Miksi lukiolaisilla on nykyään enemmän paineita kuin ennen?

Itse katsoin lukiolaisen elämää vieressä.

Lääketieteelliseen pääsee tosta vaan ilman päösykokeita.

Kaikki, joista ei saanut kymppiä, meni mm iltalukioon, kesäisin kesälukioon.

Puolensa ja puolensa.

Aika ihanaa on teinin nyt tietää missä aloittaa syksyllä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Pitkä fysiikka EI LIITY OIKEUSTIETEESEEN MITENKÄÄN.

Se että posottaa johonkin ylppäriin ei tarkoita, että ihmisellä olisi syvällinen ymmärrys tai edes kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. On suorastaan pelottavaa, että tätä ei edes näemmä hahmoteta.

Vierailija kirjoitti:

Itse katsoin lukiolaisen elämää vieressä.
Lääketieteelliseen pääsee tosta vaan ilman päösykokeita.
Kaikki, joista ei saanut kymppiä, meni mm iltalukioon, kesäisin kesälukioon.
Puolensa ja puolensa.
Aika ihanaa on teinin nyt tietää missä aloittaa syksyllä

Tässä ei ole järjen häivää.

Neuvoisin jättämään stressin pois, opiskelee sitä, mikä kiinnostaa ja jos arvosanat ovat hyvää keskitasoa, niin pääsee ulkomaille opiskelemaan helpommin. Kannattaa opiskella kunnolla ruotsi ja hakea länsinaapuriin opiskelemaan. Suomalaiselle lukion suorittaneelle sisäänpääsy ei ole hankalaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Ihmetyttää miten kukaan voi saada YH:sta muuta kuin L:n jos se on noin helppoa...

Ihan tiedoksi sinulle että joka ainessa L:n saa vain tietty prosentti joten sinun on pakko olla sen parhaan viiden prosentin joukossa ja sinne pääseminen edellyttää aina enemmän pänttäystä kuin mitä muut ovat tehneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Ihmetyttää miten kukaan voi saada YH:sta muuta kuin L:n jos se on noin helppoa...
Ihan tiedoksi sinulle että joka ainessa L:n saa vain tietty prosentti joten sinun on pakko olla sen parhaan viiden prosentin joukossa ja sinne pääseminen edellyttää aina enemmän pänttäystä kuin mitä muut ovat tehneet. 

Joskus voi olla myös ihan puhdasta tsägää. Minulle kävi ylppäreissä niin, että pänttäsin psykologiaa mutten osannut kokeessa vastata yhteenkään kysymykseen. Vastasin sitten hissaan ja sain ällän. Siitä vain sattui olemaan kysymykset jotka kaikki osasin.

Tämä oli sitä muinaista aikaa kun kaikki reaalit oli samassa.

Matikkaa rakastavilla on uhmeellinen käsitys siitä että pitkän matikan L olisi joku osoitus suuresta älystä. No ei ole. Se L osoittaa vain sen että olet parempi kuin suurin osa muista. Mutta se ei kerro mitään siitä sinun omasta tasostasi. Ikävä totuus on se että matikan osaaminen on keskimäärin varsin heikkoa ja varsin hyvän matikan arvosanan saa hyvin keskinkertaisella matikan ymmärryksellä. Jopa L:n voi saada kovasti pänttäämällä vaikka matemaattista ymmärrystä ei paljon olisikaan.

