Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ajatteleeko irtisanoutumisella uhkailevat hoitajat että Suomessa on yllinkyllin 3000 euron kuukausipalkalla leppoisia toimistoduuneja?

Vierailija
21.04.2022 |

Ja sellaisia vielä, joihin ei vaadita mitään aiempaa kokemusta saati koulutusta.

Kommentit (4871)

Vierailija
2501/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hoitajat saa käyttää kaikkia laillisia keinoja parantaakseen tilannettaan. Annetaan markkinatalouden toimia vapaasti.

Tää markkinatalous-jankutus on ilmeisesti Millariikan ja Tehyn uusin lanseeraamaa propagandaväite, kun sitä toistellaan taas aivottomasti hoitajien taholta. Eikä tajuntaan vain teillä hoitajilla mene sitä, että taistelette kuntatyönantajia vastaan. Jotka ovat JULKISTA sektoria, eli eivät markkinataloutta. 

Markkinatalous vaikuttaa ihan kaikilla sektoreilla halusitpa sinä sitä tai et.

Opiskele vähän mitä markkinatalous on.

Tiedetään kyllä, että julkinen sektori ei tavoittele voittoa, mutta se ei tarkoita etteikö palkat voisi asettua kysynnän asettamaan suuntaan.

Markkinatalous edellyttää täysin vapaata kilpailua. Mitä ei julkisella sektorilla ole. 

Ei kukaan ole väittänytkään, että nyt olisi kyse markkinataloudesta, mutta kysynnän ja tarjonnan laki toimii tässäkin.

"Kyllä hoitajat saa käyttää kaikkia laillisia keinoja parantaakseen tilannettaan. Annetaan markkinatalouden toimia vapaasti."

Niin, markkinatalouden lait vaikuttavat kaikilla sektoreilla, halusitpa sinä sitä tai et. Case closed.

Juurihan tässä todettiin, että eivät vaikuta, minkä sinunkin pitäisi ymmärtää. Älä nyt ekonomistille viitti kinata siellä jollain lähärin koulutuksella. Vastaukseni oli lainaus alkuperäisestä viestistä, jossa te hoitajat väititte ihan järjettömiä markkinataloudesta (josta selvästi ette edes tiedä mitä se on), ja sitten yrititte jouduttanne nolatuksi kääntää kelkkaa, että "ei kukaan ole tällaista koskaan väittänyt".

Julkinen sektori ei ole markkinataloutta. Piste.

Oi miten kauniisti puhut. Kirosanojakin laitat. Kyllä nyt näkee kuinka kauniisti muiden ammattien edustajat puhuvat aina toisista ammattilaisista hoitajistakin.

Vierailija
2502/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hoitajat saa käyttää kaikkia laillisia keinoja parantaakseen tilannettaan. Annetaan markkinatalouden toimia vapaasti.

Tää markkinatalous-jankutus on ilmeisesti Millariikan ja Tehyn uusin lanseeraamaa propagandaväite, kun sitä toistellaan taas aivottomasti hoitajien taholta. Eikä tajuntaan vain teillä hoitajilla mene sitä, että taistelette kuntatyönantajia vastaan. Jotka ovat JULKISTA sektoria, eli eivät markkinataloutta. 

Markkinatalous vaikuttaa ihan kaikilla sektoreilla halusitpa sinä sitä tai et.

Opiskele vähän mitä markkinatalous on.

Tiedetään kyllä, että julkinen sektori ei tavoittele voittoa, mutta se ei tarkoita etteikö palkat voisi asettua kysynnän asettamaan suuntaan.

Markkinatalous edellyttää täysin vapaata kilpailua. Mitä ei julkisella sektorilla ole. 

Ei kukaan ole väittänytkään, että nyt olisi kyse markkinataloudesta, mutta kysynnän ja tarjonnan laki toimii tässäkin.

"Kyllä hoitajat saa käyttää kaikkia laillisia keinoja parantaakseen tilannettaan. Annetaan markkinatalouden toimia vapaasti."

Niin, markkinatalouden lait vaikuttavat kaikilla sektoreilla, halusitpa sinä sitä tai et. Case closed.

Juurihan tässä todettiin, että eivät vaikuta, minkä sinunkin pitäisi ymmärtää. Älä nyt ekonomistille viitti kinata siellä jollain lähärin koulutuksella. Vastaukseni oli lainaus alkuperäisestä viestistä, jossa te hoitajat väititte ihan järjettömiä markkinataloudesta (josta selvästi ette edes tiedä mitä se on), ja sitten yrititte jouduttanne nolatuksi kääntää kelkkaa, että "ei kukaan ole tällaista koskaan väittänyt".

Julkinen sektori ei ole markkinataloutta. Piste.

Oi miten kauniisti puhut. Kirosanojakin laitat. Kyllä nyt näkee kuinka kauniisti muiden ammattien edustajat puhuvat aina toisista ammattilaisista hoitajistakin.

Mitä harhoja näet kun kuvittelet kirosanoja vaikka niitä ei ole? Etkö osaa lukea?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2503/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvisihän se, miksi hoitajat vertaavat palkkaansa juuri insinööreihin.

Tehyn sivulta luettua:

”Sairaanhoitajan peruspalkka on 2 546€.

Samantasoisen koulutuksen saaneen rakennusinsinöörin palkka on 3 396€.”

Eli liitto osaltaan lietsoo tätä vastakkainasettelu hoitajien ja insinöörien välille.

Hoitajilla on varsinaisia opintoja vain 140 opintopistettä, loppuaika on kaikenlaista harjoittelua.  Insinööri (AMK) on 240 op eli koulutus on pidempi kuin hoitajakoulu. Diplomi-insinööri on sitten vielä erikseen. Insinööri tekee tuottavaa työtä ja tekee tulosta omalle firmalleen. Firma sitten maksaa palkkoja henkilökunnalle ja osinkoja osakkaille ja investoi lisää omaan toimintaansa. 

Mitä hoitaja tekee? Ei mitään. Hoitaja ei tuota yhtään mitään.

Onpa miehinen näkökulma, raha tärkeintä.

Jos hoitaja ei mitään tee, niin sittenhän heidän lakkonsa tai joukkoirtisanomiset ei haittaa ketään.

Uskallan väittää, että hoitajien ja lääkärien työ on miljoona kertaa tärkeämpää kuin insinöörin.

Ammatit on vaan erilaisia, jos käytännön työn harjoittelua ei koulutus sisällä. Eikä se korreloi edes ammatin vaativuuden kanssa. Onhan monilla maistereillakin koulutuksessa paljon työharjoittelua ja silti koulutus on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Esimerkiksi terveydenhoitajan koulutus on 240 opintopistettä, insinöörin 240 opintopistettä ja kätilön 270 opintopistettä. Kaikki kolme on AMK tutkintoja eli koulutusrakenteessa saman tasoisia tutkintoja. Toisekseen sekin tiedetään etteivät kaikki insinöörit suunnittele koneita, teitä, siltoja jne. Osa myös myy osia ym diplomi insinööreille firmoihin jotka niitä suunnittelee. Diplomi insinööri taas on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Miehiset alat vaan loistaa palkkatilastoissa.Aihe olisi herkullinen tutkittavaksi. Harmi ettei tutkivajuornalismi ole lähtenyt selvittämään yhteiskunnan normeja ja rakenteita tarkemmin. Sellaisesta olen lukenut, että naisaloille päätettiin pienempi palkka naisten siirtyessä työelämään teollistumisen alkaessa. Sen perusteista yksi oli se, että naisia pidettiin vähempiarvoisia. He olivat hoitaneet kotia miehen tienatessa elämään rahat. Olivat tavallaan asenteissa miehen omaisuutta. Missä määrin tämä vaikuttaa vielä?

