Ihmiset, jotka sanovat esim. : "Ei sun varmaan kannata tulla. Tai no ihan miten itse haluat haluat"?

Vierailija kirjoitti:

Kutsuin tekstiviestillä porukkaa illanistujaisiin ja sain yhdeltä vastauksen "Voisin tulla jollei mulla ole muuta" Vastausta ei siis tarvinut heti lähettää koska ajankohta oli kolmen viikon päästä. Mielessäni kyllä oikoluin viestin niin että jollei hänellä ole parenpaa tekemistä niin voi tulla...

Niin, haluaa kyllä tulla ja tulee jos pääsee. Jos ei pääse (esim. työvuoro tai lapsen koko päivän harrastuskuskaus), niin ei tule. Aivan selkeä vastaus. Mitä tuohon olisi pitänyt vastata?

Käytän usein tuota ihan miten itse haluat.... Kiva kuulla että sekin on tulkittu päin hittoa. Tarkoitan nimenomaan sitä että päätä itse haluatko lähteä, kukaan ei painosta mihinkään suuntaan, mutta ymmärrän ettei kyseessä ole tälle mieluinen/kiinnostava tilaisuus. Viimeksi sanoin noin 17v veljentytölle kun kerroin kaukaisemman isotädin kuolleen ja hautajaisia pukkaa. Tai miehelle tädin pikkujoulukahveista, mun itsetunto kyllä kestää suvulle kertoa ettei mies tällä kertaa tullut mukaan, niin päättäköön itse miten usein osallistuu.

Asiayhteys? Tää on nyt taas yhtä lausetta monitahoisempi asia.

Vähän riippuu mihin pitäisi mennä ja kuka sanoo. Minulle on sanottu, että harkitse tarkkaan haluatko tulla, kun olen ollut menossa katsomaan kuollutta perheenjäsentä oikeustieteen laitokselle. Ruumis oli ilmeisesti jo melko karun ja tunnistamattoman näköinen. En mennyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voisin hyvikin sanoa noin, kun haluan olla ystävällinen. Näin kerron, että ymmärrän jos toinen ei halua tai jaksa tulla. Eli ei ole pakko tulla. Mutta saa toki tulla, jos jaksaa ja haluaa.

Esim. eka on lapsen rippikirkko ja sitten juhlat kotona. Intomieliselle ateistille voisin sanoa, että sun ei varmaan kannata tulla kirkkoon, mutta tuu jos haluat.

Sama töissä erinäisissä työryhmissä ja kokouksissa. Saa tulla, mutta ei mikään pakko, jos haluaa käyttää työaikansa johonkin itselle mieluisempaan.

Tämä on ihmisten aliarvointia, he tietävät itse mitä haluavat tehdä ja mitä eivät, paremmin kyin sinä. Esitä siis suora kutsu jos haluat jonkun kutsua ja anna heidän itse päättää tulveöatko vai eivät.

Eri:

Suora kutsu jättää kuuntelijalle vähemmän mahdollisuuksia olla tulematta. Esimerkiksi kuuntelija ei välttämättä kehtaa sanoa, että ei kiinnosta pätkääkään mitkään satukirjan tyypit ja joutuisi tulemaan vain kohteliaisuuttaan paikalle. Tämä ei ole ideaalitilanne, jos kutsujalle oikeasti ei ole väliä tuleeko kutsuttu vai ei (on muitakin vieraita, joten yhden poisjääminen olisi ihan sama, ja on myöhempi juhlatilaisuus, jossa ehtii ihan hyvin nähdä yms).

Huomiona, että nyt keskustelun aiheena on ylitulkinta, joten myös kutsuttu voi pelätä loukkaavansa kutsujaa kieltäytymällä, jos ei jätetä ns mahdollisuutta pois jäämiselle. En kuitenkaan sano, että juuri tuo käytetty kutsumuoto olisi tässä yhteydessä paras mahdollinen.