Sanoisin että paine onnistua on kova. Voit tehdä kaiken oikein, päästä korkeakouluun, ylläpitää hyviä arvosanoja, olla alan kesätöissä ja harjoittelussa ja osallistua aktiviteetteihin sekä verkostoitua ja silti työpaikan saaminen valmistuessa ei ole itsestäänselvyys. Monet ovat todistaneet vanhempien ja tuttujen työstressiä, työttömyyttä ja lomautuksia joka kasvattaa epävarmuutta entisestään. Lisää tähän päälle se miten monella on isot opintolainat niskassa (koska opiskelijan varsinaiset tuet eivät ole kuin pari sataa euroa asumistuen mukaanlukien). Valmistuin itse yliopistosta pari vuotta sitten ja vaikka olen onnistunut pääsemään hyvin työelämän syrjään kiinni ja olen töissä isossa yrityksessä, on meilläkin aina tasaisin väliajoin irtisanomiset ja työtehtäviä ulkoistetaan mahdollisuuksien mukaan halvempien työvoimakustannusten maihin myös ns. valkokaulusmaailmassa. Ideaalitilanteessa opiskelujen tulisi valmistaa työelämään johon sisäänpääseminen ja siellä pärjääminen olisi ahkeralle ihmiselle kohtuullisen helppoa. Työstä saisi palkan joka kasvaa ajan myötä ja mahdollistaa vähintään keskiluokkaisen elämäntyylin. Nykyisellään kuitenkin iso osa myös korkeakoulutetuista maksaa selkä väärällään vuokraa, omistusasunnon kallistuvat kokoajan, elinkustannukset nousee, työpaikat ovat monelle enemmän tai vähemmän kausittaisia. Ei ihme jos stressaa ja ahdistaa jo etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Matikkaa rakastavilla on uhmeellinen käsitys siitä että pitkän matikan L olisi joku osoitus suuresta älystä. No ei ole. Se L osoittaa vain sen että olet parempi kuin suurin osa muista. Mutta se ei kerro mitään siitä sinun omasta tasostasi. Ikävä totuus on se että matikan osaaminen on keskimäärin varsin heikkoa ja varsin hyvän matikan arvosanan saa hyvin keskinkertaisella matikan ymmärryksellä. Jopa L:n voi saada kovasti pänttäämällä vaikka matemaattista ymmärrystä ei paljon olisikaan.

Eikä se matemaattinen ymmärrys tarkoita mitään yleistä älykkyyttä tai yleissivistystä tai resursseja.

Tämä päähänpinttymä syntyi nyt inssinööri Sipilän työn tuloksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Ihmetyttää miten kukaan voi saada YH:sta muuta kuin L:n jos se on noin helppoa...
Ihan tiedoksi sinulle että joka ainessa L:n saa vain tietty prosentti joten sinun on pakko olla sen parhaan viiden prosentin joukossa ja sinne pääseminen edellyttää aina enemmän pänttäystä kuin mitä muut ovat tehneet. 

Tähän on hyvin yksinkertainen testi. Opiskele 50 tuntia yhteiskuntaoppia, opiskele 50 tuntia pitkää fysiikkaa. Suorita molemmat ylppärit. Kummasta saat paremman arvosanan? Uskallan ennustaa, että yhteiskuntaopista tällä opiskelulla saa keskimäärin c:n. Pitkästä fysiikasta suurin osa ei saisi edes yhtä laskua oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Pitkä fysiikka EI LIITY OIKEUSTIETEESEEN MITENKÄÄN.
Se että posottaa johonkin ylppäriin ei tarkoita, että ihmisellä olisi syvällinen ymmärrys tai edes kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. On suorastaan pelottavaa, että tätä ei edes näemmä hahmoteta.

Suurin osa lukion aineista ei liity oikeustieteisiin sen enempää oikeustieteelliseen kuin fysiikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Ihmetyttää miten kukaan voi saada YH:sta muuta kuin L:n jos se on noin helppoa...
Ihan tiedoksi sinulle että joka ainessa L:n saa vain tietty prosentti joten sinun on pakko olla sen parhaan viiden prosentin joukossa ja sinne pääseminen edellyttää aina enemmän pänttäystä kuin mitä muut ovat tehneet. 

Tähän on hyvin yksinkertainen testi. Opiskele 50 tuntia yhteiskuntaoppia, opiskele 50 tuntia pitkää fysiikkaa. Suorita molemmat ylppärit. Kummasta saat paremman arvosanan? Uskallan ennustaa, että yhteiskuntaopista tällä opiskelulla saa keskimäärin c:n. Pitkästä fysiikasta suurin osa ei saisi edes yhtä laskua oikein.

Tuo esimerkkisi kertoo vain sen että fysiikassa on enemmän kursseja ja siten enemmän opiskeltavaa joten sitä ei voi omaksua samassa ajassa. Se ei siis kerro mitään fysiikan vaativuudesta tai että sen osaaminen kertoisi isommasta älykkyydestä.

Jos otamme molemmista aineista saman määrän kursseja niin väitän että hyvän arvosanan saaminen ei ole toisessa aineessa sen helpompaa kuin toisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Pitkä fysiikka EI LIITY OIKEUSTIETEESEEN MITENKÄÄN.
Se että posottaa johonkin ylppäriin ei tarkoita, että ihmisellä olisi syvällinen ymmärrys tai edes kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. On suorastaan pelottavaa, että tätä ei edes näemmä hahmoteta.

