Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset, jotka sanovat esim. : "Ei sun varmaan kannata tulla. Tai no ihan miten itse haluat haluat"?
22.04.2022 |
Miksi? Halutaanko tarkoituksella antaa toiselle tunne, että hän ei ole toivottua seuraa?
Kommentit (178)
Jos kyseessä on tilaisuus, johon on hankala mennä tai joka ei toista varmaan kiinnosta, avoin kutsu on kiva. Esim.kaukana asuvan kummilapsen äiti laittaa että tervetuloa synttäreille, ymmärrän kyllä jos ette niin kaukaa pääse tulemaan. Tällöin voin hyvillä mielin myös kieltäytyä (eikä tuossa ole mitään vivahdetta etteikö minua haluttaisi sinne).
Tuo " ei teidän tarvitse tulla" on epäkohtelias ja herättää ajatuksen että seuraa ei kaivata. Mutta sanamuoto voi olla vain huonosti valittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mulle sanotaan ettei mun kannata tulla johonkin niin kysyn,
Rahallisesti vai missä mielessä ei kannata?
Jos mulle sanottas tolleen, olettasin kanssa että ei haluta mukaan.. En tiiä mitä tohon voi ees vastata, varmaan jokin "kiva kun sanoit sen tolleen. No ei, mutta muista jooko, että ei oo pakko pyytää mukaan jos et halua".
Tykkään lähtee tyyppien kanssa ihmisten ilmoille, mutta jos joku toleen sanois, en varmana menis sen kaa mihinkään!
Muistuu mieleen lapseni vauva-aika kun olin totaali yh. MItään tukiverkkoja ei ollut, lapsen isä oli kuollut. Äitini oli eräänlainen tukiverkko, mutta monta kertaa kun olisin tarvinnut apua ja soitin hänelle, niin ensimmäinen kommentti oli, että ettehän te varmaankaan ole tulossa tänne, kun vasta viikko sitten kävitte. No itkua nieleskellen kerroin ettemme. Sitten joskus kun soitin ja olisin vaan halunnut puhua, niin aina oli kiire jonnekin rietoihin (hän oli jo eläkeellä). Olin yhteydessä perhetyöhön ja perhetyöntekijän avulla ja tuella selvisin eteenpäin. Vuodet ovat nyt kulunet ja isäni kuollut tässä välissä. Nyt on äitini yksinäinen ja kaipaisi apua, asuu omakotitalossa josta ei suostu muuttamaan, vaikkei jaksa eikä osaa tehdä talon ja pihan vaatimia töitä. Asumme n. 200 km päässä, emmekä vieraile kuin max. kerta vuoteen siellä ja nekin vierailut on sitä, että äitini jatkuvasti hermostuu lapseeni. Viestiyhteyksissä olemme välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin hyvikin sanoa noin, kun haluan olla ystävällinen. Näin kerron, että ymmärrän jos toinen ei halua tai jaksa tulla. Eli ei ole pakko tulla. Mutta saa toki tulla, jos jaksaa ja haluaa.
Esim. eka on lapsen rippikirkko ja sitten juhlat kotona. Intomieliselle ateistille voisin sanoa, että sun ei varmaan kannata tulla kirkkoon, mutta tuu jos haluat.
Sama töissä erinäisissä työryhmissä ja kokouksissa. Saa tulla, mutta ei mikään pakko, jos haluaa käyttää työaikansa johonkin itselle mieluisempaan.
Minusta tuo on töykeää. Ei kannata tulla juhliin=ei me sua kaivata. Ei kannata tulla kokoukseen=et ole riittävän tärkeä työntekijä, jää sä vaan näpertelemään niitä vähemmän tärkeitä juttujasi. Eikö voi sanoa esim: olisi kiva, jos tulet juhliin! Ei ole tietenkään pakko tulla, jos et ehdi. Tule vaikka kirkon jälkeen meille kakulle. Olisi hyvä, jos pääset palaveriin, mutta jos et ehdi, niin minä voin kertoa mitä siellä puhuttiin. Eikös kuulostakin paljon ystävällisemmältä kuin Ei sun kannata tulla?