Ihastuttava ketju! Kommunikointi on siis vaikea laji ja väärinkäsittäminen todennäköisempää kuin ymmärtäminen oikein.

Toisen avoimuus ja suoruus saatetaankin tulkita käskyttämissäsi tai tylyydeksi, samoin kuin varovainen ympäripyöreä kommentti voi kuulostaa veetuilulta tai kiellolta.

Vaihtoehdot:

1. Sanoja ajattelee ettet viihtyisi, ei halua tylsistyttää sinua

2. Sanoja oli jo sopinut menevänsä jonnekin tietyn ihmisen kanssa ja sinä olet yrittänyt tuppautua mukaan

3. Sanoja ja/tai hänen seuralaisensa eivät pidä sinusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsuin tekstiviestillä porukkaa illanistujaisiin ja sain yhdeltä vastauksen "Voisin tulla jollei mulla ole muuta" Vastausta ei siis tarvinut heti lähettää koska ajankohta oli kolmen viikon päästä. Mielessäni kyllä oikoluin viestin niin että jollei hänellä ole parenpaa tekemistä niin voi tulla...

Niin, haluaa kyllä tulla ja tulee jos pääsee. Jos ei pääse (esim. työvuoro tai lapsen koko päivän harrastuskuskaus), niin ei tule. Aivan selkeä vastaus. Mitä tuohon olisi pitänyt vastata?

Alapeukuttajat: miten oikeasti tuohon pitäisi vastata, kun tarkoitus on sanoa, että tulee, jos ei ole muuta menoa?

Itse olen (äitinä) sanonut jälkikasvulle välillä tuohon tyyliin kun ovat tulossa minulle sopimattomana aikana kylään. Toisinaan toiselta paikkakunnalla asuva lapsi haluaisi ihan omaehtoisesti ja omien aikataulujensa mukaisesti, esimerkiksi keskellä työviikkoa tulla pieneen asuntooni majoittumaan ja tapailemaan omia kavereita paikkakunnalle. Siinä kohtaa olen sanonut noin.

Joskus ollut sellaista että en halua  viettää/järjestää joulua, taloudellisista syistä tai ihan vaan koska olen vähän masentunut ja väsynyt, mutta lapset olettavat/haluavat tulla valmiiseen pöytään. Silloin olen saattanut sanoa että " ei ehkä nyt juuri kannata tulla, on huono aika"

Miesystävälle joutunut useinkin sanomaan ettei kannata tulla mun luo, sillä olen pahantuulinen tai väsyksissä, silloin se todella tarkoittaa sitä että vierailu ei olisi hänelle eikä minullekaan mukava, koska olen ihan kurapää silloin. Tiedän milloin olen epäedullista seuraa ja musta se on hyvä asia :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäselvästi viestivät idän maakuntien ihmiset ovat kyllä alempaa kastia.

Näin karjalaiset sukujuuret omaavana taas ajattelen, että länsisuomalaiset ovat usein kylmiä törppöjä, jotka eivät ymmärrä normaaleja käytössääntöjä. Heille pitää puhua kuin vähä-älyiselle, kun eivät muuten tajua.

Mahdoton ymmärtää itäsuomalaisesta mongerruksesta, jos on vaikea sanoa suoraan mitä ajattelee. Yleensä itäsuomalaiselta saa selkeän vastauksen vain kun hän suuttuu ja rupeaa tiuskimaan. Miten on mahdoton sanoa suoraan onko joku tervetullut tai mitä haluaa tehdä tai maistuuko ruoka tai juoma? Normaalia käyttäytymistä on puhua suoraan ja rehellisesti.

Äiti muttei palvelija kirjoitti:

Itse olen (äitinä) sanonut jälkikasvulle välillä tuohon tyyliin kun ovat tulossa minulle sopimattomana aikana kylään. Toisinaan toiselta paikkakunnalla asuva lapsi haluaisi ihan omaehtoisesti ja omien aikataulujensa mukaisesti, esimerkiksi keskellä työviikkoa tulla pieneen asuntooni majoittumaan ja tapailemaan omia kavereita paikkakunnalle. Siinä kohtaa olen sanonut noin.

