Miksi lukiolaisilla on nykyään enemmän paineita kuin ennen?

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Olen itse opettaja, mutta en arvosta koulutusta koulutuksen itsensä vuoksi. Tarkoitan, että kaikki osaaminen on arvokasta.

Me teetimme kotiin remontin, ja kaikki kunnia osaaville remppamiehille. Tai mökillä kävi työmies kaivurilla ja teki kiviterassin. Äärimmäisen taitava.

Koulutus ei ole arvostettavaa. Osaaminen on. Minkä tahansa asian osaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistopaikkoja on yli puolelle ikäluokasta, joten kirjaimellisesti pitää olla keskimääräistä tyhmempi jos ei yliopistoon pääse. Ja tähän päälle vielä AMK-opiskelupaikat. Käytännössä yliopisto/amk-opiskelupaikka on jokaiselle lukion suorittaneelle olemassa, myös niille rimaa hipoen valmistuneille.
Jos on hyvä lukiossa, niin ei tarvitse stressata millään tavalla opiskelupaikan suhteen. Kirjoitta ne aineet, joissa joissa on hyvä, se riittää yliopistoon.

Jos nuorelle kelpaa mikä tahansa opiskeluala missä tahansa päin Suomea niin paikka varmasti löytyykin. Ikävä vain että monilla on sellaisia kohtuuttomia vaatimuksia kuin itseä oikeasti kiinnostava ala ja itselle sopiva opiskelupaikkakunta. Tai ala jolla työllistymismahdollisuudet ja palkkaus ovat kohtuullisia.

Sitten pitää tehdä enemmän töitä hyvien arvosanojen eteen.

Aivan ja siksi he tekee ja siksi on niitä paineita.

Mutta ei ole sitten paineita pääsykokeissa. Ja jos kirjoitukset menee huonosti, niin voi uusia. On oikein hyvä, että hyvin kirjoittaneet pääsee ilman pääsykokeita ja välivuosia yliopistoon, muilla on myös mahdollisuus pääsykokeen tai korotusten kautta olemassa. Olennaista on, että opintopaikkoja on lisätty paljon aikaisemmasta, joten lopulta suurempi osa pääsee yliopistoon kuin esim 90 luvulla.

No kun kysymys kuului, että MIKSI LUKIOLAISILLA ON PAINEITA niin niistä lukion aikaisista paineista tässä nyt sitten keskustellaan.

Edelleenkään se että on mahdollisuus päästä peräseinäjoelle opiskelemaan terveystieteen maisteriksi tms ei lohduta, jos haluaa Espooseen arkkitehtilinjalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistopaikkoja on yli puolelle ikäluokasta, joten kirjaimellisesti pitää olla keskimääräistä tyhmempi jos ei yliopistoon pääse. Ja tähän päälle vielä AMK-opiskelupaikat. Käytännössä yliopisto/amk-opiskelupaikka on jokaiselle lukion suorittaneelle olemassa, myös niille rimaa hipoen valmistuneille.
Jos on hyvä lukiossa, niin ei tarvitse stressata millään tavalla opiskelupaikan suhteen. Kirjoitta ne aineet, joissa joissa on hyvä, se riittää yliopistoon.

Jos nuorelle kelpaa mikä tahansa opiskeluala missä tahansa päin Suomea niin paikka varmasti löytyykin. Ikävä vain että monilla on sellaisia kohtuuttomia vaatimuksia kuin itseä oikeasti kiinnostava ala ja itselle sopiva opiskelupaikkakunta. Tai ala jolla työllistymismahdollisuudet ja palkkaus ovat kohtuullisia.

Sitten pitää tehdä enemmän töitä hyvien arvosanojen eteen.

Aivan ja siksi he tekee ja siksi on niitä paineita.

Mutta ei ole sitten paineita pääsykokeissa. Ja jos kirjoitukset menee huonosti, niin voi uusia. On oikein hyvä, että hyvin kirjoittaneet pääsee ilman pääsykokeita ja välivuosia yliopistoon, muilla on myös mahdollisuus pääsykokeen tai korotusten kautta olemassa. Olennaista on, että opintopaikkoja on lisätty paljon aikaisemmasta, joten lopulta suurempi osa pääsee yliopistoon kuin esim 90 luvulla.