Minusta taas tuo "olisi kiva, jos..." kuulostaa painostavalta - etenkin, jos kyse on sellaisista asioista, joista tietää, ettei toinen pidä eikä aidosti halua tulla.
Ois kiva on kyllä erittäin selkeä vaatimus. Voin sanoa alaisillenikin, että ois kiva, että kesälomat ois anottu huhtikuun loppuun mennessä. Eli jos ei mitään hillitöntä estettä ole (esim. makaat teholla tajuttomana) niin noin kuuluu tehdä.
Ois kiva ei ole todellakaan mikään vaatimus. "Ois kiva" jättää vielä vara-aikaa, eli sen jälkeen ehtii vielä.
Vaatimuksessa sanotaan selkeästi että lomatoiveet on oltava valmiit huhtikuun loppuun mennessä.
`Olis kiva` on mun mielestä painostava, sellainen ilmaisu, että kieltäytymällä aiheuttaa toiselle kivan sijaan kurjaa. Ei ole mitenkään kohteliasta laittaa omat tunteet ja ajatukset lauseen alkuun. Jos kysytään mun mielipidettä, mitä väliä on onko se toisesta kivaa vai kurjaa.
Haluatko tulla mukaan? Ollaan menossa kahville, tule mukaan jos on aikaa ja halua. Lähdetkö meidän kanssa puistoon?
Ei siis aloiteta lausetta `musta olis kivaa`. Argh! Kuulostaa komennolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin hyvikin sanoa noin, kun haluan olla ystävällinen. Näin kerron, että ymmärrän jos toinen ei halua tai jaksa tulla. Eli ei ole pakko tulla. Mutta saa toki tulla, jos jaksaa ja haluaa.
Esim. eka on lapsen rippikirkko ja sitten juhlat kotona. Intomieliselle ateistille voisin sanoa, että sun ei varmaan kannata tulla kirkkoon, mutta tuu jos haluat.
Sama töissä erinäisissä työryhmissä ja kokouksissa. Saa tulla, mutta ei mikään pakko, jos haluaa käyttää työaikansa johonkin itselle mieluisempaan.
Minusta tuo on töykeää. Ei kannata tulla juhliin=ei me sua kaivata. Ei kannata tulla kokoukseen=et ole riittävän tärkeä työntekijä, jää sä vaan näpertelemään niitä vähemmän tärkeitä juttujasi. Eikö voi sanoa esim: olisi kiva, jos tulet juhliin! Ei ole tietenkään pakko tulla, jos et ehdi. Tule vaikka kirkon jälkeen meille kakulle. Olisi hyvä, jos pääset palaveriin, mutta jos et ehdi, niin minä voin kertoa mitä siellä puhuttiin. Eikös kuulostakin paljon ystävällisemmältä kuin Ei sun kannata tulla?
Minusta taas tuo "olisi kiva, jos..." kuulostaa painostavalta - etenkin, jos kyse on sellaisista asioista, joista tietää, ettei toinen pidä eikä aidosti halua tulla.
Ois kiva on kyllä erittäin selkeä vaatimus. Voin sanoa alaisillenikin, että ois kiva, että kesälomat ois anottu huhtikuun loppuun mennessä. Eli jos ei mitään hillitöntä estettä ole (esim. makaat teholla tajuttomana) niin noin kuuluu tehdä.
Ois kiva ei ole todellakaan mikään vaatimus. "Ois kiva" jättää vielä vara-aikaa, eli sen jälkeen ehtii vielä.
Vaatimuksessa sanotaan selkeästi että lomatoiveet on oltava valmiit huhtikuun loppuun mennessä.`Olis kiva` on mun mielestä painostava, sellainen ilmaisu, että kieltäytymällä aiheuttaa toiselle kivan sijaan kurjaa. Ei ole mitenkään kohteliasta laittaa omat tunteet ja ajatukset lauseen alkuun. Jos kysytään mun mielipidettä, mitä väliä on onko se toisesta kivaa vai kurjaa.