Joskus ollut sellaista että en halua  viettää/järjestää joulua, taloudellisista syistä tai ihan vaan koska olen vähän masentunut ja väsynyt, mutta lapset olettavat/haluavat tulla valmiiseen pöytään. Silloin olen saattanut sanoa että " ei ehkä nyt juuri kannata tulla, on huono aika"

Miesystävälle joutunut useinkin sanomaan ettei kannata tulla mun luo, sillä olen pahantuulinen tai väsyksissä, silloin se todella tarkoittaa sitä että vierailu ei olisi hänelle eikä minullekaan mukava, koska olen ihan kurapää silloin. Tiedän milloin olen epäedullista seuraa ja musta se on hyvä asia :) 

Helpompi on sanoa suoraan, että ei sovi tulla keskellä työviikkoa tai, että nyt ei jaksa järjestää joulujuhlia tai muita juhlia, eikä jättää mitään epäselvyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäselvästi viestivät idän maakuntien ihmiset ovat kyllä alempaa kastia.

Näin karjalaiset sukujuuret omaavana taas ajattelen, että länsisuomalaiset ovat usein kylmiä törppöjä, jotka eivät ymmärrä normaaleja käytössääntöjä. Heille pitää puhua kuin vähä-älyiselle, kun eivät muuten tajua.

Mahdoton ymmärtää itäsuomalaisesta mongerruksesta, jos on vaikea sanoa suoraan mitä ajattelee. Yleensä itäsuomalaiselta saa selkeän vastauksen vain kun hän suuttuu ja rupeaa tiuskimaan. Miten on mahdoton sanoa suoraan onko joku tervetullut tai mitä haluaa tehdä tai maistuuko ruoka tai juoma? Normaalia käyttäytymistä on puhua suoraan ja rehellisesti.

Liika suoruus on töykeää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsuin tekstiviestillä porukkaa illanistujaisiin ja sain yhdeltä vastauksen "Voisin tulla jollei mulla ole muuta" Vastausta ei siis tarvinut heti lähettää koska ajankohta oli kolmen viikon päästä. Mielessäni kyllä oikoluin viestin niin että jollei hänellä ole parenpaa tekemistä niin voi tulla...

Niin, haluaa kyllä tulla ja tulee jos pääsee. Jos ei pääse (esim. työvuoro tai lapsen koko päivän harrastuskuskaus), niin ei tule. Aivan selkeä vastaus. Mitä tuohon olisi pitänyt vastata?

Alapeukuttajat: miten oikeasti tuohon pitäisi vastata, kun tarkoitus on sanoa, että tulee, jos ei ole muuta menoa?

Voit sanoa noin, mutta tulee tunne ettet halua tulla. Tulet vain jos ei keksi mitään parempaa tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voisin hyvikin sanoa noin, kun haluan olla ystävällinen. Näin kerron, että ymmärrän jos toinen ei halua tai jaksa tulla. Eli ei ole pakko tulla. Mutta saa toki tulla, jos jaksaa ja haluaa.

Esim. eka on lapsen rippikirkko ja sitten juhlat kotona. Intomieliselle ateistille voisin sanoa, että sun ei varmaan kannata tulla kirkkoon, mutta tuu jos haluat.

Sama töissä erinäisissä työryhmissä ja kokouksissa. Saa tulla, mutta ei mikään pakko, jos haluaa käyttää työaikansa johonkin itselle mieluisempaan.

