Miten parisuhteen muodostamisesta aikuisena tuli näin vaikeaa?
Täällä näyttää olevan jo ketju parikymppisistä, mutta oma ihmettely kohdistuu nyt sellaisiin 40-50 -vuotiaisiin.Olen (N, 50+) ollut nyt sinkkuna muutaman vuoden ja haussa on parisuhde. Treffiäpit ja deittisivustot testattu, livessäkin käyty (koronaa ennen ja koronan jälkeen), mutta huonolla tuloksella.Ravintoloissa on ollut enimmäkseen varattuja, Tinderissä ym. vain seksiseura haussa.Varsinkin nyt viime vuosina on tullut selkeä trendi, että miehet eivät näytä haluavan parisuhdetta. Kaikki tuntuvat haluavan vai seksiseuraa, FWB, FB, ONS, mitänäitänyton.Varsinkin Tinderissä on ilmiönä, että mies SANOO haluavansa parisuhdetta, mutta juttelun alettua onkin kiinnostunut vain pelkästä seksiseurasta. Ei missään nimessä mitään pysyvää, vakituista, jotain kestävämpää.Ja mietityttää että MIKSI?Onko sormet palanu niin pahasti, että ei enää parisuhde kiinnosta?Onko maailma muuttunut niin, että tämän ikäluokan miehet eivät enää halua kumppanuutta, yhdessäoloa, ehkä jopa yhdessäasumista?
Kommentit (2361)
Vierailija kirjoitti:
AP tässä terve!
Kahlasin koko ketjun läpi (kyllä!) ja haluan kiittää erityisesti näkemyksensä jakaneita miehiä.Inhorealistina ymmärrän täysin, miksi parisuhde ei toisella kierroksella olevaa välttämätttä kiinnosta. Onhan meillä jokaisella jo omat kuviot ja tapansa, ja joillakin paskoja kokemuksia ja näpit palaneet.
Toivottomana romantikkona silti huokaisen syvään sen todennäköisyyden takia, että ihastuminen ja rakastuminen ei välttämättä kovin todennäköistä tunnu omassa tulevaisuudessa olevan. Demiseksuaalina nämä pelkät seksisuhteet eivät nappaa ja jos sitä syvempää tunnesuhdetta ei pääse kehittelemään kenenkään kanssa, se on hyväksyttävä.
Onhan elämäni ihan hyvää näin. Ei siis pidä olla ahne ja vaatia vielä enemmän.
Ihanaa kesän odotusta kaikille :)
Että ihan demiseksuaali
Silleen sä näkyy olevan näissä heteronormatiivisissa suhteissa, että ne on jut***jen toimesta tuhottu.
Fakta on kuitenkin edelleen se, että naiset haluaa läheisyyttä ja miehet seksiä, eikä sekään täysin luonnollinen yhtälö enää edes toimi.
Koska nainen ei halua seksiä, vaan läheisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen on maininnut, että miehiä kiinnostaa naisessa vain seksi. Ja moni mies on todennut, että eivät halua parisuhteeseen, koska eivät näe sitä itselleen tarpeeksi positiivisena asiana, eli joko se pelkkä seksi ei riitäkään, sitä ei ole parisuhteessa riittävästi tarjolla tai seksiä on riittävästi, mutta sen mukana tulee liikaa miehen mielestä negatiivista kuormaa. Eikö ratkaisu tähän olisi miettiä, miksi miehillä on niin negatiivinen kuva parisuhteesta ja mistä löytyisi miehille seksin lisäksi muitakin syitä parisuhteelle. Itse kuoppasin lapsihaaveeni noin 35 vuotiaana ja totesin, että ei minua kiinnostanut parisuhde tai sen etsiminen enää yhtään. Tämän hoksaaminen poisti patoutuneen angstin, toi lisää virtaa harrastaa ja teki elämästä huomattavasti seesteisempää. Enää ei tarvinnut viikonloppuja uhrata baareissa notkumiseen ja tinderin selaamiseen, vaan voi tehdä asioita mistä nauttii.
En ihan ymmärrä miksi miehelle pitäisi niitä syitä keksiä. Jos hän ei keksi itse, niin kai hänen on parempi olla ilman. Ei kai se sen kummempaa ole. Vain ne, jotka ihan omin aivoin keksivät naisille ja parisuhteille muutakin käyttöä kuin seksin hakeutuvat sitten parisuhteisiin. Se on voitto myös naisille.
Mieshän ei erityisesti esimerkiksi tunnu ainakaan tämä palstan mukaan arvostavan sitä, että nainen kantaa ja synnyttää hänenkin lapsensa sekä hoivaa ne uhraamalla usein jotain omasta urakehityksestään ja taloudellisesta itsenäisyydestään. Ihan tällaiset perusjutut - who cares? Sitten vain suunnilleen vittuillaan siitä, että naiselle tuli kiloja ja alapää sai vähän osumaa. Oma suuri uhraus on se, jos ostaa naiselle kahvit treffeillä.
Miksi arvostaisivat? Eiväthän naiset itsekään pidä äitiyttä missään arvossa.
Itke nyt seuraavaksi vielä siitä, miten vain naiset juhlivat äitiyttään ja isien ja miesten päivää ei muista kukaan.
Itken sitten kun viimeinen feministi nyljetään.
Olikin jo aika miehisille väkivaltafantasioille. Ette ikinä petä.
Ettekä te. Feminiininen väkivalta vain on sosiaalista sorttia tai instituutioille ulkoistettua.
Ja teidän sovinisminne on aina toiminut ihan kaikilla noilla tasoilla. Eikö tunnukaan kivalta olla vaihteeksi sen kohteena?
Feminismi onkin siis ALISTAMISTA, miesten alistamista ja mitätöintiä. Miksiköhän teidän kaltaiset "naiset" eivät miehiä suuremmin kiinnosta. Mitäpä veikkaat? :D
Voi kulta, eipä minulla ole ollut miehistä pulaa silloin kun olen sellaista halunnut.
Eipä tietenkään ole, kun olet käyttänyt seksuaalista valtaasi niihin "miehiin", joille se sun jalkovälissä oleva viiva on elämän päätarkoitus. Säälittävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen on maininnut, että miehiä kiinnostaa naisessa vain seksi. Ja moni mies on todennut, että eivät halua parisuhteeseen, koska eivät näe sitä itselleen tarpeeksi positiivisena asiana, eli joko se pelkkä seksi ei riitäkään, sitä ei ole parisuhteessa riittävästi tarjolla tai seksiä on riittävästi, mutta sen mukana tulee liikaa miehen mielestä negatiivista kuormaa. Eikö ratkaisu tähän olisi miettiä, miksi miehillä on niin negatiivinen kuva parisuhteesta ja mistä löytyisi miehille seksin lisäksi muitakin syitä parisuhteelle. Itse kuoppasin lapsihaaveeni noin 35 vuotiaana ja totesin, että ei minua kiinnostanut parisuhde tai sen etsiminen enää yhtään. Tämän hoksaaminen poisti patoutuneen angstin, toi lisää virtaa harrastaa ja teki elämästä huomattavasti seesteisempää. Enää ei tarvinnut viikonloppuja uhrata baareissa notkumiseen ja tinderin selaamiseen, vaan voi tehdä asioita mistä nauttii.
