Sukumökki on jatkuvasti varattu- pitääkö maksaa kuluja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen ei olisi alunperinkään pitänyt antaa hätistää itseään pois. Siellä marketissa eväitä ostellessa hänen oilisi pitänyt tädin soittaessa ja peruessa sanoa, että nyt on myöhäistä perua, olemme jo tulossa. Tämä oli meille sovittu viikko ja pidämme siitä kiinni.
Mies on alkanut väistelyn ja tädit ovat huomanneet, että se toimii. Tuollaisten tätien kanssa kunnioituksen ansaitsee jämptiydellä. Potut pottuina.

Anoppi aloitti hyväksikäytetyksi tulemisen kierteen jo silloin yli 20 vuotta sitten kun kävi ilmi, että tontille rakennetaan kallista lisärakennusta ilman lupaa. Jo silloin olisi pitänyt sanoa, että emme tällaiseen ole suostuneet emmekä suostu. Tokikaan se, että eivät sanoneet ei tee heistä maksuvelvollisia. Mutta höynäytettäviä typeryksiä tekee.

No tavallaan tekee, koska se aitta siellä nyt on ja anoppi ei voi näyttää etteikö hän sitä olisi hyväksynyt. Tilanne on sana sanaa vastaan ja pesänjaossa sit viimeistään tuo lasku nousee riita-asiaksi ja se on sit herran haltuun, että kumman sana painaa. Sekin vaikuttaa onko oikeasti täysin sopimukseton tilanne ja mitä perukirjassa mökin omistuksista ja aitasta lukee (jos se oli arviossa mukana)

Tässä ei ole mitään jakamatonta pesää, jonka yhteisomistuksessa mökki olisi. Vaan on mökki, jossa on neljä erillistä omistajatahoa: täti A, täti B, täti C ja ap:n miehen isän kuolinpesä (jossa ap:n mies on ainoana perijänä). 

Se apn miehen pesä on jakamatta. Ja ap kertoi, että ei se hänen miehensä nyt sit olekaan ainut perijä tai joku testamentti tai jokin yhteys sillä anopilla on. Ja on kyllä hyvin vaikea uskoa ettei yhteisomistuksesta ole mitään sopimusta, jos aitan kuluja ja käyttökuluja vaaditaan. Toki, jos asia on sopimukseton, sithän se on ihan selvää pässin lihaa. Silloin mitään purkujakaan tarvita.

Asia on jo selvinnyt, jos on lukenut tätä sekavaa ketjua tarkkaan.
Ap:n mies on ainoa perijä. Mutta ap:n isän ja äidin välinen omaisuuden ositus (heillä ei ollut avioehtoa eikä testamenttia) on jätetty tekemättä, ja siksi kuolinpesä on vielä olemassa. 

Kyllä se ap puheli, että anopilla on jotain saatavia mökistä. Toki se saattoi olla tämä perii puolet-harha.

Ap luuli että aviopuoliso (eli leski) perii. Mutta on siis väärässä tässä. Ja myönsikin, että ei tunne lakia eikä tiedä miten asiat menee.

No sit on vielä erikoisempaa, että se miljoonakartano saa olla ihan rauhassa ja silti nillitetään 10k vaateesta.

Tässä casessa on aika monta erikoista asiaa. Sekin, että miksi leski on väkisin halunnut 26 vuotta pysyä kuolinpesän osakkaana eikä ole halunnut ositusta toimitettavan.

Mä vähän luulen, että ap sotkeutui omaan trolliinsa. Kukaan elä leskenoikeudella ja ilman ositusta paria vuosikymmentä. Olisi vaan ihan reilusti tehnyt aloituksen hankalista miehen sukulaisista.

Mitä tarkoitat, ettei "elä"? Onhan leski varmaankin saanut leskieläkettä ja luultavasti on myös työssäkäyvä ihminen. Omistaa puolikkaan asunnon tai enemmänkin, varmaan tähän mennessä saanut lainat hoidettua pois ja maksaa puolikasta vastiketta. Miksei muka eläisi, vaikka olisi työtön? 

Kuinka kauan sä kuvittelet hänen saaneen leskeneläkettä?

