Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kokemus: insinöörit on sitä mieltä, että jokainen on oman onnensa seppä ja raha ratkaisee. Näin ne on mulle sanoneet. Humanisti on huono, kun ei lähde kiipimään insinöörien kilpailuyhteiskunnassa.
Jos olen kaltaisteni lailla kehittynyt, ihmisläheinen, sielukas ja sivistynyt, insinööri tahtoo kilpailla tylsillä triviakysymyksillä ja perustaa kaiken siihen, mikä voidaan todistaa labroissa. Ja luulee, ettei muut ymmärrä mitään esim. matematiikasta 😴
T. kaksoistutkintotyyppiblondi, humanismi, filosofia & logiikka.

Ja mitä hyötyä yhteiskunnalle tai itsellesi on siitä että olet hukannut vuosia elämästäsi turhuuteen?

Sivusta :hyötyajattelu on tyypillistä insinöörille. He ajattelevat olevansa hyödyksi yhteiskunnalle, koska nostavat isoa palkkaa. Ja menestyneensä itse, kun ovat haalineet paljon materiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole mitään ymmärtänyt väärin. Ihminen degereroituu, koska se tyhmenee, koska sen aivojen massa pienenee. Tämä ihmisen rappeutumisprosessi ei ole evoluutiota. Vaan juuri päinvastaista. 
 

Ongelmana tässä on että et tiedä mitä on evoluutio eikä kanssasi siksi voida käydä asiasta kunnollista keskustelua. Sivistä siis itseäsi - uskisten opukset eivät ole luotettavia lähteitä evoluution selittämiseen..

Evoluutio tarkoittaa sanakirjan mukaan kehittymistä, mikä on ainakin ihmisen kohdalla valhetta, sillä ihminen degeneroituu. 

ehkä joiltain osin.

äo kuitenkin on lisääntynyt, vaikka mutinaa muustakin esitetty.

kaikki tekninen vääntö -> 80 -> 100, ja nykymaailma sitäkin vaativampi, ja osassa aasiaa kivutaan jo vahvasti kohti 110:tä. 90 oli planeetalla normaali joku aika sitten, kun se nyt on 100.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kokemus: insinöörit on sitä mieltä, että jokainen on oman onnensa seppä ja raha ratkaisee. Näin ne on mulle sanoneet. Humanisti on huono, kun ei lähde kiipimään insinöörien kilpailuyhteiskunnassa.
Jos olen kaltaisteni lailla kehittynyt, ihmisläheinen, sielukas ja sivistynyt, insinööri tahtoo kilpailla tylsillä triviakysymyksillä ja perustaa kaiken siihen, mikä voidaan todistaa labroissa. Ja luulee, ettei muut ymmärrä mitään esim. matematiikasta 😴
T. kaksoistutkintotyyppiblondi, humanismi, filosofia & logiikka.

Ja mitä hyötyä yhteiskunnalle tai itsellesi on siitä että olet hukannut vuosia elämästäsi turhuuteen?

Sivusta :hyötyajattelu on tyypillistä insinöörille. He ajattelevat olevansa hyödyksi yhteiskunnalle, koska nostavat isoa palkkaa. Ja menestyneensä itse, kun ovat haalineet paljon materiaa.

Väärin. Iso palkka ei tee insinööreistä hyödyllisiä vaan heidän työnsä tulokset, jotka hyödyttävät niin yksilöitä kuin yhteiskuntaakin.

Vierailija kirjoitti:

Enemmänkin kyse yksilökohtaisista eroista, mutta näin yleistäen.
Insinöörit hakemalla hakevat yksiselitteisiä ja mustavalkoisia sääntöjä kaikkialle. Uskovat, että kaikki maailman ongelmat voidaan ratkaista teknologian avulla. Uskovat myös olevansa aina oikeassa, koska ovat niin loogisia ajattelijoita, koska ovat insinöörejä ja loogisuus kulkee insinöörien veressä.
Humanistit taas vikaan asti tarkastelevat asioita monilta eri näkökulmilta. Ymmärtävät, että kaikki mikä liittyy ihmisten toimintaan ja yhteiskuntaan on todella monimutkaista, eikä ole kaikenkattavia teorioita, koska muuttujia on paljon. Suurin ero on siinä, että humanistit yleensä arvostavat kaikkia ammattikuntia. Insinöörit taas halveksivat kaikkia, jotka kuuluvat niihin ns. pehmeisiin tieteisiin tai hoitoalaan tai taiteisiin...
Humanistit ovat loogisia siinä missä insinööritkin, koska väitteet pitää perustella ja monet perustelevat väitteensä tilastojen eli matematiikan avulla.
Mutta kuten aluksi sanoin, eroja on yksilötasolla ja tämä oli vain kärjistettyä yleistystä.
T. Insinöörien kanssa hengaileva humanisti.