Suurin osa lukion aineista ei liity oikeustieteisiin sen enempää oikeustieteelliseen kuin fysiikka.

Siksi olisikin loogista että niistä harvoista aineista jotka jotenkin liittyvät siihen saisi myös eniten pisteitä. Mutta nyt niistä saa suunnilleen vähiten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistopaikkoja on yli puolelle ikäluokasta, joten kirjaimellisesti pitää olla keskimääräistä tyhmempi jos ei yliopistoon pääse. Ja tähän päälle vielä AMK-opiskelupaikat. Käytännössä yliopisto/amk-opiskelupaikka on jokaiselle lukion suorittaneelle olemassa, myös niille rimaa hipoen valmistuneille.
Jos on hyvä lukiossa, niin ei tarvitse stressata millään tavalla opiskelupaikan suhteen. Kirjoitta ne aineet, joissa joissa on hyvä, se riittää yliopistoon.

Jos nuorelle kelpaa mikä tahansa opiskeluala missä tahansa päin Suomea niin paikka varmasti löytyykin. Ikävä vain että monilla on sellaisia kohtuuttomia vaatimuksia kuin itseä oikeasti kiinnostava ala ja itselle sopiva opiskelupaikkakunta. Tai ala jolla työllistymismahdollisuudet ja palkkaus ovat kohtuullisia.

Sitten pitää tehdä enemmän töitä hyvien arvosanojen eteen.

Aivan ja siksi he tekee ja siksi on niitä paineita.

Mutta ei ole sitten paineita pääsykokeissa. Ja jos kirjoitukset menee huonosti, niin voi uusia. On oikein hyvä, että hyvin kirjoittaneet pääsee ilman pääsykokeita ja välivuosia yliopistoon, muilla on myös mahdollisuus pääsykokeen tai korotusten kautta olemassa. Olennaista on, että opintopaikkoja on lisätty paljon aikaisemmasta, joten lopulta suurempi osa pääsee yliopistoon kuin esim 90 luvulla.

No kun kysymys kuului, että MIKSI LUKIOLAISILLA ON PAINEITA niin niistä lukion aikaisista paineista tässä nyt sitten keskustellaan.
Edelleenkään se että on mahdollisuus päästä peräseinäjoelle opiskelemaan terveystieteen maisteriksi tms ei lohduta, jos haluaa Espooseen arkkitehtilinjalle.

Pitäisikö niissä toiveissa olla jotain realismia? En haaveile poptähden urasta, kun en osaa laulaa. Tyttäreni on keskitasoinen oppilas, ja toivoo pääsevänsä DI-opintoihin, mutta muut kuin Aalto kelpaavat hänelle oikein hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Pitkä fysiikka EI LIITY OIKEUSTIETEESEEN MITENKÄÄN.
Se että posottaa johonkin ylppäriin ei tarkoita, että ihmisellä olisi syvällinen ymmärrys tai edes kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. On suorastaan pelottavaa, että tätä ei edes näemmä hahmoteta.

Suurin osa lukion aineista ei liity oikeustieteisiin sen enempää oikeustieteelliseen kuin fysiikka.

Yhteiskuntaoppi liittyy. Samaten äidinkieli. Ja historia. Pitää ymmärtää missä ympäristössä sitä oikeutta jakaa ja pitää olla kielellisesti pedantti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistopaikkoja on yli puolelle ikäluokasta, joten kirjaimellisesti pitää olla keskimääräistä tyhmempi jos ei yliopistoon pääse. Ja tähän päälle vielä AMK-opiskelupaikat. Käytännössä yliopisto/amk-opiskelupaikka on jokaiselle lukion suorittaneelle olemassa, myös niille rimaa hipoen valmistuneille.
Jos on hyvä lukiossa, niin ei tarvitse stressata millään tavalla opiskelupaikan suhteen. Kirjoitta ne aineet, joissa joissa on hyvä, se riittää yliopistoon.

Jos nuorelle kelpaa mikä tahansa opiskeluala missä tahansa päin Suomea niin paikka varmasti löytyykin. Ikävä vain että monilla on sellaisia kohtuuttomia vaatimuksia kuin itseä oikeasti kiinnostava ala ja itselle sopiva opiskelupaikkakunta. Tai ala jolla työllistymismahdollisuudet ja palkkaus ovat kohtuullisia.

