies luulee kaikkien naisten olevan yksi ja sama henkilö. Miten ei voida ymmärtää, että joku voi tykätä luksuksesta ja joku laavulla istumisesta. Ilmeisesti miehet luulevat myös miesten olevan yksimielisiä kaikesta ja kokevan samoin, kuten nyt tässä yritetään väittää, että "miesten kokemukset eivät näitä näkemyksiä tue". Aivan kuin kaikilla miehillä olisi sama kokemus.
Oletko miettinyt, että jos sinä tai joku muu täällä ovat törmänneet luksuksenkaipuisiin naisiin, niin ehkä lähestytte aina samantyyppisiä naisia? Täällä sitten voi käydä toisenlaisia. Esim. itse lappilaisena voin väittää että lappilainen mies tapaa eniten niitä laavulla käyviä naisia. Itsekin olen istunut laavulla ja yöpynyt ulkona ihan varmasti enemmän kuin vaikkapa sinä. Kaveripiirissäni ei ole yhtään pariskuntaa joka kävisi luksusmatkoilla tai oikeastaan koskaan edes ulkomailla (paitsi rajan takana Norjassa :D ) eikä sellaisesta kukaan edes haaveile.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on naisilla kovat defenssit täällä päällä. Kiistetään miesten havaitsema ilmiö ja yritetään kirjoittaa mustaa valkoiseksi.
"Ei me haluta miesten rahoja tai maksamia juttuja, halutaan vaan elämyksiä....!"
"Oikeasti olisin ihan tyyväinen vaan mökillä tai laavulla makkaraa paistellen."
Ja yhtäkkiä niitä normaaleja vaatimattomia kivoja naisia on nurkat pullollaan joka paikassa. Miesten kokemukset eivät kyllä näitä näkemyksiä tue. Onko naisilla oikeasti noin vääristynyt kuva itsestään vai mikä tässä nyt ei täsmää?
Sallikaa minun nauraa.
Sitten vielä yksi asia, nämä prinsessasadun legendan ylläpitäjät. Löysin itselleni täydellisen puolison kun en suostunut yhtään tyytymään, kyllä se sinullekin löytyy kun vaan jaksata odottaa. No ei löydy kaikille ja on vaarallista uskotella sellaista muille naisille. Pitää jonkin verran järkeäkin käyttää tunteiden lisäksi puolison valinnassa.
Ehkä se on niinkin, että nämä nurkissa olevat vaatimattomat naiset eivät mitenkään kelpaa kumppaneiksi. Eli jos ja kun haluat fitness-pimun, silloin tulee ne vaatimuksetkin.
Kannattaa ihan jokaisen miettiä, et mitkä onkaan ne elämän arvot, ja mitä oikeasti toivookaan. Yleensä ulkonäköään rankasti muokanneet ovat muutenkin pinnallisia ja materialisteja, eli jos saat sellaisen napattua, ni sit myös saat tarjota sitä "luxusta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se on niinkin, että nämä nurkissa olevat vaatimattomat naiset eivät mitenkään kelpaa kumppaneiksi. Eli jos ja kun haluat fitness-pimun, silloin tulee ne vaatimuksetkin.
Kannattaa ihan jokaisen miettiä, et mitkä onkaan ne elämän arvot, ja mitä oikeasti toivookaan. Yleensä ulkonäköään rankasti muokanneet ovat muutenkin pinnallisia ja materialisteja, eli jos saat sellaisen napattua, ni sit myös saat tarjota sitä "luxusta".
En tiedä mitä fitnesspimulla tarkoitetaan, mutta harrastan liikuntaa joka päivä ja se myös näkyy kehossa niin, että olen hoikka ja lihakset erottuvat. Olen myös tohtorikoulutettu ja töissä tutkimuslaitoksessa, seuraan uutisia, luen paljon ja käyn kulttuuritapahtumissa. Elän säästeliäästi ja parhaani mukaan yritän säästää luonnonvaroja. Ei siis voi vetää johtopäätöksiä saliharrastuksen tai ulkomuodon perusteella.
Mikä siinä on vaikeaa? Odota ja Toivo.
Elämään mahtuu 1-3 Rakkautta.
.......
Panosuhteita ja ihastumisia enemmän, jos se sua lämmittää.
.......
Rakkaus vain tupsahtaa jostain eteen.
Lahjaksi. Ne Muutama Kerta.
Ei VOI tilata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämä tulisi jokaisen naisen lukea hitaasti ja ajatuksella läpi."