Ainakin oma äitini sai kuolemaansa saakka. Käsittääkseni leski menettää sen leskieläkkeen vain, kun menee naimisiin. Ja siinäkin taisi olla joku ikäraja, että jos menee vanhempana naimisiin, ei menetä sitä eläkettä.

Kuka voi saada leskeneläkettä avioliiton perusteella?
Voit saada leskeneläkettä avioliiton perusteella, jos olit edesmenneen puolisosi kanssa avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.
Työeläkelaitoksen maksamaan leskeneläkkeeseen sinulla on oikeus, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
-puolisollasi oli työeläkekertymää eli hän oli ollut työelämässä
-teillä on yhteinen lapsi
-solmitte avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen ennen kuin puolisosi täytti 65 vuotta.
Kuinka kauan voin saada leskeneläkettä?
Avioliiton perusteella maksettava leskeneläke on määräaikainen, jos
-olet syntynyt vuonna 1975 tai sen jälkeen
-ja puolisosi on kuollut 1.1.2022 tai sen jälkeen.
Tällöin leskeneläkettä maksetaan siihen asti, kunnes puolison kuolemasta on kulunut kymmenen vuotta. Sitä maksetaan kuitenkin vähintään siihen asti, kun nuorin lapseneläkettä saavista lapsista täyttää 18 vuotta.
Jos olet syntynyt ennen vuotta 1975 tai jos puolisosi kuoli ennen 1.1.2022, voit saada leskeneläkettä koko elinikäsi. Jos kuitenkin menet uudelleen naimisiin alle 50-vuotiaana, leskeneläkkeesi päättyy.

Paskat. Laita linkki äläkä muokkaa.

Miksi olet niin avuton, ettet osaa itse googlettaa? Kelan ja työeläkelaitosten sivuilta löytyy tietoa kun viitsii hakea.

Niin löytää ja siellä ei sanota noin kuin yllä. Mäkin voin lainata vaikka mitä ja muokata sitä. Esim. näin:
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja vanhin saa suurimman osan.

En ole kukaan edellä kirjoittajista, mutta leskeneläkettä koskeva teksti on sanatarkka lainaus  sivulta https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/leskenelake-ja-l…

Todellakin ennen 1975 syntynyt leski saa leskeneläkettä koko lopun ikänsä jos ei ole mennyt  alta viisikymppisenä uusiin naimisiin. Myöhemmin kuin 1975 syntyneillä oikeus leskeneläkkeeseen on kymmenen vuotta.

"Avioliiton perusteella vuonna 1975 tai sen jälkeen syntynyt saa leskeneläkettä 10 vuoden ajan. Sitä maksetaan kuitenkin vähintään siihen asti, kun nuorin lapseneläkettä saavista lapsista täyttää 18 vuotta. Leskeneläkettä saa loppuelämän ajan, jos leski on syntynyt ennen vuotta 1975 tai jos puoliso kuoli ennen 1.1.2022.

Leskeneläke päättyy kuitenkin silloin, jos leski solmii uuden avioliiton alle 50-vuotiaana."

Ihan ensin keskustelisin aiheesta muiden omistajien kanssa. Jos se ei tuota tulosta, niin tekisin sen"pesäeron", eli jaetaan osuudet ja pyrkisin omastani eroon... Mutta jos tää miekkonen nyt väkisin haluaa olla mukana epäreilussa kuviossa, niin sitten omat vaatimukset pöytään.. Joo joo. joo, ok tyyppi maksaa, eikä saa mitään.. Se on kaikista surkein kohtalo, jota ei pidä hyväksyä, kun oikeuksia on.. Eli ryhtiä ja päätöksiä! Muuten saatte maksaa muiden puolesta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kuule ap,  jos miehen isän kuolinpesää ei ole vielä jaettu, niin miksi ei?
Ja mitäs miehen isän eli appesi kuolinpesässä on jakamista,  koska mies on hänen ainoa perijänsä, ja perii näin ollen kaiken, mitä isältä jäi.

Täyttä p#skaa täynnä koko ketju, ap selittelee ja sekoilee ja keksii vaikka mitä.