Niin vanhentunutta tuo ajattelu miesten ja naisten aloista. Ihan vapaasti jokainen saa ammattinsa valita. 

Saa joo ja niin tapahtuukin nykyään. Vielä 20-30vuotta sitten se oli harvinaista.

Kyllä Suomessa on ollut elinkeinovapaus jo yli sadan vuoden ajan.

Vapaus ehkä vaan ei kaikilla kuitenkaan mahdollisuutta valita vapaasti. Koulutus on maksanut, opintotukia ei ole ollut jne. Ei köyhän lapsi päässyt mihin vaan. Perinteissä myös oli pitkään ihmisten mielissä jako mies ja naisvaltaisilla aloihin.Harva uskalsi valita sen yli.

Koulutus ei ole maksanut enää peruskoulun tulemisen jälkeen, joka tapahtui 70-luvulla. Siitä on jo tosi paljon aikaa. Ja silloin entisinäkin aikoina se maksullisuus päti ihan samalla tavalla kumpaankin sukupuoleen. Eli ihan vapaasti ovat naiset saaneet valita ammattinsa.

Vielä on työelämässä ihmisiä jotka eivät ole pystyneet valitsemaan niin vapaasti. Yleiset asenteet muuttuvat hitaammin kuin mitä mahdollisuudet avautuvat. Vasta nyt tyttöjä kannustetaan teknisille aloille niin, että osa hakeutuukin. Vielä 1980 luvulla kuuli kuinka niillä harvoilla naisilla siellä oli vaikeaa.

Vierailija
2504/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvisihän se, miksi hoitajat vertaavat palkkaansa juuri insinööreihin.

Tehyn sivulta luettua:

”Sairaanhoitajan peruspalkka on 2 546€.

Samantasoisen koulutuksen saaneen rakennusinsinöörin palkka on 3 396€.”

Eli liitto osaltaan lietsoo tätä vastakkainasettelu hoitajien ja insinöörien välille.

Hoitajilla on varsinaisia opintoja vain 140 opintopistettä, loppuaika on kaikenlaista harjoittelua.  Insinööri (AMK) on 240 op eli koulutus on pidempi kuin hoitajakoulu. Diplomi-insinööri on sitten vielä erikseen. Insinööri tekee tuottavaa työtä ja tekee tulosta omalle firmalleen. Firma sitten maksaa palkkoja henkilökunnalle ja osinkoja osakkaille ja investoi lisää omaan toimintaansa. 

Mitä hoitaja tekee? Ei mitään. Hoitaja ei tuota yhtään mitään.

Onpa miehinen näkökulma, raha tärkeintä.

Jos hoitaja ei mitään tee, niin sittenhän heidän lakkonsa tai joukkoirtisanomiset ei haittaa ketään.

Uskallan väittää, että hoitajien ja lääkärien työ on miljoona kertaa tärkeämpää kuin insinöörin.

Ammatit on vaan erilaisia, jos käytännön työn harjoittelua ei koulutus sisällä. Eikä se korreloi edes ammatin vaativuuden kanssa. Onhan monilla maistereillakin koulutuksessa paljon työharjoittelua ja silti koulutus on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Esimerkiksi terveydenhoitajan koulutus on 240 opintopistettä, insinöörin 240 opintopistettä ja kätilön 270 opintopistettä. Kaikki kolme on AMK tutkintoja eli koulutusrakenteessa saman tasoisia tutkintoja. Toisekseen sekin tiedetään etteivät kaikki insinöörit suunnittele koneita, teitä, siltoja jne. Osa myös myy osia ym diplomi insinööreille firmoihin jotka niitä suunnittelee. Diplomi insinööri taas on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Miehiset alat vaan loistaa palkkatilastoissa.Aihe olisi herkullinen tutkittavaksi. Harmi ettei tutkivajuornalismi ole lähtenyt selvittämään yhteiskunnan normeja ja rakenteita tarkemmin. Sellaisesta olen lukenut, että naisaloille päätettiin pienempi palkka naisten siirtyessä työelämään teollistumisen alkaessa. Sen perusteista yksi oli se, että naisia pidettiin vähempiarvoisia. He olivat hoitaneet kotia miehen tienatessa elämään rahat. Olivat tavallaan asenteissa miehen omaisuutta. Missä määrin tämä vaikuttaa vielä?

Niin vanhentunutta tuo ajattelu miesten ja naisten aloista. Ihan vapaasti jokainen saa ammattinsa valita. 

Saa joo ja niin tapahtuukin nykyään. Vielä 20-30vuotta sitten se oli harvinaista.

Kyllä Suomessa on ollut elinkeinovapaus jo yli sadan vuoden ajan.

Vapaus ehkä vaan ei kaikilla kuitenkaan mahdollisuutta valita vapaasti. Koulutus on maksanut, opintotukia ei ole ollut jne. Ei köyhän lapsi päässyt mihin vaan. Perinteissä myös oli pitkään ihmisten mielissä jako mies ja naisvaltaisilla aloihin.Harva uskalsi valita sen yli.

Koulutus ei ole maksanut enää peruskoulun tulemisen jälkeen, joka tapahtui 70-luvulla. Siitä on jo tosi paljon aikaa. Ja silloin entisinäkin aikoina se maksullisuus päti ihan samalla tavalla kumpaankin sukupuoleen. Eli ihan vapaasti ovat naiset saaneet valita ammattinsa.

Vielä on työelämässä ihmisiä jotka eivät ole pystyneet valitsemaan niin vapaasti. Yleiset asenteet muuttuvat hitaammin kuin mitä mahdollisuudet avautuvat. Vasta nyt tyttöjä kannustetaan teknisille aloille niin, että osa hakeutuukin. Vielä 1980 luvulla kuuli kuinka niillä harvoilla naisilla siellä oli vaikeaa.

Jos sinun sukulaisesi eivät kannustaneet, niin älä yleistä sitä kehenkään muuhun. Suomi on ollut täysin tasa-arvoinen ja vapaa naisille koko itsenäisyytensä ajan. Ei ole ollut mitään ongelmia tai esteitä opiskella ihan mitä halusi. Jos sinä olet jämähtänyt johonkin kuvitelmaan "naisen aloista" niin se on ihan täysin ja vain sinun oma syysi ja ongelmasi. Naisia on ollut teknisillä aloilla vuosikymmeniä.

Vierailija
2505/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hoitajat saa käyttää kaikkia laillisia keinoja parantaakseen tilannettaan. Annetaan markkinatalouden toimia vapaasti.

Tää markkinatalous-jankutus on ilmeisesti Millariikan ja Tehyn uusin lanseeraamaa propagandaväite, kun sitä toistellaan taas aivottomasti hoitajien taholta. Eikä tajuntaan vain teillä hoitajilla mene sitä, että taistelette kuntatyönantajia vastaan. Jotka ovat JULKISTA sektoria, eli eivät markkinataloutta. 

Markkinatalous vaikuttaa ihan kaikilla sektoreilla halusitpa sinä sitä tai et.

Opiskele vähän mitä markkinatalous on.

Tiedetään kyllä, että julkinen sektori ei tavoittele voittoa, mutta se ei tarkoita etteikö palkat voisi asettua kysynnän asettamaan suuntaan.

Markkinatalous edellyttää täysin vapaata kilpailua. Mitä ei julkisella sektorilla ole. 

Ei kukaan ole väittänytkään, että nyt olisi kyse markkinataloudesta, mutta kysynnän ja tarjonnan laki toimii tässäkin.

