Eriytetäänkö sinun ekaluokkalaisen lapsesi luokalla esim. lukijoita tasoryhmiin?
Mä oon vähän ihmetellyt, miksi ekaluokkalainen lapseni ei saa mitään tasoisiaan lukuläksyjä. Hänen lukuläksynsä ovat siis yksittäisiä sanoja. On kuitenkin osannut lukea jo muutaman vuoden ja lukee itsekseen pitkiäkin lastenromaaneja. Juttelin erään ystäväni kanssa tästä, ja hän sanoi, että hänen molempien lastensa luokalla oli lukijoille tasoryhmät, joissa annettiin sitten oman tason mukaisia läksyjä.Oma lapseni on sopeutuvainen ja tekee tunnollisesti kaikki tosi helpot läksyt, mutta välillä valittaa sitä, kun koulussa ei ole oikein haastetta. En tiedä, pitäisikö opettajalta jotenkin kysyä asiasta...
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsesi väärällä luokalla? Ehkä hänen kuuluisi olla suoraan toisella luokalla. Onko hän yleisesti ottaen niin hyvä, että voisi skipata toisen vuosiluokan?
Tokaluokka on muutakin kuin lukemista. Matikassa mennään kertolaskut 1–5 ja 10, yhteen- ja vähennyslaskut kymmenysten yli, biologiassa käydään ihmisen elimistö, on englantia ja uskontoa jne. Meidän kaupungissa tokaluokkalaiset käyvät myös uimakoulun. Äidinkielessä oletus on, että lukemaan opitaan ainakin auttavasti ekaluokalla, ja tokaluokalla panostetaan kirjoittamisen opetteluun. Monihan osaa kyllä lukea mutta ei itse kirjoittaa sanoja tai kunnolla edes kirjaimia, eikä ole kielitajua yhdyssanoista ja isoista alkukirjaimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole vaan hyvä, jos selviää ensimmäisistä kouluvuosista vähän helpommalla? Kyllä niitä haasteita varmasti ehtii jatkossa tulemaan enemmän kuin haluaisikaan.
Varmasti se riippuu lapsesta. Oma lapseni on innokas oppija, joka oli tosi innoissaan kouluun menosta ja odottaa koko ajan, että tulisi jotain vaikeampaa.
Apodota aikaa jolloin pyritään lukioon, suosittelen alin ka yli 9 lukioon
Ei tässä ole kysymys minusta, vaan siitä lapsesta, josta olisi kiva saada paremmin hänen taidoilleen sopivia tehtäviä. Ja tuskinpa hän on ainoa sujuvasti lukeva luokassaan. Nykyäänhän lapset oppivat usein ennen kouluikää lukemaan.
ApOpettajat opettavat opetussuunnitelman mukaan. Koko luokalla on käytössä sama Aapinen ja tässä vaiheessa vuotta ollaan siirrytty kokonaisten kappaleiden lukemiseen. Joillekin annetaan edelleen helpotettua läksyjä, mutta suurin osa lukee tässä vaiheessa jo hyvin nämä tekstit.
Niin, kuitenkin nyt tämä kaverini, joka kertoi mulle, että hänen lastensa luokalla on ollut lukemisen tasoryhmät, sanoi, että ne kuuluvat opetussuunnitelmaan.
ApTaidat olla pelkkä trolli, koska tahallasi haluat ymmärtää muiden kommentit väärin. Vaikka lapset olisi jaettu syksyllä kahteen eri ryhmään (lukeviin ja ei lukeviin), niin sama Aapinen heillä on kuitenkin käytössä. Onko sinulla oikeasti edes ekaluokkalaista, koska et ole perillä siinä asiassa, että missä kohtaa Aapista mennään.
Vastasin kommenttiin, jossa sanottiin "Opettajat opettavat opetussuunnitelman mukaan." Minä sanoin, että eriyttäminen kuuluu opetussuunnitelmaan, mutta selvästikään tämä opettaja ei eriytä. Mielestäni siinä ei ole mitään trollaamista.