Aivan puhdas ja selkeä trolli koko aloitus.

Se on taatusti sen yhden kahelin naisen tekemä sepustus, joka tempoo noita tarinoita maanisessa tilassa.

Jakamattomia kuolinpesiä on joka nurkalla, meidänkin mökkinaapurissa. Ne vain jää jakamatta kun se on siinä kohtaa helpompaa mutta ne ongelmat alkaa kasaantua kun vuodet vierii.

 

Kauhulla odottelen, miten isän koulutua joudun hänen lapsuudenkotinsa jakamattoman pesän osakkaaksi. Jos kieltäydyn perinnöstä, niin sitten se menee lasteni kontolle, ehkä heidänkin kannattaa kieltäytyä siitä. Tuon pesän jakaminen tulee olemaan aivan toivoton ja varmaan kalliskin puuha, kun osin osakkaina on lapsenlapsenlapsiakin, varmaan ei viisikymmentä osakastakaan riitä ja osa asuu eri puolilla maapalloa.

Äläs ny, eihän tuo ole vielä hankalakaan. Meidän suvussa on jakamatta mun isoisovanhempien kuolinpesä, johon olen itse osakkaana koska sekä isäni että hänen isänsä ovat kuolleet. Olikohan osuuteni 1/48 :-)

Mutta tässä AP:n tapauksessa siis se "mökki-kuolinpesä" on jaettu jo, yhden osuuden siitä omistaa AP:n apen jakamaton kuolinpesä.

Minun osuuteni tulee olemaan kai 1/60, kuolleen sisarukseni lasten osuus 1/120 jne, puhumattakaan sitten isäni sisarusten jälkeläisistä. Osa alkuperäisen suurperheen pesän  jäsenistä on kuollut, osa heidän jälkeläisistäänkin ja heitä asustelee eri puolilla maailmaa. Alkuperäisenä osakkaana on myös yksi, jonka sijainnista ei ole kenelläkään tietoa, halunnee pysyä "kateissa", eikä ole muiden kanssa missään tekemisissä. Epäilen, että jakamiseen menee enemmän rahaa kuin mikä pesän arvo lopulta on. Vanha aika huonokuntoinen rintamamiestalo syrjäseudulla, millä on lähinnä tunnearvoa.

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa tasinko on 200000+150000=350000/2=175000-150000=25000 Ja tuo mökki jäänee muutenkin tasingon ulkopuolelle.

Miksi jäisi? Puolisoilla ei ollut avioehtoa ja mikäli isovanhemmilla ei ollut testamenttia, jossa rajoitettu apen puolison avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen, on mökkikin mukana tasinnon laskussa apen omaisuutena.

Kuolinpesä on jakamaton, kukaan ei siis ole vielä perinyt yhtään mitään. Omaisuuden omistaa kuolinpesä ja sen myymiseen tarvitaan kaikkien kuolinpesän omistajien suostumus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa tasinko on 200000+150000=350000/2=175000-150000=25000 Ja tuo mökki jäänee muutenkin tasingon ulkopuolelle.

Miksi jäisi? Puolisoilla ei ollut avioehtoa ja mikäli isovanhemmilla ei ollut testamenttia, jossa rajoitettu apen puolison avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen, on mökkikin mukana tasinnon laskussa apen omaisuutena.

Kuolinpesä on jakamaton, kukaan ei siis ole vielä perinyt yhtään mitään. Omaisuuden omistaa kuolinpesä ja sen myymiseen tarvitaan kaikkien kuolinpesän omistajien suostumus.

Leski on oikeutettu tasinkoon ja on toki jakoon asti osakas, mutta myynnin estoon hänellä ei kyllä oöe mitään pätevää oikeutta. Ja peritty omaisuus ei useinkaan ole avioliitto-oikeuden mukaista omaisuutta.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa tasinko on 200000+150000=350000/2=175000-150000=25000 Ja tuo mökki jäänee muutenkin tasingon ulkopuolelle.

Miksi jäisi? Puolisoilla ei ollut avioehtoa ja mikäli isovanhemmilla ei ollut testamenttia, jossa rajoitettu apen puolison avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen, on mökkikin mukana tasinnon laskussa apen omaisuutena.