Jalostaisin ajatteluasi siten, että toisen kappaleen subjekti on "loogikko". Ja keino on "tekniikan" sijaan "logiikka".

Tämän toisen kappaleen jatkoksi "insinöörikappale". Insinööri pyrkii loogikon logiikan lähtökohtia hyödyntämään kaikin mahdollisin tavoin sovelluksiksi. "Humanistikappale" lähelle noin mutta viittaus loogikon kappaleeseen ja toteamus vaikkapa, että logiikka ei päde edes taloustieteessä (ihminen ei teekään työtä 24/7 kunnes kuolee pois) vaikka on kovasti yritetty.

Eli logiikka on juuri. Ja siitä yksilöissä kumpuavat sekä insinööriajattelu että humanistinen ajattelu. Se, että joku yksilö identifioi itsensä vain jummaksi kummaksi näistä on mahdollisimman epäkiinnostavaa ja rajoittunutta. Kuin Putin maalaamassa itsensä nurkkaan kuten taitelija loistavasti kuvaa. Maailmassa jossa lähes kaikki tieto on vapaasti saatavilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanistit ovat käyttöliittymiä (paimenia) tyhmien ihmisten välillä.
Insinöörit ovat raakaa todellisuutta.
Mitä tapahtuu kun humanisti yrittää olla tekninen? No, kansanparannus on yksi todella hyvä esimerkki siitä.

Olet muodostanut näkemyksesi omien arvojesi pohjalta, tästä syystä sitä on vaikea ottaa vakavasti.
Ehkä se on se, mitä tapahtuu kun humanisti luulee olevansa tekninen.

saahan ne tekniset hommat tehtyä kirjoitusta myöten, ja matematiikassa, aina parhaisiin arvosanoihin lukiotasolla, ja joku opettaa matematiikkaa, mutta kommentoi lehdessä, että tuntee olonsa lyödyksi tms. päivän päätteeksi.

Ei välttämättä luonnollista (paitsi kirjoituksessa, vaikka insinöörikin vääntää teknisesti, mutta lähinnä vain teknisesti), mutta voi vääntää vasemmallakin kädellä, kun se nyt ei ole sen vaativampaa. Pystyykö insinööri vääntämään humanismia, ehkä, ja käytännössä insinöörit Gates, Musk, Zuckerberg vaikuttaa myös humanistisilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Evoluutioteoria, johon monet uskovat, ei ole edes pystynyt tuottamaan yhtään täsmällistä ennustetta

Joku uskis taas höpöttämässä jaskaa? Evoluutio ei ole uskon asia vaan faktaa ja sitä hyödynnetään jo tehokkaasti esim. optimoinnissa. Myöskin eläinten ja kasvien jalostus on evoluutiota - siinä vain ihminen valitsee elinkelpoisimmat eikä elinympäristö.

Ihmisen aivot ovat pienentyneet noin tennispallon verran siitä lähtien, kun ihminen lopetti vaeltamisen ja asettui paikalleen viljelemään maata. Miten ihmisaivojen pienentyminen on evoluutiota?

suurentunut paljon yleisesti; eri aikajaksoista en ole tietoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Evoluutioteoria, johon monet uskovat, ei ole edes pystynyt tuottamaan yhtään täsmällistä ennustetta

Joku uskis taas höpöttämässä jaskaa? Evoluutio ei ole uskon asia vaan faktaa ja sitä hyödynnetään jo tehokkaasti esim. optimoinnissa. Myöskin eläinten ja kasvien jalostus on evoluutiota - siinä vain ihminen valitsee elinkelpoisimmat eikä elinympäristö.

Ihmisen aivot ovat pienentyneet noin tennispallon verran siitä lähtien, kun ihminen lopetti vaeltamisen ja asettui paikalleen viljelemään maata. Miten ihmisaivojen pienentyminen on evoluutiota?

Luonnonvalinta ei siis suosi suurempia aivoja - opetuselokuva aiheesta:
https://www.imdb.com/title/tt0387808/

Sana evoluutio tarkoittaa kehittymistä. Miten ihminen pystyy kehittymään, jos sen aivot surkastuvat koko ajan?

jos sunkin aivot tiputtaisivat turhaa prosessia, olisit enemmän kuin me muut.