Haluatko tulla mukaan? Ollaan menossa kahville, tule mukaan jos on aikaa ja halua. Lähdetkö meidän kanssa puistoon?
Ei siis aloiteta lausetta `musta olis kivaa`. Argh! Kuulostaa komennolta.
Olisiko parempi että sinulle laitettaisiin : olemme menossa puistoon, mutta ei sun varmaan kannata tulla tai no tule jos haluat.
Minä itse ilahdun ois kiva- aloituksesta.
Osaan kyllä kertoa jollei minulle sovi enkä kuvittele että kaverin elämä siitä menee pitkäksi aikaa pilalle vaikken mukaan sillä kertaa pääsisikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis missä päin Suomea "sinun ei kannata tulla" ei tarkoita vain ja ainoastaan "on parempi ettet tule" ?!
On tuo vähän tökerösti ilmaistu, mutta voisin kuvitella tuota käytettävän esim. huomion viejille. Ajatellaan tilanne, että kaveri kysyy, mitä meinaan tehdä viikonloppuna. Vastaan, että menen hevosmessuille. Kaveri sanoo, ettei hänellä ole oikein mitään ja meinaa olla tylsää, että voisiko tulla mukaan. Tiedän, ettei kaveri pahemmin perusta hevosista. Vastaus tähän riippuisi kaverista:
- jos kaveri on sopeutuvainen ja osaa viihdyttää myös itseään, hän ymmärtää mihin on lähdössä ja häntä jaksaa kuunnella päivän, voisin vastata "juu, tule vain, nähdäänkö klo 8:30 paikassa XXX vai tuletko myöhemmin, ja soitellaan sitten, missä tavataan?"
- jos kaveri kyllästyy helposti ja vaatii minulta jatkuvaa huomiota ensimmäisen tunnin jälkeen (enkä siis itse voisi keskittyä messuihin), voisin vastata "menen hekilön YY kanssa/taidan mennä yksin/ei ehkä ole sinun juttusi, tehdään jotain muuta toisella kertaa". Ja ei, en päätä kaverin puolesta, mikä häntä kiinnostaa, vaan päätän omasta puolestani, että aion nauttia koko messutarjonnasta rauhassa. Kaveri tulee jos välttämättä tahtoo, mutta ensimmäisen kitinän alkaessa voin muistuttaa, että minä olen täällä messuja varten, en häntä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä juupas-eipäs-ihmiset jotka käyttävät koukeroisia kiertoilmaisuja ja vihjailuja ovst mielestäni varsin itsekkäitä ja laiskoja.
Ei oteta itse vastuuta siitä, mitä oikeasti halutaan kyseisessä tilanteessa, eikä myöskään vastuuta epäselvän kommunikoinnin tuloksista.
Vihjaillaan ja sitten pahoitetaan mieli, jos toinen ei ymmärrä vihjettä ja pahoitetaan mieli siitäkin jos toinen ei lähde leikkiin mukaan.
Oikeaa lopputulosta ei ole näiden vihjailijoiden, kursailijoiden, ei tartte, tarttee, jne. Teet miten teet, aina menee väärin, mutta vihjailija on aina oikeassa, vastuu on aina kuulijalla.
Vierailija kirjoitti:
Siis missä päin Suomea "sinun ei kannata tulla" ei tarkoita vain ja ainoastaan "on parempi ettet tule" ?!
Missä päin Suomea ihmiset eivät osaa itse päättää kannattaako tulla vai ei?
Voihan sitä kertoa millainen tilaisuus on kyseessä, mutta kyllä jokainen osaa itse päättää , kiinnostaako vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota voisi käyttää jossain yhteydessä jossa tietää olevansa menossa tylsään paikkaan. Vaikka jotkut Tiina-tädin 72v kahvittelut, jonne on itse pakko mennä mutta tietää että tuore seurustelukumppani joutuisi kauhean tenttauksen kohteeksi sukulaistätien toimesta. Että saat tulla jos välttämättä haluat, mutta todennäköisesti on tylsää tai epämiellyttävää. Tai just joku 70+ tätien ompeluseura, kyllä sinne voi tytärkin tulla mukaan, mutta puheenaiheena on lähinnä se, kuka sairastaa mitäkin ja miten se entisen naapurin rouvan mieskin joutui sairaalaan.