Lisäyksiä ei ole tehty tasaisesti kaikille aloille vaan pääsy on helpottunut tietyille aloille mutta toisilla aloilla pysynyt ennallaan tai jopa vaikeutunut.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse opettaja, mutta en arvosta koulutusta koulutuksen itsensä vuoksi. Tarkoitan, että kaikki osaaminen on arvokasta.
Me teetimme kotiin remontin, ja kaikki kunnia osaaville remppamiehille. Tai mökillä kävi työmies kaivurilla ja teki kiviterassin. Äärimmäisen taitava.
Koulutus ei ole arvostettavaa. Osaaminen on. Minkä tahansa asian osaaminen.

Mihinkähän tämä liittyy?

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.

Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Eiköhän paineiden määrä ole aina ollut

suoraan verrannollinen siihen, miten hyvin pärjää vähäisellä työmäärällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo ennen lukiota pitää repiä, että pääsee kunnolliseen lukioon.
Lukiossa pitäisi heti tietää miksi haluaa isona, koska pitää tehdä kurssivalinnat.
Kaikki pitää hoitaa itse. Esimerkiksi se lukujärjestys.
Kaikilla tunneilla on aina eri tyypit, vaikea saada kavereita, varsinkin nyt korona-aikana.
Koko ajan paine siitä, että onnistuu, ettei tyri ja pilaa mahdollisuuksiaan.
Minä menin 7,5 keskiarvolla porukan mukana lukioon, opiskelin rehtorin tekemällä lukkarilla, kirjoitin ällän paperit ja pyrin sitten minne pyrin.
Nyt on yksi oma lapsi opiskelemassa ekaa vuotta ja toinne lukion ekalla ja vierestäkin stressaantuu. Varsinkin nyt tää korona-aika on ollut tosi ikävää tälle nuoremmalle, joka aloitti lukion nyt.

Lukujärjestyksen laatiminen itse on hirveä savotta, kun kurssitarjottimien sisältö on mitä on. Teinillä on välillä kaksi pitkän matematiikan kurssia samassa jaksossa. Opostakaan ei yllättäen mitään apua.
En ymmärrä miksi aikoinaan siirryttiin lukujärjestysten itsetekeoon. Kurssimuotoisessa lukiossa ne tulivat valmiina ja toimi hyvin.

Minulta meni lukion ekaluokkalaisen kanssa siihen kaksi kokonaista työpäivää (teimme siis tokan vuoden viiden jakson lukujärjestykset) ja teinin isäkin osallistui vielä siihen viimeiseen vaiheeseen, kun tarkistimme että kaikki mahdolliset lukuisat meilit aiheesta oli huomoitu, oli kollattu ristiin se, että mitä pitää suorittaa minäkin vuonna ja oltiin tarkistettu missä aineissa ei tarvitse edetä järjestyksessä jne.
Ja silti sieltä puuttuu yhden a-kielen tokana vuonna suoritettavaksi suositeltu kurssi, koska sitä ei ollut koko vuonna.
Lisätaakan tähän lisäsi vielä se, että nyt on sekä lopsi2016 ja lopsi2021 kursseja esimerkiksi kesälukiossa oli vain ensimmäisiä. Koko ajan sai varoa, ettei vahingossa buukkaa väärää.

Meillä teini haluaa tehdä sen kokonaan itse. Vanhemmilla ei ole mitään tunnuksia mihinkään kurssitarjottimiin kaikki on suunnattu pelkästään oppilaalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse opettaja, mutta en arvosta koulutusta koulutuksen itsensä vuoksi. Tarkoitan, että kaikki osaaminen on arvokasta.
Me teetimme kotiin remontin, ja kaikki kunnia osaaville remppamiehille. Tai mökillä kävi työmies kaivurilla ja teki kiviterassin. Äärimmäisen taitava.
Koulutus ei ole arvostettavaa. Osaaminen on. Minkä tahansa asian osaaminen.

Mihinkähän tämä liittyy?

Siten, että tässä ketjussa pidetään itseisarvona yliopistoon pääsemistä.