Kuolinpesä on jakamaton, kukaan ei siis ole vielä perinyt yhtään mitään. Omaisuuden omistaa kuolinpesä ja sen myymiseen tarvitaan kaikkien kuolinpesän omistajien suostumus.

Leski on oikeutettu tasinkoon ja on toki jakoon asti osakas, mutta myynnin estoon hänellä ei kyllä oöe mitään pätevää oikeutta. Ja peritty omaisuus ei useinkaan ole avioliitto-oikeuden mukaista omaisuutta.

-eri

Nimenomaan. Laski ei peri omaisuutta, on oikeutettu tasinkoon. Jos siis apn mies haluaa pesän lakkauttaa, äitinsä saa tasinkonsa, ei omaisuutta, joten ei hän voi omaisuuden myyntiä kieltää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa tasinko on 200000+150000=350000/2=175000-150000=25000 Ja tuo mökki jäänee muutenkin tasingon ulkopuolelle.

Miksi jäisi? Puolisoilla ei ollut avioehtoa ja mikäli isovanhemmilla ei ollut testamenttia, jossa rajoitettu apen puolison avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen, on mökkikin mukana tasinnon laskussa apen omaisuutena.

Kuolinpesä on jakamaton, kukaan ei siis ole vielä perinyt yhtään mitään. Omaisuuden omistaa kuolinpesä ja sen myymiseen tarvitaan kaikkien kuolinpesän omistajien suostumus.

Leski on oikeutettu tasinkoon ja on toki jakoon asti osakas, mutta myynnin estoon hänellä ei kyllä oöe mitään pätevää oikeutta. Ja peritty omaisuus ei useinkaan ole avioliitto-oikeuden mukaista omaisuutta.

-eri

Toki apn miehen isän isä on saattanut olla yhtä höveli kuin poikansa eikä ole tehnyt papereita asiasta, mutta tuskin, kun miehen isän siskot ovat mökkiosuutensa lunastaneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa tasinko on 200000+150000=350000/2=175000-150000=25000 Ja tuo mökki jäänee muutenkin tasingon ulkopuolelle.

Miksi jäisi? Puolisoilla ei ollut avioehtoa ja mikäli isovanhemmilla ei ollut testamenttia, jossa rajoitettu apen puolison avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen, on mökkikin mukana tasinnon laskussa apen omaisuutena.

Kuolinpesä on jakamaton, kukaan ei siis ole vielä perinyt yhtään mitään. Omaisuuden omistaa kuolinpesä ja sen myymiseen tarvitaan kaikkien kuolinpesän omistajien suostumus.

Leski on oikeutettu tasinkoon ja on toki jakoon asti osakas, mutta myynnin estoon hänellä ei kyllä oöe mitään pätevää oikeutta. Ja peritty omaisuus ei useinkaan ole avioliitto-oikeuden mukaista omaisuutta.

-eri

Toki apn miehen isän isä on saattanut olla yhtä höveli kuin poikansa eikä ole tehnyt papereita asiasta, mutta tuskin, kun miehen isän siskot ovat mökkiosuutensa lunastaneet.

Miten lunastus käy tässä ilmi mielestäsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa tasinko on 200000+150000=350000/2=175000-150000=25000 Ja tuo mökki jäänee muutenkin tasingon ulkopuolelle.

Miksi jäisi? Puolisoilla ei ollut avioehtoa ja mikäli isovanhemmilla ei ollut testamenttia, jossa rajoitettu apen puolison avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen, on mökkikin mukana tasinnon laskussa apen omaisuutena.

Kuolinpesä on jakamaton, kukaan ei siis ole vielä perinyt yhtään mitään. Omaisuuden omistaa kuolinpesä ja sen myymiseen tarvitaan kaikkien kuolinpesän omistajien suostumus.

Leski on oikeutettu tasinkoon ja on toki jakoon asti osakas, mutta myynnin estoon hänellä ei kyllä oöe mitään pätevää oikeutta. Ja peritty omaisuus ei useinkaan ole avioliitto-oikeuden mukaista omaisuutta.

