Miksi lukiolaisilla on nykyään enemmän paineita kuin ennen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Ihmetyttää miten kukaan voi saada YH:sta muuta kuin L:n jos se on noin helppoa...
Ihan tiedoksi sinulle että joka ainessa L:n saa vain tietty prosentti joten sinun on pakko olla sen parhaan viiden prosentin joukossa ja sinne pääseminen edellyttää aina enemmän pänttäystä kuin mitä muut ovat tehneet. 

Tähän on hyvin yksinkertainen testi. Opiskele 50 tuntia yhteiskuntaoppia, opiskele 50 tuntia pitkää fysiikkaa. Suorita molemmat ylppärit. Kummasta saat paremman arvosanan? Uskallan ennustaa, että yhteiskuntaopista tällä opiskelulla saa keskimäärin c:n. Pitkästä fysiikasta suurin osa ei saisi edes yhtä laskua oikein.

Tuo esimerkkisi kertoo vain sen että fysiikassa on enemmän kursseja ja siten enemmän opiskeltavaa joten sitä ei voi omaksua samassa ajassa. Se ei siis kerro mitään fysiikan vaativuudesta tai että sen osaaminen kertoisi isommasta älykkyydestä.
Jos otamme molemmista aineista saman määrän kursseja niin väitän että hyvän arvosanan saaminen ei ole toisessa aineessa sen helpompaa kuin toisessa.

Mutta kun niitä ei ole sama määrä. Aivan samalla tavalla kuin pitkän ja lyhyen matematiikan osalta ei ole sama kurssimäärä. Kukaan vakavissaan ei väitä, että pitkästä ja lyhyestä matikasta saa yhtä helpolla laudaturin (vaikka molemmista niitä saa suunnilleen yhtä suuri prosenttiosuus).

Ja juuri se onkin se ongelma. Tiettyjä aineita (jotka kiinnostavat tiettyjä oppilaita) on lukion kurssitarjonnassa enemmän kuin joitain muita aineita. Ne oppilaat joita kiinnostavia aineita on kurssitarjonnassa enemmän saavat etua niihin verrattuna joiden kiinnostuksen kohteista on tarjolla vähemmän kursseja.

Menestys siis voi riippua siitä että sattuuko sinun kiinnostuksen koihteitasi olla painotettu enemmän lukion kurssitarjonnassa, ei siitä oletko älykkäämpi kuin joku toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kirjoituksetkin voi tehdä suunnilleen miten itse haluaa. Ennen oli kaikki kertalaakista peräkkäin ja jos reppasit niin voi voi. 

Ei ollut, ainakaan 1989 kun itse kirjoitin, kyllä pystyi jo silloin jakamaan kirjoituksia ja pystyi korottamaan arvosanoja useaan otteeseen.

"Ennen" on aika laaja aikahaitari. Minä kirjoitin v. 1971.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistopaikkoja on yli puolelle ikäluokasta, joten kirjaimellisesti pitää olla keskimääräistä tyhmempi jos ei yliopistoon pääse. Ja tähän päälle vielä AMK-opiskelupaikat. Käytännössä yliopisto/amk-opiskelupaikka on jokaiselle lukion suorittaneelle olemassa, myös niille rimaa hipoen valmistuneille.
Jos on hyvä lukiossa, niin ei tarvitse stressata millään tavalla opiskelupaikan suhteen. Kirjoitta ne aineet, joissa joissa on hyvä, se riittää yliopistoon.

Jos nuorelle kelpaa mikä tahansa opiskeluala missä tahansa päin Suomea niin paikka varmasti löytyykin. Ikävä vain että monilla on sellaisia kohtuuttomia vaatimuksia kuin itseä oikeasti kiinnostava ala ja itselle sopiva opiskelupaikkakunta. Tai ala jolla työllistymismahdollisuudet ja palkkaus ovat kohtuullisia.

Sitten pitää tehdä enemmän töitä hyvien arvosanojen eteen.

Aivan ja siksi he tekee ja siksi on niitä paineita.

Mutta ei ole sitten paineita pääsykokeissa. Ja jos kirjoitukset menee huonosti, niin voi uusia. On oikein hyvä, että hyvin kirjoittaneet pääsee ilman pääsykokeita ja välivuosia yliopistoon, muilla on myös mahdollisuus pääsykokeen tai korotusten kautta olemassa. Olennaista on, että opintopaikkoja on lisätty paljon aikaisemmasta, joten lopulta suurempi osa pääsee yliopistoon kuin esim 90 luvulla.

No kun kysymys kuului, että MIKSI LUKIOLAISILLA ON PAINEITA niin niistä lukion aikaisista paineista tässä nyt sitten keskustellaan.
Edelleenkään se että on mahdollisuus päästä peräseinäjoelle opiskelemaan terveystieteen maisteriksi tms ei lohduta, jos haluaa Espooseen arkkitehtilinjalle.