Ap
Mikset kysy asiaa lapsesi opettajalta tuon provoamisen suhteen. Jos sinulla on oikeasti ekaluokalla oleva lapsi, niin voisitko kirjoittaa tänne sanoja, joita hän opettelee tällä hetkellä. En nimittäin hetkeäkään usko, ettetkö olisi provo.
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni ei osannut lukea viime vuonna kun koulu alkoi, oppi alkeet syksyllä ja joulun jälkeen heillä purettiin nämä tasoryhmät ja kaikki siirtyivät tekemään ja lukemaan samat läksyt. Olen koko ajan kannustanut häntä lukemaan pidempiä lauseita/tekstejä kuin läksyksi tulee. Eihän näin pitkällä Aapisessa edes ole mitään yksittäisiä sanoja vaan lyhyitä dialogeja ja tarinanpätkiä. Kaikille tulee jo lauseita läksyksi ja on tullut kuukausien ajan.
En oikein hahmota ongelmaasi, mikään ei estä sinua lukemasta lapsen kanssa koko sivua kirjasta tai lukemasta muita kirjoja jos ne muutamat läksyksi tulevat sanat ovat luettu sekunneissa. Kuulostaa kyllä jotenkin oudolta kaikki kertomasi. Ehkä luokassa on useita joilla lukeminen ei vielä suju ja edetään heidän tahdissaan vuosi loppuun. Lukemaanhan tarvitsee oppia vasta tokaluokan aikana.
Minulla ei olekaan mitään ongelmaa. Lapsi, joka on innokas oppimaan uusia asioita, on harmissaan siitä, että koulussa on niin helppoa ja läksyt ovat helppoja. Eli voisi sanoa, että ongelma on hänellä.
Ap
Ap voi itse pyytää lastaan esimerkiksi kirjoittamaan omin sanoin jatkoa jokaiselle lukuläksyn tarinalle. Siinä sitä eriyttämistä.
Positiivinen ongelma jota en itse ymmärrä ongelmana. Saatavilla on rajaton määrä muuta luettavaa kuin ne läksyt. Oma lapseni luki englanninkielisiä pitkiä satukirjoja itekseen kun luokkakaverit harjoittelivat värejä englanniksi. Ihmisillä on erilaiset taidot ja tuohan on vain hyvä että aivan alussa edetään hitaasti jotta kaikki pääsevät mukaan. Lapsellasi on siis alkeislukutaito hallussa ja hän voi lukea muita juttuja kuin niitä sanoja, joita kyllä oman kokemukseni mukaan ei olla ekaluokan keväällä enää annettu läksyksi, vaan tosiaan pidempiä lauseita ja lyhyitä tarinoitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole vaan hyvä, jos selviää ensimmäisistä kouluvuosista vähän helpommalla? Kyllä niitä haasteita varmasti ehtii jatkossa tulemaan enemmän kuin haluaisikaan.
Varmasti se riippuu lapsesta. Oma lapseni on innokas oppija, joka oli tosi innoissaan kouluun menosta ja odottaa koko ajan, että tulisi jotain vaikeampaa.
Apodota aikaa jolloin pyritään lukioon, suosittelen alin ka yli 9 lukioon
Ei tässä ole kysymys minusta, vaan siitä lapsesta, josta olisi kiva saada paremmin hänen taidoilleen sopivia tehtäviä. Ja tuskinpa hän on ainoa sujuvasti lukeva luokassaan. Nykyäänhän lapset oppivat usein ennen kouluikää lukemaan.
ApOpettajat opettavat opetussuunnitelman mukaan. Koko luokalla on käytössä sama Aapinen ja tässä vaiheessa vuotta ollaan siirrytty kokonaisten kappaleiden lukemiseen. Joillekin annetaan edelleen helpotettua läksyjä, mutta suurin osa lukee tässä vaiheessa jo hyvin nämä tekstit.