"Kyllä hoitajat saa käyttää kaikkia laillisia keinoja parantaakseen tilannettaan. Annetaan markkinatalouden toimia vapaasti."

Niin, markkinatalouden lait vaikuttavat kaikilla sektoreilla, halusitpa sinä sitä tai et. Case closed.

Juurihan tässä todettiin, että eivät vaikuta, minkä sinunkin pitäisi ymmärtää. Älä nyt ekonomistille viitti kinata siellä jollain lähärin koulutuksella. Vastaukseni oli lainaus alkuperäisestä viestistä, jossa te hoitajat väititte ihan järjettömiä markkinataloudesta (josta selvästi ette edes tiedä mitä se on), ja sitten yrititte jouduttanne nolatuksi kääntää kelkkaa, että "ei kukaan ole tällaista koskaan väittänyt".

Julkinen sektori ei ole markkinataloutta. Piste.

Oi miten kauniisti puhut. Kirosanojakin laitat. Kyllä nyt näkee kuinka kauniisti muiden ammattien edustajat puhuvat aina toisista ammattilaisista hoitajistakin.

Mitä harhoja näet kun kuvittelet kirosanoja vaikka niitä ei ole? Etkö osaa lukea?

Ei ollut kirosanoja, mutta oli hyvä osoitus hoitaja passiivis-aggressiivksesta kiusaamisesta.

Tuntuu ikävältä kun levitetään perättömiä juoruja ja olisi tuo voinut mennä jopa poistoon.

Varmaan meni luu kurkkuun kun tajusi vasta ettei se Luumäen kunnansairaala olekaan listattu Tukholman pörssiin.

Vierailija
2506/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa tänään juttu hoitajista, joka alkaa sillä miten sairaanhoitajat itse puhuvat alastaan:

”Älä koskaan hakeudu hoitoalalle, työ on henkisesti ja fyysisesti liian raskasta. Niin sairaanhoitajaäitini sanoi minulle, kun olin nuori. Silti opiskelin sairaanhoitajaksi, ja olen tehnyt alalla 20 vuotta töitä."

Onko sitten ihme jos alalle ei hakeuduta, jos sillä olevat puhuvat työstään noin? Tosin tässä henkilö oli silti hakeutunut alalle, mutta jos alasta ei koskaan sanota mitään hyvää, niin kyllä se nyt monen nuoren suunnitelmiin vaikuttaa.

Typerää oman pesän likaamista.

Aina lehtijuttuihin kaivetaan joku kärkäs sanoja vaikkei hän edustaisi mielipiteineen kokoalaa tietenkään. Sen voi ainakin päätellä, että ala on päässyt huonoon jamaan. Johtoporras ei ole tainnut toteuttaa laadukasta johtamista. Resurssit ja organisointi eivät ole kunnossa. Asioille täytyisi nyt tehdä jotain. Työolot täytyy saada kuntoon. Se on kaikkien etu. Ala oli ennen haluttu. Jos alan olot eivät ole kehittyneet eteenpäin kunnolla kuten muilla aloilla on käynyt niin silloin asioita täytyy hoitaa toisella tapaa. Siihen täytyy sataata rahaa ja resursseja, että työolot on kunnossa.

Eikös rakenteita ja organisaatiota voi kehittää tehokkaammaksi niin että rahaa ja resursseja säästyy? Näinhän niillä ”insinöörialoillakin” tehdään. Nipistetään turhat pois, asetetaan tekijöille uusia tavoitteita ja ulkoistetaan ne osa-alueet mitkä voidaan mielellään halpatyövoimamaihin.

Itse kuntalaisena en ole halukas maksamaan enää yhtään enempää veroja mitä nyt jo maksan. Suomen korkea veroaste kurittaa jo nyt, lisäksi asuinkustannuksen ja liikkumisen, sekä ihan elämisen kustannukset ovat nousseet ja nousevat vielä lisää. Samalla oma palkankorotus on yleiskorotus on 0,9 prosenttia.

On hoidosta kokoajan nipistetty. Julkisella tutkitaan ja hoidetaan vain ne sairaudet joiden hoidosta on tutkimusnäyttöä, että hoito auttaa. On määritelty mitä lähdetään tutkimaan ja millä ehdoin. Ammattiryhmiä on säästetty pois esim konekirjoittajat. Lääkärit ja hoitajat kirjaavat itse. Töitä on vyörynyt muilta myös heille tehtäväksi esim yksityiselle tehtävän lähetteen vaatimat rahoituspäätökset myöntää lähetteen tekijä itse. Se vie aikaa vaan toimistosta saadaan taas yksi sihteeri poistettua. Samassa suhteessa ei kuitenkaan hoitajien määrä ole lisääntynyt kuin tehtäväsiirrot muilta. Silloin entistä huonommin ehtii vastata hoidon kysyntään. Yhdet kädet kun ei pysty tekemään kahden töitä vaikka kuinka juoksisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2507/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvisihän se, miksi hoitajat vertaavat palkkaansa juuri insinööreihin.

Tehyn sivulta luettua:

”Sairaanhoitajan peruspalkka on 2 546€.

Samantasoisen koulutuksen saaneen rakennusinsinöörin palkka on 3 396€.”

Eli liitto osaltaan lietsoo tätä vastakkainasettelu hoitajien ja insinöörien välille.

Hoitajilla on varsinaisia opintoja vain 140 opintopistettä, loppuaika on kaikenlaista harjoittelua.  Insinööri (AMK) on 240 op eli koulutus on pidempi kuin hoitajakoulu. Diplomi-insinööri on sitten vielä erikseen. Insinööri tekee tuottavaa työtä ja tekee tulosta omalle firmalleen. Firma sitten maksaa palkkoja henkilökunnalle ja osinkoja osakkaille ja investoi lisää omaan toimintaansa. 

Mitä hoitaja tekee? Ei mitään. Hoitaja ei tuota yhtään mitään.

Onpa miehinen näkökulma, raha tärkeintä.

Jos hoitaja ei mitään tee, niin sittenhän heidän lakkonsa tai joukkoirtisanomiset ei haittaa ketään.

Uskallan väittää, että hoitajien ja lääkärien työ on miljoona kertaa tärkeämpää kuin insinöörin.

Ammatit on vaan erilaisia, jos käytännön työn harjoittelua ei koulutus sisällä. Eikä se korreloi edes ammatin vaativuuden kanssa. Onhan monilla maistereillakin koulutuksessa paljon työharjoittelua ja silti koulutus on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Esimerkiksi terveydenhoitajan koulutus on 240 opintopistettä, insinöörin 240 opintopistettä ja kätilön 270 opintopistettä. Kaikki kolme on AMK tutkintoja eli koulutusrakenteessa saman tasoisia tutkintoja. Toisekseen sekin tiedetään etteivät kaikki insinöörit suunnittele koneita, teitä, siltoja jne. Osa myös myy osia ym diplomi insinööreille firmoihin jotka niitä suunnittelee. Diplomi insinööri taas on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Miehiset alat vaan loistaa palkkatilastoissa.Aihe olisi herkullinen tutkittavaksi. Harmi ettei tutkivajuornalismi ole lähtenyt selvittämään yhteiskunnan normeja ja rakenteita tarkemmin. Sellaisesta olen lukenut, että naisaloille päätettiin pienempi palkka naisten siirtyessä työelämään teollistumisen alkaessa. Sen perusteista yksi oli se, että naisia pidettiin vähempiarvoisia. He olivat hoitaneet kotia miehen tienatessa elämään rahat. Olivat tavallaan asenteissa miehen omaisuutta. Missä määrin tämä vaikuttaa vielä?