Saat sinä toki jumittaa kotona jossa mikään ei koskaan muutu tai parane. Mutta ymmärrä että se ei ole useimmille naisille kovin innostavaa elämää jos mitään ei koskaan tapahdu. Se että toinen innostuu uusista asioita ja on avoin muutoksille on puoleensavetävää.
Tämä on mielenkiintoinen juttu. Kyllä, miehen tulee olla innostuva uusista asioista, spontaani, muutoksille avoin, niin on puoleensavetävä. Kyllä vain, mutta nämä asiat joista mies innostuu, ja on avoin muutoksille tulee olla naisen määrittelemiä.
Nainen: "Lähdetäänkö yhteiselle lomamatkalle?" Mies: "Oi, kyllä rakas! Olenkin jo varannut meille luxus- matkan kaukoitään. Minä maksan!". Tämä on esimerkki naiselle mieluisasta, "oikeasta" spontaaniudesta, ja samalla viesti hyvästä varallisuudesta, joka luonnollisesti on naisen mie
Muokkaisin esimerkkejäsi hieman. Se kun on ymmärrettäväänkin, jos nainen ei arvosta rokulipäivää ja juopottelua.
"Hei lähdetään lomamatkalle ulkomaille! Hotelli täysihoidolla ja ruokailu parhaassa ravintolassa. Minä maksan! Sain juuri lomarahat, ja kuka nyt laskee kun ollaan yhdessä kuitenkin"
Tämä on sitä oikeanlaista spontaaniutta ja uusista asioista innostumista, jota nainen arvostaa. Tai sitten:
"Minulla on tavoitteena saada ylennys Special Client International Manageriksi! Sitten voidaan hankkia se upea asunto siltä uudelta Unelmahattarapuiston alueelta!"
Myös tämä on sitä oikeanlaista innostumista ja elämässä eteenpäin menemistä. Entä sitten:
"Hei lähdetäänkö puistoon? Haetaan vain kaupasta siiderit ja nautitaan yhdessäolosta! Illan tullen istutaan talon katolla kunvalossa ja jutellaan henkeviä"
Tämä on sitä vääränlaista spontaaniutta ja innostumista, jossa naista pidetään halpana (vaikka nainen ei ole maksullinen joka ostetaan, ymmärrät kyllä, tai no mutta kuitenkin) kun kuvitellaan että joku teinityylinen puistoreissu riittää aikuiselle naiselle. Tai tämä:
"Vau katso! Mahtava päivä! Pääsin uudelle tasolle harrastamassani tietokonepelissä ja tein penkkipunnerrusennätyksen. Ja muistatko ne rahat joita säästin kesää varten? Teetin niillä itselleni upean mittatilauspaidan, olen ihan fiiliksissä tästä!"
Tämäkin on täysin vääränlaista innostumista ja elämässä eteenpäin menemistä, jossa mies on itsekäs mulkvisti joka tekee asioita itsensä eikä naisensa vuoksi!!!1
Kuka edes tahtoo parisuhteeseen irtosuhteilevan teinin tasolle jääneen ääliön kanssa?
"Muokkaisin esimerkkejäsi hieman. Se kun on ymmärrettäväänkin, jos nainen ei arvosta rokulipäivää ja juopottelua.
"Hei lähdetään lomamatkalle ulkomaille! Hotelli täysihoidolla ja ruokailu parhaassa ravintolassa. Minä maksan! Sain juuri lomarahat, ja kuka nyt laskee kun ollaan yhdessä kuitenkin"
Tämä on sitä oikeanlaista spontaaniutta ja uusista asioista innostumista, jota nainen arvostaa. Tai sitten:
"Minulla on tavoitteena saada ylennys Special Client International Manageriksi! Sitten voidaan hankkia se upea asunto siltä uudelta Unelmahattarapuiston alueelta!"
Myös tämä on sitä oikeanlaista innostumista ja elämässä eteenpäin menemistä. Entä sitten:
"Hei lähdetäänkö puistoon? Haetaan vain kaupasta siiderit ja nautitaan yhdessäolosta! Illan tullen istutaan talon katolla kunvalossa ja jutellaan henkeviä"
Tämä on sitä vääränlaista spontaaniutta ja innostumista, jossa naista pidetään halpana (vaikka nainen ei ole maksullinen joka ostetaan, ymmärrät kyllä, tai no mutta kuitenkin) kun kuvitellaan että joku teinityylinen puistoreissu riittää aikuiselle naiselle. Tai tämä:
"Vau katso! Mahtava päivä! Pääsin uudelle tasolle harrastamassani tietokonepelissä ja tein penkkipunnerrusennätyksen. Ja muistatko ne rahat joita säästin kesää varten? Teetin niillä itselleni upean mittatilauspaidan, olen ihan fiiliksissä tästä!"