Niin, kuitenkin nyt tämä kaverini, joka kertoi mulle, että hänen lastensa luokalla on ollut lukemisen tasoryhmät, sanoi, että ne kuuluvat opetussuunnitelmaan.
ApTaidat olla pelkkä trolli, koska tahallasi haluat ymmärtää muiden kommentit väärin. Vaikka lapset olisi jaettu syksyllä kahteen eri ryhmään (lukeviin ja ei lukeviin), niin sama Aapinen heillä on kuitenkin käytössä. Onko sinulla oikeasti edes ekaluokkalaista, koska et ole perillä siinä asiassa, että missä kohtaa Aapista mennään.
Vastasin kommenttiin, jossa sanottiin "Opettajat opettavat opetussuunnitelman mukaan." Minä sanoin, että eriyttäminen kuuluu opetussuunnitelmaan, mutta selvästikään tämä opettaja ei eriytä. Mielestäni siinä ei ole mitään trollaamista.
ApMikset kysy asiaa lapsesi opettajalta tuon provoamisen suhteen. Jos sinulla on oikeasti ekaluokalla oleva lapsi, niin voisitko kirjoittaa tänne sanoja, joita hän opettelee tällä hetkellä. En nimittäin hetkeäkään usko, ettetkö olisi provo.
Jos luet tämän avauksen otsikon, sinulle selviää, miksi tein avauksen.
Lapsi ei opettele sanoja, vaan lukuläksynä voi olla jotain yksittäisiä sanoja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusta huutelen, mutta hienoa olisi, jos olisi edes vähän erottelua. Kun kävin vuosituhannen alussa koulua, meitä ei eroteltu mitenkään. Itse kamppailin lukemisen kanssa. Lukeminen ja kirjoittaminen olivat koko kouluajan haastavia. Kun opiskelin yliopistossa, sain lukihäiriö diagnoosin, kun osasin hakeutua testiin. Jäin siis lapsena vaille sellaista erityistä tukea ja opetusta, jota olisin tarvinnut.
Olisi todella hyvä, jos ne nopeasti lukemaan oppineet ja hyvät lukijat saisivat vaikeampia läksyjä. Ja sitten taas kaltaiseni ja muut lukemisen kanssa vaikeuksissa olevat saisivat helpompia läksyjä ja enemmän tukea.Minulla on alakouluikäisiä lapsia ja heillä paljon kavereita, ja kaikkien kokemus kyllä on, että alkuluokilla on ollut erikseen lukutaitoisten ja lukutaidottomien ryhmät.
Se, että 20 vuotta sitten asia on ollut yhdellä tavalla, ei tarkoita, että se olisi nykyään samoin.
Ap:n lapsella on jotakin häikkää oppimisessa, mutta hän ei suostu myöntämään sitä.
Vierailija kirjoitti:
Ap voi itse pyytää lastaan esimerkiksi kirjoittamaan omin sanoin jatkoa jokaiselle lukuläksyn tarinalle. Siinä sitä eriyttämistä.
Olen ehdottanut lapselle, että mitä jos me vanhemmat keksittäis tehtäviä. Hän sanoo, että se ei ole sama.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsesi väärällä luokalla? Ehkä hänen kuuluisi olla suoraan toisella luokalla. Onko hän yleisesti ottaen niin hyvä, että voisi skipata toisen vuosiluokan?
Ehkä, mutta en halua, että hän siirtyy luokan yli. Luokassa on pari tosi kivaa kaveria. Mä luulen myös, että koulut välttävät tuota viimeiseen asti. Erään ystäväni lapsi (joka oli siis vielä etevämpi omaani) siirrettiin kakkosen yli, mutta vaikka akateemisesti hänellä ei ole ongelmia, muuten on. No, toki on tosi erilainen lapsi, mutta silti ajattelen, että kiva pysyä niiden tuttujen kavereiden kanssa, eikä olla se kaikkein pienin poikien joukossa.