Niin vanhentunutta tuo ajattelu miesten ja naisten aloista. Ihan vapaasti jokainen saa ammattinsa valita. 

Saa joo ja niin tapahtuukin nykyään. Vielä 20-30vuotta sitten se oli harvinaista.

Kyllä Suomessa on ollut elinkeinovapaus jo yli sadan vuoden ajan.

Vapaus ehkä vaan ei kaikilla kuitenkaan mahdollisuutta valita vapaasti. Koulutus on maksanut, opintotukia ei ole ollut jne. Ei köyhän lapsi päässyt mihin vaan. Perinteissä myös oli pitkään ihmisten mielissä jako mies ja naisvaltaisilla aloihin.Harva uskalsi valita sen yli.

Koulutus ei ole maksanut enää peruskoulun tulemisen jälkeen, joka tapahtui 70-luvulla. Siitä on jo tosi paljon aikaa. Ja silloin entisinäkin aikoina se maksullisuus päti ihan samalla tavalla kumpaankin sukupuoleen. Eli ihan vapaasti ovat naiset saaneet valita ammattinsa.

Vielä on työelämässä ihmisiä jotka eivät ole pystyneet valitsemaan niin vapaasti. Yleiset asenteet muuttuvat hitaammin kuin mitä mahdollisuudet avautuvat. Vasta nyt tyttöjä kannustetaan teknisille aloille niin, että osa hakeutuukin. Vielä 1980 luvulla kuuli kuinka niillä harvoilla naisilla siellä oli vaikeaa.

Jos sinun sukulaisesi eivät kannustaneet, niin älä yleistä sitä kehenkään muuhun. Suomi on ollut täysin tasa-arvoinen ja vapaa naisille koko itsenäisyytensä ajan. Ei ole ollut mitään ongelmia tai esteitä opiskella ihan mitä halusi. Jos sinä olet jämähtänyt johonkin kuvitelmaan "naisen aloista" niin se on ihan täysin ja vain sinun oma syysi ja ongelmasi. Naisia on ollut teknisillä aloilla vuosikymmeniä.

No puhuin siitä miten eri aloja peruskoulussa markkinointiin, kun olin lapsi. Siinä oli asenteellisuutta. Toki eri kouluissa on voitu puhua eritavoin kuten perheissä, kylissä jne ja silloin näkemys vapaudesta muodostuu erilaiseksi saman aikakauden eläneilläkin.

Vierailija
2508/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hoitajat saa käyttää kaikkia laillisia keinoja parantaakseen tilannettaan. Annetaan markkinatalouden toimia vapaasti.

Tää markkinatalous-jankutus on ilmeisesti Millariikan ja Tehyn uusin lanseeraamaa propagandaväite, kun sitä toistellaan taas aivottomasti hoitajien taholta. Eikä tajuntaan vain teillä hoitajilla mene sitä, että taistelette kuntatyönantajia vastaan. Jotka ovat JULKISTA sektoria, eli eivät markkinataloutta. 

Markkinatalous vaikuttaa ihan kaikilla sektoreilla halusitpa sinä sitä tai et.

Opiskele vähän mitä markkinatalous on.

Tiedetään kyllä, että julkinen sektori ei tavoittele voittoa, mutta se ei tarkoita etteikö palkat voisi asettua kysynnän asettamaan suuntaan.

Markkinatalous edellyttää täysin vapaata kilpailua. Mitä ei julkisella sektorilla ole. 

Ei kukaan ole väittänytkään, että nyt olisi kyse markkinataloudesta, mutta kysynnän ja tarjonnan laki toimii tässäkin.

"Kyllä hoitajat saa käyttää kaikkia laillisia keinoja parantaakseen tilannettaan. Annetaan markkinatalouden toimia vapaasti."

Niin, markkinatalouden lait vaikuttavat kaikilla sektoreilla, halusitpa sinä sitä tai et. Case closed.

Juurihan tässä todettiin, että eivät vaikuta, minkä sinunkin pitäisi ymmärtää. Älä nyt ekonomistille viitti kinata siellä jollain lähärin koulutuksella. Vastaukseni oli lainaus alkuperäisestä viestistä, jossa te hoitajat väititte ihan järjettömiä markkinataloudesta (josta selvästi ette edes tiedä mitä se on), ja sitten yrititte jouduttanne nolatuksi kääntää kelkkaa, että "ei kukaan ole tällaista koskaan väittänyt".

Julkinen sektori ei ole markkinataloutta. Piste.

Oi miten kauniisti puhut. Kirosanojakin laitat. Kyllä nyt näkee kuinka kauniisti muiden ammattien edustajat puhuvat aina toisista ammattilaisista hoitajistakin.

Mitä harhoja näet kun kuvittelet kirosanoja vaikka niitä ei ole? Etkö osaa lukea?

Ei ollut kirosanoja, mutta oli hyvä osoitus hoitaja passiivis-aggressiivksesta kiusaamisesta.

Tuntuu ikävältä kun levitetään perättömiä juoruja ja olisi tuo voinut mennä jopa poistoon.

Varmaan meni luu kurkkuun kun tajusi vasta ettei se Luumäen kunnansairaala olekaan listattu Tukholman pörssiin.

Eli valehtelit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2509/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa tänään juttu hoitajista, joka alkaa sillä miten sairaanhoitajat itse puhuvat alastaan:

”Älä koskaan hakeudu hoitoalalle, työ on henkisesti ja fyysisesti liian raskasta. Niin sairaanhoitajaäitini sanoi minulle, kun olin nuori. Silti opiskelin sairaanhoitajaksi, ja olen tehnyt alalla 20 vuotta töitä."

Onko sitten ihme jos alalle ei hakeuduta, jos sillä olevat puhuvat työstään noin? Tosin tässä henkilö oli silti hakeutunut alalle, mutta jos alasta ei koskaan sanota mitään hyvää, niin kyllä se nyt monen nuoren suunnitelmiin vaikuttaa.

Typerää oman pesän likaamista.

Aina lehtijuttuihin kaivetaan joku kärkäs sanoja vaikkei hän edustaisi mielipiteineen kokoalaa tietenkään. Sen voi ainakin päätellä, että ala on päässyt huonoon jamaan. Johtoporras ei ole tainnut toteuttaa laadukasta johtamista. Resurssit ja organisointi eivät ole kunnossa. Asioille täytyisi nyt tehdä jotain. Työolot täytyy saada kuntoon. Se on kaikkien etu. Ala oli ennen haluttu. Jos alan olot eivät ole kehittyneet eteenpäin kunnolla kuten muilla aloilla on käynyt niin silloin asioita täytyy hoitaa toisella tapaa. Siihen täytyy sataata rahaa ja resursseja, että työolot on kunnossa.

Eikös rakenteita ja organisaatiota voi kehittää tehokkaammaksi niin että rahaa ja resursseja säästyy? Näinhän niillä ”insinöörialoillakin” tehdään. Nipistetään turhat pois, asetetaan tekijöille uusia tavoitteita ja ulkoistetaan ne osa-alueet mitkä voidaan mielellään halpatyövoimamaihin.

Itse kuntalaisena en ole halukas maksamaan enää yhtään enempää veroja mitä nyt jo maksan. Suomen korkea veroaste kurittaa jo nyt, lisäksi asuinkustannuksen ja liikkumisen, sekä ihan elämisen kustannukset ovat nousseet ja nousevat vielä lisää. Samalla oma palkankorotus on yleiskorotus on 0,9 prosenttia.

