Miehen kanssa hirveä riita siitä pitääkö kaikki maksaa puoliksi vai ei

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos nainen on työtön? Ei työtä välttämättä niin vain saa.

Esim. siivoustöitä on kyllä tarjolla.

Ehkä onkin. Mutta ihan tiedoksi: ei siivoustyötäkään kaikki saa. Itse olen akateeminen työtön pienten lasten äiti, enkä ole saanut siivoustyötä enkä kassatyötä, eivät halua palkata siihen korkeasti koulutettua, joka on ikänsä ollut toimistohommissa. Oman alan eli yhteiskunta-alan töitä taas on hyvin vaikea saada tällä hetkellä. Ja toinen juttu noissa siivoustöissä on se, että työajat ei ole mitään 8-16 aamun ja iltapäivän liukumilla. Eli jos nainen menee siivoustyöhön käy äkkiä niin että miehen täytyy hoitaa ne päiväkotikuljetukset. Osalle miehistä se ei käy.

Vierailija kirjoitti:

Hyväntahtoinen utelias kirjoitti:

Anteeksi ap mutta olet aviossa monsterin kanssa ja teillä on lapsiakin. Luulisi että aikuiselle miehelle olisi itsestäänselvyys että maksetaan kykyjen mukaan. Et sinä voi osallistua yhtä suurella panoksella jos kerran tulot on paljon pienemmät, tuohan on aivan selvää. Miehesi käyttää sinua hyväkseen. Tämä on valitettavan tavallista. Muistan kun siskoni osti avomiehensä kanssa yhteisen kämpän, tästä on kauan. Kaikki maksettiin puoliksi vaikka sisareni oli vastavalmistunut yliopistosta opintolainat niskassa ja mies oli erittäin hyväpalkkaisessa työssä mainostoimistossa (noihin aikoihin mainosalalla meni lujaa). Älkää suostuko tälläiseen naiset jos varannot on pienemmät. Ikävää että joskus aikuisiakin ihmisiä pitää kouluttaa moraalin osalta. Oikeudenmukaisuus suhteessa on tärkeää. Tietenkään ei ole sukupuolisidonnainen juttu, jos nainen suurempituloinen mutatis mutandis

Jännästi naiset on sitä mieltä että on ihan itsestäänselvyys että nainen maksattaa elämänsä miehellä että omat rahat riittää shoppailuun ja kaikkeen kivaan ennemmin kun hommaisin parempi palkkaisia töitä että pystysi maksaan itse osuutensa

Yhteinen elintaso pitää lähtökohtaisesti mitoittaa siten, että molemmille jää henk.koht käyttörahaa. Jos tämä ei onnistu, enemmän tienaava joutuu rahoittamaan yhteistä elämää enemmän.

Parempipalkkaisia töitäkään ei niin vain hommata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos nainen on työtön? Ei työtä välttämättä niin vain saa.

Töitä löytyy aina jos on valmis poistumaan omalta mukavuusalueelta ja näkee vaivaa eikä yritä päästä mahdollisimman helpolla kaikesta

Tuo ei ole totta.

Vierailija kirjoitti:

kljljklkl kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teet vain satunnaista keikkatyötä? Pitääkö miehen rahoittaa sun kotona vetelehtiminen?

Tuohon on syynä ne pienet lapset, silloin nainen ei kelpaa työnantajille.

Höpö höpö, suuri osa naisista on työelämässä täysillä, vaikka on pieniä lapsia. Onhan siinä työtä, kun on kotityöt päälle, mutta onneksi olen tehnyt fiksun valinnan aviomiesmarkkinoilla ja mieheni auttaa kotitöissä. Suurin piirtein puolet maksan kaikesta, vähän pienempi palkka kuin miehellä. Yhdessä on koti ja lapset hankittu, yhdessä keskustelemalla selvitetään kotitöiden ja rahan jako. Täällä eletään vain kerran, elämään kannattaa panostaa, eikä mennä siitä mistä aita on matalin.

Kirjoitit "mieheni auttaa kotitöissä". Niinpä.