En ihan ymmärrä miksi miehelle pitäisi niitä syitä keksiä. Jos hän ei keksi itse, niin kai hänen on parempi olla ilman. Ei kai se sen kummempaa ole. Vain ne, jotka ihan omin aivoin keksivät naisille ja parisuhteille muutakin käyttöä kuin seksin hakeutuvat sitten parisuhteisiin. Se on voitto myös naisille.
Mieshän ei erityisesti esimerkiksi tunnu ainakaan tämä palstan mukaan arvostavan sitä, että nainen kantaa ja synnyttää hänenkin lapsensa sekä hoivaa ne uhraamalla usein jotain omasta urakehityksestään ja taloudellisesta itsenäisyydestään. Ihan tällaiset perusjutut - who cares? Sitten vain suunnilleen vittuillaan siitä, että naiselle tuli kiloja ja alapää sai vähän osumaa. Oma suuri uhraus on se, jos ostaa naiselle kahvit treffeillä.
Miksi arvostaisivat? Eiväthän naiset itsekään pidä äitiyttä missään arvossa.
Hah, sinäkö sen tiedät?
Mikään ei ole ollut elämässäni kauniimpaa ja tärkeämpää kuin lapsen syntymä, kasvaminen ja hänen olemassaolonsa. Ei mikään, ei edes se lapsen alulle laittaminen. Se on vasta toisella sijalla, jos silläkään.Ja silti naiset rientävät kiljuen puolustamaan oikeutta tappaa se lapsi ennen syntymää naisen niin halutessaan. Ei ollutkaan kovin tärkeää siis.
Olisitko itse valmis kantamaan ja synnyttämään lapsen, jota et ole halukas ja valmis kasvattamaan? Ihan aikuisten oikeasti? Lähinnä sen takia, että haudan partaalla koikkelehtiva konservatiivinainen olisi sitä mieltä, että kyllä sun nyt täytyy?
En. Mutta en kyllä myöskään sitten olisi vaatimassa tuon konservatiivinaisen osallistumasta lapseen millään lailla jos ei kerta hänellä asiaan ole valtaa eikä vastuuta. Ei mielipidettä, ei elatusta, ei lapsilisiä.
Jopas tulee alapeukkua, ei tainnut olla tässäkään asiassa kyse tasa-arvosta, kerrassaan kummallista. Missä kohtaa se tasa-arvo olikaan feminismissä?
Tuskin nuo aborttioikeutta puolustavat naisetkaa vaatii sitä konservatiivipapparaista osallistumaan lapsen elatukseen, kun ei sillä papalla kuulu olla minkäänlaista oikeutta puuttua noiden naisten elämään/oikeuksiin.
Vai luuletko oikeasti, että nuo seniilit vaarit, jotka meinaa, että naisilla ei ole oikeutta aborttiin muka jotenkin sitten osallistuvat ja maksavat niiden lasten elatuksen, jotka syntyy, kun abortti on kielletty?
Ja tuo elatusasia on sellainen, että siinä ei ajatella miehen etua vaan sen syntyneen lapsen. Sen elatus kuuluu myös sille, joka on siemenensä kylvänyt.
Ja jos mies ei halua maksaa lapsensa elatusta, sitä suuremmalla syyllä pitää miestenkin mennä puolustamaan oikeutta keskeyttää raskaus, koska silloihan se mies kusessa on, kun abortti kielletään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP tässä terve!
Kahlasin koko ketjun läpi (kyllä!) ja haluan kiittää erityisesti näkemyksensä jakaneita miehiä.Inhorealistina ymmärrän täysin, miksi parisuhde ei toisella kierroksella olevaa välttämätttä kiinnosta. Onhan meillä jokaisella jo omat kuviot ja tapansa, ja joillakin paskoja kokemuksia ja näpit palaneet.
Toivottomana romantikkona silti huokaisen syvään sen todennäköisyyden takia, että ihastuminen ja rakastuminen ei välttämättä kovin todennäköistä tunnu omassa tulevaisuudessa olevan. Demiseksuaalina nämä pelkät seksisuhteet eivät nappaa ja jos sitä syvempää tunnesuhdetta ei pääse kehittelemään kenenkään kanssa, se on hyväksyttävä.
Onhan elämäni ihan hyvää näin. Ei siis pidä olla ahne ja vaatia vielä enemmän.
Ihanaa kesän odotusta kaikille :)
Että ihan demiseksuaali
Silleen sä näkyy olevan näissä heteronormatiivisissa suhteissa, että ne on jut***jen toimesta tuhottu.
Fakta on kuitenkin edelleen se, että naiset haluaa läheisyyttä ja miehet seksiä, eikä sekään täysin luonnollinen yhtälö enää edes toimi.
Koska nainen ei halua seksiä, vaan läheisyyttä.
Ja kyllähän naisetkin seksiä haluavat, mutta aina sen on tapahduttava naisen ehdoilla. Se siitä tasa-arvosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP tässä terve!
Kahlasin koko ketjun läpi (kyllä!) ja haluan kiittää erityisesti näkemyksensä jakaneita miehiä.Inhorealistina ymmärrän täysin, miksi parisuhde ei toisella kierroksella olevaa välttämätttä kiinnosta. Onhan meillä jokaisella jo omat kuviot ja tapansa, ja joillakin paskoja kokemuksia ja näpit palaneet.
Toivottomana romantikkona silti huokaisen syvään sen todennäköisyyden takia, että ihastuminen ja rakastuminen ei välttämättä kovin todennäköistä tunnu omassa tulevaisuudessa olevan. Demiseksuaalina nämä pelkät seksisuhteet eivät nappaa ja jos sitä syvempää tunnesuhdetta ei pääse kehittelemään kenenkään kanssa, se on hyväksyttävä.
Onhan elämäni ihan hyvää näin. Ei siis pidä olla ahne ja vaatia vielä enemmän.
Ihanaa kesän odotusta kaikille :)
Että ihan demiseksuaali
Silleen sä näkyy olevan näissä heteronormatiivisissa suhteissa, että ne on jut***jen toimesta tuhottu.
Fakta on kuitenkin edelleen se, että naiset haluaa läheisyyttä ja miehet seksiä, eikä sekään täysin luonnollinen yhtälö enää edes toimi.
Koska nainen ei halua seksiä, vaan läheisyyttä.
Wow mikä loikka?!