Vierailija kirjoitti:

Miksi insinööreillä on niin kova tarve dissata humanisteja? En tunne ainuttakaan humanistia, jolla olisi vastaava tarve dissata insinöörejä. Kavereita ei tarvitse olls, mutta sivistyneesti pitäisi akateemisen osata käyttäytyä.

humanisti on tyhmempi, arvostaa älykkäämpiään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

Insinööri tieteet ovat välttämättömiä,
humanistiset tieteet ovat monasti täysin turhia ja jopa haitallisia.
Insinöörejä tarvitsee koko yhteiskunta,
humanisteja tarvitsevat vain toiset humanistit.

molemmat pystyy toisen työhön, mutta ei yleensä sovellu luonteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

kaivataan enemmän kovaa tiedettä humanismiin; enemmän tieteellisesti hyödynnettävää tuotantoa.

Humanisti on useammin ns. henkinen wigger.

Vierailija kirjoitti:

PARAS insinööri on humanisti. PARAS humanisti on insinööri.

tarvitaan tavallista poikkeavampi yksilö, ja homma on vaikeampaa ja työläämpää.

poikkitieteellisyys jne. on tuloksellista.

jos pesiytyy vain yhdenlaiset tyypit jollekin alalle, niin tulee vain noin yhdenlaista ajattelua ja tuotantoa.

Humanisti on sivistynyt ihminen, sen sijaan insinööreistä harva sitä on. Moukilla on aina ollut tarve dissata sivistyneistöä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

Taloustiede, joka tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä, on sovellettua matematiikkaa. Lääketieteessä matemaattista analyysia on mitä moninaisemmassa muodossa, vaikka tutkimuskohteena on ihminen. Jopa psykologia yleisenä käyttäytymistieteenä on erehtynyt käyttämään matematiikkaa. Jne.
Niin, eihän se lääketiede, ole yhtään edistynyt, koska matematiikan soveltaminen ei vie, sanojesi mukaan, pitkälle. No, kuinka pitkälle sitten humanistit ovat päässeet?

Niin, matematiikka ei vie pitkälle jos tutkitaan sitä miten ihmisyhteiskunta toimii, tietysti luonnontieteissä matematiikka vie pitkälle, eihän sitä ole tässä keskustelussa kukaan kiistänyt.

yksiköitä lasketaan molemmissa ja voin kuvitella, että yhteiskunnan tutkimuksessa voi olla paljon tietoa ja sen käsittelyä matemaattisesti.

luonnontieteissä en niin hirveästi ajattele matematiikkaa vaikka yksikköjä siinä ohessa laskeekin ja kokeissa voi olla sitä laskentaa yliedustettuna. Monessa ja paljossa luonnontieteessä ei niinkään, tai ollenkaan, ole matematiikkaa.

Mitä eroa on yhteiskunnalla ja jollain eliöyhteiskunnalla, ja maantieteen, fysiikan, kemian ilmiöissä ja yhteiskunnissa?

Insinööri ajattelee että asiaan kuin asiaan pitäisi olla joku selkeä ratkaisu tai yleistettävissä oleva logiikka. Toisaalta myös etsii niitä ratkaisumalleja ja kehittää niitä.

Humanisti ajattelee että asiat eivät ole niin yksioikoisia ja ratkaistavissa mallintamalla, vaan siihen vaikuttaa moni asia.

Esimerkki kotitöiden jako: insinööri listaa tehtävät työt ja niihin kuluvan ajan ja jakaa ne tasan kahdelle ajakäytön mukaisesti. Siitä pidetään kiinni. Humanisti ajattelee että se tekee kuka ehtii ja kenelle homma paremmin sopii. Ei lasketa minuutteja, tärkeämpää on että molemmille tulee semmoinen kokemus että molemmat osallistuu. Kummassakin tavassa on puolensa, paras tulos ehkä saataisiin yhdistelemällä molempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri ajattelee loogisesti ja huomioiden mahdollisuuksien mukaan myös ne seikat, jota ei ole määritelty.
Humanistit on pätkäputkiaivoja, joilla päättelykyky on jotain saman tapaista kuin "niin sanottu naisen logiikka".

Tota... etkö sä tiedä että logiikka on humanistinen aine?