-eri

Toki apn miehen isän isä on saattanut olla yhtä höveli kuin poikansa eikä ole tehnyt papereita asiasta, mutta tuskin, kun miehen isän siskot ovat mökkiosuutensa lunastaneet.

Miten lunastus käy tässä ilmi mielestäsi?

Eiköhän lunastaneet ole saaneet, eli pesä jaettu.

-eri

Jos sulla omistus osuus maksat vaikka tympii muuten ei tarvitse kun et käytä.

Jakakaa vuosi sopiviin pätkiin. Niiden ei tarvitse olla saman pituisia koko vuotta, mutta esim jonakin haluttuna aikana, tex heinäkuussa, pätkät voivat olla lyhyitä, esim viikonloppu ja viikon arkipäivät. Sitten päätetään esim kaksi hintaryhmää, off season ja high season, ja niille eri hinta. Aikainen varaus, vaikka vuosii tai puoli vuotta etukäteen antaa alemman vuorokausihinnan. Jos käyttäjien joukossa on suuria eroja tuloissa, sekin voidaan ottaa huomioon. Tehdään kunnolla, niin hyvin kuin osataan, tai sitten ollaan tekemättä! 

Systeemiä tarkistetaan, sen toimivuus, mahdolliset parannukset, silloin tällöin, ei liian usein, jonkinlainen jatkuvuus ja ennaltasuunnittelun mahdollisuus on oltava. Systeemillä pitää olla joku tai pari-kolme vetohenkilöä. Olkaa aikuisia, neuvotelkaa ja sopikaa, älkää riidelkö! On hyvä olla jokin sovittu tapa neuvotella ja ottaa asioita ja ehdotuksia esille, äänestää sovitun menetelmän tavalla.

Teillä on siis alulla mökkiprojekti, jonka tarkoitus on olla tasapuolinen, oikeudenmukainen, syrjimätön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan pakko oli tulla kertomaan, että sitä v***n isovanhempienkaan kuolinpesää, elikäs mieheni isän vanhempien kuolinpesää, ei ole jaettu!!

Eli ei riitä, että appiukon kuolinpesä on jakamatta, kun ei sitä perittyä mökkiäkään ole ositeltu.

Tädeillä kuulemma ei ole ollut tarvetta jakaa eikä mies ole ajatellut koko asiaa.🙄

OLETIN, että tokihan se lapsuudenkoti on edes nyt reilassa, vaan ei.

Tämä on varmastikin syynä sille, ettei appiukon kuolinpesääkään ole jaettu.

Ill get me coat.🤦🏻

Ap

En  kertakaikkiaan usko, että jokin noin vanha talo olis muka vielä jakamatta.

Tuon talonhan ja maat sun muut,  ovat omisaneet ap:n miehen isovanhemmat.

 

Mun isoisovanhempien (synt. 1800-luvun puolella, kuolleet ties milloin) kuolinpesä on edelleen jakamatta, osuuteni on muistaakseni 1/48 osa. Osa kuolinpesän osakkaista yli 90 v. Luojan kiitos välistä on sekä isäni että pappani kuolinpesät selvitetty kuitenkin.

-ohis

Sama, olen nelikymppinen, isoisoäitini taisi kuolla joskus 80-luvun alussa. Olen nyt äidilleni sanonut, että jotain pitää tapahtua hänen elinaikanaan. En halua jakaa omaisuutta ihmisten kanssa, joita en tunnistaisi, kun kävelevät kadulla vastaan. Kyseessä on aivan tavallinen maatila, jossa on vähän metsää ja rantamökkejä. 

En maksaisi penniäkään ja toisekseen möisin osuuteni pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasinko piti kirjoittamani. Edelleen se ei ole mökin omistajuutta. Leski ei peri mitään.

Ei tietenkään leski peri, mutta kuolinpesä on jakamaton. Eli puolisoiden välillä ei ole tehty ositusta.