Siis nyt sotketaan jo aika mielenkiintoista salaliittoteoriaa parisuhdekuvioihin. Ziisus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen on maininnut, että miehiä kiinnostaa naisessa vain seksi. Ja moni mies on todennut, että eivät halua parisuhteeseen, koska eivät näe sitä itselleen tarpeeksi positiivisena asiana, eli joko se pelkkä seksi ei riitäkään, sitä ei ole parisuhteessa riittävästi tarjolla tai seksiä on riittävästi, mutta sen mukana tulee liikaa miehen mielestä negatiivista kuormaa. Eikö ratkaisu tähän olisi miettiä, miksi miehillä on niin negatiivinen kuva parisuhteesta ja mistä löytyisi miehille seksin lisäksi muitakin syitä parisuhteelle. Itse kuoppasin lapsihaaveeni noin 35 vuotiaana ja totesin, että ei minua kiinnostanut parisuhde tai sen etsiminen enää yhtään. Tämän hoksaaminen poisti patoutuneen angstin, toi lisää virtaa harrastaa ja teki elämästä huomattavasti seesteisempää. Enää ei tarvinnut viikonloppuja uhrata baareissa notkumiseen ja tinderin selaamiseen, vaan voi tehdä asioita mistä nauttii.
En ihan ymmärrä miksi miehelle pitäisi niitä syitä keksiä. Jos hän ei keksi itse, niin kai hänen on parempi olla ilman. Ei kai se sen kummempaa ole. Vain ne, jotka ihan omin aivoin keksivät naisille ja parisuhteille muutakin käyttöä kuin seksin hakeutuvat sitten parisuhteisiin. Se on voitto myös naisille.
Mieshän ei erityisesti esimerkiksi tunnu ainakaan tämä palstan mukaan arvostavan sitä, että nainen kantaa ja synnyttää hänenkin lapsensa sekä hoivaa ne uhraamalla usein jotain omasta urakehityksestään ja taloudellisesta itsenäisyydestään. Ihan tällaiset perusjutut - who cares? Sitten vain suunnilleen vittuillaan siitä, että naiselle tuli kiloja ja alapää sai vähän osumaa. Oma suuri uhraus on se, jos ostaa naiselle kahvit treffeillä.
Miksi arvostaisivat? Eiväthän naiset itsekään pidä äitiyttä missään arvossa.
Hah, sinäkö sen tiedät?
Mikään ei ole ollut elämässäni kauniimpaa ja tärkeämpää kuin lapsen syntymä, kasvaminen ja hänen olemassaolonsa. Ei mikään, ei edes se lapsen alulle laittaminen. Se on vasta toisella sijalla, jos silläkään.Ja silti naiset rientävät kiljuen puolustamaan oikeutta tappaa se lapsi ennen syntymää naisen niin halutessaan. Ei ollutkaan kovin tärkeää siis.
Olisitko itse valmis kantamaan ja synnyttämään lapsen, jota et ole halukas ja valmis kasvattamaan? Ihan aikuisten oikeasti? Lähinnä sen takia, että haudan partaalla koikkelehtiva konservatiivinainen olisi sitä mieltä, että kyllä sun nyt täytyy?
En. Mutta en kyllä myöskään sitten olisi vaatimassa tuon konservatiivinaisen osallistumasta lapseen millään lailla jos ei kerta hänellä asiaan ole valtaa eikä vastuuta. Ei mielipidettä, ei elatusta, ei lapsilisiä.
Jopas tulee alapeukkua, ei tainnut olla tässäkään asiassa kyse tasa-arvosta, kerrassaan kummallista. Missä kohtaa se tasa-arvo olikaan feminismissä?
Tuskin nuo aborttioikeutta puolustavat naisetkaa vaatii sitä konservatiivipapparaista osallistumaan lapsen elatukseen, kun ei sillä papalla kuulu olla minkäänlaista oikeutta puuttua noiden naisten elämään/oikeuksiin.
Vai luuletko oikeasti, että nuo seniilit vaarit, jotka meinaa, että naisilla ei ole oikeutta aborttiin muka jotenkin sitten osallistuvat ja maksavat niiden lasten elatuksen, jotka syntyy, kun abortti on kielletty?
Ja tuo elatusasia on sellainen, että siinä ei ajatella miehen etua vaan sen syntyneen lapsen. Sen elatus kuuluu myös sille, joka on siemenensä kylvänyt.
Ja jos mies ei halua maksaa lapsensa elatusta, sitä suuremmalla syyllä pitää miestenkin mennä puolustamaan oikeutta keskeyttää raskaus, koska silloihan se mies kusessa on, kun abortti kielletään.
Et pysty sitten ilman pinppiä elämään. Ei kannata työntää sitä penistä minkään debiilin emakon värkkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt avioliittoni kariutuisi, tuskin alkaisin etsiä uutta miestä kumppaniksi vaan jäisin suosiolla yksin. Hyvin, suorastaan äärimmäisen epätodennäköisenä pitäisin sitä, että tapaisin miehen, jonka kanssa haluaisin parisuhteen. Nykyisestä hän saisi poiketa sillä, että hänellä olisi säännöllinen ja vakituinen työ, mielellään omia harrastuksia ja ns. oma elämä ja hän olisi taloudellisesti omillaan toimeen tuleva. Toisin sanoen itsenäinen, aikuinen, itsestään vastuun kantava mies, joka ei asetu perässä vedettäväksi kivireeksi, joka ei maksata minulla elämäänsä asenteella evp = elää vaimon palkalla ja joka antaa myös minulle vapauden elää, mikä ei tarkoita mitään polyamoriaa tai vastaavaa, vaan omaa aikaa ja omia harrastuksia. No, näistä täytyy nykyiselle miehelle antaa kiitosta siitä, ettei hän estele minun harrastuksiani, vaikkei hänellä yhtään omaa olekaan.
Jotain yhteistäkin tietysti pitäisi olla, mutta mitään jatkuvaa yhdessä kyöhnäämistä en kestäisi enää yhtään. Reissutyö ja paljon omia harrastuksia olisi hyvä kombo.
Hankalin paikka mahdollisessa uudessa parisuhteessa minulle olisi seksi. Sitä ei nykyisessä liitossa ole ollut ainakaan vuosikymmeneen, mies ei ole minua halunnut ja olen oppinut elämään ilman. Kynnys sen harrastamiseen olisi valtavan korkea, ja tämä on ehkä suurin syy, miksi en uskaltaisi ryhtyä uuteen suhteeseen. Mitä jos mies haluaakin seksiä? Taitoni ovat ruostuneet ja paha ramppikuume voisi viedä kyvyn.
N52, ei lapsia
Puutun vain tuohon viimeiseen. Minäkin olin yhdessä haluttomaksi muuttuneen miehen kanssa ja elin päälle seitsemän vuotta täysin kuivassa liitossa, olimme tosin lapsiperhe. Pelkäsin, etten totu uudelleen intimielämään ja että paikat olisivat suunnilleen kasvaneet umpeen. Tämä pelko, kuten eron jälkeen sain huomata, osoittautui kuitenkin turhaksi. Sain huomata, että entisen puolison halujen puuttuminen ei merkitse minun epähaluttavuuttani. Kun pääsin lähituntumaan uuden kumppanin kanssa, asiat loksahtivat paikoilleen kuin itsestään. Luulen, että nämä asiat vain pysyvät muistissa kuin pyörällä ajo, vaikka onkin kulunut vertaus. Seksielämän voi aloittaa ihan nollasta uudelleen ainakin neljänkympin jälkeen, miksei viidenkympinkin?
