Kannattiko edes hakea lukioon Hgissä 7,2 keskiarvolla?
Poika haki Maunulaan, Oulunkylään ja kolmanneksi Alppilaan.
Onko tuolla keskiarvolla mitään mahdollisuuksia noihin kouluihin?
Mitä sitten, jos ei pääse mihinkään? Saako kuitenkin jostain lukiopaikan?
Poika ei aio mennä ammattikouluun.
Kommentit (133)
Nykyään kyllä autetaan saamaan paikka jostain koulusta. Sinne Oulukylän matikka lukioon oli kyllä korkea raja päästä, oma lapsenlapsi on siellä, ja oli ihme että sai tsempattua numeroita ylös kasilla ja ysillä. Et vaivautunut auttamaan vaikka hän haluaa lukioon. Nykyään kyllä jonnekiin peruutukseen pääsee. Ennenkin on vaatinut vanhempien ponnistelua ja jelppiä. Ei tarvi mennä amikseen, kesäkuussa alat soitella kouluun. Kunnalla on velvollisuus myös PK-seudulaa ottaa halukkaat lukioon. Silloin saa mieleisen ammatin. Tänne tulee paljon maalta uusia oppilaita lukioon paremmilla keskiarvoilla.Älä välitä noista pilkkaajista.
Vierailija kirjoitti:
Lumon lukio.
Okei, poika sanoi että voi olla just toi.
Miten opintopolkuun pääsee, kun se kysyy pankkitunnuksia?
Ap
Hakuvahvistus on aikoinaan tullut sinunkin sähköpostiisi, koska lapsi on alaikäinen. Silloin ei tullut mieleen katsoa?
Tutorhouse.fi, lukioiden keskiarvorajat. Katso sieltä.
Ei osunut silmään viime vuodelta yhtään helsinkiläislukiota, johon tuolla keskiarvolla pääsisi.
Voi tehdä hyvää käydä kymppi ja korottaa arvosanoja jos oikeasti lukioon haluaa. Kasvaa vuoden lisää ja saa hiukan järkeä päähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyin pojalta, niin hän sanoi, että valinnassa oli seitsemän vaihtoehtoa, ja hän laittoi nämä kolme ja opo loput neljä. Siellä oli myös joku lukio Vantaalta, johon opo oli sanonut että voi päästä. Mikähän se voisi olla? Poika ei muista nimeä, kun vaan nämä kolme kiinnostaa.
ApOnko totta, että voi hakea Vantaalle kouluun jos on Helsingissä?
Ap
Öh. Vieläkö provo jatkuu.
Voi hakea ihan mihin vaan toiselle asteelle vaikka on Helsingissä. Mutta joo siis eihän tässä sitten mitään ongelmaa tai epäpätevää opoa olekaan jos pojalla on siellä valinnoissa nekin mihin sitten varmasti pääsee ja myös joutuu menemään. Tuvaankaan ei kaikki pääse mikäli on ennen sitä listalla vaihtoehtoja joihin pääsee, eli hyvinkin voi sitten olla paikkana hänelle joku kaukana olevat lukio tai muu oppilaitos, vaikka sitten siellä Vantaalla. Asia siis selvitetty, nyt vain odottamaan tuloksia :)
Vierailija kirjoitti:
Voi hakea ihan mihin vaan toiselle asteelle vaikka on Helsingissä. Mutta joo siis eihän tässä sitten mitään ongelmaa tai epäpätevää opoa olekaan jos pojalla on siellä valinnoissa nekin mihin sitten varmasti pääsee ja myös joutuu menemään. Tuvaankaan ei kaikki pääse mikäli on ennen sitä listalla vaihtoehtoja joihin pääsee, eli hyvinkin voi sitten olla paikkana hänelle joku kaukana olevat lukio tai muu oppilaitos, vaikka sitten siellä Vantaalla. Asia siis selvitetty, nyt vain odottamaan tuloksia :)
Ei Vantaallakaan ole kuin yksi lukio johon tuolla keskiarvolla on päässyt.