Rautalanka: isä omistaa 3/4 ja leski 1/4 molempien yhteenlasketusta omaisuudesta. Tehdään ositus puolisoiden välillä ja näin isänpuolelle jää 2/4, joka siirtyy perintönä pojalle ja leskelle maksetaan tasinkoa 1/4 kuolinpesän varoista ja näin hänellekin jää 2/4 puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Mikäli leskellä olisi enemmän varallisuutta, hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa, se siirtyy hänen kuolemansa jälkeiselle ajalle.

Nyt kun mökin omistaa isän kuolinpesä 1/4 osuudella, niin sen kuolinpesän osakkaat ovat poika ja leski.

Yritäppäs alkaa myymään tuota mökkiosuutta ilman myös lesken allekirjoitusta, se ei onnistu.

Mikäli kuolinpesässä on varoja, niitä voidaan käyttää mökin kustannuksiin.

No ei omista, ihan vain se poika omistaa. Tasinko ei ole lainkaan sama asia kuin peritty omaisuus. Ne on täysin irralliset asiat, koska sitä tasinkoa ei makseta omaisuutena. Poika todellakin voi myydä mökin osuuden ilman äitinsä lupaa.

Koska kuolinpesää ei ole jaettu lesken ja perillisen välillä, ei voida tässä kohtaa sanoa, että poika omistaisi osuuden siitä mökistä. Osituksessa voidaan käyttää kaikkia kuolinpesän varoja ja se voitaisiin teoriassa tehdä niinkin, että mökkiosuus menisi leskelle ja asunto-osake pojalle. 

Niin kauan kuin sitä kuolinpesää ei ole ositettu, on hiton sekavaa kuka oikeasti omistaa mitäkin. Siksi se ositus pojan ja lesken välillä pitäisi tehdä ASAP. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä tapauksessä olisi varmaan helpointa, että apn miehen äiti luopuisi tasingosta. Ja näin mies perisi sen 1/4 mökin ja puolikkaan asunto-osakkeen ja kuolinpesä voitaisiin lakkauttaa. Osituksen toimittaminen hoituisi näin helposti ja irrottaisi lesken mökistä. Mies on äitinsä ainoa lapsi ja tulee ennen pitkään perimään äitinsä koko omaisuuden. Miehen ja äidin välit ovat ilmeisesti hyvät ja riidattomat. Äidillä ei ole tunnesiteitä mökkiin. Miksi siis turhaan osituksen kautta siirtää leskelle vainajan omaisuutta, jonka ainoa poika kuitenkin pian perii.

Kyllä se perii sen muutenkin kokonaan, koska mökki ei ollut yhteistö omaisuutta vaan apn appiukon saama perintö.

Appiukolla ja leskellä ei ollut avioehtoa. Joten ei se mökkiosuus mitenkään yksiselitteisesti suoraan pojalle periydy. Riippuu ihan siitä, miten lesken ja kuolinpesän ositus tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa tasinko on 200000+150000=350000/2=175000-150000=25000 Ja tuo mökki jäänee muutenkin tasingon ulkopuolelle.

Miksi jäisi? Puolisoilla ei ollut avioehtoa ja mikäli isovanhemmilla ei ollut testamenttia, jossa rajoitettu apen puolison avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen, on mökkikin mukana tasinnon laskussa apen omaisuutena.

Kuolinpesä on jakamaton, kukaan ei siis ole vielä perinyt yhtään mitään. Omaisuuden omistaa kuolinpesä ja sen myymiseen tarvitaan kaikkien kuolinpesän omistajien suostumus.

Leski on oikeutettu tasinkoon ja on toki jakoon asti osakas, mutta myynnin estoon hänellä ei kyllä oöe mitään pätevää oikeutta. Ja peritty omaisuus ei useinkaan ole avioliitto-oikeuden mukaista omaisuutta.

-eri

Melko suurella varmuudella ap:n miehen isovanhemmat eivät ole olleet niin valistuneita, että olisivat tajunneet laatia testamentin, jossa heiltä jäävä perintö olisi suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle. 