No jaa, minulla ei ole enää oikein uskoa itseeni (siis itsetuntoa) siinä asiassa, ja pelkään, että tuo alapää ei osaisi olla valmiina, vaikka teknisesti osaisinkin edelleen sen homman niin kuin pyörällä ajon.
Osa tuota asioiden loksahtamista oli juuri se läheisyydessä ja kosketuksessa tuntuva kemia! Se tunnelman sähköistyminen, joka sai haluamaan lisää. Itsekin yllätyin! Toki vaatii varmasti sellaista keskinäistä vetovoimaa ja yhteensopivuutta. Kokeilematta ei tiedä.
Ja tuohon ainakin itselläni kuuluu olennaisena osana rauhallinen tutustuminen toiseen ja että annetaan aikaa sille kiinnostukselle kasvaa. Tämä nykymallin "heti sänkyyn"-malli sen sijaan on aivan kamala, kun enää ei haluta antaa aikaa tulla niitä perhosia vatsanpohjaan ja sille kuinka toisen hipaisu ihan vaan ohimennen kämmenselkään saa aikaan kuin sähköiskun. Kyllä sitä keski-iässäkin kaipaa ja haluaa.
Itse veikkaan, että montakin oikeasti potentiaalia omaavaa juttua menee pilalle ihan vaan tuolla joutavalla hoppuilulla ja liialla seksi/yhdyntäkeskeisyydellä.
/sivusta
Tinder on pilannut nää hommat. Ja se, että ihmiset pelkää toisiaan tosielämässä, mutta ei siellä tinderissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen on maininnut, että miehiä kiinnostaa naisessa vain seksi. Ja moni mies on todennut, että eivät halua parisuhteeseen, koska eivät näe sitä itselleen tarpeeksi positiivisena asiana, eli joko se pelkkä seksi ei riitäkään, sitä ei ole parisuhteessa riittävästi tarjolla tai seksiä on riittävästi, mutta sen mukana tulee liikaa miehen mielestä negatiivista kuormaa. Eikö ratkaisu tähän olisi miettiä, miksi miehillä on niin negatiivinen kuva parisuhteesta ja mistä löytyisi miehille seksin lisäksi muitakin syitä parisuhteelle. Itse kuoppasin lapsihaaveeni noin 35 vuotiaana ja totesin, että ei minua kiinnostanut parisuhde tai sen etsiminen enää yhtään. Tämän hoksaaminen poisti patoutuneen angstin, toi lisää virtaa harrastaa ja teki elämästä huomattavasti seesteisempää. Enää ei tarvinnut viikonloppuja uhrata baareissa notkumiseen ja tinderin selaamiseen, vaan voi tehdä asioita mistä nauttii.
En ihan ymmärrä miksi miehelle pitäisi niitä syitä keksiä. Jos hän ei keksi itse, niin kai hänen on parempi olla ilman. Ei kai se sen kummempaa ole. Vain ne, jotka ihan omin aivoin keksivät naisille ja parisuhteille muutakin käyttöä kuin seksin hakeutuvat sitten parisuhteisiin. Se on voitto myös naisille.
Mieshän ei erityisesti esimerkiksi tunnu ainakaan tämä palstan mukaan arvostavan sitä, että nainen kantaa ja synnyttää hänenkin lapsensa sekä hoivaa ne uhraamalla usein jotain omasta urakehityksestään ja taloudellisesta itsenäisyydestään. Ihan tällaiset perusjutut - who cares? Sitten vain suunnilleen vittuillaan siitä, että naiselle tuli kiloja ja alapää sai vähän osumaa. Oma suuri uhraus on se, jos ostaa naiselle kahvit treffeillä.
Miksi arvostaisivat? Eiväthän naiset itsekään pidä äitiyttä missään arvossa.
Itke nyt seuraavaksi vielä siitä, miten vain naiset juhlivat äitiyttään ja isien ja miesten päivää ei muista kukaan.
Itken sitten kun viimeinen feministi nyljetään.
Olikin jo aika miehisille väkivaltafantasioille. Ette ikinä petä.
Ettekä te. Feminiininen väkivalta vain on sosiaalista sorttia tai instituutioille ulkoistettua.
Ja teidän sovinisminne on aina toiminut ihan kaikilla noilla tasoilla. Eikö tunnukaan kivalta olla vaihteeksi sen kohteena?
Feminismi onkin siis ALISTAMISTA, miesten alistamista ja mitätöintiä. Miksiköhän teidän kaltaiset "naiset" eivät miehiä suuremmin kiinnosta. Mitäpä veikkaat? :D
Voi kulta, eipä minulla ole ollut miehistä pulaa silloin kun olen sellaista halunnut.
Eipä tietenkään ole, kun olet käyttänyt seksuaalista valtaasi niihin "miehiin", joille se sun jalkovälissä oleva viiva on elämän päätarkoitus. Säälittävää.
Hahhah, oikein kuulen miten kihiset raivosta, että minulla on sellaista valtaa. Niin onkin, miehet ovat älyttömän helppoja. Syyttäkää siitä vain itseänne ;).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP tässä terve!
Kahlasin koko ketjun läpi (kyllä!) ja haluan kiittää erityisesti näkemyksensä jakaneita miehiä.Inhorealistina ymmärrän täysin, miksi parisuhde ei toisella kierroksella olevaa välttämätttä kiinnosta. Onhan meillä jokaisella jo omat kuviot ja tapansa, ja joillakin paskoja kokemuksia ja näpit palaneet.
Toivottomana romantikkona silti huokaisen syvään sen todennäköisyyden takia, että ihastuminen ja rakastuminen ei välttämättä kovin todennäköistä tunnu omassa tulevaisuudessa olevan. Demiseksuaalina nämä pelkät seksisuhteet eivät nappaa ja jos sitä syvempää tunnesuhdetta ei pääse kehittelemään kenenkään kanssa, se on hyväksyttävä.
Onhan elämäni ihan hyvää näin. Ei siis pidä olla ahne ja vaatia vielä enemmän.
Ihanaa kesän odotusta kaikille :)
Että ihan demiseksuaali
Silleen sä näkyy olevan näissä heteronormatiivisissa suhteissa, että ne on jut***jen toimesta tuhottu.
Fakta on kuitenkin edelleen se, että naiset haluaa läheisyyttä ja miehet seksiä, eikä sekään täysin luonnollinen yhtälö enää edes toimi.
Koska nainen ei halua seksiä, vaan läheisyyttä.
Ja kyllähän naisetkin seksiä haluavat, mutta aina sen on tapahduttava naisen ehdoilla. Se siitä tasa-arvosta.
On muuten harvinaisen tehokas orastavan kiinnostuksen tuhoaja, kun nainen nappaa munasta kiinni ekoilla treffeillä tai jopa vartin päästä siitä kun on ekaa kertaa sattumalta nähty ja juteltu hetki niitä näitä.