Minulta on kysytty työpaikkahaastatteluissa lapsista, onko niitä, kuinka monta, miten lasten hoito järjestetty, mitäs sitten, kun lapset sairastaa, vieläkö on uusia suunnitelmissa ja pystytkö kiireaikoina jatkamaan päivää. Kyse ei ole ollut yhdestä eikä kahdesta paikasta vaan useammasta. Näissä haastattelija on ollut mies, naiset eivät ole kysyneet. Mitä tuohon voi vastata? "On laitonta kysyä tuollaisia" - pääsee heti hylkyyn, kun on tuleva rettelöitsijä. "Minulla ei ole lapsia enkä hanki" - valhe, josta jää kiinni. "Ei kuulu sulle" - ei jatkoon. "Mies hoitaa oman osansa" - tästä muistutetaan, kun jää kerrankin lapsen sairauden vuoksi kotiin.

Ei tasan varmasti yksikään järkevä työnantaja lähde noin räikeästi syrjimään työntekijöitä. Nehän on kaulaa myöten kusessa jos tuollainen paljastuu! Syrjityksi joutunut voi saada muhkeat korvaukset kun asia menee oikeuteen.

Heti silloin kun ylipäätään edes muutetaan yhteen, mielestäni käydään keskustelu menojen jakamisesta. Isompi tuloisempi voi hoitaa isoimmat kulut, pienituloisempi pienemmät kulut.

Jos systeemi ei kummallekaan, tai toiselle sovi niin onko oikeasti halukas sitoutumaan parisuhteeseen, sekä ylipäätään muuttamaan yhteen?

Olette aikuisia, joten eiköhän asia hoidu keskustelemalla kuin aikuiset.

Kumpikin voi tarvittaessa joustaa, jotta pääsette sopuun asiassa.

En ole parisuhdeneuvoja, mutta enpä tiedä mitä muita ratkaisuja tuohonkaan enempää voisi keksiä.

Koittakaa ees lasten takia jotenkin selvittää tää asia, ettei mee ihan turhanpäiväiseksi kinaamiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me erosimme tuon takia. Olen itse lastenhoitaja ja mies DI ja tekniikan tohtori.

Samalla sai isot säästöt kun itse jouduin välillä lainaamaan äidiltäni jotta pystyin maksamaan osan vuokrasta. Nyt lasten kanssa saan asumistukea ja tt tukea vaikka käyn kokopäivätyössä niin tulemme toimeen hyvin. Mies maksaa minimi elatustuen.

Missä te eronneet naiset käytte ripsiä räpsyttelemässä että saatte kokopäivätyön palkan päälle asumistukea ja toimeentulotukea?! Kuka tämän toiminna maksaa? Ne jätetyt siat?

Mitähän ne pienituloiset miehet räpsyttelevät, kun käyvät Kelassa hakemassa asumistukea ja toimeentulotukea?

Ei ole mitä räpsytellä ei.. No, oli miten oli, selkärangatonta hommaa maksattaa elämänsä ja lapsien elämä toisella ihmisellä. Oli se sitten puoliso tai muut veronmaksajat.

Eikö se lapsien elämän kustantaminen ole vanhemman tehtävä? Eli jos olet mennyt lapsia tekemään pienituloisen ihmisen kanssa, jonka rahat ei riitä, sinä joudut kustantamaan sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos nainen on työtön? Ei työtä välttämättä niin vain saa.

Esim. siivoustöitä on kyllä tarjolla.

Ehkä onkin. Mutta ihan tiedoksi: ei siivoustyötäkään kaikki saa. Itse olen akateeminen työtön pienten lasten äiti, enkä ole saanut siivoustyötä enkä kassatyötä, eivät halua palkata siihen korkeasti koulutettua, joka on ikänsä ollut toimistohommissa. Oman alan eli yhteiskunta-alan töitä taas on hyvin vaikea saada tällä hetkellä. Ja toinen juttu noissa siivoustöissä on se, että työajat ei ole mitään 8-16 aamun ja iltapäivän liukumilla. Eli jos nainen menee siivoustyöhön käy äkkiä niin että miehen täytyy hoitaa ne päiväkotikuljetukset. Osalle miehistä se ei käy.

Ei ehkä kannata mainostaa sitä korkeakoulutustaan työtä hakiessa. Työaikoja on erilaisia ja fiksu työnantaja osaa myös joustaa niiden kanssa jos mahdollista. Hyviä työntekijöitä arvostetaan, olen sen itse kokenut. Toisaalta jos mies arvostaa puolisonsa työssäkäyntiä, pitäisi hänenkin voida joustaa ja hoitaa tarvittaessa päiväkotikuljetukset.

Riistofirmoista kannatta pysyä kaukana, mutta onneksi löytyy hyviäkin työpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kljljklkl kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teet vain satunnaista keikkatyötä? Pitääkö miehen rahoittaa sun kotona vetelehtiminen?