Se että ennen on päässyt ei myöskään takaa, että nyt pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse menin aikanaan lukioon 6,7 keskiarvolla ja ehkä joidenkin pettymykseksi kirjoitin ylioppilaaksi. En hyvin arvosanoin mutta onneksi tuohon aikaan saattoi surkeammillakin yo-arvosanoilla saada paikan yliopistolta. En toki saanut paikkaani heti haluamastani paikasta mutta ei saanut moni muukaan. Tänään jos joku oppiarvoani kysyy niin se on vielä toistaiseksi maisteri.
Aikoinaan, ei aikanaan.
Eikä tuo nyt liity tähän mitenkään kun ei Helsingissä pääse lukioon 6,7 keskiarvolla.
Eikä 7,2 keskiarvollakaan kuin ehkä yhteen on pieni mahis.
Totta, totta. Se on surkeaa, että lukio -opinnoista on tehty sellaisia, että pitää käsittääkseni olla jo melko hyvä, että voi saada paikan kun taas toisaalla riittää lähes se, että ymmärtää hakea ja muistaa aloittaa opinnot...
Mutta joo vuosia on matkattu lukion perässä Helsinkiin ja muihin isompiin kaupunkeihin. Ehkä olisi siis aika, että yhä useamman helsinkiläisten ja muiden, joiden kotiseudun lukion keksiarvo kipuaa "liian ylös " syytä harkita sitä, että hakeutuu lukio-opintojen perässä sinne minne oma keskiarvo riittää. Ellei sitten ammattikoulusta löydy sopivaa ja mieluista paikkaa, jossa jatkaa opintojaan.
Itselleni ammattikoulu ei ollut vaihtoehto paljossa siksi, että oma fyysinen rajoittuneisuuteni ja verraten hyvin surkea näkökykyni (ihan vielä en tarvitse opaskoiraa /henkilökohtaista avustajaa selvitäkseni kaiksita päivittäisistä toimistani) asettaa huomattavia rajoituksia sille, mitä voin tehd ja mihin minun oli aikanaan fiksuinta hakeutua opiskelemaan, jos se vain muutoin oli mahdollista. (En saanut lukiopaikkaani säälist ja armosta vaan siksi, että onnekkaasti asuin ja elin "oikealla seudulla")
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse menin aikanaan lukioon 6,7 keskiarvolla ja ehkä joidenkin pettymykseksi kirjoitin ylioppilaaksi. En hyvin arvosanoin mutta onneksi tuohon aikaan saattoi surkeammillakin yo-arvosanoilla saada paikan yliopistolta. En toki saanut paikkaani heti haluamastani paikasta mutta ei saanut moni muukaan. Tänään jos joku oppiarvoani kysyy niin se on vielä toistaiseksi maisteri.
Aikoinaan, ei aikanaan.
Eikä tuo nyt liity tähän mitenkään kun ei Helsingissä pääse lukioon 6,7 keskiarvolla.
Eikä 7,2 keskiarvollakaan kuin ehkä yhteen on pieni mahis.
Totta, totta. Se on surkeaa, että lukio -opinnoista on tehty sellaisia, että pitää käsittääkseni olla jo melko hyvä, että voi saada paikan kun taas toisaalla riittää lähes se, että ymmärtää hakea ja muistaa aloittaa opinnot...
Mutta joo vuosia on matkattu lukion perässä Helsinkiin ja muihin isompiin kaupunkeihin. Ehkä olisi siis aika, että yhä useamman helsinkiläisten ja muiden, joiden kotiseudun lukion keksiarvo kipuaa "liian ylös " syytä harkita sitä, että hakeutuu lukio-opintojen perässä sinne minne oma keskiarvo riittää. Ellei sitten ammattikoulusta löydy sopivaa ja mieluista paikkaa, jossa jatkaa opintojaan.