Ja voi luoja sitä säksätystä ja raivoa jos tällaista munahaukkaa ei haluakaan nakata selälleen vaan tämän lähentelyn torjuu sanomalla kiitos, mutta ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen on maininnut, että miehiä kiinnostaa naisessa vain seksi. Ja moni mies on todennut, että eivät halua parisuhteeseen, koska eivät näe sitä itselleen tarpeeksi positiivisena asiana, eli joko se pelkkä seksi ei riitäkään, sitä ei ole parisuhteessa riittävästi tarjolla tai seksiä on riittävästi, mutta sen mukana tulee liikaa miehen mielestä negatiivista kuormaa. Eikö ratkaisu tähän olisi miettiä, miksi miehillä on niin negatiivinen kuva parisuhteesta ja mistä löytyisi miehille seksin lisäksi muitakin syitä parisuhteelle. Itse kuoppasin lapsihaaveeni noin 35 vuotiaana ja totesin, että ei minua kiinnostanut parisuhde tai sen etsiminen enää yhtään. Tämän hoksaaminen poisti patoutuneen angstin, toi lisää virtaa harrastaa ja teki elämästä huomattavasti seesteisempää. Enää ei tarvinnut viikonloppuja uhrata baareissa notkumiseen ja tinderin selaamiseen, vaan voi tehdä asioita mistä nauttii.
En ihan ymmärrä miksi miehelle pitäisi niitä syitä keksiä. Jos hän ei keksi itse, niin kai hänen on parempi olla ilman. Ei kai se sen kummempaa ole. Vain ne, jotka ihan omin aivoin keksivät naisille ja parisuhteille muutakin käyttöä kuin seksin hakeutuvat sitten parisuhteisiin. Se on voitto myös naisille.
Mieshän ei erityisesti esimerkiksi tunnu ainakaan tämä palstan mukaan arvostavan sitä, että nainen kantaa ja synnyttää hänenkin lapsensa sekä hoivaa ne uhraamalla usein jotain omasta urakehityksestään ja taloudellisesta itsenäisyydestään. Ihan tällaiset perusjutut - who cares? Sitten vain suunnilleen vittuillaan siitä, että naiselle tuli kiloja ja alapää sai vähän osumaa. Oma suuri uhraus on se, jos ostaa naiselle kahvit treffeillä.
Miksi arvostaisivat? Eiväthän naiset itsekään pidä äitiyttä missään arvossa.
Itke nyt seuraavaksi vielä siitä, miten vain naiset juhlivat äitiyttään ja isien ja miesten päivää ei muista kukaan.
Itken sitten kun viimeinen feministi nyljetään.
Olikin jo aika miehisille väkivaltafantasioille. Ette ikinä petä.
Ettekä te. Feminiininen väkivalta vain on sosiaalista sorttia tai instituutioille ulkoistettua.
Ja teidän sovinisminne on aina toiminut ihan kaikilla noilla tasoilla. Eikö tunnukaan kivalta olla vaihteeksi sen kohteena?
Feminismi onkin siis ALISTAMISTA, miesten alistamista ja mitätöintiä. Miksiköhän teidän kaltaiset "naiset" eivät miehiä suuremmin kiinnosta. Mitäpä veikkaat? :D
Voi kulta, eipä minulla ole ollut miehistä pulaa silloin kun olen sellaista halunnut.
Eipä tietenkään ole, kun olet käyttänyt seksuaalista valtaasi niihin "miehiin", joille se sun jalkovälissä oleva viiva on elämän päätarkoitus. Säälittävää.
Hahhah, oikein kuulen miten kihiset raivosta, että minulla on sellaista valtaa. Niin onkin, miehet ovat älyttömän helppoja. Syyttäkää siitä vain itseänne ;).
Oletpas sinä lapsellinen ja katkeroitunut.
/sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP tässä terve!
Kahlasin koko ketjun läpi (kyllä!) ja haluan kiittää erityisesti näkemyksensä jakaneita miehiä.Inhorealistina ymmärrän täysin, miksi parisuhde ei toisella kierroksella olevaa välttämätttä kiinnosta. Onhan meillä jokaisella jo omat kuviot ja tapansa, ja joillakin paskoja kokemuksia ja näpit palaneet.
Toivottomana romantikkona silti huokaisen syvään sen todennäköisyyden takia, että ihastuminen ja rakastuminen ei välttämättä kovin todennäköistä tunnu omassa tulevaisuudessa olevan. Demiseksuaalina nämä pelkät seksisuhteet eivät nappaa ja jos sitä syvempää tunnesuhdetta ei pääse kehittelemään kenenkään kanssa, se on hyväksyttävä.
Onhan elämäni ihan hyvää näin. Ei siis pidä olla ahne ja vaatia vielä enemmän.
Ihanaa kesän odotusta kaikille :)
Että ihan demiseksuaali
Silleen sä näkyy olevan näissä heteronormatiivisissa suhteissa, että ne on jut***jen toimesta tuhottu.
Fakta on kuitenkin edelleen se, että naiset haluaa läheisyyttä ja miehet seksiä, eikä sekään täysin luonnollinen yhtälö enää edes toimi.
Koska nainen ei halua seksiä, vaan läheisyyttä.
Ja kyllähän naisetkin seksiä haluavat, mutta aina sen on tapahduttava naisen ehdoilla. Se siitä tasa-arvosta.
On muuten harvinaisen tehokas orastavan kiinnostuksen tuhoaja, kun nainen nappaa munasta kiinni ekoilla treffeillä tai jopa vartin päästä siitä kun on ekaa kertaa sattumalta nähty ja juteltu hetki niitä näitä.
Ja voi luoja sitä säksätystä ja raivoa jos tällaista munahaukkaa ei haluakaan nakata selälleen vaan tämän lähentelyn torjuu sanomalla kiitos, mutta ei kiitos.
Ja voi luoja sitä huorittelua, jos nainen torjuu miehen nätisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan niin, että keski-iässä alkaa yleistykset ottaa valtaa ja siksi pariutuminen vaikeutuu. Jokaisella on ne oman historian tuomat oletukset maailmasta ja muista ihmisistä ja niiden perusteella sitten päätetään olla yksin. Tai vaikka mentäisiin yhteen, niin niiden perusteella tulkitaan toisia.Tilanteen näkee sitten, kun on oltu vähintään 20 vuotta saman katon alla.
.
Myös minulla on mies, joka on saanut ilmeisen paljon syytöksiä ja huutoa niskaansa, mikä on mielestäni aivan hirveää. Alkuun hänen kanssaan oli vaikea edes keskustella mistään, koska hän oli siilipuolustuksessa jo siitäkin, jos vaikka olin eri mieltä jostain mielipideasiasta. Ei minua haittaa olla eri mieltä, minusta on mielenkiintoista kuulla eroava mielipide. Mies kuitenkin oli tottunut siihen, että jos sanoo eriävän mielipiteen, sitä aletaan muuttamaan kunnes hän taipuu.