Pitäisikö niissä toiveissa olla jotain realismia? En haaveile poptähden urasta, kun en osaa laulaa. Tyttäreni on keskitasoinen oppilas, ja toivoo pääsevänsä DI-opintoihin, mutta muut kuin Aalto kelpaavat hänelle oikein hyvin.

Nuorella pitää olla oikeus haaveilla ja pyrkiä johonkin. Aika ikävää että leikkaat typerän lapsesi siivet ennen kuin hän on edes avannut niitä.

Kumpi on järkevämpää, mennä muualle Suomeen opiskelemaan vai päntätä moneen kertaan yo-kokeisiin, että pääsisi Aaltoon (jonne ei edes halua, kuulemma muut paikat vaikuttivat esittelyjen perusteella paljon paremmilta paikoilta opiskella). En sano lapselleni, minne pitäisi pyrkiä, ihan itse täytti yhteishakulomakkeen niin kuin parhaaksi katsoi, eikä aio uusia kirjoituksia, jos pääsee toivomaansa paikkaan (jonne keskitason suoritus riittää). Lapsi ei ole typerä enkä minä sekaannu hänen päätöksiinsä mitenkään. Taidat itse olla joku seitsemättä kertaa lääkikseen pyrkivä typerys?

Nykyinen pääsykoemalli ja tää ilmastonmuutosvouhotus. Lisäksi sähköiset yo-kokeet laittaa stressaamaan "mahdollisimman oikeanlaisesta" läppäristä. Onneks itse ehdin päästä ylioppilaaksi joulukuussa 2013 ennen näitä sähköisiä yo-kirjoituksia.

M28

Todistusvalinta ja pitkä matematiikka. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen pääsykoemalli ja tää ilmastonmuutosvouhotus. Lisäksi sähköiset yo-kokeet laittaa stressaamaan "mahdollisimman oikeanlaisesta" läppäristä. Onneks itse ehdin päästä ylioppilaaksi joulukuussa 2013 ennen näitä sähköisiä yo-kirjoituksia.
M28

Nyt se läppäri on kunnan/kaupungin huoli ja ainakin mun lukiolaisella on hyvä kone.

Ilmastonmuutoksesta ei ole kyllä ehtinyt kantaa huolta. Korona ja kaikki muu kaaos kyllä mietityttää. Paras kaverinsa on venäläis/ukrainalais/inkeriläinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen pääsykoemalli ja tää ilmastonmuutosvouhotus. Lisäksi sähköiset yo-kokeet laittaa stressaamaan "mahdollisimman oikeanlaisesta" läppäristä. Onneks itse ehdin päästä ylioppilaaksi joulukuussa 2013 ennen näitä sähköisiä yo-kirjoituksia.
M28

Nyt se läppäri on kunnan/kaupungin huoli ja ainakin mun lukiolaisella on hyvä kone.
Ilmastonmuutoksesta ei ole kyllä ehtinyt kantaa huolta. Korona ja kaikki muu kaaos kyllä mietityttää. Paras kaverinsa on venäläis/ukrainalais/inkeriläinen.

Ok eli se läppäri on huoli vaan korkeakouluissa lähinnä nykyään yksittäisellä opiskelijalla. Eipä kyllä nyt ole ollut ainakaan Euroopassa hetkeen näin suura sotaa kuin tällä hetkellä, joten ymmärrän huolen.

T: se M28

Muutamia asioita tulee ainakin mieleen jo mainittujen lisäksi:
Nuorilla ei ole paineita pelkästään lukion suhteen, vaan muidenkin asioiden suhteen. Jos 20 vuotta sitten riitti, että vaatteet oli Seppälästä ja Hennesiltä, harrastettiin höntsäliikuntaa pari kertaa viikossa ja ulkoisesti näytti ihan kivalta, niin se riitti. Nyt nuoretkin suosii tosi kalliita merkkivaatteita, monet liikuntaharrastukset ovat todella tavoitteellisia monta kertaa viikossa + kilpailut ja ulkoisesti ei verrata itseä rinnakkaisluokan Tiinaan, vaan somessa kaikkiin kauniisiin ihmisiin. Ulkonäköpaineet on valtavia, ihaillaan varakasta elämäntyyliä ja pitäisi menestyä monella saralla elämässä. Tai jos koulumenestystä verrattiin ennen siihen luokan parhaaseen oppilaaseen, niin nyt vertailukohtia on somen myötä enemmän ja kilpailu opiskelupaikoista on muutenkin kiristynyt. Ja onhan uutisissa säännöllisesti näitä 10 ällän ylioppilaita, jotka ovat jo tosi menestyneitä monissa asioissa nuorella iällä. Siinä sitten vertailet itseäsi näihin supermenestyjiin, niin ei ihme, että stressaa. Suurin osa meistä on kuitenkin ihan keskivertoja.