Nykyisin tuo taitaa olla ihan valtavirtaa ja meilläkin päällimmäinen syy testamentin tekoon oli juuri tämä pykälä. Halusimme turvata lapsemme sellaisessa tilanteessa, että hänen nuorena solmima avioliittonsa päättyisi ikävästi. Meiltä jäävä perintö on suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle, mutta lapsi saa toki halutessaan käyttää perintöään koko perheen hyväksi. Testamentti suojaa siltä, ettei lapsi joudu vastoin tahtoaan luopumaan omaisuudesta erotilanteessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa tasinko on 200000+150000=350000/2=175000-150000=25000 Ja tuo mökki jäänee muutenkin tasingon ulkopuolelle.

Miksi jäisi? Puolisoilla ei ollut avioehtoa ja mikäli isovanhemmilla ei ollut testamenttia, jossa rajoitettu apen puolison avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen, on mökkikin mukana tasinnon laskussa apen omaisuutena.

Kuolinpesä on jakamaton, kukaan ei siis ole vielä perinyt yhtään mitään. Omaisuuden omistaa kuolinpesä ja sen myymiseen tarvitaan kaikkien kuolinpesän omistajien suostumus.

Leski on oikeutettu tasinkoon ja on toki jakoon asti osakas, mutta myynnin estoon hänellä ei kyllä oöe mitään pätevää oikeutta. Ja peritty omaisuus ei useinkaan ole avioliitto-oikeuden mukaista omaisuutta.

-eri

Melko suurella varmuudella ap:n miehen isovanhemmat eivät ole olleet niin valistuneita, että olisivat tajunneet laatia testamentin, jossa heiltä jäävä perintö olisi suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle. 

Nykyisin tuo taitaa olla ihan valtavirtaa ja meilläkin päällimmäinen syy testamentin tekoon oli juuri tämä pykälä. Halusimme turvata lapsemme sellaisessa tilanteessa, että hänen nuorena solmima avioliittonsa päättyisi ikävästi. Meiltä jäävä perintö on suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle, mutta lapsi saa toki halutessaan käyttää perintöään koko perheen hyväksi. Testamentti suojaa siltä, ettei lapsi joudu vastoin tahtoaan luopumaan omaisuudesta erotilanteessa. 

Kuolema on kyllä eri asia. Leski ei peri mitään kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä tapauksessä olisi varmaan helpointa, että apn miehen äiti luopuisi tasingosta. Ja näin mies perisi sen 1/4 mökin ja puolikkaan asunto-osakkeen ja kuolinpesä voitaisiin lakkauttaa. Osituksen toimittaminen hoituisi näin helposti ja irrottaisi lesken mökistä. Mies on äitinsä ainoa lapsi ja tulee ennen pitkään perimään äitinsä koko omaisuuden. Miehen ja äidin välit ovat ilmeisesti hyvät ja riidattomat. Äidillä ei ole tunnesiteitä mökkiin. Miksi siis turhaan osituksen kautta siirtää leskelle vainajan omaisuutta, jonka ainoa poika kuitenkin pian perii.

Kyllä se perii sen muutenkin kokonaan, koska mökki ei ollut yhteistö omaisuutta vaan apn appiukon saama perintö.

Appiukolla ja leskellä ei ollut avioehtoa. Joten ei se mökkiosuus mitenkään yksiselitteisesti suoraan pojalle periydy. Riippuu ihan siitä, miten lesken ja kuolinpesän ositus tehdään.

Leski ei peri mitään ilman testamenttia.

Jotain on pahasti pielessä jos tällaisia asioita ei voi ratkoa muuten kuin valittelemalla näillä foorumeilla.

Erään arvostetun juristin kokemukseen perustuva pielipide tuli mieleen: "Miniät ja vävyt pahimpia riidan aiheuttajia sukujen ongelmissa koskivatpa nämä sitten käyttövuoroja tai perinnönjakoja". He ovat juristien "parhaita" työllistäjiä.  Siis niiden ei kannata hämmentää ketkä eivät ole asianomaisia, (miniät, vävyt)

Pitää maksaa, tietysti. Toinen vaihtoehto että luopuu osuudesta/joku lunastaa. Ei se nyt niin mene että koska äijä on tossu ja ei osaa pitää puoliaan voisi sen varjolla odottaa arvonousua mökille jota muut yllä pitää.