.Tuossa aiemmassa tekstissä kuvailtu naisen toimintamalli on minulle aivan vieras. En ikinä voisi käyttäytyä noin kenellekään. En ole ikinä huutanut miehelle mistään, mielestäni hänen ei tarvitse muuttua missään asiassa, minua ei tarvitse palvella ja haluan miehelle vilpittömästi hyvää. Silti vielä vuosien jälkeen mies menee joskus puolustukseen vaikka häntä ei ole syytetty mistään. Se on vain hänen tulkintansa. Joudun muistuttamaan, että en ole hänen eksänsä enkä ylipäätään sellainen ihminen jolle olisi luontaista hyökkäillä syytösten kera toisten kimppuun. Onneksi näin käy koko ajan harvemmin, mutta syvään jää jäljet enkä yhtään ihmettele vaikka oma miehenikin olisi valinnut olla vain yksin.
Ei tuohon käytökseen aina edes tarvita pahaa exää. Miehelläni kun ei sellaista ole.
Mieheni on jotenkin jo kotoaan (tai ties mistä) imenyt itseensä sen käyttäytymis mallin, että jos joku on erimieltä, siitä on pakko suuttua ja mennä puolustuskannalle.
Mistään ei voi keskustella, koska mies kokee kaiken arvosteluksi itseään kohtaan. En esim voi tuoda esiin, minkälaisen keittiön haluaisin, kun remonttia tehdään, koska miehen mielestä syyllistän häntä haluamalla erilaisen keittiön kuin hän.
Mies ei itse keittiötä käytä, koska ei osaa/halua kokata ja käy keittiössä lähinnä syömässä.
Entinen keittiö on edellisten asukkaiden tekemä ja siinä ei ole laskutilaa ollenkaan, vain 50cm pituinen pöydän suikale tiskialtaan vieressä. Kun yritin sanoa, että laskutilaa ja tilaa tehdä kokkaushommia pitäisi olla enemmän, mies loukkaantui, koska hänestä laskutilaa on tarpeeksi. Kaikki keittiöhommat joutuu tekemään ruokapöydällä, koska keittiössä ei muuta työskentelytilaa ole.
Mutta mies ottaa sen henkilokohtaisena loukkauksena, että keittiö on huono ja suuttuu minulle.
En kyllä ymmärrä miten jaksat elää noin käyttäytyvän miehen kanssa? Itsehän me olemme puolisomme valinneet, joten valitusvirttä voi vähän miettiä omien valintojenkin kautta, koska avioliitossa ei kenenkään ole pakko olla. Jos keskustelu ongelmista on mahdotonta, niin vaikea siitä on leipoa kunnollista parisuhdetta minkäänlaisella taikasauvalla.
Joo itsehän tuo tuli 17vuotiaana valittua. Silloin ei osannut ajatella tarpeeksi pitkälle. Ensimmäinen seurustelu suhde tämä nykyinen mieheni. Yhdessä jo 40v ja näillä mennään hautaan. Voisi se tietenkin vielä pahempikin olla;)
Parisuhde ei ole kaikkein paras, sen myönnän, mutta tässä ei ollutkaan tarkoitus valittaa miehestä vaan kertoa, ettei se mies välttämättä ole sen ex-vaimon pilaama, vaan se voi olla tuollainen jo ihan luonnostaan.
Minullakin oli aivan exätön, teininä (huonosti) valittu mies, jolla oli kommunikointiongelmia, eivätkä ne kyllä siitä mihinkään kehittyneet. Tämä ongelma ei koskenut vain minua, jätti kaksi kertaa terapiankin kesken. Kaikeksi onneksi olemme eronneet. Mutta ei nyt pilata hyvää tarinaa. Jos joku nainen saa itsetunnolleen pontta kokiessaan paremmuutta muihin naisiin nähden, kai se tarpeeseen tulee.
Oh, otettiinko kertomukseni siitä etten huuda miehelleni, oman itsetuntoni kohotuksena ja yrityksenä olla parempi kuin muut naiset? Tällainen tulkinta ei tullut mieleenikään.
.
Sattuu vain olemaan niin, että mieheni on oikeasti ollut verbaalisesti äärimmäisen lahjakkaan ja todella voimakastahtoisen naisen kanssa vuosikymmenet. Vuosien mittaan hänen kommunikaationsa vain on nujerrettu. Koska ihmisiä on monenlaisia, näinkin voi tässä maailmassa käydä, vaikka jostain syystä haluaisitte ajatella että miehet ovat luonnostaan kommunikointiongelmaisia. Minun mieheni kuitenkaan ei selvästi ole luonnostaan kommunikointiongelmainen, koska hänen kommunikointinsa on normalisoitunut kun hän on huomannut että voi puhua ilman pelkoa toisen reaktiosta.
.
Ettekö itse usko, että huutavia naisia on olemassa? Vai ajatteletteko että huutaminen on normaalia, ja se joka ei huuda yrittää olla parempi kuin muut naiset? Huutavia naisia on olemassa, mutta ei ole normaalia eikä hyväksyttävää. Alkuperäinen tarkoitukseni olikin kommentoida huutamista kokeneelle miehelle joka nyt ajatteli että kaikki naiset ovat samanlaisia. Emme me ole.
Kivat sulle. Onnea vaan valitsemallasi polulla. Toivottavasti et joudu pettymään tuohon mieheen. On niin helppo laittaa kaikki ex puolison syyksi. Kiva ja naisiin uppoava selitys.
En ole pettynyt vaikka ollaan oltu jo vuosia yhdessä, päinvastoin suhde on muuttunut koko ajan paremmaksi, kun mies on päässyt traumoistaan pikkuhiljaa eroon ja vapautunut. Outoa sinulta epäillä, että kukaan ei voisi olla traumatisoitumisen takia mykistynyt, ja ettei kenelläkään olisi koskaan voinut olla huutavaa puolisoa. Tiedän, että olemassa ihmisiä jotka laittavat kaiken eksän syyksi, mutta usko pois, kyllä myös niitä huonoja ja traumatisoivia avioliittoja ihan oikeasti on olemassa.
Sen näkee sitten, kun olette olleet vähintään 20 vuotta yhdessä asuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen on maininnut, että miehiä kiinnostaa naisessa vain seksi. Ja moni mies on todennut, että eivät halua parisuhteeseen, koska eivät näe sitä itselleen tarpeeksi positiivisena asiana, eli joko se pelkkä seksi ei riitäkään, sitä ei ole parisuhteessa riittävästi tarjolla tai seksiä on riittävästi, mutta sen mukana tulee liikaa miehen mielestä negatiivista kuormaa. Eikö ratkaisu tähän olisi miettiä, miksi miehillä on niin negatiivinen kuva parisuhteesta ja mistä löytyisi miehille seksin lisäksi muitakin syitä parisuhteelle. Itse kuoppasin lapsihaaveeni noin 35 vuotiaana ja totesin, että ei minua kiinnostanut parisuhde tai sen etsiminen enää yhtään. Tämän hoksaaminen poisti patoutuneen angstin, toi lisää virtaa harrastaa ja teki elämästä huomattavasti seesteisempää. Enää ei tarvinnut viikonloppuja uhrata baareissa notkumiseen ja tinderin selaamiseen, vaan voi tehdä asioita mistä nauttii.