On hoidosta kokoajan nipistetty. Julkisella tutkitaan ja hoidetaan vain ne sairaudet joiden hoidosta on tutkimusnäyttöä, että hoito auttaa. On määritelty mitä lähdetään tutkimaan ja millä ehdoin. Ammattiryhmiä on säästetty pois esim konekirjoittajat. Lääkärit ja hoitajat kirjaavat itse. Töitä on vyörynyt muilta myös heille tehtäväksi esim yksityiselle tehtävän lähetteen vaatimat rahoituspäätökset myöntää lähetteen tekijä itse. Se vie aikaa vaan toimistosta saadaan taas yksi sihteeri poistettua. Samassa suhteessa ei kuitenkaan hoitajien määrä ole lisääntynyt kuin tehtäväsiirrot muilta. Silloin entistä huonommin ehtii vastata hoidon kysyntään. Yhdet kädet kun ei pysty tekemään kahden töitä vaikka kuinka juoksisi.

Sinusta olisi siis järkevämpää työajan käyttöä, että hoitaja selittää konekirjoittajalle, mitä pitää milloinkin kirjata?

Vierailija
2510/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvisihän se, miksi hoitajat vertaavat palkkaansa juuri insinööreihin.

Tehyn sivulta luettua:

”Sairaanhoitajan peruspalkka on 2 546€.

Samantasoisen koulutuksen saaneen rakennusinsinöörin palkka on 3 396€.”

Eli liitto osaltaan lietsoo tätä vastakkainasettelu hoitajien ja insinöörien välille.

Hoitajilla on varsinaisia opintoja vain 140 opintopistettä, loppuaika on kaikenlaista harjoittelua.  Insinööri (AMK) on 240 op eli koulutus on pidempi kuin hoitajakoulu. Diplomi-insinööri on sitten vielä erikseen. Insinööri tekee tuottavaa työtä ja tekee tulosta omalle firmalleen. Firma sitten maksaa palkkoja henkilökunnalle ja osinkoja osakkaille ja investoi lisää omaan toimintaansa. 

Mitä hoitaja tekee? Ei mitään. Hoitaja ei tuota yhtään mitään.

Onpa miehinen näkökulma, raha tärkeintä.

Jos hoitaja ei mitään tee, niin sittenhän heidän lakkonsa tai joukkoirtisanomiset ei haittaa ketään.

Uskallan väittää, että hoitajien ja lääkärien työ on miljoona kertaa tärkeämpää kuin insinöörin.

Ammatit on vaan erilaisia, jos käytännön työn harjoittelua ei koulutus sisällä. Eikä se korreloi edes ammatin vaativuuden kanssa. Onhan monilla maistereillakin koulutuksessa paljon työharjoittelua ja silti koulutus on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Esimerkiksi terveydenhoitajan koulutus on 240 opintopistettä, insinöörin 240 opintopistettä ja kätilön 270 opintopistettä. Kaikki kolme on AMK tutkintoja eli koulutusrakenteessa saman tasoisia tutkintoja. Toisekseen sekin tiedetään etteivät kaikki insinöörit suunnittele koneita, teitä, siltoja jne. Osa myös myy osia ym diplomi insinööreille firmoihin jotka niitä suunnittelee. Diplomi insinööri taas on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Miehiset alat vaan loistaa palkkatilastoissa.Aihe olisi herkullinen tutkittavaksi. Harmi ettei tutkivajuornalismi ole lähtenyt selvittämään yhteiskunnan normeja ja rakenteita tarkemmin. Sellaisesta olen lukenut, että naisaloille päätettiin pienempi palkka naisten siirtyessä työelämään teollistumisen alkaessa. Sen perusteista yksi oli se, että naisia pidettiin vähempiarvoisia. He olivat hoitaneet kotia miehen tienatessa elämään rahat. Olivat tavallaan asenteissa miehen omaisuutta. Missä määrin tämä vaikuttaa vielä?

Niin vanhentunutta tuo ajattelu miesten ja naisten aloista. Ihan vapaasti jokainen saa ammattinsa valita. 

Saa joo ja niin tapahtuukin nykyään. Vielä 20-30vuotta sitten se oli harvinaista.

Kyllä Suomessa on ollut elinkeinovapaus jo yli sadan vuoden ajan.

Vapaus ehkä vaan ei kaikilla kuitenkaan mahdollisuutta valita vapaasti. Koulutus on maksanut, opintotukia ei ole ollut jne. Ei köyhän lapsi päässyt mihin vaan. Perinteissä myös oli pitkään ihmisten mielissä jako mies ja naisvaltaisilla aloihin.Harva uskalsi valita sen yli.

Koulutus ei ole maksanut enää peruskoulun tulemisen jälkeen, joka tapahtui 70-luvulla. Siitä on jo tosi paljon aikaa. Ja silloin entisinäkin aikoina se maksullisuus päti ihan samalla tavalla kumpaankin sukupuoleen. Eli ihan vapaasti ovat naiset saaneet valita ammattinsa.

Vielä on työelämässä ihmisiä jotka eivät ole pystyneet valitsemaan niin vapaasti. Yleiset asenteet muuttuvat hitaammin kuin mitä mahdollisuudet avautuvat. Vasta nyt tyttöjä kannustetaan teknisille aloille niin, että osa hakeutuukin. Vielä 1980 luvulla kuuli kuinka niillä harvoilla naisilla siellä oli vaikeaa.

Jos sinun sukulaisesi eivät kannustaneet, niin älä yleistä sitä kehenkään muuhun. Suomi on ollut täysin tasa-arvoinen ja vapaa naisille koko itsenäisyytensä ajan. Ei ole ollut mitään ongelmia tai esteitä opiskella ihan mitä halusi. Jos sinä olet jämähtänyt johonkin kuvitelmaan "naisen aloista" niin se on ihan täysin ja vain sinun oma syysi ja ongelmasi. Naisia on ollut teknisillä aloilla vuosikymmeniä.

Jep. Jo 24v sitten luokaltani 4 naista hakeutui ja pääsi teknilliseen korkeakouluun, emmekä silloinkaan olleet ns. pioneereja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2511/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvisihän se, miksi hoitajat vertaavat palkkaansa juuri insinööreihin.

Tehyn sivulta luettua:

”Sairaanhoitajan peruspalkka on 2 546€.

Samantasoisen koulutuksen saaneen rakennusinsinöörin palkka on 3 396€.”

Eli liitto osaltaan lietsoo tätä vastakkainasettelu hoitajien ja insinöörien välille.

Hoitajilla on varsinaisia opintoja vain 140 opintopistettä, loppuaika on kaikenlaista harjoittelua.  Insinööri (AMK) on 240 op eli koulutus on pidempi kuin hoitajakoulu. Diplomi-insinööri on sitten vielä erikseen. Insinööri tekee tuottavaa työtä ja tekee tulosta omalle firmalleen. Firma sitten maksaa palkkoja henkilökunnalle ja osinkoja osakkaille ja investoi lisää omaan toimintaansa. 

Mitä hoitaja tekee? Ei mitään. Hoitaja ei tuota yhtään mitään.

Onpa miehinen näkökulma, raha tärkeintä.

Jos hoitaja ei mitään tee, niin sittenhän heidän lakkonsa tai joukkoirtisanomiset ei haittaa ketään.

Uskallan väittää, että hoitajien ja lääkärien työ on miljoona kertaa tärkeämpää kuin insinöörin.