Tuohon on syynä ne pienet lapset, silloin nainen ei kelpaa työnantajille.

Höpö höpö, suuri osa naisista on työelämässä täysillä, vaikka on pieniä lapsia. Onhan siinä työtä, kun on kotityöt päälle, mutta onneksi olen tehnyt fiksun valinnan aviomiesmarkkinoilla ja mieheni auttaa kotitöissä. Suurin piirtein puolet maksan kaikesta, vähän pienempi palkka kuin miehellä. Yhdessä on koti ja lapset hankittu, yhdessä keskustelemalla selvitetään kotitöiden ja rahan jako. Täällä eletään vain kerran, elämään kannattaa panostaa, eikä mennä siitä mistä aita on matalin.

Kirjoitit "mieheni auttaa kotitöissä". Niinpä.

Minulta on kysytty työpaikkahaastatteluissa lapsista, onko niitä, kuinka monta, miten lasten hoito järjestetty, mitäs sitten, kun lapset sairastaa, vieläkö on uusia suunnitelmissa ja pystytkö kiireaikoina jatkamaan päivää. Kyse ei ole ollut yhdestä eikä kahdesta paikasta vaan useammasta. Näissä haastattelija on ollut mies, naiset eivät ole kysyneet. Mitä tuohon voi vastata? "On laitonta kysyä tuollaisia" - pääsee heti hylkyyn, kun on tuleva rettelöitsijä. "Minulla ei ole lapsia enkä hanki" - valhe, josta jää kiinni. "Ei kuulu sulle" - ei jatkoon. "Mies hoitaa oman osansa" - tästä muistutetaan, kun jää kerrankin lapsen sairauden vuoksi kotiin.

Ei tasan varmasti yksikään järkevä työnantaja lähde noin räikeästi syrjimään työntekijöitä. Nehän on kaulaa myöten kusessa jos tuollainen paljastuu! Syrjityksi joutunut voi saada muhkeat korvaukset kun asia menee oikeuteen.

Syrjintä pitää pystyä todistamaan. Kyllä niitä muitakin syitä palkkaamattomuuteen keksitään ja ne on ne, mitkä sanotaan ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kljljklkl kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teet vain satunnaista keikkatyötä? Pitääkö miehen rahoittaa sun kotona vetelehtiminen?

Tuohon on syynä ne pienet lapset, silloin nainen ei kelpaa työnantajille.

Höpö höpö, suuri osa naisista on työelämässä täysillä, vaikka on pieniä lapsia. Onhan siinä työtä, kun on kotityöt päälle, mutta onneksi olen tehnyt fiksun valinnan aviomiesmarkkinoilla ja mieheni auttaa kotitöissä. Suurin piirtein puolet maksan kaikesta, vähän pienempi palkka kuin miehellä. Yhdessä on koti ja lapset hankittu, yhdessä keskustelemalla selvitetään kotitöiden ja rahan jako. Täällä eletään vain kerran, elämään kannattaa panostaa, eikä mennä siitä mistä aita on matalin.

Kirjoitit "mieheni auttaa kotitöissä". Niinpä.

Minulta on kysytty työpaikkahaastatteluissa lapsista, onko niitä, kuinka monta, miten lasten hoito järjestetty, mitäs sitten, kun lapset sairastaa, vieläkö on uusia suunnitelmissa ja pystytkö kiireaikoina jatkamaan päivää. Kyse ei ole ollut yhdestä eikä kahdesta paikasta vaan useammasta. Näissä haastattelija on ollut mies, naiset eivät ole kysyneet. Mitä tuohon voi vastata? "On laitonta kysyä tuollaisia" - pääsee heti hylkyyn, kun on tuleva rettelöitsijä. "Minulla ei ole lapsia enkä hanki" - valhe, josta jää kiinni. "Ei kuulu sulle" - ei jatkoon. "Mies hoitaa oman osansa" - tästä muistutetaan, kun jää kerrankin lapsen sairauden vuoksi kotiin.

Ei tasan varmasti yksikään järkevä työnantaja lähde noin räikeästi syrjimään työntekijöitä. Nehän on kaulaa myöten kusessa jos tuollainen paljastuu! Syrjityksi joutunut voi saada muhkeat korvaukset kun asia menee oikeuteen.

Eihän nyt hyvää uhriutumis tarinaa saa totuudella pilata

Provo ja huono sellainen. Lapsiakin on, niin eiköhän nuo rahakeskustelut olis käyty jo ajat sitten.

