Mitä kadut elämässäsi eniten?
Itse kadun sitä että koulu ei kiinnostanut silloin kun sen olisi pitänyt kiinnostaa.Nyt ollaan sitten huonolla palkalla raatamassa.
Kommentit (1388)
Olen tyytyväinen itseeni nyt ja en muuttaisi mitään menneestä, koska en muuten olisi sitä mitä olen nyt.
Perhettä ja naimisiin menoa.
En tiedä oikein itsekään miten ajelehdin elämään, joka ei ole minulle.
Sitä että opiskelin teknillisessä yliopistossa sähkövoimatekniikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kadun niin paljon lähes kaikkea, että vaikea valita, mitä katuisin eniten. Ensimmäinen suuri virheeni oli täysin väärä koulutusvalinta ja tämän yliopistokoulutuksen loppuunsaattaminen, vaikka lähes alusta asti tiesin tehneeni valtava virheen.
Mulla sama. Kadun yliopisto-opintojani. Siitä lähti elämä ihan väärille urille monessa asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Kadun eniten syntymääni.
M31
Miten voit katua asiaa jonka tapahtumaan et ole voinut edes vaikuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Sitä että synnyin ylipäätään..
Miten olisit edes pystynyt vaikuttamaan asiaan?
Että olin tossu ja annoin koulukiusaamiseni jatkua ilman että löin takaisin.
Mua ei kaduta pätkääkään että hain amiksen putkilinjalle. Nyt viiskymppisenä velaton talo kesämökki ym. ym. Kymmenkunta palkoillista tekee tulovirtaa, minä näyttelen ylipäällikköä silloin kun työmailla käyn.
Kadun sitä, etten alkanut suhteeseen toisen naisen kanssa, kun siihen oli tilaisuus. Tiedän, että hän rakastaa minua vieläkin, olemme ystäviä. En vain voinut ympäristön paineen vuoksi. Ehkä joskus vielä uskallan.
1.Asia, jolle en itse voinut mitään...syntyä isoon perheseen idioottien veljien sakkiin.
2. Odotin liian kauan tehdäkseni pesäeron veljiini ja ainoaan isosiskooni, joka yritti hallita elämääni. Kateellisuuttaan mollasi pikkusiskoaan.
Nyt yritän olla itsenäinen aikuinen, miettien miten korjailla lapsuudenkodista johtuneita draumoja.
Kaverit voi valita, mutta ei sukuaan.
Huonosti hoidettu koulu. Toisaalta yritän olla armollinen siitä itselleni: kärsin vakavista mt-ongelmista jotka laukaisi tapahtuma johon en voinut itse vaikuttaa.
Lisäksi kaduttaa pariin ihmissuhteeseen sitoutuminen.
Valitsin väärän puolison. Olen hoitanut, huoltanut ja maksanut.
Itsellä ei ole kuin luu kourassa.
Kuolemaa odotellen
Äänesti tajja haloskaa ressaksi, se jokseenkin vi.uttaa vieläkin. Saatana, puuttinin mielistelijä.
Vierailija kirjoitti:
Syntymääni
Miten olisit tuohon voinut vaikuttaa?
Todella typerää, mutta minua kaduttaa, etten ottanut naapuriltani suihin, kun hän kertoi, että suostuisi siihen kyllä jos vain kysyisin. Katumus johtuu lähinnä siitä, että nykyinen ja ainoa mieheni historiassani ei pidä siitä, että häneltä otetaan suihin. Itse luulen pitäväni kyseisestä toiminnasta. Harmitus on kuitenkin välillä hyvin vahva, mutta en ole valmis heittämään parisuhdettani roskakoriin tämän harmituksen vuoksi. Jos olisin kuitenkin ottanut tarjouksen kauan sitten vastaan, olisin saanut kokea tämänkin edes kerran elämässäni.
Harmittaa etten osannut/ viitsinyt nuorena juonia sitä miestä itselleni kenet oisin halunnut, mulla olisi ollut monta tilaisuutta ja vielä viime metreillä ennen kun hän oli menossa naimisiin toisaalle (vähän vasten tahtoaan) en kipittänyt kertomaan hänen tulevalle morsiammelleen että tämä mies kaipaa edelleen minua, olisi halunnut kävellä kanssani alttarile ja perustaa perheen ja oli valmis pettämään häntä kanssani hetki ennen häitään.
Kadun etten mennyt kertomaan tätä sille muijalle, koska he tuskin olisivat päätyneet yhteen jos olisin toiminut enkä vaan perääntynyt.
..... paitsi että.... toki voisin sen vielä 26v jälkeenkin tehd :-)
Vierailija kirjoitti:
En yhtään mitään. Oma elämä alkaa olla aika finaalissa koska terveys petti. Eletty elämä on mikä on - lopulta millään ei ole isompaa merkitystä.
Se finaali on kaikilla edessä, sitä kohti mennään jo alusta alkaen. Hyvin harva on säilynyt hengissä, ne, jotka ovat, eivät ole siitä julkisesti kertoneet.
Kaikki elämän valinnat on tullut tehtyä sen hetkisen parhaan tiedon mukaan, vaikea katua sellaista. Kadun muutamaa liian kännistä yötä tapahtumineen. Ylipäätään humalassa on tullut tehtyä kaduttavia asioita. Niille kun ei mitään jälkikäteen voi niin asiat vaan on pitänyt hyväksyä.
Sitä, että jäin aiempiin huonoihin suhteisiin, jopa tosi kamaliin, liian kauaksi aikaa.
Toisaalta ei sitten jäänyt ainakaan kaivertamaan, että jos olisi vielä pitänyt yrittää enemmän, kun kaikki oli jo yritetty ja liikaakin.