Ammatit on vaan erilaisia, jos käytännön työn harjoittelua ei koulutus sisällä. Eikä se korreloi edes ammatin vaativuuden kanssa. Onhan monilla maistereillakin koulutuksessa paljon työharjoittelua ja silti koulutus on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Esimerkiksi terveydenhoitajan koulutus on 240 opintopistettä, insinöörin 240 opintopistettä ja kätilön 270 opintopistettä. Kaikki kolme on AMK tutkintoja eli koulutusrakenteessa saman tasoisia tutkintoja. Toisekseen sekin tiedetään etteivät kaikki insinöörit suunnittele koneita, teitä, siltoja jne. Osa myös myy osia ym diplomi insinööreille firmoihin jotka niitä suunnittelee. Diplomi insinööri taas on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Miehiset alat vaan loistaa palkkatilastoissa.Aihe olisi herkullinen tutkittavaksi. Harmi ettei tutkivajuornalismi ole lähtenyt selvittämään yhteiskunnan normeja ja rakenteita tarkemmin. Sellaisesta olen lukenut, että naisaloille päätettiin pienempi palkka naisten siirtyessä työelämään teollistumisen alkaessa. Sen perusteista yksi oli se, että naisia pidettiin vähempiarvoisia. He olivat hoitaneet kotia miehen tienatessa elämään rahat. Olivat tavallaan asenteissa miehen omaisuutta. Missä määrin tämä vaikuttaa vielä?

Niin vanhentunutta tuo ajattelu miesten ja naisten aloista. Ihan vapaasti jokainen saa ammattinsa valita. 

Saa joo ja niin tapahtuukin nykyään. Vielä 20-30vuotta sitten se oli harvinaista.

Kyllä Suomessa on ollut elinkeinovapaus jo yli sadan vuoden ajan.

Vapaus ehkä vaan ei kaikilla kuitenkaan mahdollisuutta valita vapaasti. Koulutus on maksanut, opintotukia ei ole ollut jne. Ei köyhän lapsi päässyt mihin vaan. Perinteissä myös oli pitkään ihmisten mielissä jako mies ja naisvaltaisilla aloihin.Harva uskalsi valita sen yli.

Koulutus ei ole maksanut enää peruskoulun tulemisen jälkeen, joka tapahtui 70-luvulla. Siitä on jo tosi paljon aikaa. Ja silloin entisinäkin aikoina se maksullisuus päti ihan samalla tavalla kumpaankin sukupuoleen. Eli ihan vapaasti ovat naiset saaneet valita ammattinsa.

Vielä on työelämässä ihmisiä jotka eivät ole pystyneet valitsemaan niin vapaasti. Yleiset asenteet muuttuvat hitaammin kuin mitä mahdollisuudet avautuvat. Vasta nyt tyttöjä kannustetaan teknisille aloille niin, että osa hakeutuukin. Vielä 1980 luvulla kuuli kuinka niillä harvoilla naisilla siellä oli vaikeaa.

Jos sinun sukulaisesi eivät kannustaneet, niin älä yleistä sitä kehenkään muuhun. Suomi on ollut täysin tasa-arvoinen ja vapaa naisille koko itsenäisyytensä ajan. Ei ole ollut mitään ongelmia tai esteitä opiskella ihan mitä halusi. Jos sinä olet jämähtänyt johonkin kuvitelmaan "naisen aloista" niin se on ihan täysin ja vain sinun oma syysi ja ongelmasi. Naisia on ollut teknisillä aloilla vuosikymmeniä.

Jep jep, ja trolleillakin on ollut vapaus vaikka mihin koko itsenäisyyden ajan.

Vierailija
2512/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on työ, jossa käytännössä teen kahden työt. Kyseessä on johtotason tehtävät, mutta kun on säästetty assareista yms, niin teen isojen kysymysten ohella myös paljon sitten niitä assarien töitä. Olen palamassa loppuun. Verenpaine on ylhäällä, on ahdistusta ja paniikkikohtauksia sekä unettomuutta.

Palkka noin 5000, joka nyt osaltaan tekeekin sen, että suu supussa painetaan kunnes jäädään pois, kuten kolme edeltäjääni viimeisen viiden vuoden aikana. Ja siis kyllä olen asiasta puhunut lukuisia kertoja esimiehilleni ja harkitsen paluuta ns suorittavampaan työhön pienemmällä palkalla. Se työ on tapauksessani opettajan työ.

Tällaista sitä ”hyväliksaisissakin” duuneissa. Palkja ei auta, kun keho skragaa. Toki arvokas asia on toimiva yksityinen terveydenhoito ja tapauksessani hyvä koulutus, joka mahdollistaa muunkin työn.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2513/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvisihän se, miksi hoitajat vertaavat palkkaansa juuri insinööreihin.

Tehyn sivulta luettua:

”Sairaanhoitajan peruspalkka on 2 546€.

Samantasoisen koulutuksen saaneen rakennusinsinöörin palkka on 3 396€.”

Eli liitto osaltaan lietsoo tätä vastakkainasettelu hoitajien ja insinöörien välille.

Hoitajilla on varsinaisia opintoja vain 140 opintopistettä, loppuaika on kaikenlaista harjoittelua.  Insinööri (AMK) on 240 op eli koulutus on pidempi kuin hoitajakoulu. Diplomi-insinööri on sitten vielä erikseen. Insinööri tekee tuottavaa työtä ja tekee tulosta omalle firmalleen. Firma sitten maksaa palkkoja henkilökunnalle ja osinkoja osakkaille ja investoi lisää omaan toimintaansa. 

Mitä hoitaja tekee? Ei mitään. Hoitaja ei tuota yhtään mitään.

Onpa miehinen näkökulma, raha tärkeintä.

Jos hoitaja ei mitään tee, niin sittenhän heidän lakkonsa tai joukkoirtisanomiset ei haittaa ketään.

Uskallan väittää, että hoitajien ja lääkärien työ on miljoona kertaa tärkeämpää kuin insinöörin.

Ammatit on vaan erilaisia, jos käytännön työn harjoittelua ei koulutus sisällä. Eikä se korreloi edes ammatin vaativuuden kanssa. Onhan monilla maistereillakin koulutuksessa paljon työharjoittelua ja silti koulutus on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Esimerkiksi terveydenhoitajan koulutus on 240 opintopistettä, insinöörin 240 opintopistettä ja kätilön 270 opintopistettä. Kaikki kolme on AMK tutkintoja eli koulutusrakenteessa saman tasoisia tutkintoja. Toisekseen sekin tiedetään etteivät kaikki insinöörit suunnittele koneita, teitä, siltoja jne. Osa myös myy osia ym diplomi insinööreille firmoihin jotka niitä suunnittelee. Diplomi insinööri taas on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Miehiset alat vaan loistaa palkkatilastoissa.Aihe olisi herkullinen tutkittavaksi. Harmi ettei tutkivajuornalismi ole lähtenyt selvittämään yhteiskunnan normeja ja rakenteita tarkemmin. Sellaisesta olen lukenut, että naisaloille päätettiin pienempi palkka naisten siirtyessä työelämään teollistumisen alkaessa. Sen perusteista yksi oli se, että naisia pidettiin vähempiarvoisia. He olivat hoitaneet kotia miehen tienatessa elämään rahat. Olivat tavallaan asenteissa miehen omaisuutta. Missä määrin tämä vaikuttaa vielä?

Niin vanhentunutta tuo ajattelu miesten ja naisten aloista. Ihan vapaasti jokainen saa ammattinsa valita. 

Saa joo ja niin tapahtuukin nykyään. Vielä 20-30vuotta sitten se oli harvinaista.

Näissä vertailuissa insinöörin palkkaan vielä otetaan hoitajalta peruspalkka, mutta insinöörin vertailupalkka sisältääkin kaikki lisät. Yhtälailla insinöörin palkka koostuu peruspalkasta ja lisistä.

Vaikka näin olisi niin en usko että insinööri saa yli tonnin lisiä.