Luulisi, että tää aihe olis jo loppuunkaluttu täällä.

-0/5

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me erosimme tuon takia. Olen itse lastenhoitaja ja mies DI ja tekniikan tohtori.

Samalla sai isot säästöt kun itse jouduin välillä lainaamaan äidiltäni jotta pystyin maksamaan osan vuokrasta. Nyt lasten kanssa saan asumistukea ja tt tukea vaikka käyn kokopäivätyössä niin tulemme toimeen hyvin. Mies maksaa minimi elatustuen.

Missä te eronneet naiset käytte ripsiä räpsyttelemässä että saatte kokopäivätyön palkan päälle asumistukea ja toimeentulotukea?! Kuka tämän toiminna maksaa? Ne jätetyt siat?

Mitähän ne pienituloiset miehet räpsyttelevät, kun käyvät Kelassa hakemassa asumistukea ja toimeentulotukea?

Ei ole mitä räpsytellä ei.. No, oli miten oli, selkärangatonta hommaa maksattaa elämänsä ja lapsien elämä toisella ihmisellä. Oli se sitten puoliso tai muut veronmaksajat.

Eikö se lapsien elämän kustantaminen ole vanhemman tehtävä? Eli jos olet mennyt lapsia tekemään pienituloisen ihmisen kanssa, jonka rahat ei riitä, sinä joudut kustantamaan sitten.

Lapsen elämän maksaminen ja äidin elämän maksaminen on kaksi eri asiaa vaikka kuinka naiset niputtavat ne samaksi asiaksi. Eiköhän tuo ole myös se todellinen syy minkä takia naiset alkavat kiukuttelemaan jos pyydetään todisteita että elarit menee oikeasti lapseen eikä naiseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos nainen on työtön? Ei työtä välttämättä niin vain saa.

Esim. siivoustöitä on kyllä tarjolla.

Ehkä onkin. Mutta ihan tiedoksi: ei siivoustyötäkään kaikki saa. Itse olen akateeminen työtön pienten lasten äiti, enkä ole saanut siivoustyötä enkä kassatyötä, eivät halua palkata siihen korkeasti koulutettua, joka on ikänsä ollut toimistohommissa. Oman alan eli yhteiskunta-alan töitä taas on hyvin vaikea saada tällä hetkellä. Ja toinen juttu noissa siivoustöissä on se, että työajat ei ole mitään 8-16 aamun ja iltapäivän liukumilla. Eli jos nainen menee siivoustyöhön käy äkkiä niin että miehen täytyy hoitaa ne päiväkotikuljetukset. Osalle miehistä se ei käy.

Ei ehkä kannata mainostaa sitä korkeakoulutustaan työtä hakiessa. Työaikoja on erilaisia ja fiksu työnantaja osaa myös joustaa niiden kanssa jos mahdollista. Hyviä työntekijöitä arvostetaan, olen sen itse kokenut. Toisaalta jos mies arvostaa puolisonsa työssäkäyntiä, pitäisi hänenkin voida joustaa ja hoitaa tarvittaessa päiväkotikuljetukset.

Riistofirmoista kannatta pysyä kaukana, mutta onneksi löytyy hyviäkin työpaikkoja.

Noh. Esimerkiksi meillä minä olen tällä hetkellä työtön ja mies vaativassa työssä. Saisin kyllä töitä, mutta en sellaista, jossa pystyisin hoitamaan suurimman osan päiväkotikuljetuksista. Mies taas ei niitä suostu ottamaan vastuulleen kuin satunnaisesti, koska haluaa voida olla tarvittaessa yllättäen myöhään töissä, käydä työmatkoilla jne. Niin olen sitten työtön. Työttömyyteni ärsyttää miestä mutta toisaalta hän ei suostu siihen että ottaisin niitä töitä joita saisin.

Vierailija kirjoitti:

Provo ja huono sellainen. Lapsiakin on, niin eiköhän nuo rahakeskustelut olis käyty jo ajat sitten.

Luulisi, että tää aihe olis jo loppuunkaluttu täällä.

-0/5

Miksi tämä olisi provo? Tiedän tuttavapiiristäkin vähän vastaavan tilanteen. Ja nuohan oli keskustelleet ja asiat oli ennen hoituneet suhteessa tuloihin mutta yhtäkkiä se ei enää AP:n miehelle käy.