Sitten pitää tehdä enemmän töitä hyvien arvosanojen eteen.

Aivan ja siksi he tekee ja siksi on niitä paineita.

Mutta ei ole sitten paineita pääsykokeissa. Ja jos kirjoitukset menee huonosti, niin voi uusia. On oikein hyvä, että hyvin kirjoittaneet pääsee ilman pääsykokeita ja välivuosia yliopistoon, muilla on myös mahdollisuus pääsykokeen tai korotusten kautta olemassa. Olennaista on, että opintopaikkoja on lisätty paljon aikaisemmasta, joten lopulta suurempi osa pääsee yliopistoon kuin esim 90 luvulla.

No kun kysymys kuului, että MIKSI LUKIOLAISILLA ON PAINEITA niin niistä lukion aikaisista paineista tässä nyt sitten keskustellaan.
Edelleenkään se että on mahdollisuus päästä peräseinäjoelle opiskelemaan terveystieteen maisteriksi tms ei lohduta, jos haluaa Espooseen arkkitehtilinjalle.

Pitäisikö niissä toiveissa olla jotain realismia? En haaveile poptähden urasta, kun en osaa laulaa. Tyttäreni on keskitasoinen oppilas, ja toivoo pääsevänsä DI-opintoihin, mutta muut kuin Aalto kelpaavat hänelle oikein hyvin.

Nuorella pitää olla oikeus haaveilla ja pyrkiä johonkin. Aika ikävää että leikkaat typerän lapsesi siivet ennen kuin hän on edes avannut niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Ihmetyttää miten kukaan voi saada YH:sta muuta kuin L:n jos se on noin helppoa...
Ihan tiedoksi sinulle että joka ainessa L:n saa vain tietty prosentti joten sinun on pakko olla sen parhaan viiden prosentin joukossa ja sinne pääseminen edellyttää aina enemmän pänttäystä kuin mitä muut ovat tehneet. 

Tähän on hyvin yksinkertainen testi. Opiskele 50 tuntia yhteiskuntaoppia, opiskele 50 tuntia pitkää fysiikkaa. Suorita molemmat ylppärit. Kummasta saat paremman arvosanan? Uskallan ennustaa, että yhteiskuntaopista tällä opiskelulla saa keskimäärin c:n. Pitkästä fysiikasta suurin osa ei saisi edes yhtä laskua oikein.

Tuo esimerkkisi kertoo vain sen että fysiikassa on enemmän kursseja ja siten enemmän opiskeltavaa joten sitä ei voi omaksua samassa ajassa. Se ei siis kerro mitään fysiikan vaativuudesta tai että sen osaaminen kertoisi isommasta älykkyydestä.
Jos otamme molemmista aineista saman määrän kursseja niin väitän että hyvän arvosanan saaminen ei ole toisessa aineessa sen helpompaa kuin toisessa.

Mutta kun niitä ei ole sama määrä. Aivan samalla tavalla kuin pitkän ja lyhyen matematiikan osalta ei ole sama kurssimäärä. Kukaan vakavissaan ei väitä, että pitkästä ja lyhyestä matikasta saa yhtä helpolla laudaturin (vaikka molemmista niitä saa suunnilleen yhtä suuri prosenttiosuus).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Ihmetyttää miten kukaan voi saada YH:sta muuta kuin L:n jos se on noin helppoa...
Ihan tiedoksi sinulle että joka ainessa L:n saa vain tietty prosentti joten sinun on pakko olla sen parhaan viiden prosentin joukossa ja sinne pääseminen edellyttää aina enemmän pänttäystä kuin mitä muut ovat tehneet. 

Tähän on hyvin yksinkertainen testi. Opiskele 50 tuntia yhteiskuntaoppia, opiskele 50 tuntia pitkää fysiikkaa. Suorita molemmat ylppärit. Kummasta saat paremman arvosanan? Uskallan ennustaa, että yhteiskuntaopista tällä opiskelulla saa keskimäärin c:n. Pitkästä fysiikasta suurin osa ei saisi edes yhtä laskua oikein.