Tämäkin on täysin vääränlaista innostumista ja elämässä eteenpäin menemistä, jossa mies on itsekäs mulkvisti joka tekee asioita itsensä eikä naisensa vuoksi!!!1"
Yksinkertainen neuvo tällaisista suhteista kärsiville: Kannattaa valita kumppani joka pitää samoista asioista kuin itse. Mun mies vei mut 45-vuotissynttärinäni puistoon siiderien kanssa ja muistelen vieläkin miten kiva syntymäpäivä se oli. Ja kun hän läpäisi ensimmäistä kertaa mun suosikkitietokonepelin, ostin hänelle kyseisen pelin aiheisen paidan koska olin niin ylpeä hänen saavutuksestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se on niinkin, että nämä nurkissa olevat vaatimattomat naiset eivät mitenkään kelpaa kumppaneiksi. Eli jos ja kun haluat fitness-pimun, silloin tulee ne vaatimuksetkin.
Kannattaa ihan jokaisen miettiä, et mitkä onkaan ne elämän arvot, ja mitä oikeasti toivookaan. Yleensä ulkonäköään rankasti muokanneet ovat muutenkin pinnallisia ja materialisteja, eli jos saat sellaisen napattua, ni sit myös saat tarjota sitä "luxusta".
En tiedä mitä fitnesspimulla tarkoitetaan, mutta harrastan liikuntaa joka päivä ja se myös näkyy kehossa niin, että olen hoikka ja lihakset erottuvat. Olen myös tohtorikoulutettu ja töissä tutkimuslaitoksessa, seuraan uutisia, luen paljon ja käyn kulttuuritapahtumissa. Elän säästeliäästi ja parhaani mukaan yritän säästää luonnonvaroja. Ei siis voi vetää johtopäätöksiä saliharrastu
Onko sinulla tekoripsiä tai hius-tai kynsienpidennyksiä, tai botoxia huulissa tai missään, tai haaveiletko Vuittonin laukusta? Jos vastaus on ei, niin et ole fitnesspimu.
Wrong! Noi sun esimerkit oikesta tai väärästä miehen spontaaniudesta meni JUST päinvastoin kuin se on oikeasti :D Sidukat puistossa on just sitä oikeaa spontaaniutta ja elämää mistä monet naiset haaveilevat.
Ei voi kuin ihmetellä, että a) missä piireissä te näitä ahneita ja pinnallisia naisia löytävät pyöritte? vai b) onko niin, että luette näitä satuja katkerien poikien sivustolla, ja sitten vielä luulette, että se on totta oikeat naiset ovat tällaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se on niinkin, että nämä nurkissa olevat vaatimattomat naiset eivät mitenkään kelpaa kumppaneiksi. Eli jos ja kun haluat fitness-pimun, silloin tulee ne vaatimuksetkin.
Kannattaa ihan jokaisen miettiä, et mitkä onkaan ne elämän arvot, ja mitä oikeasti toivookaan. Yleensä ulkonäköään rankasti muokanneet ovat muutenkin pinnallisia ja materialisteja, eli jos saat sellaisen napattua, ni sit myös saat tarjota sitä "luxusta".
En tiedä mitä fitnesspimulla tarkoitetaan, mutta harrastan liikuntaa joka päivä ja se myös näkyy kehossa niin, että olen hoikka ja lihakset erottuvat. Olen myös tohtorikoulutettu ja töissä tutkimuslaitoksessa, seuraan uutisia, luen paljon ja käyn kulttuuritapahtumissa. Elän säästeliäästi ja parhaani mukaan yritän säästää luonnonvaroja. Ei siis voi vetää johtopäätöksiä saliharrastu
Jopas nyt! Olen täsmälleen kaltaisesi mies. Jokainen kuvailemasi asia osuu. Mistä sinunlaisiasi voi löytää? Olen etsinyt puolisoa yli vuosikymmenen verran, mutta en ole koskaan saanut ketään kiinnostumaan, enkä nykyään pääse enää edes treffeille.
Onko parisuhteen saaminen tosiaan nykyään vaikeaa?
Myönnän että olen itse jo täysin ulkona skenestä, ollut jo vuosikymmenen. Mutta hyvä ystäväni (40+ ikäinen) jäi sinkuksi hiljattain, ja hyvin pian eron jälkeen hän löysi Tinderistä oman ikäisensä, kivannäköisen ja oloisen miehen.