Kuulostaa vähän siltä, että miehellä on joku uusi kiikarissa. Aikaisemmin ei ollut raha-asioista syytä vääntää, nyt yhtäkkiä onkin? Mikä on muuttunut? Miestä harmittaa kun ei jää vapaasti rahaa käyttöön ostaa salarakkaalle lahjoja ja hemmottelua?

Onko mies alkanut viime aikoina kiinnittää enemmän huomiota ulkonäköönsä? Alkanut käyttää siistimpiä vaatteita, trimmata partaa tai ottanut käyttöön miehekkäitä hajusteita? Kiinnostaako yhtäkkiä kesäkunto ja on into treenata?

Omasta ulkonäöstä ja kunnosta yhtäkkinen huolehtiminen on aika klassinen johtolanka kun tulee salasuhteita ilmi. Samoin yhteisen talouden ”riitauttaminen” ja vaatimus eriyttää perheen yhteiset rahat. Näitä esimerkkejä on ihan elävässä elämässä, esimerkiksi aviomiehensä ja lastensa isän toimesta murhatuksi tullut Shanaan Watts. Rakastavana miehenä ja hyvänä tyyppinä tunnettu Christopher Watts alkoi kiinnostua treenaamisesta ja sliippasi ulkomuotoaan, taustalla oli salasuhde treenaamista harrastavaan naisen kanssa. Hommahan lopulta johti siihen että perheenisä tappoi vaimonsa sekä perheen lapset, mutta salasuhteesta näkyi tässäkin keississä viitteitä kun miehen käytös ja kiinnostus ulkonäköön ja omaan elämään herätti kummastusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me erosimme tuon takia. Olen itse lastenhoitaja ja mies DI ja tekniikan tohtori.

Samalla sai isot säästöt kun itse jouduin välillä lainaamaan äidiltäni jotta pystyin maksamaan osan vuokrasta. Nyt lasten kanssa saan asumistukea ja tt tukea vaikka käyn kokopäivätyössä niin tulemme toimeen hyvin. Mies maksaa minimi elatustuen.

Missä te eronneet naiset käytte ripsiä räpsyttelemässä että saatte kokopäivätyön palkan päälle asumistukea ja toimeentulotukea?! Kuka tämän toiminna maksaa? Ne jätetyt siat?

Mitähän ne pienituloiset miehet räpsyttelevät, kun käyvät Kelassa hakemassa asumistukea ja toimeentulotukea?

Ei ole mitä räpsytellä ei.. No, oli miten oli, selkärangatonta hommaa maksattaa elämänsä ja lapsien elämä toisella ihmisellä. Oli se sitten puoliso tai muut veronmaksajat.

Eikö se lapsien elämän kustantaminen ole vanhemman tehtävä? Eli jos olet mennyt lapsia tekemään pienituloisen ihmisen kanssa, jonka rahat ei riitä, sinä joudut kustantamaan sitten.

Lapsen elämän maksaminen ja äidin elämän maksaminen on kaksi eri asiaa vaikka kuinka naiset niputtavat ne samaksi asiaksi. Eiköhän tuo ole myös se todellinen syy minkä takia naiset alkavat kiukuttelemaan jos pyydetään todisteita että elarit menee oikeasti lapseen eikä naiseen

Lasten ja vanhempien elämä ei ole kokonaan täysin erilliset. Kun kustannetaan lasten elämää, siinä väistämättä kustannetaan myös osaa omasta. Ja toisinpäin.

Yksin voi asua vaikka yksiössä, kahden lapsen kanssa tarvii enemmän tilaa jne.

Kamalaa elämää jatkuva riitely  rahasta. Meillä kaikki ollut  yhteistä vakka asuttiin 3 ekaa vuotta  minun omistamassa perheasunnossa. Ei ole ollut rahariitoja.  Elämään mahtuu  hyviä ja huonoja aikoja, silloin on onni että on ollaan  samaa mieltä rahasta. Voi tehdä myös sopimuksen kirjallisena tuleville  vuosille.

Vierailija kirjoitti:

Heti silloin kun ylipäätään edes muutetaan yhteen, mielestäni käydään keskustelu menojen jakamisesta. Isompi tuloisempi voi hoitaa isoimmat kulut, pienituloisempi pienemmät kulut.

Jos systeemi ei kummallekaan, tai toiselle sovi niin onko oikeasti halukas sitoutumaan parisuhteeseen, sekä ylipäätään muuttamaan yhteen?

Olette aikuisia, joten eiköhän asia hoidu keskustelemalla kuin aikuiset.

Kumpikin voi tarvittaessa joustaa, jotta pääsette sopuun asiassa.