Ap
Aa. Minä aloitin koulun 5-vuotiaana, kävin 3 vuosiluokkaa ennen kuin muutin Suomeen ja menin toiselle luokalle. Se oli liian helppoa. Mutta ei muuten haitannut, kun luokka oli kiva. Tärkeintä on tietysti viihtyvyys.
Pelkkä pärjääminen oppiaineissa ei riitä, jos ihminen on sosiaalisesti kömpelö. Eli jos luokkia skipataan, täytyy miettiä kokonaisuus: muuttaisiko pidempi koulunkäynti ihmistä tod.näköisesti haluttuun suuntaan, vai voisiko hän yhtä lailla skipata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole vaan hyvä, jos selviää ensimmäisistä kouluvuosista vähän helpommalla? Kyllä niitä haasteita varmasti ehtii jatkossa tulemaan enemmän kuin haluaisikaan.
Varmasti se riippuu lapsesta. Oma lapseni on innokas oppija, joka oli tosi innoissaan kouluun menosta ja odottaa koko ajan, että tulisi jotain vaikeampaa.
Apodota aikaa jolloin pyritään lukioon, suosittelen alin ka yli 9 lukioon
Ei tässä ole kysymys minusta, vaan siitä lapsesta, josta olisi kiva saada paremmin hänen taidoilleen sopivia tehtäviä. Ja tuskinpa hän on ainoa sujuvasti lukeva luokassaan. Nykyäänhän lapset oppivat usein ennen kouluikää lukemaan.
ApOpettajat opettavat opetussuunnitelman mukaan. Koko luokalla on käytössä sama Aapinen ja tässä vaiheessa vuotta ollaan siirrytty kokonaisten kappaleiden lukemiseen. Joillekin annetaan edelleen helpotettua läksyjä, mutta suurin osa lukee tässä vaiheessa jo hyvin nämä tekstit.
Niin, kuitenkin nyt tämä kaverini, joka kertoi mulle, että hänen lastensa luokalla on ollut lukemisen tasoryhmät, sanoi, että ne kuuluvat opetussuunnitelmaan.
ApTaidat olla pelkkä trolli, koska tahallasi haluat ymmärtää muiden kommentit väärin. Vaikka lapset olisi jaettu syksyllä kahteen eri ryhmään (lukeviin ja ei lukeviin), niin sama Aapinen heillä on kuitenkin käytössä. Onko sinulla oikeasti edes ekaluokkalaista, koska et ole perillä siinä asiassa, että missä kohtaa Aapista mennään.
Vastasin kommenttiin, jossa sanottiin "Opettajat opettavat opetussuunnitelman mukaan." Minä sanoin, että eriyttäminen kuuluu opetussuunnitelmaan, mutta selvästikään tämä opettaja ei eriytä. Mielestäni siinä ei ole mitään trollaamista.
ApMikset kysy asiaa lapsesi opettajalta tuon provoamisen suhteen. Jos sinulla on oikeasti ekaluokalla oleva lapsi, niin voisitko kirjoittaa tänne sanoja, joita hän opettelee tällä hetkellä. En nimittäin hetkeäkään usko, ettetkö olisi provo.
Jos luet tämän avauksen otsikon, sinulle selviää, miksi tein avauksen.
Lapsi ei opettele sanoja, vaan lukuläksynä voi olla jotain yksittäisiä sanoja.
Ap
Trollolloo
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen ongelma jota en itse ymmärrä ongelmana. Saatavilla on rajaton määrä muuta luettavaa kuin ne läksyt. Oma lapseni luki englanninkielisiä pitkiä satukirjoja itekseen kun luokkakaverit harjoittelivat värejä englanniksi. Ihmisillä on erilaiset taidot ja tuohan on vain hyvä että aivan alussa edetään hitaasti jotta kaikki pääsevät mukaan. Lapsellasi on siis alkeislukutaito hallussa ja hän voi lukea muita juttuja kuin niitä sanoja, joita kyllä oman kokemukseni mukaan ei olla ekaluokan keväällä enää annettu läksyksi, vaan tosiaan pidempiä lauseita ja lyhyitä tarinoitakin.