Minusta tuo on töykeää. Ei kannata tulla juhliin=ei me sua kaivata. Ei kannata tulla kokoukseen=et ole riittävän tärkeä työntekijä, jää sä vaan näpertelemään niitä vähemmän tärkeitä juttujasi. Eikö voi sanoa esim: olisi kiva, jos tulet juhliin! Ei ole tietenkään pakko tulla, jos et ehdi. Tule vaikka kirkon jälkeen meille kakulle. Olisi hyvä, jos pääset palaveriin, mutta jos et ehdi, niin minä voin kertoa mitä siellä puhuttiin. Eikös kuulostakin paljon ystävällisemmältä kuin Ei sun kannata tulla?

Johonkin tilanteeseen kyllä tuo "ei kannata tulla" on ihan sopiva jos puhutaan työpalavereista. Esim. tilanteissa, joissa tietää, että palaverissa ei käsitellä sellaisia asioita joihin henkilöä x välttämättä tarvittaisiin ja jos henkilöllä x on jotain tärkeämpääkin tekemistä. Eli "sun ei kannata nyt kuluttaa aikaasi tähän kannaltasi turhaan palaveriin, jos on muita kiireisempiä, mutta jos ei ole, niin tule vain kuulolle".

Voi olla, mutta kyllä tämä työympäristössäkin voi olla ikävässä merkityksessä sanottu. Itselleni kävi näin, työkaveri oikein korosti miten ei tarvitse tulla mutta jos nyt jostain syystä haluat niin tule sitten. Teki selväksi että en ole tervetullut mutta ei nyt ovella ole estämässäkään sisäänpääsyä. En mennyt ja palaverin jälkeen ilmeni, että paikalla oli muita joita ennemmin minun olisi pitänyt olla siellä ja todellakin oli tärkeä palaveri.

Toinen tapa ilmaista, ettei toinen merkitse mitään on: lähtisitkö sä mun kanssa kun kukaan muu ei pääse/kenellekään muulle ei sovi/pyysin sua kun muilla on muuta jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäselvästi viestivät idän maakuntien ihmiset ovat kyllä alempaa kastia.

Näin karjalaiset sukujuuret omaavana taas ajattelen, että länsisuomalaiset ovat usein kylmiä törppöjä, jotka eivät ymmärrä normaaleja käytössääntöjä. Heille pitää puhua kuin vähä-älyiselle, kun eivät muuten tajua.

Mahdoton ymmärtää itäsuomalaisesta mongerruksesta, jos on vaikea sanoa suoraan mitä ajattelee. Yleensä itäsuomalaiselta saa selkeän vastauksen vain kun hän suuttuu ja rupeaa tiuskimaan. Miten on mahdoton sanoa suoraan onko joku tervetullut tai mitä haluaa tehdä tai maistuuko ruoka tai juoma? Normaalia käyttäytymistä on puhua suoraan ja rehellisesti.

Liika suoruus on töykeää!

Epämääräinen vihjailu ja suoranainen valehtelu se vasta huonoa käytöstä on. Karjalaiset ja savolaiset ovat tässä mestareita. Nauravat vielä selän takana kun joku on heidän paskapuheistaan suivaantunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsuin tekstiviestillä porukkaa illanistujaisiin ja sain yhdeltä vastauksen "Voisin tulla jollei mulla ole muuta" Vastausta ei siis tarvinut heti lähettää koska ajankohta oli kolmen viikon päästä. Mielessäni kyllä oikoluin viestin niin että jollei hänellä ole parenpaa tekemistä niin voi tulla...

Niin, haluaa kyllä tulla ja tulee jos pääsee. Jos ei pääse (esim. työvuoro tai lapsen koko päivän harrastuskuskaus), niin ei tule. Aivan selkeä vastaus. Mitä tuohon olisi pitänyt vastata?

Alapeukuttajat: miten oikeasti tuohon pitäisi vastata, kun tarkoitus on sanoa, että tulee, jos ei ole muuta menoa?

Voit sanoa noin, mutta tulee tunne ettet halua tulla. Tulet vain jos ei keksi mitään parempaa tekemistä.