Onneksi palkka ei ole sinun uskosta kiinni. Valmistuneen rakennusinsinöörin tessin mukainen peruspalkka yksityisellä puolella on 1875 €/kk ja sen voi ihan jokainen epäuskoinen käydä työehtosopimuksesta tarkistamassa.

Vierailija
2514/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvähän se on palstoilla riehua, sitten toinen ääni kellossa kun sattuu joutumaan vaikka teholle letkuihin ja muihin johtoihin.

Kiitos kaikille ihanille hoitajille, että tosiaan jaksoitte korona- aikanakin mielettömät suojavarusteet päällä, ja omankin tartunnan uhalla hoitaa meitä potilaita. Parannuin ihan teidän ansioista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2515/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikissa sellaisissa töissä joissa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä on sama ajasta puute.

Vierailija
2516/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa tänään juttu hoitajista, joka alkaa sillä miten sairaanhoitajat itse puhuvat alastaan:

”Älä koskaan hakeudu hoitoalalle, työ on henkisesti ja fyysisesti liian raskasta. Niin sairaanhoitajaäitini sanoi minulle, kun olin nuori. Silti opiskelin sairaanhoitajaksi, ja olen tehnyt alalla 20 vuotta töitä."

Onko sitten ihme jos alalle ei hakeuduta, jos sillä olevat puhuvat työstään noin? Tosin tässä henkilö oli silti hakeutunut alalle, mutta jos alasta ei koskaan sanota mitään hyvää, niin kyllä se nyt monen nuoren suunnitelmiin vaikuttaa.

Typerää oman pesän likaamista.

Aina lehtijuttuihin kaivetaan joku kärkäs sanoja vaikkei hän edustaisi mielipiteineen kokoalaa tietenkään. Sen voi ainakin päätellä, että ala on päässyt huonoon jamaan. Johtoporras ei ole tainnut toteuttaa laadukasta johtamista. Resurssit ja organisointi eivät ole kunnossa. Asioille täytyisi nyt tehdä jotain. Työolot täytyy saada kuntoon. Se on kaikkien etu. Ala oli ennen haluttu. Jos alan olot eivät ole kehittyneet eteenpäin kunnolla kuten muilla aloilla on käynyt niin silloin asioita täytyy hoitaa toisella tapaa. Siihen täytyy sataata rahaa ja resursseja, että työolot on kunnossa.

Eikös rakenteita ja organisaatiota voi kehittää tehokkaammaksi niin että rahaa ja resursseja säästyy? Näinhän niillä ”insinöörialoillakin” tehdään. Nipistetään turhat pois, asetetaan tekijöille uusia tavoitteita ja ulkoistetaan ne osa-alueet mitkä voidaan mielellään halpatyövoimamaihin.

Itse kuntalaisena en ole halukas maksamaan enää yhtään enempää veroja mitä nyt jo maksan. Suomen korkea veroaste kurittaa jo nyt, lisäksi asuinkustannuksen ja liikkumisen, sekä ihan elämisen kustannukset ovat nousseet ja nousevat vielä lisää. Samalla oma palkankorotus on yleiskorotus on 0,9 prosenttia.

On hoidosta kokoajan nipistetty. Julkisella tutkitaan ja hoidetaan vain ne sairaudet joiden hoidosta on tutkimusnäyttöä, että hoito auttaa. On määritelty mitä lähdetään tutkimaan ja millä ehdoin. Ammattiryhmiä on säästetty pois esim konekirjoittajat. Lääkärit ja hoitajat kirjaavat itse. Töitä on vyörynyt muilta myös heille tehtäväksi esim yksityiselle tehtävän lähetteen vaatimat rahoituspäätökset myöntää lähetteen tekijä itse. Se vie aikaa vaan toimistosta saadaan taas yksi sihteeri poistettua. Samassa suhteessa ei kuitenkaan hoitajien määrä ole lisääntynyt kuin tehtäväsiirrot muilta. Silloin entistä huonommin ehtii vastata hoidon kysyntään. Yhdet kädet kun ei pysty tekemään kahden töitä vaikka kuinka juoksisi.

Sinusta olisi siis järkevämpää työajan käyttöä, että hoitaja selittää konekirjoittajalle, mitä pitää milloinkin kirjata?

Käytettiin sanelulaitteita ja siitä konekirjoittaja kirjoitti ne ylös. Oli nopeampaa hoitajalle tai lääkärille. Toki siihenkin liittyy omat huonot puolensa.

Vierailija
2517/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvisihän se, miksi hoitajat vertaavat palkkaansa juuri insinööreihin.

Tehyn sivulta luettua:

”Sairaanhoitajan peruspalkka on 2 546€.

Samantasoisen koulutuksen saaneen rakennusinsinöörin palkka on 3 396€.”

Eli liitto osaltaan lietsoo tätä vastakkainasettelu hoitajien ja insinöörien välille.

Hoitajilla on varsinaisia opintoja vain 140 opintopistettä, loppuaika on kaikenlaista harjoittelua.  Insinööri (AMK) on 240 op eli koulutus on pidempi kuin hoitajakoulu. Diplomi-insinööri on sitten vielä erikseen. Insinööri tekee tuottavaa työtä ja tekee tulosta omalle firmalleen. Firma sitten maksaa palkkoja henkilökunnalle ja osinkoja osakkaille ja investoi lisää omaan toimintaansa. 

Mitä hoitaja tekee? Ei mitään. Hoitaja ei tuota yhtään mitään.

Onpa miehinen näkökulma, raha tärkeintä.

Jos hoitaja ei mitään tee, niin sittenhän heidän lakkonsa tai joukkoirtisanomiset ei haittaa ketään.

Uskallan väittää, että hoitajien ja lääkärien työ on miljoona kertaa tärkeämpää kuin insinöörin.

Ammatit on vaan erilaisia, jos käytännön työn harjoittelua ei koulutus sisällä. Eikä se korreloi edes ammatin vaativuuden kanssa. Onhan monilla maistereillakin koulutuksessa paljon työharjoittelua ja silti koulutus on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Esimerkiksi terveydenhoitajan koulutus on 240 opintopistettä, insinöörin 240 opintopistettä ja kätilön 270 opintopistettä. Kaikki kolme on AMK tutkintoja eli koulutusrakenteessa saman tasoisia tutkintoja. Toisekseen sekin tiedetään etteivät kaikki insinöörit suunnittele koneita, teitä, siltoja jne. Osa myös myy osia ym diplomi insinööreille firmoihin jotka niitä suunnittelee. Diplomi insinööri taas on AMK insinööriä korkeampi tutkinto tutkintorakenteessa.

Miehiset alat vaan loistaa palkkatilastoissa.Aihe olisi herkullinen tutkittavaksi. Harmi ettei tutkivajuornalismi ole lähtenyt selvittämään yhteiskunnan normeja ja rakenteita tarkemmin. Sellaisesta olen lukenut, että naisaloille päätettiin pienempi palkka naisten siirtyessä työelämään teollistumisen alkaessa. Sen perusteista yksi oli se, että naisia pidettiin vähempiarvoisia. He olivat hoitaneet kotia miehen tienatessa elämään rahat. Olivat tavallaan asenteissa miehen omaisuutta. Missä määrin tämä vaikuttaa vielä?

Niin vanhentunutta tuo ajattelu miesten ja naisten aloista. Ihan vapaasti jokainen saa ammattinsa valita. 

Saa joo ja niin tapahtuukin nykyään. Vielä 20-30vuotta sitten se oli harvinaista.

Kyllä Suomessa on ollut elinkeinovapaus jo yli sadan vuoden ajan.