Toki voi myös olla epäkohtelias tapa ilmoittaa ettei toinen ole tervetullut. Riippuu aivan tilaisuuden luonteesta ja sanojasta.
Kuulostaa savolaiselle tavalle ilmoittaa, että siellä on todennäköistä tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis missä päin Suomea "sinun ei kannata tulla" ei tarkoita vain ja ainoastaan "on parempi ettet tule" ?!
Missä päin Suomea ihmiset eivät osaa itse päättää kannattaako tulla vai ei?
Voihan sitä kertoa millainen tilaisuus on kyseessä, mutta kyllä jokainen osaa itse päättää , kiinnostaako vai ei.
Kyse onkin siitä haluaako kaveria mukaan. Tuo tarkoittaa joko sitä, ettei halua kaveria mukaan, tai sitä, ettei kehtaa suoraan pyytää. Yksi kursailun muoto siis, vahvasti sukua "ei minua varten tarvitse", vaikka oikeasti tarvitsisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vaihtoehtoa: joko ei todella haluta, että pyydetty tulee tai sitten pyytäjä ei "uskalla" pyytää. Jälkimmäinen usen tapauksessa, jossa paikassa x olisi jotain tekemistä, eikä pyytäjä oikeasti kehtaa pyytää suoraan apua.
Kyseessä siis oma äitini ei joisesta mutta hyvin monesta asiasta.
Hyvin monet vanhemmat ihmiset ovat tällaisia.
Hän pelkää olevansa sinulle taakaksi. Hän todellisuudessa ehkä kaipaa seuraasi mutta ei halua aiheuttaa sinulle lisärasitusta.
Hän ei halua olla kerjäävä, takertuvainen ja vaativa äiti, jonka luona käydään velvollisuudentunnosta joka toinen päivä, vaikka itsellä olisi muutakin kiirettä tai mieluisampaakin puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Muistuu mieleen lapseni vauva-aika kun olin totaali yh. MItään tukiverkkoja ei ollut, lapsen isä oli kuollut. Äitini oli eräänlainen tukiverkko, mutta monta kertaa kun olisin tarvinnut apua ja soitin hänelle, niin ensimmäinen kommentti oli, että ettehän te varmaankaan ole tulossa tänne, kun vasta viikko sitten kävitte. No itkua nieleskellen kerroin ettemme. Sitten joskus kun soitin ja olisin vaan halunnut puhua, niin aina oli kiire jonnekin rietoihin (hän oli jo eläkeellä). Olin yhteydessä perhetyöhön ja perhetyöntekijän avulla ja tuella selvisin eteenpäin. Vuodet ovat nyt kulunet ja isäni kuollut tässä välissä. Nyt on äitini yksinäinen ja kaipaisi apua, asuu omakotitalossa josta ei suostu muuttamaan, vaikkei jaksa eikä osaa tehdä talon ja pihan vaatimia töitä. Asumme n. 200 km päässä, emmekä vieraile kuin max. kerta vuoteen siellä ja nekin vierailut on sitä, että äitini jatkuvasti hermostuu lapseeni. Viestiyhteyksissä olemme välillä.
Tosi surullista, että äitisi on tuollainen. Luulisi tuossa tilanteessa välittävän enemmän lapsesta ja lapsenlapsesta. Ja totta kai nyt pitäisi olla häntä auttamassa, vaikkei itse välittänyt sinusta kun tarvitsit apua. Mun äiti on päinvastainen, hyvä että ehdin hengähtää vähän, kun olisi aina tulossa kylään. Kuitenkin on kiva että hän välittää lapsistani ja heillä on mummo.
Ilman selittävää asiallista tarkennusta nuo on semmosia luonnehäiriöisen repliikkejä jotka tarkoittaa että ei halua toisen tulevan, ei halua tätä mukaan
Miten olis vaikka "kiitos kutsusta, tulen jos vain pääsen?"