Samaa naureskelin :D Logiikka on filosofiaa, jos insinööri ei sitä tiennyt :D

Siinä naureskellessa voisitte katsoa speden näkemyksiä naisten logiikasta: https://www.youtube.com/results?search_query=naisen+logiikka
Kyse ei ollut logiikasta vaan "NAISTEN LOGIIKASTA", joka on ihan oma erikoisuutensa, jossa logiikalla ei ole mitään osaa.

insinöörit jättää muuttujan tai pari huomiotta; kun taas humanistit jättää vakion tai pari huomioimatta.

Mä olen törmännyt joskus siihen, että insinööreillä on järkyttävän huono yleissivistys. Siis tarkoitan semmoista outoa sivistymättömyyttä, että ihminen on korkeakoulun käynyt aikuinen ja työskentelee jossakin suht vaativalta kuulostavassa hommassa vaikka kemian laboratoriossa tutkijana, mutta ei tiedä Suomen hallituspuoleita, ei seuraa uutisia tai yhteiskunnallisia asioita mitenkään, ei ole ikinä lukenut yhtäkään kirjaa höhhöh, lemppariohjelma telkkarissa on joku Sinkut saarilla. Tämmöisiin insinööreihin mä olen törmännyt hämmentävän usein.  

Vierailija kirjoitti:

Humanisti on sivistynyt ihminen, sen sijaan insinööreistä harva sitä on. Moukilla on aina ollut tarve dissata sivistyneistöä. 

Sivistynyt kommentti tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

Taloustiede, joka tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä, on sovellettua matematiikkaa. Lääketieteessä matemaattista analyysia on mitä moninaisemmassa muodossa, vaikka tutkimuskohteena on ihminen. Jopa psykologia yleisenä käyttäytymistieteenä on erehtynyt käyttämään matematiikkaa. Jne.
Niin, eihän se lääketiede, ole yhtään edistynyt, koska matematiikan soveltaminen ei vie, sanojesi mukaan, pitkälle. No, kuinka pitkälle sitten humanistit ovat päässeet?

Niin, matematiikka ei vie pitkälle jos tutkitaan sitä miten ihmisyhteiskunta toimii, tietysti luonnontieteissä matematiikka vie pitkälle, eihän sitä ole tässä keskustelussa kukaan kiistänyt.

Suomessa on markkinatalous ja me tiedämme taloustieteestä paljonkin kuinka markkinatalous toimii. Ja siihen tarvitaan sekä mikro- että makrotasolla matematiikkaa. 

Tietysti tarvitsemme sekä mikro- että makrotasolla matematiikkaa . Samalla taloustiede on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten huonosti se mallintaa ja ennustaa ihmisten käyttäytymistä. Niin sanottu homo economicus-malli, joka ennustaa miten ihmiset toimivat taloudessa aina omaa etuaan ajatellen ja täydellisen loogisesti on monet kerrat todistettu vääräksi, mutta yhä edelleen monen talousvaikuttajan ajattelu nojaa siihen. Tämä sanomani ei tietysti millään tavalla vähättele matematiikan merkitystä, mutta matematiikalla ei voi korvata humanistista tutkimusta ja ymmärrystä, sillä ihmisyhteiskunta ei vain toimi matemaattisen ennustettavasti ja loogisesti.

jos suhteuttaa henkilöön, ryhmään, yhteiskuntaan, niin aika enustettavalta näyttää; niin paljon, että kun tuntee vaikuttavat tekijät, voi antaa todennäköisyyksiä ja lyödä vetoa, jonka toimivuus on tehokkaasti todistettu.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen törmännyt joskus siihen, että insinööreillä on järkyttävän huono yleissivistys. Siis tarkoitan semmoista outoa sivistymättömyyttä, että ihminen on korkeakoulun käynyt aikuinen ja työskentelee jossakin suht vaativalta kuulostavassa hommassa vaikka kemian laboratoriossa tutkijana, mutta ei tiedä Suomen hallituspuoleita, ei seuraa uutisia tai yhteiskunnallisia asioita mitenkään, ei ole ikinä lukenut yhtäkään kirjaa höhhöh, lemppariohjelma telkkarissa on joku Sinkut saarilla. Tämmöisiin insinööreihin mä olen törmännyt hämmentävän usein.  

kapea-alainen alue, yhteiskunnallisesti katsottuna, niin jää muut asiat tietämättä. Ei voi kuitenkaan liittää vain insinööreihin.

jos on humanisti, voi olettaakin tietävän enemmän yleisesti, mutta on samaten enimmäkseen pihalla, jos lähdetään alueensa ulkopuolelle.