Lääkikseen Helsinkiin ei kaikki pääse vaikka kuinka haluaisi. Kannattaisi olla vähän realistisemmat haaveet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo ennen lukiota pitää repiä, että pääsee kunnolliseen lukioon.
Lukiossa pitäisi heti tietää miksi haluaa isona, koska pitää tehdä kurssivalinnat.
Kaikki pitää hoitaa itse. Esimerkiksi se lukujärjestys.
Kaikilla tunneilla on aina eri tyypit, vaikea saada kavereita, varsinkin nyt korona-aikana.
Koko ajan paine siitä, että onnistuu, ettei tyri ja pilaa mahdollisuuksiaan.
Minä menin 7,5 keskiarvolla porukan mukana lukioon, opiskelin rehtorin tekemällä lukkarilla, kirjoitin ällän paperit ja pyrin sitten minne pyrin.
Nyt on yksi oma lapsi opiskelemassa ekaa vuotta ja toinne lukion ekalla ja vierestäkin stressaantuu. Varsinkin nyt tää korona-aika on ollut tosi ikävää tälle nuoremmalle, joka aloitti lukion nyt.

Lukujärjestyksen laatiminen itse on hirveä savotta, kun kurssitarjottimien sisältö on mitä on. Teinillä on välillä kaksi pitkän matematiikan kurssia samassa jaksossa. Opostakaan ei yllättäen mitään apua.
En ymmärrä miksi aikoinaan siirryttiin lukujärjestysten itsetekeoon. Kurssimuotoisessa lukiossa ne tulivat valmiina ja toimi hyvin.

Minulta meni lukion ekaluokkalaisen kanssa siihen kaksi kokonaista työpäivää (teimme siis tokan vuoden viiden jakson lukujärjestykset) ja teinin isäkin osallistui vielä siihen viimeiseen vaiheeseen, kun tarkistimme että kaikki mahdolliset lukuisat meilit aiheesta oli huomoitu, oli kollattu ristiin se, että mitä pitää suorittaa minäkin vuonna ja oltiin tarkistettu missä aineissa ei tarvitse edetä järjestyksessä jne.
Ja silti sieltä puuttuu yhden a-kielen tokana vuonna suoritettavaksi suositeltu kurssi, koska sitä ei ollut koko vuonna.
Lisätaakan tähän lisäsi vielä se, että nyt on sekä lopsi2016 ja lopsi2021 kursseja esimerkiksi kesälukiossa oli vain ensimmäisiä. Koko ajan sai varoa, ettei vahingossa buukkaa väärää.

Meillä teini haluaa tehdä sen kokonaan itse. Vanhemmilla ei ole mitään tunnuksia mihinkään kurssitarjottimiin kaikki on suunnattu pelkästään oppilaalle.

Ei minullakaan mitään tunnuksia ole, mutta se varsinainen työhän tehdään ennen kuin ne valinnat edes aukeaa. Jos siinä vaiheessa kun valinta aukeaa alkaa vasta laatia lukkaria, myöhästyy vääjäämättä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Minä taas katson että se johtaa osittain huonoihin valintoihin. Matemaattisissa aineissa lahjakas nuori saattaa valita itselleen sopimattoman alan kun pääsee sinne suoraan papereilla joutumatta koskaan avaamaan yhtään sen alan kirjaa etukäteen. Hänelle ei siis ole oikein mitään käsitystä siitä mitä se ala oikeasti sisältää.

Ja oma lapseni siis on viiden ällän ylioppilas ja yksi L oli pitkä matikka. Silti hän teki opiskelupaikan valinnassa mahdollisesti virhevalinnan jota mikään äly tai matikan osaaminen ei korjaa. Nyt hän sinnittelee opinnoissa jotka eivät tunnu omilta mutta joissa silti pärjää ihan hyvin älykäs ja ahkera kun on.

Kirjoitin 90-luvulla pitkästä matikasta laudaturin ja sain myös arvosana 10 päättötodistukseen. Reaaliaiaineina kirjoitin pitkän fysiikkan ja maantiedon, reaalista sain myös arvosanan laudatur. Sen lisäksi opiskelin kuukausia TKK:n pääsykokeisiin ja kävin valmennuskurssin.

Omasta mielestäni olisin päässyt sekä helpommalla, että halvemmalla, jos olisin saanut opiskelupaikan pelkällä todistuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse opettaja, mutta en arvosta koulutusta koulutuksen itsensä vuoksi. Tarkoitan, että kaikki osaaminen on arvokasta.
Me teetimme kotiin remontin, ja kaikki kunnia osaaville remppamiehille. Tai mökillä kävi työmies kaivurilla ja teki kiviterassin. Äärimmäisen taitava.
Koulutus ei ole arvostettavaa. Osaaminen on. Minkä tahansa asian osaaminen.