En ihan ymmärrä miksi miehelle pitäisi niitä syitä keksiä. Jos hän ei keksi itse, niin kai hänen on parempi olla ilman. Ei kai se sen kummempaa ole. Vain ne, jotka ihan omin aivoin keksivät naisille ja parisuhteille muutakin käyttöä kuin seksin hakeutuvat sitten parisuhteisiin. Se on voitto myös naisille.
Mieshän ei erityisesti esimerkiksi tunnu ainakaan tämä palstan mukaan arvostavan sitä, että nainen kantaa ja synnyttää hänenkin lapsensa sekä hoivaa ne uhraamalla usein jotain omasta urakehityksestään ja taloudellisesta itsenäisyydestään. Ihan tällaiset perusjutut - who cares? Sitten vain suunnilleen vittuillaan siitä, että naiselle tuli kiloja ja alapää sai vähän osumaa. Oma suuri uhraus on se, jos ostaa naiselle kahvit treffeillä.
Miksi arvostaisivat? Eiväthän naiset itsekään pidä äitiyttä missään arvossa.
Itke nyt seuraavaksi vielä siitä, miten vain naiset juhlivat äitiyttään ja isien ja miesten päivää ei muista kukaan.
Itken sitten kun viimeinen feministi nyljetään.
Olikin jo aika miehisille väkivaltafantasioille. Ette ikinä petä.
Ettekä te. Feminiininen väkivalta vain on sosiaalista sorttia tai instituutioille ulkoistettua.
Ja teidän sovinisminne on aina toiminut ihan kaikilla noilla tasoilla. Eikö tunnukaan kivalta olla vaihteeksi sen kohteena?
Feminismi onkin siis ALISTAMISTA, miesten alistamista ja mitätöintiä. Miksiköhän teidän kaltaiset "naiset" eivät miehiä suuremmin kiinnosta. Mitäpä veikkaat? :D
Voi kulta, eipä minulla ole ollut miehistä pulaa silloin kun olen sellaista halunnut.
Eipä tietenkään ole, kun olet käyttänyt seksuaalista valtaasi niihin "miehiin", joille se sun jalkovälissä oleva viiva on elämän päätarkoitus. Säälittävää.
Hahhah, oikein kuulen miten kihiset raivosta, että minulla on sellaista valtaa. Niin onkin, miehet ovat älyttömän helppoja. Syyttäkää siitä vain itseänne ;).
Oletpas sinä lapsellinen ja katkeroitunut.
/sivusta
Miehet vihaavat naisia joilla on seksuaalista valtaa, mutta ovat itse samalla ylpeästi sen vallan lähde. En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt avioliittoni kariutuisi, tuskin alkaisin etsiä uutta miestä kumppaniksi vaan jäisin suosiolla yksin. Hyvin, suorastaan äärimmäisen epätodennäköisenä pitäisin sitä, että tapaisin miehen, jonka kanssa haluaisin parisuhteen. Nykyisestä hän saisi poiketa sillä, että hänellä olisi säännöllinen ja vakituinen työ, mielellään omia harrastuksia ja ns. oma elämä ja hän olisi taloudellisesti omillaan toimeen tuleva. Toisin sanoen itsenäinen, aikuinen, itsestään vastuun kantava mies, joka ei asetu perässä vedettäväksi kivireeksi, joka ei maksata minulla elämäänsä asenteella evp = elää vaimon palkalla ja joka antaa myös minulle vapauden elää, mikä ei tarkoita mitään polyamoriaa tai vastaavaa, vaan omaa aikaa ja omia harrastuksia. No, näistä täytyy nykyiselle miehelle antaa kiitosta siitä, ettei hän estele minun harrastuksiani, vaikkei hänellä yhtään omaa olekaan.
Jotain yhteistäkin tietysti pitäisi olla, mutta mitään jatkuvaa yhdessä kyöhnäämistä en kestäisi enää yhtään. Reissutyö ja paljon omia harrastuksia olisi hyvä kombo.
Hankalin paikka mahdollisessa uudessa parisuhteessa minulle olisi seksi. Sitä ei nykyisessä liitossa ole ollut ainakaan vuosikymmeneen, mies ei ole minua halunnut ja olen oppinut elämään ilman. Kynnys sen harrastamiseen olisi valtavan korkea, ja tämä on ehkä suurin syy, miksi en uskaltaisi ryhtyä uuteen suhteeseen. Mitä jos mies haluaakin seksiä? Taitoni ovat ruostuneet ja paha ramppikuume voisi viedä kyvyn.
N52, ei lapsia
Puutun vain tuohon viimeiseen. Minäkin olin yhdessä haluttomaksi muuttuneen miehen kanssa ja elin päälle seitsemän vuotta täysin kuivassa liitossa, olimme tosin lapsiperhe. Pelkäsin, etten totu uudelleen intimielämään ja että paikat olisivat suunnilleen kasvaneet umpeen. Tämä pelko, kuten eron jälkeen sain huomata, osoittautui kuitenkin turhaksi. Sain huomata, että entisen puolison halujen puuttuminen ei merkitse minun epähaluttavuuttani. Kun pääsin lähituntumaan uuden kumppanin kanssa, asiat loksahtivat paikoilleen kuin itsestään. Luulen, että nämä asiat vain pysyvät muistissa kuin pyörällä ajo, vaikka onkin kulunut vertaus. Seksielämän voi aloittaa ihan nollasta uudelleen ainakin neljänkympin jälkeen, miksei viidenkympinkin?
No jaa, minulla ei ole enää oikein uskoa itseeni (siis itsetuntoa) siinä asiassa, ja pelkään, että tuo alapää ei osaisi olla valmiina, vaikka teknisesti osaisinkin edelleen sen homman niin kuin pyörällä ajon.
Osa tuota asioiden loksahtamista oli juuri se läheisyydessä ja kosketuksessa tuntuva kemia! Se tunnelman sähköistyminen, joka sai haluamaan lisää. Itsekin yllätyin! Toki vaatii varmasti sellaista keskinäistä vetovoimaa ja yhteensopivuutta. Kokeilematta ei tiedä.
Ja tuohon ainakin itselläni kuuluu olennaisena osana rauhallinen tutustuminen toiseen ja että annetaan aikaa sille kiinnostukselle kasvaa. Tämä nykymallin "heti sänkyyn"-malli sen sijaan on aivan kamala, kun enää ei haluta antaa aikaa tulla niitä perhosia vatsanpohjaan ja sille kuinka toisen hipaisu ihan vaan ohimennen kämmenselkään saa aikaan kuin sähköiskun. Kyllä sitä keski-iässäkin kaipaa ja haluaa.
Itse veikkaan, että montakin oikeasti potentiaalia omaavaa juttua menee pilalle ihan vaan tuolla joutavalla hoppuilulla ja liialla seksi/yhdyntäkeskeisyydellä.
/sivusta
Tinder on pilannut nää hommat. Ja se, että ihmiset pelkää toisiaan tosielämässä, mutta ei siellä tinderissä.