Suosittelen, että lukisit avauksen ensiksi ja kommentoisit vasta sitten. Jos luet sen, kuvailen siinä ihan lyhyesti lapseni lukutaitoa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusta huutelen, mutta hienoa olisi, jos olisi edes vähän erottelua. Kun kävin vuosituhannen alussa koulua, meitä ei eroteltu mitenkään. Itse kamppailin lukemisen kanssa. Lukeminen ja kirjoittaminen olivat koko kouluajan haastavia. Kun opiskelin yliopistossa, sain lukihäiriö diagnoosin, kun osasin hakeutua testiin. Jäin siis lapsena vaille sellaista erityistä tukea ja opetusta, jota olisin tarvinnut.
Olisi todella hyvä, jos ne nopeasti lukemaan oppineet ja hyvät lukijat saisivat vaikeampia läksyjä. Ja sitten taas kaltaiseni ja muut lukemisen kanssa vaikeuksissa olevat saisivat helpompia läksyjä ja enemmän tukea.Minulla on alakouluikäisiä lapsia ja heillä paljon kavereita, ja kaikkien kokemus kyllä on, että alkuluokilla on ollut erikseen lukutaitoisten ja lukutaidottomien ryhmät.
Se, että 20 vuotta sitten asia on ollut yhdellä tavalla, ei tarkoita, että se olisi nykyään samoin.Ap:n lapsella on jotakin häikkää oppimisessa, mutta hän ei suostu myöntämään sitä.
Pystytkö yhtään valottamaan, mistä sait tällaisen ajatuksen?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole vaan hyvä, jos selviää ensimmäisistä kouluvuosista vähän helpommalla? Kyllä niitä haasteita varmasti ehtii jatkossa tulemaan enemmän kuin haluaisikaan.
Varmasti se riippuu lapsesta. Oma lapseni on innokas oppija, joka oli tosi innoissaan kouluun menosta ja odottaa koko ajan, että tulisi jotain vaikeampaa.
Apodota aikaa jolloin pyritään lukioon, suosittelen alin ka yli 9 lukioon
Ei tässä ole kysymys minusta, vaan siitä lapsesta, josta olisi kiva saada paremmin hänen taidoilleen sopivia tehtäviä. Ja tuskinpa hän on ainoa sujuvasti lukeva luokassaan. Nykyäänhän lapset oppivat usein ennen kouluikää lukemaan.
ApOpettajat opettavat opetussuunnitelman mukaan. Koko luokalla on käytössä sama Aapinen ja tässä vaiheessa vuotta ollaan siirrytty kokonaisten kappaleiden lukemiseen. Joillekin annetaan edelleen helpotettua läksyjä, mutta suurin osa lukee tässä vaiheessa jo hyvin nämä tekstit.
Niin, kuitenkin nyt tämä kaverini, joka kertoi mulle, että hänen lastensa luokalla on ollut lukemisen tasoryhmät, sanoi, että ne kuuluvat opetussuunnitelmaan.
ApTaidat olla pelkkä trolli, koska tahallasi haluat ymmärtää muiden kommentit väärin. Vaikka lapset olisi jaettu syksyllä kahteen eri ryhmään (lukeviin ja ei lukeviin), niin sama Aapinen heillä on kuitenkin käytössä. Onko sinulla oikeasti edes ekaluokkalaista, koska et ole perillä siinä asiassa, että missä kohtaa Aapista mennään.
Vastasin kommenttiin, jossa sanottiin "Opettajat opettavat opetussuunnitelman mukaan." Minä sanoin, että eriyttäminen kuuluu opetussuunnitelmaan, mutta selvästikään tämä opettaja ei eriytä. Mielestäni siinä ei ole mitään trollaamista.
ApMikset kysy asiaa lapsesi opettajalta tuon provoamisen suhteen. Jos sinulla on oikeasti ekaluokalla oleva lapsi, niin voisitko kirjoittaa tänne sanoja, joita hän opettelee tällä hetkellä. En nimittäin hetkeäkään usko, ettetkö olisi provo.