Itselleni ammattikoulu ei ollut vaihtoehto paljossa siksi, että oma fyysinen rajoittuneisuuteni ja verraten hyvin surkea näkökykyni (ihan vielä en tarvitse opaskoiraa /henkilökohtaista avustajaa selvitäkseni kaiksita päivittäisistä toimistani) asettaa huomattavia rajoituksia sille, mitä voin tehd ja mihin minun oli aikanaan fiksuinta hakeutua opiskelemaan, jos se vain muutoin oli mahdollista. (En saanut lukiopaikkaani säälist ja armosta vaan siksi, että onnekkaasti asuin ja elin "oikealla seudulla")
Lukioon ei kannata lähteä alle kasin keskiarvolla. Lukio-opiskelu on nykyään vaativaa ja rankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse menin aikanaan lukioon 6,7 keskiarvolla ja ehkä joidenkin pettymykseksi kirjoitin ylioppilaaksi. En hyvin arvosanoin mutta onneksi tuohon aikaan saattoi surkeammillakin yo-arvosanoilla saada paikan yliopistolta. En toki saanut paikkaani heti haluamastani paikasta mutta ei saanut moni muukaan. Tänään jos joku oppiarvoani kysyy niin se on vielä toistaiseksi maisteri.
Aikoinaan, ei aikanaan.
Eikä tuo nyt liity tähän mitenkään kun ei Helsingissä pääse lukioon 6,7 keskiarvolla.
Eikä 7,2 keskiarvollakaan kuin ehkä yhteen on pieni mahis.
Totta, totta. Se on surkeaa, että lukio -opinnoista on tehty sellaisia, että pitää käsittääkseni olla jo melko hyvä, että voi saada paikan kun taas toisaalla riittää lähes se, että ymmärtää hakea ja muistaa aloittaa opinnot...
Mutta joo vuosia on matkattu lukion perässä Helsinkiin ja muihin isompiin kaupunkeihin. Ehkä olisi siis aika, että yhä useamman helsinkiläisten ja muiden, joiden kotiseudun lukion keksiarvo kipuaa "liian ylös " syytä harkita sitä, että hakeutuu lukio-opintojen perässä sinne minne oma keskiarvo riittää. Ellei sitten ammattikoulusta löydy sopivaa ja mieluista paikkaa, jossa jatkaa opintojaan.
Itselleni ammattikoulu ei ollut vaihtoehto paljossa siksi, että oma fyysinen rajoittuneisuuteni ja verraten hyvin surkea näkökykyni (ihan vielä en tarvitse opaskoiraa /henkilökohtaista avustajaa selvitäkseni kaiksita päivittäisistä toimistani) asettaa huomattavia rajoituksia sille, mitä voin tehd ja mihin minun oli aikanaan fiksuinta hakeutua opiskelemaan, jos se vain muutoin oli mahdollista. (En saanut lukiopaikkaani säälist ja armosta vaan siksi, että onnekkaasti asuin ja elin "oikealla seudulla")
Lukioon ei kannata lähteä alle kasin keskiarvolla. Lukio-opiskelu on nykyään vaativaa ja rankkaa.
Saat mieleeni ajan jolloin opinto-ohjaajana toiminut osoitti meille nuorille ja omaa paikkaansa hakeville miten hän rivien välistä antoi ymmärtää kuinka tuolloin lukioon piti pyrkiä ja hakeutua koska lukio olisi niin vaativaa ja erityisen raskasta, josta heikko lahjaisimmat eivät selviäsi ja kykensi ikinä saavuttamaan jotain niin hienoa kuin ylioppilastutkinto. - Kun taas ammattikouluun päätysiivät ja ajautuisivat ne reppanat ja vähä-älyiset hyypiöt, jotka elleivät olisi jo sitä ennen alkolisoituneet ja turmelleet itseään huumeilla ja kenties kuoleet tai ohjattu hoitoon jonnekin muualle.
- Hänelle olikin suuri järkytys kun sai kuulla, että pari ammattikoulussa tuolloin aloittanutta ja hänen halveksimaansa nuorta miestä on sittemmin jatkanut opintojaan ja valmistunut maistereiksi ja toinen todennäköisesti vielä tohtoriksi. - Kuten sittemmin valmistuikin. Mutta sen sijaan, että hän olsi myöntänyt, että hän on ollut väärässä siinä millaisia nuoria käy ammattikoulun, niin hän aloitti palopuheen siitä miten nykyään korkeakoulutus ja yliopisto-opiskelu on niin paljon helpompaa ja vähätöisempää koska sinne voi päästä sellainen, joka ei ole kirjoittanut ylioppilaaksi, joka sentään on akateemsien opiskelun perusta. Ja kuulemma oiekin avain sivistykselle ja syvemmälle ymmärrykselle.