Nyt en ihan allekirjoita sitä että deittipalvelut olisi täysin pilanneet nämä hommat. Suurelta osin, mutta sekaan mahtuu myös positiivisia yllätyksiä, ainakin miesnäkökulmasta katsellen. Myös monella naisella saattaa olla hieman ujoutta, joten live elämän kohtaamiset jäävät pois koska aloittellisuuden kynnys voi olla liian korkea? Itselleni tuli huonolla suomenkielellä yhteydenotto, ja ajattelin ensin että mitä v....a. No, lopulta sieltä paljastui oikeastikin huonosti suomea puhuva, Suomessa asuva, mutta oikein hyvin englantia puhuva fiksu ja mukava nainen. Hän kertoi rehellisesti syyksi sen että että ei ole kehdannut/uskaltanut lähestyä ketään, lähinnä kielimuurin takia. Meidän tarina on nyt jatkunut jo muutaman viikon ja hyvin näyttää synkkaavan. Tosin englannin kielellä, mutta se ole ollut kummallekaan ongelma. Tuossakin tapauksessa oli ehkä helpompi ylittää se aloittamisen kynnys ensin netin kautta kuin tosielämän ensi kohtaamisella?
Pornoistuminen, tinder, onlyfans... kyllä näiden myötä kaiken ikäisten parisuhteet on liian toksisia aloittaa, mutta myös turhan helppoa lopettaa. Swaippailemisiin, sano mökin ukko kun akan heitti ulos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena miehenä sitä suostuu moneen, koska seksuaalinen himo on silloin suorastaan pakottava.
Tämän himon ilman velvoitteita saavat tyydytettyä vain hyvin komeat tai rikkaat miehet.
Tavalliselle miehelle tarjolla on parisuhde. Parhaimmillaan parisuhde on paras vaihtoehto. Aito ja molemminpuolinen rakkaus on ehkä ihmiselon suurin onni.
Tavallisesti parisuhteessa mies ja nainen kuitenkin toteuttavat yhteisön heille asettamaa normia. Nainen haluaa perheen ja ylemmän keskiluokan elintaso kulissin. Mies haluaa tulla hyväksytyksi seksuaalisesti. Seuraa konflikti ja surua.
Vanhempana himo hiljenee. Parisuhde tarjoaisi vain työtä. Yhteistä elämää naisen sanomana. Remontteja, sisustamista ja sosiaalisia esiintymisiä. Miehille maailma on valmis. Ei sitä tarvitse muuttaa. Aikansa voi käyttää nautintoon eikä siitä rangaista, eikä nautinnon välttämisestä palkita.Mielenkiintoista, että miehet itse kirjoittelevat näitä puupäisen yksinkertaisilta tuntuvia viestejä, jotka halventavat miesten moninaisuutta. Tällaisen kirjoittajalla täytyy olla hirmuisen huono seksuaalinen itsetunto. Kuitenkin suurimmalla osalla miehistä se on ihan normaali. Hänellä on mitä antaa naiselle, samalla saaden itsekin eikä suhde ole mitään nollasummapeliä.
Hirveän surullista, jos joku kokee olevansa noin heikoilla "naisia vastaan". Tällaiseen mieheen en ole kuitenkaan koskaan elämässäni törmännyt.
Niin. Tällaiseen mieheenhän naiset eivät törmää, heitä kutsutaan miehiksi joita naiset eivät edes näe. Tällaisia miehiä ei naisten maailmassa ole edes olemassa.
Nämä ovat miehiä jotka eivät harrasta kevytkenkäisiä irtosuhteita, koska eivät pysty. Eivät petä, koska eivät pysty. Eivät lisäänny, koska eivät pysty.
Näitä miehiä naiset vihaavat, koska pystyvät.
Miten voi vihata jotain sellaista mitä ei edes näe? Ihmettelen vain.
Kysy sokeilta vinkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena miehenä sitä suostuu moneen, koska seksuaalinen himo on silloin suorastaan pakottava.
Tämän himon ilman velvoitteita saavat tyydytettyä vain hyvin komeat tai rikkaat miehet.
Tavalliselle miehelle tarjolla on parisuhde. Parhaimmillaan parisuhde on paras vaihtoehto. Aito ja molemminpuolinen rakkaus on ehkä ihmiselon suurin onni.
Tavallisesti parisuhteessa mies ja nainen kuitenkin toteuttavat yhteisön heille asettamaa normia. Nainen haluaa perheen ja ylemmän keskiluokan elintaso kulissin. Mies haluaa tulla hyväksytyksi seksuaalisesti. Seuraa konflikti ja surua.
Vanhempana himo hiljenee. Parisuhde tarjoaisi vain työtä. Yhteistä elämää naisen sanomana. Remontteja, sisustamista ja sosiaalisia esiintymisiä. Miehille maailma on valmis. Ei sitä tarvitse muuttaa. Aikansa voi käyttää nautintoon eikä siitä rangaista, eikä nautinnon välttämisestä palkita.Mielenkiintoista, että miehet itse kirjoittelevat näitä puupäisen yksinkertaisilta tuntuvia viestejä, jotka halventavat miesten moninaisuutta. Tällaisen kirjoittajalla täytyy olla hirmuisen huono seksuaalinen itsetunto. Kuitenkin suurimmalla osalla miehistä se on ihan normaali. Hänellä on mitä antaa naiselle, samalla saaden itsekin eikä suhde ole mitään nollasummapeliä.
Hirveän surullista, jos joku kokee olevansa noin heikoilla "naisia vastaan". Tällaiseen mieheen en ole kuitenkaan koskaan elämässäni törmännyt.
Niin. Tällaiseen mieheenhän naiset eivät törmää, heitä kutsutaan miehiksi joita naiset eivät edes näe. Tällaisia miehiä ei naisten maailmassa ole edes olemassa.
Nämä ovat miehiä jotka eivät harrasta kevytkenkäisiä irtosuhteita, koska eivät pysty. Eivät petä, koska eivät pysty. Eivät lisäänny, koska eivät pysty.
Näitä miehiä naiset vihaavat, koska pystyvät.
Miten voi vihata jotain sellaista mitä ei edes näe? Ihmettelen vain.
Kysy sokeilta vinkkejä.
En minä halua ketään vihata.
Mistä ketjuun tulee tuo kruunu? Tietääkö joku? Peukuista vai viestin määrästä?
Ja tuohon ainakin itselläni kuuluu olennaisena osana rauhallinen tutustuminen toiseen ja että annetaan aikaa sille kiinnostukselle kasvaa. Tämä nykymallin "heti sänkyyn"-malli sen sijaan on aivan kamala, kun enää ei haluta antaa aikaa tulla niitä perhosia vatsanpohjaan ja sille kuinka toisen hipaisu ihan vaan ohimennen kämmenselkään saa aikaan kuin sähköiskun. Kyllä sitä keski-iässäkin kaipaa ja haluaa.
Itse veikkaan, että montakin oikeasti potentiaalia omaavaa juttua menee pilalle ihan vaan tuolla joutavalla hoppuilulla ja liialla seksi/yhdyntäkeskeisyydellä.
/sivusta