Kuinka todennäköistä on että köyhän yh:n lapsesta tulee akateeminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen köyhän yh:n lapsi ja maisteri. Meistä lapsista kahdella kolmesta on maisterin tutkinto. Asuttiin vielä palstan parjaamassa Itä-Helsingissä ja kävin huonomaineista koulua.

Lukutaitoa et onnistunut hankkimaan. Nyt ei puhuta menneistä vaan tulevasta.

Lukio on nykyään ilmainen, mahdollisuudet ovat vielä paremmat kuin ennen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen köyhän yh:n lapsi ja maisteri. Meistä lapsista kahdella kolmesta on maisterin tutkinto. Asuttiin vielä palstan parjaamassa Itä-Helsingissä ja kävin huonomaineista koulua.

Lukutaitoa et onnistunut hankkimaan. Nyt ei puhuta menneistä vaan tulevasta.

Kun itsellä loppuu sanottava, kannattaa haukkua muita.

Ei korreloi keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen köyhän yh:n lapsi ja maisteri. Meistä lapsista kahdella kolmesta on maisterin tutkinto. Asuttiin vielä palstan parjaamassa Itä-Helsingissä ja kävin huonomaineista koulua.

Lukutaitoa et onnistunut hankkimaan. Nyt ei puhuta menneistä vaan tulevasta.

Lukio on nykyään ilmainen, mahdollisuudet ovat vielä paremmat kuin ennen.

Peruskoulu on sun ajoistas täysin rapautunut.

Suomessa tämä on hyvin mahdollista. Tärkeintä on, että tuet lastasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen köyhän yh:n lapsi ja maisteri. Meistä lapsista kahdella kolmesta on maisterin tutkinto. Asuttiin vielä palstan parjaamassa Itä-Helsingissä ja kävin huonomaineista koulua.

Lukutaitoa et onnistunut hankkimaan. Nyt ei puhuta menneistä vaan tulevasta.

Kun itsellä loppuu sanottava, kannattaa haukkua muita.

Kun ihminen ei edes lue mitä kysytään, se ärsyttää.

Voihan köyhä yh olla myös akateeminen.. ei kannata lokeroida itseään ja muita. Tai että ulkomaalainen on aina kouluttamaton on yksi oletus.

Olin köyhä yksinhuoltaja, pitkäaikaistyötön (yhteiskuntatieteiden maisteri). Kaikilla lapsillani on yliopistollinen loppututkinto.

Lapsesta tulee juuri se mitä hän itse haluaa. Kun vaan koti tukee tarpeeksi, ei se raha oo siinä este.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen köyhän yh:n lapsi ja maisteri. Meistä lapsista kahdella kolmesta on maisterin tutkinto. Asuttiin vielä palstan parjaamassa Itä-Helsingissä ja kävin huonomaineista koulua.

Lukutaitoa et onnistunut hankkimaan. Nyt ei puhuta menneistä vaan tulevasta.

Kun itsellä loppuu sanottava, kannattaa haukkua muita.

Kun ihminen ei edes lue mitä kysytään, se ärsyttää.

Luin kyllä. Vastaus ei vain miellyttänyt sinua ja aloit nimittelemään.

Vierailija kirjoitti:

Lapsesta tulee juuri se mitä hän itse haluaa. Kun vaan koti tukee tarpeeksi, ei se raha oo siinä este.

Yleensä vain köyhäksi päätyy se tumpula kansanosa joka ei saa huolehdittua edes itsestään.

Entäs rikkaan yh:n lapsesta?
Hyvin asenteellinen kysymyksen asettelu.

Koti määrää lasten tulevaisuudesta paljon, mutta akateemisuuden suhteen kyse ei ole RAHASTA, vaan kulttuurista. Korkeakoulukoulutus ei Suomessaa vaadi rahaa eikä varakasta kotia. Sen sijaan se vaatii kykyä keskittyä ja opiskella, laajaa sanavarastoa, hyvää lukutaitoa ja kohtuullistw loogista ajattelukykyä.