Huokaan syvään ja tuskin uskallan ajatella, että mihin itse olsin joutunut, jos olisin sokeasti uskonut ja luottanut hänen "viisauksiinsa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse menin aikanaan lukioon 6,7 keskiarvolla ja ehkä joidenkin pettymykseksi kirjoitin ylioppilaaksi. En hyvin arvosanoin mutta onneksi tuohon aikaan saattoi surkeammillakin yo-arvosanoilla saada paikan yliopistolta. En toki saanut paikkaani heti haluamastani paikasta mutta ei saanut moni muukaan. Tänään jos joku oppiarvoani kysyy niin se on vielä toistaiseksi maisteri.
Aikoinaan, ei aikanaan.
Eikä tuo nyt liity tähän mitenkään kun ei Helsingissä pääse lukioon 6,7 keskiarvolla.
Eikä 7,2 keskiarvollakaan kuin ehkä yhteen on pieni mahis.
Totta, totta. Se on surkeaa, että lukio -opinnoista on tehty sellaisia, että pitää käsittääkseni olla jo melko hyvä, että voi saada paikan kun taas toisaalla riittää lähes se, että ymmärtää hakea ja muistaa aloittaa opinnot...
Mutta joo vuosia on matkattu lukion perässä Helsinkiin ja muihin isompiin kaupunkeihin. Ehkä olisi siis aika, että yhä useamman helsinkiläisten ja muiden, joiden kotiseudun lukion keksiarvo kipuaa "liian ylös " syytä harkita sitä, että hakeutuu lukio-opintojen perässä sinne minne oma keskiarvo riittää. Ellei sitten ammattikoulusta löydy sopivaa ja mieluista paikkaa, jossa jatkaa opintojaan.
Itselleni ammattikoulu ei ollut vaihtoehto paljossa siksi, että oma fyysinen rajoittuneisuuteni ja verraten hyvin surkea näkökykyni (ihan vielä en tarvitse opaskoiraa /henkilökohtaista avustajaa selvitäkseni kaiksita päivittäisistä toimistani) asettaa huomattavia rajoituksia sille, mitä voin tehd ja mihin minun oli aikanaan fiksuinta hakeutua opiskelemaan, jos se vain muutoin oli mahdollista. (En saanut lukiopaikkaani säälist ja armosta vaan siksi, että onnekkaasti asuin ja elin "oikealla seudulla")
Lukioon ei kannata lähteä alle kasin keskiarvolla. Lukio-opiskelu on nykyään vaativaa ja rankkaa.
Saat mieleeni ajan jolloin opinto-ohjaajana toiminut osoitti meille nuorille ja omaa paikkaansa hakeville miten hän rivien välistä antoi ymmärtää kuinka tuolloin lukioon piti pyrkiä ja hakeutua koska lukio olisi niin vaativaa ja erityisen raskasta, josta heikko lahjaisimmat eivät selviäsi ja kykensi ikinä saavuttamaan jotain niin hienoa kuin ylioppilastutkinto. - Kun taas ammattikouluun päätysiivät ja ajautuisivat ne reppanat ja vähä-älyiset hyypiöt, jotka elleivät olisi jo sitä ennen alkolisoituneet ja turmelleet itseään huumeilla ja kenties kuoleet tai ohjattu hoitoon jonnekin muualle.
- Hänelle olikin suuri järkytys kun sai kuulla, että pari ammattikoulussa tuolloin aloittanutta ja hänen halveksimaansa nuorta miestä on sittemmin jatkanut opintojaan ja valmistunut maistereiksi ja toinen todennäköisesti vielä tohtoriksi. - Kuten sittemmin valmistuikin. Mutta sen sijaan, että hän olsi myöntänyt, että hän on ollut väärässä siinä millaisia nuoria käy ammattikoulun, niin hän aloitti palopuheen siitä miten nykyään korkeakoulutus ja yliopisto-opiskelu on niin paljon helpompaa ja vähätöisempää koska sinne voi päästä sellainen, joka ei ole kirjoittanut ylioppilaaksi, joka sentään on akateemsien opiskelun perusta. Ja kuulemma oiekin avain sivistykselle ja syvemmälle ymmärrykselle.