Mihinkähän tämä liittyy?

Siten, että tässä ketjussa pidetään itseisarvona yliopistoon pääsemistä.

Lukio on kuule aina ollut nimenomaan väylä akateemiselle alalle.

Ammattikouluusi mennään peruskoulun jälkeen. Ja sitä peruskoulu tuputtaa kyllä läkähdyksiin asti, älä huoli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Tai että uskonnosta saa enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Peruskoulun taso on romahtanut.

Harva lapsi lukee vapaa-aikanaan, jolloin lukutsito jää vajaaksi.

Nämä 2 tekevät lukio-opinnot vaikeiksi monelle peruskoulun 8-8,5 keskiarvolla läpäisseelle.

Kuitenkin lukiota ja amk- tutkintos pidetään itsestään selvänä jokaiselle vähänkään asiansa hoitavalle.

Amiksia pidetään lähinnä jälkeenjääneiden kouluina.

Myös somessa on nykyään helppo mittailla itseään ja vertailla muihin ja kasata itselleen kovat paineet.

Mä olin lukiossa 1998-2001, eikä silloin ollut somesta tietoakaan, hyvä kun nettiin pääsi pari kertaa viikossa ihmettelemään tekstisivuja. Ei ollut sinänsä lukiossa paineita tuohon aikaan, sillä korkeakoulupaikat ratkaistiin silloin lähes pelkästään pääsykokeilla, joiden materiaali ei ollut mitään lukiossa opiskeltavaa asiaa ja lukiossa sai tehdä oikeastaan just sitä mitä itseään huvitti. Pääsykokeisiin sitten päntättiin hulluna.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun taso on romahtanut.
Harva lapsi lukee vapaa-aikanaan, jolloin lukutsito jää vajaaksi.
Nämä 2 tekevät lukio-opinnot vaikeiksi monelle peruskoulun 8-8,5 keskiarvolla läpäisseelle.
Kuitenkin lukiota ja amk- tutkintos pidetään itsestään selvänä jokaiselle vähänkään asiansa hoitavalle.
Amiksia pidetään lähinnä jälkeenjääneiden kouluina.

Peruskoulu on älyttömän helppo ja opettaa helposti oppivat lähinnä laiskoiksi, koska kotitehtävät ehtii tehdä jo tunnilla. Lukio onkin sitten kovin toisenlainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan oikein, että pitkästä matikasta ällän kirjoittanut saa valita mitä haluaa opiskella. Kertoo älystä ja näitä halutaa ihan joka paikkaan. Mutta kun näitä ei ole kuutenkaan kuin murto-osa, niin muillekin riittää paikkoja kyllä.

Pitkän matikan korostaminen esimerkiksi kieliä opiskelemaan pyrittäessä on naurettavaa.
Samaten se että oikikseen saa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista.

Mutta pitkä fysiikka edellyttää enemmän opiskelua hyvään arvosanaan. Yhteiskuntaoppiin riittää parin viikon pänttäys, pitkässä fysiikassa parin viikon opiskelulla ei ole toivoakaan L:n tason osaamiseen, ehkä yhden kurssin pystyy sisäistämään sillä tasolla, että saa kurssin tehtävät oikein ylppäreissä.

Miksi opiskelun määrän pitäisi olla joku mittari? Voisihan lukioon laittaa vaikka yhteiskuntaoppia 20 pakollista kurssia ja antaa siitä sitten työmäärän perusteella eniten pisteitä kun hakee lukemaan teoreettista fysiikkaa.

Ongelmahan on juuri se että eri aineissa kurssitarjontaa on eri verran eikä siihen voi opiskelija vaikuttaa. Vaikka kuinka olisi kiinnostusta ja osaamista yhteiskuntaoppiin niin sitä ei voi lukea enempää kuin kursseja on eikä siis saada siitä tehtyä isompaa työmäärää ja enemmän pisteitä. Enemmän pisteitä voi saada vain tietyistä aineista. Kyllä sinuakin voisi harmittaa jos isoimmat pisteet saisi vain aineista jotka eivät olisi sinulle mieluisia ja omat vahvuutesi olisivat vain muutaman kurssin arvoisia.