Jos luet tämän avauksen otsikon, sinulle selviää, miksi tein avauksen.
Lapsi ei opettele sanoja, vaan lukuläksynä voi olla jotain yksittäisiä sanoja.
Ap
Tässä vaiheessa vuotta asia ei enää ole noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusta huutelen, mutta hienoa olisi, jos olisi edes vähän erottelua. Kun kävin vuosituhannen alussa koulua, meitä ei eroteltu mitenkään. Itse kamppailin lukemisen kanssa. Lukeminen ja kirjoittaminen olivat koko kouluajan haastavia. Kun opiskelin yliopistossa, sain lukihäiriö diagnoosin, kun osasin hakeutua testiin. Jäin siis lapsena vaille sellaista erityistä tukea ja opetusta, jota olisin tarvinnut.
Olisi todella hyvä, jos ne nopeasti lukemaan oppineet ja hyvät lukijat saisivat vaikeampia läksyjä. Ja sitten taas kaltaiseni ja muut lukemisen kanssa vaikeuksissa olevat saisivat helpompia läksyjä ja enemmän tukea.Minulla on alakouluikäisiä lapsia ja heillä paljon kavereita, ja kaikkien kokemus kyllä on, että alkuluokilla on ollut erikseen lukutaitoisten ja lukutaidottomien ryhmät.
Se, että 20 vuotta sitten asia on ollut yhdellä tavalla, ei tarkoita, että se olisi nykyään samoin.Ap:n lapsella on jotakin häikkää oppimisessa, mutta hän ei suostu myöntämään sitä.
Pystytkö yhtään valottamaan, mistä sait tällaisen ajatuksen?
Ap
Oppiminen on muutakin kuin lukemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsesi väärällä luokalla? Ehkä hänen kuuluisi olla suoraan toisella luokalla. Onko hän yleisesti ottaen niin hyvä, että voisi skipata toisen vuosiluokan?
Ehkä, mutta en halua, että hän siirtyy luokan yli. Luokassa on pari tosi kivaa kaveria. Mä luulen myös, että koulut välttävät tuota viimeiseen asti. Erään ystäväni lapsi (joka oli siis vielä etevämpi omaani) siirrettiin kakkosen yli, mutta vaikka akateemisesti hänellä ei ole ongelmia, muuten on. No, toki on tosi erilainen lapsi, mutta silti ajattelen, että kiva pysyä niiden tuttujen kavereiden kanssa, eikä olla se kaikkein pienin poikien joukossa.
ApAa. Minä aloitin koulun 5-vuotiaana, kävin 3 vuosiluokkaa ennen kuin muutin Suomeen ja menin toiselle luokalle. Se oli liian helppoa. Mutta ei muuten haitannut, kun luokka oli kiva. Tärkeintä on tietysti viihtyvyys.
Pelkkä pärjääminen oppiaineissa ei riitä, jos ihminen on sosiaalisesti kömpelö. Eli jos luokkia skipataan, täytyy miettiä kokonaisuus: muuttaisiko pidempi koulunkäynti ihmistä tod.näköisesti haluttuun suuntaan, vai voisiko hän yhtä lailla skipata?
Omakin lapseni viihtyy hyvin luokkalaistensa kanssa. Ystäväni lapsen kohdalla ehkä huomaa, miksi noita luokan yli hyppäämisiä ei tehdä. Mutta toisaalta ymmärrän senkin, miksi siirrettiin. Tuo lapsi on aivan poikkeuksellisen älykäs ja nopea oppimaan.