Lapsista tulee siis todennäköisemmin akateemisia, jos heille luetaan paljon, jos kotona harrastetaan sanaleikkejä ja keskustelemista, jos ajattelulle on aikaa jokapäiväisessä elämässä (siis ei liikaa harrasteita eikä työtä) ja jos lasten itsetunto pysyy kasassa eikä vanhemmwt hauku ja moiti liikaa - ja lisäksi käy hyvä tuuri eikä lapsella ole mitään lukihäiriöitä tai koulukiusaamista tai vastaavaa. Tämä sujuu köyhältä yh:lta yhtä todeennäköiseeti kuin varakkaammalta ydinperheeltäkin, koska se on itse asiassa kiinni kulttuurista, ei rahasta eikä perhekoosta.

Asiaan ei vaikuta olennaisesti äidin köyhyys tai yksinhuoltajuus, vaan kodin asenne koulunkäyntiin ja opiskeluun. St1:n pääomistaja DI Mika Anttonen on yksinhuoltajaäidin lapsi.

Kasvata lapsesi hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei korreloi keskenään.

Kyllä nämä itseasiassa korreloi, siitä on olemassa tutkimuksia. Sosioekonominen asema periytyy monien tekijöiden summana.

Mutta onko köyhän yh:n lapsella mahdollista muuttaa tätä, toki on.

Aika monet on maailmalle ponnistanut lastenkodista ja monet tosi köyhistä oloista johtajiksi tiukalla opiskelulla.Ne on vaan lukenut ja lukenut.Matematiikka on taloustiedettä.Tarkoittaa pitkää matikkaa ja opintoja.Yleensä monet tekee kesät työtä maksaa koulukirjat itse.

Minun lapsellani olisi ollut lahjoja mutta murrosiässä alkoi köpättään sen verran, että opiskelut ei maistuneet. Luulen, että ne geenit kuitenkin periytyvät myös isän puolelta, voisiko se olla mahdollista, saatikka, että isänkin opiskelutausta merkkaisi jotain?

Minä tulen varakkaasta kulttuurisuvusta, mies köyhästä työläissuvusta.

Me olemme molemmat akateemisia, mutta olen edelleen keski-iässä järkyttynyt siitä, miten surkea suomen kielen taito miehelläni on. Siinä näkyy ehkä eniten kotien välinen ero.

Miehen pelasti korkeatasoinen peruskoulu jossa oli hyvät opettajat sekä kaveripiiri jossa muut vanhemmat hilasi eteenpäin myös omien lastensa kavereita. Ja ne miehen kaverit oli hyviä koulussa ja he opiskelu yhdessä.

Kodin panos miehen koulunkäyntiin oli lähinnä huolehtia lyttäämisestä ja kerjätä rahaa.

Nykyään noita hyviä peruskouluja on harvemmassa eikä niitä ole huonoilla alueilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen köyhän yh:n lapsi ja maisteri. Meistä lapsista kahdella kolmesta on maisterin tutkinto. Asuttiin vielä palstan parjaamassa Itä-Helsingissä ja kävin huonomaineista koulua.

Lukutaitoa et onnistunut hankkimaan. Nyt ei puhuta menneistä vaan tulevasta.

Kun itsellä loppuu sanottava, kannattaa haukkua muita.

Kun ihminen ei edes lue mitä kysytään, se ärsyttää.

Luin kyllä. Vastaus ei vain miellyttänyt sinua ja aloit nimittelemään.

En nimitellyt. Nimittelyä on käyttää haukkumasanoja tollo jne.
Minä sanoin että et ole oppinut lukemaan. Se on fakta.
Kyse ei ole menneistä ajoista ja niiden muistelemisesta vaan nykyhetkestä ja tulevasta.

Lukutaidottomaksi haukkuminen on nimittelyä. Sinä et määräile, mistä näkökulmasta aloituksiin saa vastata. Jos sinulla on argumentteja, voit esittää niitä sen sijaan että nimittelet muita.