Tuo esimerkkisi kertoo vain sen että fysiikassa on enemmän kursseja ja siten enemmän opiskeltavaa joten sitä ei voi omaksua samassa ajassa. Se ei siis kerro mitään fysiikan vaativuudesta tai että sen osaaminen kertoisi isommasta älykkyydestä.
Jos otamme molemmista aineista saman määrän kursseja niin väitän että hyvän arvosanan saaminen ei ole toisessa aineessa sen helpompaa kuin toisessa.

Mutta kun niitä ei ole sama määrä. Aivan samalla tavalla kuin pitkän ja lyhyen matematiikan osalta ei ole sama kurssimäärä. Kukaan vakavissaan ei väitä, että pitkästä ja lyhyestä matikasta saa yhtä helpolla laudaturin (vaikka molemmista niitä saa suunnilleen yhtä suuri prosenttiosuus).

No edellähän hän juuri kirjoittaa että ei ole sama määrä.

Tätäkö se matemaattinen älykkyys on? Ei ymmärretä suomea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Pitkä fysiikka EI LIITY OIKEUSTIETEESEEN MITENKÄÄN.
Se että posottaa johonkin ylppäriin ei tarkoita, että ihmisellä olisi syvällinen ymmärrys tai edes kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. On suorastaan pelottavaa, että tätä ei edes näemmä hahmoteta.

Suurin osa lukion aineista ei liity oikeustieteisiin sen enempää oikeustieteelliseen kuin fysiikka.

Yhteiskuntaoppi liittyy. Samaten äidinkieli. Ja historia. Pitää ymmärtää missä ympäristössä sitä oikeutta jakaa ja pitää olla kielellisesti pedantti.

Lukion kurssit kyseisistä aineista ei edes etäisesti muistuta oikeustietietwwn kursseja. Hyvä kirjoitustaito on eduksi opinnoissa, mutta oikiksen kurssit voi suorittaa ilman, että on suorittanut yhtään yhteiskuntaopin kurssia lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistopaikkoja on yli puolelle ikäluokasta, joten kirjaimellisesti pitää olla keskimääräistä tyhmempi jos ei yliopistoon pääse. Ja tähän päälle vielä AMK-opiskelupaikat. Käytännössä yliopisto/amk-opiskelupaikka on jokaiselle lukion suorittaneelle olemassa, myös niille rimaa hipoen valmistuneille.
Jos on hyvä lukiossa, niin ei tarvitse stressata millään tavalla opiskelupaikan suhteen. Kirjoitta ne aineet, joissa joissa on hyvä, se riittää yliopistoon.

Jos nuorelle kelpaa mikä tahansa opiskeluala missä tahansa päin Suomea niin paikka varmasti löytyykin. Ikävä vain että monilla on sellaisia kohtuuttomia vaatimuksia kuin itseä oikeasti kiinnostava ala ja itselle sopiva opiskelupaikkakunta. Tai ala jolla työllistymismahdollisuudet ja palkkaus ovat kohtuullisia.

Sitten pitää tehdä enemmän töitä hyvien arvosanojen eteen.

Aivan ja siksi he tekee ja siksi on niitä paineita.

Mutta ei ole sitten paineita pääsykokeissa. Ja jos kirjoitukset menee huonosti, niin voi uusia. On oikein hyvä, että hyvin kirjoittaneet pääsee ilman pääsykokeita ja välivuosia yliopistoon, muilla on myös mahdollisuus pääsykokeen tai korotusten kautta olemassa. Olennaista on, että opintopaikkoja on lisätty paljon aikaisemmasta, joten lopulta suurempi osa pääsee yliopistoon kuin esim 90 luvulla.

No kun kysymys kuului, että MIKSI LUKIOLAISILLA ON PAINEITA niin niistä lukion aikaisista paineista tässä nyt sitten keskustellaan.
Edelleenkään se että on mahdollisuus päästä peräseinäjoelle opiskelemaan terveystieteen maisteriksi tms ei lohduta, jos haluaa Espooseen arkkitehtilinjalle.

Pitäisikö niissä toiveissa olla jotain realismia? En haaveile poptähden urasta, kun en osaa laulaa. Tyttäreni on keskitasoinen oppilas, ja toivoo pääsevänsä DI-opintoihin, mutta muut kuin Aalto kelpaavat hänelle oikein hyvin.

Nuorella pitää olla oikeus haaveilla ja pyrkiä johonkin. Aika ikävää että leikkaat typerän lapsesi siivet ennen kuin hän on edes avannut niitä.

Sitten ei muuta kuin kirjat auki ja opiskelee.