Ei ennenkään helpolla päässyt suosituille aloille. Hain v. 2009 opiskelemaan terveydenhoitajaksi Helsinkiin. Minulla on E:n paperit ja 8,5 todistus lukiosta, sain lähtöpisteiksi noilla 28/30. Koska ei ollut ykkösvaihtoehtoni, niin en saanut viittä lisäpistettä. Pääsykokeisiin pääsemiseksi olisi tarvinnut 33/30 pistettä eli liki täydet lähtöpisteet ja nuo ykkösvalinnan 5 lisäpistettä. Kertoo paljon, ettei tuolloinkaan hyvillä papereilla päässyt edes pääsykokeeseen. En halua kuvitella, kuinka hyvät pisteiden pitäisi nykyisin olla.
Kannattaisin sitä, ettei lukio-opintoja ja kirjoituksia painotettaisi liikaa. Monilla nuorilla osuu ikävuosiin 16-19 haasteita, vaikea murrosikä, syömishäiriötä, mielenterveysongelmia, haasteita perheen kanssa jne. Nuo lukioaikaan osuvat vaikeudet voivat pilata mahdollisuuden jatko-opintoihin. Sen sijaan moni lukioaikana haasteista kärsinyt on hyvinkin motivoituneesti päntännyt pääsykokeeseen ja päässyt sitä kautta opiskelemaan, vaikka lukiosta olisi huonot paperit.

Älkää unohtako teknologiaa. Ei riitä, että osaa aiheen, vaan pitää osata käyttää myös kaikenmaailman ohjelmistoja yms. Ennen riitti, että osaa piirtää paperiin marginaalit.

Vierailija kirjoitti:

Älkää unohtako teknologiaa. Ei riitä, että osaa aiheen, vaan pitää osata käyttää myös kaikenmaailman ohjelmistoja yms. Ennen riitti, että osaa piirtää paperiin marginaalit.

Ennen piti myös osata lukea ja kirjoittaa. Nyt ne taidot ovat kadonneet. Osataan vain katsella videoita ja instaa.

Tottakai nykynuorilla on enemmän paineita koska kaikki haluaa hakea lääkikseen tai aallon tutalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää unohtako teknologiaa. Ei riitä, että osaa aiheen, vaan pitää osata käyttää myös kaikenmaailman ohjelmistoja yms. Ennen riitti, että osaa piirtää paperiin marginaalit.

Ennen piti myös osata lukea ja kirjoittaa. Nyt ne taidot ovat kadonneet. Osataan vain katsella videoita ja instaa.

Tämän olin unohtanut. Eikös äidinkielen kokeessa nykyään sivuuteta kirjoitusvirheet ettei niistä tule miinusta tms? Pelkkä sisältö katsotaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

'

Mutta mitä käytännön merkitystä sillä on? Oikiksessa ei tarvita fysiikan osaamista eikä ällä pitkästä fysiikasta tee kenestäkään hyvää juristia.

- Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää unohtako teknologiaa. Ei riitä, että osaa aiheen, vaan pitää osata käyttää myös kaikenmaailman ohjelmistoja yms. Ennen riitti, että osaa piirtää paperiin marginaalit.

Ennen piti myös osata lukea ja kirjoittaa. Nyt ne taidot ovat kadonneet. Osataan vain katsella videoita ja instaa.

Tämän olin unohtanut. Eikös äidinkielen kokeessa nykyään sivuuteta kirjoitusvirheet ettei niistä tule miinusta tms? Pelkkä sisältö katsotaan.

Mitä??? Et kai ole tosissasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää unohtako teknologiaa. Ei riitä, että osaa aiheen, vaan pitää osata käyttää myös kaikenmaailman ohjelmistoja yms. Ennen riitti, että osaa piirtää paperiin marginaalit.

Ennen piti myös osata lukea ja kirjoittaa. Nyt ne taidot ovat kadonneet. Osataan vain katsella videoita ja instaa.

Tämän olin unohtanut. Eikös äidinkielen kokeessa nykyään sivuuteta kirjoitusvirheet ettei niistä tule miinusta tms? Pelkkä sisältö katsotaan.

No ei todellakaan sivuuteta 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kirjoituksetkin voi tehdä suunnilleen miten itse haluaa. Ennen oli kaikki kertalaakista peräkkäin ja jos reppasit niin voi voi. 

Ei ollut, ainakaan 1989 kun itse kirjoitin, kyllä pystyi jo silloin jakamaan kirjoituksia ja pystyi korottamaan arvosanoja useaan otteeseen.

Onkohan oikeasti näin? Vuotta aiemmin eli 1988 ei ainakaan saanut jakaa. Korottamisesta en ole varma, koska itsellä ei ollut tarvetta, mutta sellainen mielikuva minulla on, että uusia sai ainoastaan, jos reputti. Mutta voi olla, että olen tosiaan väärässä.

Niillä on paineita, koska ovat oppineet pullamössö vanhemmiltaan, kuinka jokaisesta asiasta tulee ahdistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Yliopistot haluavat älykkäitä opiskelijoita ja matematiikka ja fysiikka korreloivat parhaiten älykkyyden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Yliopistot haluavat älykkäitä opiskelijoita ja matematiikka ja fysiikka korreloivat parhaiten älykkyyden kanssa.

Hölmö trolli.