Huokaan syvään ja tuskin uskallan ajatella, että mihin itse olsin joutunut, jos olisin sokeasti uskonut ja luottanut hänen "viisauksiinsa".
Voi kun te nyt vaan lopettaisitte nämä loputtomat muistelonne ja keskittyisitte nykyhetkeen.
Ihmeellistä porukkaa taas paikalla. Jos KA seiska, ehdotellaan lähtemistä sahuriksi tai putkimieheksi.
Itsellä KA kasin pintaan ysillä, lukio tuurilla seilaten läpi parilla L:llä, M:llä ja B:llä, muutama vuosi opiskelumotia etsien töissä ja sen jälkeen kaksi korkeakoulututkintoa. Viimeisin maisteri (keskiarvolla 5) ja nyt erikoistumassa omalla alalla.
Peruskoulun keskiarvo ei kerro juuri mistään muusta, kuin sen hetkisestä motivaatiosta, elämäntilanteesta ja opiskelutekniikasta. Ei se numeroilla parikymppisenä päteminen takaa vielä hyvää elämää ja tuottoisaa uraa.
Hakisin ammattikouluun ja tekisin samalla lukion. Yhteensä 4 vuodessa. Olisi ammatti ja lukion tiedot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse menin aikanaan lukioon 6,7 keskiarvolla ja ehkä joidenkin pettymykseksi kirjoitin ylioppilaaksi. En hyvin arvosanoin mutta onneksi tuohon aikaan saattoi surkeammillakin yo-arvosanoilla saada paikan yliopistolta. En toki saanut paikkaani heti haluamastani paikasta mutta ei saanut moni muukaan. Tänään jos joku oppiarvoani kysyy niin se on vielä toistaiseksi maisteri.
Aikoinaan, ei aikanaan.
Eikä tuo nyt liity tähän mitenkään kun ei Helsingissä pääse lukioon 6,7 keskiarvolla.
Eikä 7,2 keskiarvollakaan kuin ehkä yhteen on pieni mahis.
Totta, totta. Se on surkeaa, että lukio -opinnoista on tehty sellaisia, että pitää käsittääkseni olla jo melko hyvä, että voi saada paikan kun taas toisaalla riittää lähes se, että ymmärtää hakea ja muistaa aloittaa opinnot...
Mutta joo vuosia on matkattu lukion perässä Helsinkiin ja muihin isompiin kaupunkeihin. Ehkä olisi siis aika, että yhä useamman helsinkiläisten ja muiden, joiden kotiseudun lukion keksiarvo kipuaa "liian ylös " syytä harkita sitä, että hakeutuu lukio-opintojen perässä sinne minne oma keskiarvo riittää. Ellei sitten ammattikoulusta löydy sopivaa ja mieluista paikkaa, jossa jatkaa opintojaan.
Itselleni ammattikoulu ei ollut vaihtoehto paljossa siksi, että oma fyysinen rajoittuneisuuteni ja verraten hyvin surkea näkökykyni (ihan vielä en tarvitse opaskoiraa /henkilökohtaista avustajaa selvitäkseni kaiksita päivittäisistä toimistani) asettaa huomattavia rajoituksia sille, mitä voin tehd ja mihin minun oli aikanaan fiksuinta hakeutua opiskelemaan, jos se vain muutoin oli mahdollista. (En saanut lukiopaikkaani säälist ja armosta vaan siksi, että onnekkaasti asuin ja elin "oikealla seudulla")
Lukioon ei kannata lähteä alle kasin keskiarvolla. Lukio-opiskelu on nykyään vaativaa ja rankkaa.