Vapaus ehkä vaan ei kaikilla kuitenkaan mahdollisuutta valita vapaasti. Koulutus on maksanut, opintotukia ei ole ollut jne. Ei köyhän lapsi päässyt mihin vaan. Perinteissä myös oli pitkään ihmisten mielissä jako mies ja naisvaltaisilla aloihin.Harva uskalsi valita sen yli.

Koulutus ei ole maksanut enää peruskoulun tulemisen jälkeen, joka tapahtui 70-luvulla. Siitä on jo tosi paljon aikaa. Ja silloin entisinäkin aikoina se maksullisuus päti ihan samalla tavalla kumpaankin sukupuoleen. Eli ihan vapaasti ovat naiset saaneet valita ammattinsa.

Vielä on työelämässä ihmisiä jotka eivät ole pystyneet valitsemaan niin vapaasti. Yleiset asenteet muuttuvat hitaammin kuin mitä mahdollisuudet avautuvat. Vasta nyt tyttöjä kannustetaan teknisille aloille niin, että osa hakeutuukin. Vielä 1980 luvulla kuuli kuinka niillä harvoilla naisilla siellä oli vaikeaa.

Jos sinun sukulaisesi eivät kannustaneet, niin älä yleistä sitä kehenkään muuhun. Suomi on ollut täysin tasa-arvoinen ja vapaa naisille koko itsenäisyytensä ajan. Ei ole ollut mitään ongelmia tai esteitä opiskella ihan mitä halusi. Jos sinä olet jämähtänyt johonkin kuvitelmaan "naisen aloista" niin se on ihan täysin ja vain sinun oma syysi ja ongelmasi. Naisia on ollut teknisillä aloilla vuosikymmeniä.

Suomessa ihan valtiovalta päätti Pääministeri Paasikiven johdolla, että naisten palkat ovat pienempiä, kuin miesten- tätä epätasa- arvoa ei ole vieläkään korjattu. Menee vielä noin 200 vuotta, ennenkuin tämä toteutuu.

Vierailija
2518/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hyvähän se on palstoilla riehua, sitten toinen ääni kellossa kun sattuu joutumaan vaikka teholle letkuihin ja muihin johtoihin.

Kiitos kaikille ihanille hoitajille, että tosiaan jaksoitte korona- aikanakin mielettömät suojavarusteet päällä, ja omankin tartunnan uhalla hoitaa meitä potilaita. Parannuin ihan teidän ansioista.

Kiitos. Hienoa, että ymmärrät miten suurta panostusta se vaatii. Osa hoitajista on maksanut siitä kovan hinnan ja esim oma omainen saanut tartunnan ja kuollut tautiin. Hoitaja tuonut taudin töistä kotiin. Hoitajien irtisanoutumisaika laitettiin silloin väliaikaisesti 4 kuukauden mittaiseksi. Ei ollut mitään mahdollisuutta irtautua töistä vaikka oman omaisen hoito olisi sitä vaatinut. Eikä mitään korona lisää maksettu vaikka kuuluisi se oman hengen alttiiksi laitto uuden taudin ilmaantuessa korvata jotenkin. Kiitos, että arvostat.

Vierailija
2519/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa tänään juttu hoitajista, joka alkaa sillä miten sairaanhoitajat itse puhuvat alastaan:

”Älä koskaan hakeudu hoitoalalle, työ on henkisesti ja fyysisesti liian raskasta. Niin sairaanhoitajaäitini sanoi minulle, kun olin nuori. Silti opiskelin sairaanhoitajaksi, ja olen tehnyt alalla 20 vuotta töitä."

Onko sitten ihme jos alalle ei hakeuduta, jos sillä olevat puhuvat työstään noin? Tosin tässä henkilö oli silti hakeutunut alalle, mutta jos alasta ei koskaan sanota mitään hyvää, niin kyllä se nyt monen nuoren suunnitelmiin vaikuttaa.

Typerää oman pesän likaamista.

Aina lehtijuttuihin kaivetaan joku kärkäs sanoja vaikkei hän edustaisi mielipiteineen kokoalaa tietenkään. Sen voi ainakin päätellä, että ala on päässyt huonoon jamaan. Johtoporras ei ole tainnut toteuttaa laadukasta johtamista. Resurssit ja organisointi eivät ole kunnossa. Asioille täytyisi nyt tehdä jotain. Työolot täytyy saada kuntoon. Se on kaikkien etu. Ala oli ennen haluttu. Jos alan olot eivät ole kehittyneet eteenpäin kunnolla kuten muilla aloilla on käynyt niin silloin asioita täytyy hoitaa toisella tapaa. Siihen täytyy sataata rahaa ja resursseja, että työolot on kunnossa.

Eikös rakenteita ja organisaatiota voi kehittää tehokkaammaksi niin että rahaa ja resursseja säästyy? Näinhän niillä ”insinöörialoillakin” tehdään. Nipistetään turhat pois, asetetaan tekijöille uusia tavoitteita ja ulkoistetaan ne osa-alueet mitkä voidaan mielellään halpatyövoimamaihin.

Itse kuntalaisena en ole halukas maksamaan enää yhtään enempää veroja mitä nyt jo maksan. Suomen korkea veroaste kurittaa jo nyt, lisäksi asuinkustannuksen ja liikkumisen, sekä ihan elämisen kustannukset ovat nousseet ja nousevat vielä lisää. Samalla oma palkankorotus on yleiskorotus on 0,9 prosenttia.

On hoidosta kokoajan nipistetty. Julkisella tutkitaan ja hoidetaan vain ne sairaudet joiden hoidosta on tutkimusnäyttöä, että hoito auttaa. On määritelty mitä lähdetään tutkimaan ja millä ehdoin. Ammattiryhmiä on säästetty pois esim konekirjoittajat. Lääkärit ja hoitajat kirjaavat itse. Töitä on vyörynyt muilta myös heille tehtäväksi esim yksityiselle tehtävän lähetteen vaatimat rahoituspäätökset myöntää lähetteen tekijä itse. Se vie aikaa vaan toimistosta saadaan taas yksi sihteeri poistettua. Samassa suhteessa ei kuitenkaan hoitajien määrä ole lisääntynyt kuin tehtäväsiirrot muilta. Silloin entistä huonommin ehtii vastata hoidon kysyntään. Yhdet kädet kun ei pysty tekemään kahden töitä vaikka kuinka juoksisi.

Sinusta olisi siis järkevämpää työajan käyttöä, että hoitaja selittää konekirjoittajalle, mitä pitää milloinkin kirjata?

Käytettiin sanelulaitteita ja siitä konekirjoittaja kirjoitti ne ylös. Oli nopeampaa hoitajalle tai lääkärille. Toki siihenkin liittyy omat huonot puolensa.

Kyllä lääkärit edelleen sabelee, ja TEKSTINKÄSITTELIJÄT ne sanelut kirjoitraa, mutta ei mene kauan, kun tekoäly kehittyy, niin sanelu muuntuu tekstiksi suoraan.

Vierailija
2520/4871 |
24.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hyvähän se on palstoilla riehua, sitten toinen ääni kellossa kun sattuu joutumaan vaikka teholle letkuihin ja muihin johtoihin.

Kiitos kaikille ihanille hoitajille, että tosiaan jaksoitte korona- aikanakin mielettömät suojavarusteet päällä, ja omankin tartunnan uhalla hoitaa meitä potilaita. Parannuin ihan teidän ansioista.

Tehohoitajat ovatkin korotuksen ansainneet mutta samaa vaaditaan kaikille.Suuri tartunnan uhka oli vaikkapa kaupan työntekijöillä,suurempi kuin useimmilla hoitajilla.