Miksi ihmeessä tulisi? Oikeasti, miten sitten pystyn ilmaisemaan että oikeasti haluan tulla, mutta en tiedä tuleeko tuolle päivälle jotain muuta, johon minun on mentävä, esim. työvuoro.

Vierailija kirjoitti:

Vela -72 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli miesystävä jonka kanssa oltiin sovittu näkevämme esim perjantaina hänen luonaan.

Soitin hänelle päivällä ja kysyin että nähdäänhän me tänään? Ja että menenkö hänen luokseen. Hän vastasi tähän aina joko "No ihan miten sinä haluat"

Puolen vuoden jälkeen alkoi kyllä rusinat rasahtelemaan aina tuon vastauksen kuultuani.. Ehkä hän ei sitten olisi minua halunnut kuitenkaan nähdä? Tiedä häntä, eikä sillä enää niin väliäkään.

Ymmärrän kyllä, että otti päähän, mutta eikö olisi kannattanut ottaa asia puheeksi hänen kanssaan ja kysyä ihan suoraan, että haluaako hän ylipäätään tavata sinua. Aivan hyvin hän on vilpittömästi voinut halutakin tavata sinut, kun kerran olitte sopineet, mutta hänelle oli ihan sama tapaatteko sinun luonasi vai hänen luonaan. Miehet eivät monesti ymmärrä tai piittaa tällaisista rivien väliin sisältyvistä nyansseista, vaan ajattelevat ja toimivat suoraviivaisemmin.

Itselläni on samantyyppinen kokemus exäni kanssa. Tuntui että mitä tahansa tekemistä meille ehdotin, niin vastaus oli aina "ihan miten haluat" tai "ihan sama". Kerran sitten räjähdin ja tiuskaisin, että haluatko tavata mua enää ollenkaan, vai onko sekin ihan sama. Mies oli vilpittömän hämmästynyt. Tottakai hän halusi minua tavata ja tottakai halusi nähdä silloinkin. Hänelle vaan oli oikeasti ihan sama mitä tehdään ja missä ollaan, kunhan ollaan yhdessä. Se suhde myöhemmin kariutui ihan muista syistä, mutta siitä opin, että suoraan puhuminen kannattaa, kun jokin juttu hiertää kantapäätä oikein kovasti.

Toinen näkökulma, itselläni ärsyttää nämä flegmaattiset "Ihan sama" -miehet, joilla ei ole koskaan mitään mielipidettä mihinkään ja ovat aina valmiita tekemään mitä nainen haluaa. Laiskaa touhua jättää kaikki miettiminen ja päätöksenteko toiselle osapuolelle. Jos toisesta on aidosti kiinnostunut niin välillä voi itsekin nähdä vähän vaivaa yhteisten tapaamisten eteen ja miettiä itsekin mitä olisi kiva tehdä yhdessä ja miten toimia. Edes sen verran että sanoo oman mielipiteensä. 

Mä varmaan sanoisin tollaselle laiskalle tyypille, että oletpa sinä tylsä tapaus. Lähdenpä tästä muualle tapaamaan mielenkiintoisempia ihmisiä, kun susta ei saa muuta irti kuin "ihan sama".

Kummallisia ovat eri puhetyylit. Minusta ap:n esimerkki on tyypillistä kursailia, jossa vähätellään itseä. "Ei sun nyt mun takia tartte vaivaantua kun minä olen nyt vaan tällainen ja ne minun juhlanikin ovat varmaan ihan kehnot. Mutta jos nyt kuitenkin viitsit tulla, niin tule ihmeessä, mutta ymmärrän, että et välttämättä jaksa tulla kun sinulla varmaan on kaikkea paljon tärkeämpään tai kivempaakin menoa kun minun tavanomaiset kemut, joten en rohkene edes toivoa, että voisit tulla, vaikka sitä oikeasti kovasti toivoisin ."

Jos turkulainen sanoo "et sää mittää kaffet ota" niin se ei ole kielto vaan kysymys otatko kahvia.