En ole parisuhdeneuvoja, mutta enpä tiedä mitä muita ratkaisuja tuohonkaan enempää voisi keksiä.

Koittakaa ees lasten takia jotenkin selvittää tää asia, ettei mee ihan turhanpäiväiseksi kinaamiseksi.

Arpomalla päätetään kumpi saa jäädä osa-aikatöihin pienituloiseksi elämään kumppanin rahoilla? Paljon kivempi kun on paljon vapaa-aikaa omille harrastuksille ja joku muu vielä käy töissä ja rahoittaa huvit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kljljklkl kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teet vain satunnaista keikkatyötä? Pitääkö miehen rahoittaa sun kotona vetelehtiminen?

Tuohon on syynä ne pienet lapset, silloin nainen ei kelpaa työnantajille.

Höpö höpö, suuri osa naisista on työelämässä täysillä, vaikka on pieniä lapsia. Onhan siinä työtä, kun on kotityöt päälle, mutta onneksi olen tehnyt fiksun valinnan aviomiesmarkkinoilla ja mieheni auttaa kotitöissä. Suurin piirtein puolet maksan kaikesta, vähän pienempi palkka kuin miehellä. Yhdessä on koti ja lapset hankittu, yhdessä keskustelemalla selvitetään kotitöiden ja rahan jako. Täällä eletään vain kerran, elämään kannattaa panostaa, eikä mennä siitä mistä aita on matalin.

Kirjoitit "mieheni auttaa kotitöissä". Niinpä.

Minulta on kysytty työpaikkahaastatteluissa lapsista, onko niitä, kuinka monta, miten lasten hoito järjestetty, mitäs sitten, kun lapset sairastaa, vieläkö on uusia suunnitelmissa ja pystytkö kiireaikoina jatkamaan päivää. Kyse ei ole ollut yhdestä eikä kahdesta paikasta vaan useammasta. Näissä haastattelija on ollut mies, naiset eivät ole kysyneet. Mitä tuohon voi vastata? "On laitonta kysyä tuollaisia" - pääsee heti hylkyyn, kun on tuleva rettelöitsijä. "Minulla ei ole lapsia enkä hanki" - valhe, josta jää kiinni. "Ei kuulu sulle" - ei jatkoon. "Mies hoitaa oman osansa" - tästä muistutetaan, kun jää kerrankin lapsen sairauden vuoksi kotiin.

Ei tasan varmasti yksikään järkevä työnantaja lähde noin räikeästi syrjimään työntekijöitä. Nehän on kaulaa myöten kusessa jos tuollainen paljastuu! Syrjityksi joutunut voi saada muhkeat korvaukset kun asia menee oikeuteen.

Syrjintä pitää pystyä todistamaan. Kyllä niitä muitakin syitä palkkaamattomuuteen keksitään ja ne on ne, mitkä sanotaan ääneen.

Miten tuota voisi salassa kysyä? Varmasti muut työhaastattelussa olleet voi kertoa omista kokemuksistaan. Hyvin äkkiä on todisteita kasassa työnantajaa kohtaan. Pelkästään jo jos ovat palkanneet epäpätevämmän lapsettoman niin se on todiste jo itsessään.

Elämäntilanteet muuttuu. Voi tulla työttömyyttä, pidempää sairautta, lapsia joiden vuoksi vanhempain- ja hoitovapaita. Voi palaa loppuun. Voi joutua opiskelemaan uuden ammatin. Jne. Mitä väliä sillä on mitä on sovitti toisen elämäntilanteen aikana? Ei se välttämättä päde jos joutuu vaikka työttömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Molemmat maksavat, vaikka saman %-osuuden niin menee tasan.

Jos kaikki maksut menevät puoliksi, laittakaa pilkuntarkasti ylös myös kaikki kotityöt, kaupassakäynti, lastenhoito, lasten kuljetukset, harrastuksiin osallistuminen ja lasten vaatteiden hankinta. Myös läksyjen tarkistaminen/opetus ja iltasadut. 

Ei ole oikein että nainen antaa saman prosentin palkastaan perheen menoihin ja hoitaa sitrten vielä kaikki kotityöt, lapset ja tekee ruuat.  Mies voi vedota että ne työt kuuluu naiselle tai että  ne "sujuu naiselta luonnostaan", jos mies ei hoida puoliksi edellä mainittuja, saa mies maksaa perheen kulut. Kotiorjaksi ei kannata ruveta!