Saat mieleeni ajan jolloin opinto-ohjaajana toiminut osoitti meille nuorille ja omaa paikkaansa hakeville miten hän rivien välistä antoi ymmärtää kuinka tuolloin lukioon piti pyrkiä ja hakeutua koska lukio olisi niin vaativaa ja erityisen raskasta, josta heikko lahjaisimmat eivät selviäsi ja kykensi ikinä saavuttamaan jotain niin hienoa kuin ylioppilastutkinto. - Kun taas ammattikouluun päätysiivät ja ajautuisivat ne reppanat ja vähä-älyiset hyypiöt, jotka elleivät olisi jo sitä ennen alkolisoituneet ja turmelleet itseään huumeilla ja kenties kuoleet tai ohjattu hoitoon jonnekin muualle.
- Hänelle olikin suuri järkytys kun sai kuulla, että pari ammattikoulussa tuolloin aloittanutta ja hänen halveksimaansa nuorta miestä on sittemmin jatkanut opintojaan ja valmistunut maistereiksi ja toinen todennäköisesti vielä tohtoriksi. - Kuten sittemmin valmistuikin. Mutta sen sijaan, että hän olsi myöntänyt, että hän on ollut väärässä siinä millaisia nuoria käy ammattikoulun, niin hän aloitti palopuheen siitä miten nykyään korkeakoulutus ja yliopisto-opiskelu on niin paljon helpompaa ja vähätöisempää koska sinne voi päästä sellainen, joka ei ole kirjoittanut ylioppilaaksi, joka sentään on akateemsien opiskelun perusta. Ja kuulemma oiekin avain sivistykselle ja syvemmälle ymmärrykselle.
Huokaan syvään ja tuskin uskallan ajatella, että mihin itse olsin joutunut, jos olisin sokeasti uskonut ja luottanut hänen "viisauksiinsa".
Voi kun te nyt vaan lopettaisitte nämä loputtomat muistelonne ja keskittyisitte nykyhetkeen.
Nykyhetkessä lienee olennaista se, mitä nuori itse haluaa ja haaveilee. Kun olemassa päämäärä on olemassa tai ainakin paremmin löydettävissä reitti. Yliopistoonkin on nykyään useampi eri tapa päästä kuin vain pääsykoe, joka taas vuosia oli 98% ainoa tapa saada paikka vaikka olsi kirjoittanut miten monta laudaturia. Jokainen ikäluokka vuorollaan kokee ja tuntee olevansa se jota sorretaan vallan eritysiesti.
Mistä te nyt jo tiedätte, että ka on varmasti 7,2? Kevään kurssiarvosanat, lukuvuosiarvosanat ja päättöarvosanat on vielä antamatta. Voi olla kevätjuhlapäivänä vaikka 6,8.
Onko niin, että vanhemmat eivät halua pojan menevän ammattikouluun? Turhaa mennä lukion penkkiä kuluttamaan, jos lukuhalut ja motivaatio puuttuvat.
Onko poika laiskotellut? Voi olla hyvä matematiikassa, fysiikassa, kenties ei oo jostain muista niin kiinnostunut ts ei oo pahemin lukenut jja näin ollen madaltaa lukuaineiden ka.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä porukkaa taas paikalla. Jos KA seiska, ehdotellaan lähtemistä sahuriksi tai putkimieheksi.
Itsellä KA kasin pintaan ysillä, lukio tuurilla seilaten läpi parilla L:llä, M:llä ja B:llä, muutama vuosi opiskelumotia etsien töissä ja sen jälkeen kaksi korkeakoulututkintoa. Viimeisin maisteri (keskiarvolla 5) ja nyt erikoistumassa omalla alalla.
Peruskoulun keskiarvo ei kerro juuri mistään muusta, kuin sen hetkisestä motivaatiosta, elämäntilanteesta ja opiskelutekniikasta. Ei se numeroilla parikymppisenä päteminen takaa vielä hyvää elämää ja tuottoisaa uraa.
Ajat on täysin erilaiset nyt kun joskus muinoin. Huonoilla papereilla ei enää pääse suorittamaan sitä maisterin tutkintoa. On ihan älytöntä verrata jotain omia opintokokemuksia tähän päivään kun pääsykoesysteemit on täysin erilaiset nyt.
Onko totta, että voi hakea Vantaalle kouluun jos on Helsingissä?
Ap