Ap
Läksyjä ei ole pakko tehdä, jos muuten pärjää hyvin. Läksyt ovat lisätyötä pienen lapsen menestykseen, mutta menestyksessä ei kannata olla liian jäykkä. On hyvä oppia periaate, että hoidetan annetut tehtävät - mutta ei saa unohtaa, ketä ne palvelevat. Joustavuus voi tuottaa enemmän "TULOSTA", kuin orjamaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusta huutelen, mutta hienoa olisi, jos olisi edes vähän erottelua. Kun kävin vuosituhannen alussa koulua, meitä ei eroteltu mitenkään. Itse kamppailin lukemisen kanssa. Lukeminen ja kirjoittaminen olivat koko kouluajan haastavia. Kun opiskelin yliopistossa, sain lukihäiriö diagnoosin, kun osasin hakeutua testiin. Jäin siis lapsena vaille sellaista erityistä tukea ja opetusta, jota olisin tarvinnut.
Olisi todella hyvä, jos ne nopeasti lukemaan oppineet ja hyvät lukijat saisivat vaikeampia läksyjä. Ja sitten taas kaltaiseni ja muut lukemisen kanssa vaikeuksissa olevat saisivat helpompia läksyjä ja enemmän tukea.Minulla on alakouluikäisiä lapsia ja heillä paljon kavereita, ja kaikkien kokemus kyllä on, että alkuluokilla on ollut erikseen lukutaitoisten ja lukutaidottomien ryhmät.
Se, että 20 vuotta sitten asia on ollut yhdellä tavalla, ei tarkoita, että se olisi nykyään samoin.Ap:n lapsella on jotakin häikkää oppimisessa, mutta hän ei suostu myöntämään sitä.
Pystytkö yhtään valottamaan, mistä sait tällaisen ajatuksen?
ApOppiminen on muutakin kuin lukemista.
Jatkatko vielä sen verran, että selität, miten tuo liittyy tähän keskusteluun?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen ongelma jota en itse ymmärrä ongelmana. Saatavilla on rajaton määrä muuta luettavaa kuin ne läksyt. Oma lapseni luki englanninkielisiä pitkiä satukirjoja itekseen kun luokkakaverit harjoittelivat värejä englanniksi. Ihmisillä on erilaiset taidot ja tuohan on vain hyvä että aivan alussa edetään hitaasti jotta kaikki pääsevät mukaan. Lapsellasi on siis alkeislukutaito hallussa ja hän voi lukea muita juttuja kuin niitä sanoja, joita kyllä oman kokemukseni mukaan ei olla ekaluokan keväällä enää annettu läksyksi, vaan tosiaan pidempiä lauseita ja lyhyitä tarinoitakin.
Suosittelen, että lukisit avauksen ensiksi ja kommentoisit vasta sitten. Jos luet sen, kuvailen siinä ihan lyhyesti lapseni lukutaitoa.
Ap
Sait fiksun neuvon, mutta sen sijaan jankkaat sitä samaa tarinaa. Kyseisen kommentoijan pointti oli hyvä, mutta sulle ei kelpaa mikään vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Läksyjä ei ole pakko tehdä, jos muuten pärjää hyvin. Läksyt ovat lisätyötä pienen lapsen menestykseen, mutta menestyksessä ei kannata olla liian jäykkä. On hyvä oppia periaate, että hoidetan annetut tehtävät - mutta ei saa unohtaa, ketä ne palvelevat. Joustavuus voi tuottaa enemmän "TULOSTA", kuin orjamaisuus.
Hmm. Mä oon kyllä sitä mieltä, että on hyvä opetella se rutiini, että tehdään läksyt. Ja kirjoittamisen harjoitteleminen on aina hyväksi, näin olen perustellut lapsellenikin. Mutta hän on myös hyvin tunnollinen, siksi tulee aina lukemaan ne helpotkin läksyt, vaikka ehkä vähän sarkastisesti.
Hän ei halua tehdä numeroa siitä, että osaa hyvin. Mutta kuitenkin sitten usein kotona harmittelee koulun helppoutta.
Ap
Minulla on alakouluikäisiä lapsia ja heillä paljon kavereita, ja kaikkien kokemus kyllä on, että alkuluokilla on ollut erikseen lukutaitoisten ja lukutaidottomien ryhmät.
Se, että 20 vuotta sitten asia on ollut yhdellä tavalla, ei tarkoita, että se olisi nykyään samoin.