Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tämä "Passivirkailijan rutiinikysymys muutti Tiinan, 38, elämän" -juttu. Miten tarina on päätynyt lehtiin? Paljon muitakin kysymyksiä herää...
18.04.2022 |
Onko oikein kerrata mieleltään järkkyneen ihmisen omapäistä sukuselvitystä lehtien palstoilla.
Lukekaa itse.
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/452edc90-45db-43e7-b285-f254…
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Nimenomaan. Koko juttu menetti uskottavuutensa tuossa kohtaa.
Sä et vaan tajua asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Hölöhölö taas. Vanhasta nimilaista: Lapsen sukunimen määräytyminen syntymän perusteella
Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos vanhemmilla on yhteinen sukunimi.
Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä. Jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, lapsi saa kuitenkin syntyessään sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on.
Lapsen sukunimi on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajilla tai huoltajalla oikeus päättää, kumman vanhemman nimen lapsi saa. (21.8.1998/617)
Lapsen sukunimi ilmoitetaan sille maistraatille, jonka toimialueella lapsella on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Ilmoituksen voi tehdä myös sille evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on. Seurakunnan on selvitettävä nimen lainmukaisuus ja toimitettava tieto nimestä viipymättä väestötietojärjestelmään rekisteröitäväksi. (21.8.1998/617)
Jos lapsen sukunimeä ei ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään niin kuin 2 ja 3 momentissa säädetään, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä on silloin kun lapsen tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. (21.8.1998/617)
Lapsi syntynyt aviottomana. Saanut äidin nimen. Äiti mennyt naimisiin. Lapsi on adoptoitu ja saanut ”isän ” nimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Ei sinne lisätä isän nimeä, ellei isä ole tunnustanut lastaan tai ole naimisissa lapsen äidin kanssa. Ei riitä, että äiti ilmoittaa jonkun nimen, kyllä siihen tarvitaan viralliset paperit lisäksi.
Tänään kyllä, muttei ennen. Nyt puhutaan siitä mikä laki oli voimassa yli 50 vuotta sitten.
Kyllä se oli ihan samalla tavalla ennen vuotta -85kin.
Vierailija kirjoitti:
Jännää miten juuri emotionaalisesti häiriintyneet naiset saavat juttunsa lehtiin; sekopäisten miesten elämäntarinoita on viimeksi välittänyt Hannu Karpo. Ehkäpä se on sitten niin, että naiset tykkää lukea toisten naisten draamasta ja lehtimiehet tietää sen.
Älä nyt viitsi puhua puppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi syntynyt aviottomana. Saanut äidin nimen. Äiti mennyt naimisiin. Lapsi on adoptoitu ja saanut ”isän ” nimen.
Tämä selittää vain sen, että sukunimi on vaihtunut, ei sitä, että vioisän tiedot on maistraatissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Hölöhölö taas. Vanhasta nimilaista: Lapsen sukunimen määräytyminen syntymän perusteella
Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos vanhemmilla on yhteinen sukunimi.Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä. Jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, lapsi saa kuitenkin syntyessään sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on.
Lapsen sukunimi on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajilla tai huoltajalla oikeus päättää, kumman vanhemman nimen lapsi saa. (21.8.1998/617)
Lapsen sukunimi ilmoitetaan sille maistraatille, jonka toimialueella lapsella on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Ilmoituksen voi tehdä myös sille evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on. Seurakunnan on selvitettävä nimen lainmukaisuus ja toimitettava tieto nimestä viipymättä väestötietojärjestelmään rekisteröitäväksi. (21.8.1998/617)
Jos lapsen sukunimeä ei ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään niin kuin 2 ja 3 momentissa säädetään, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä on silloin kun lapsen tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. (21.8.1998/617)
Voi ressupieni, tajuaatko että Tiina on syntynyt joskus 1970-luvun alussa??? Silloin ei vuonna 1998 voimaan tulleesta laista ollut tietoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi syntynyt aviottomana. Saanut äidin nimen. Äiti mennyt naimisiin. Lapsi on adoptoitu ja saanut ”isän ” nimen.
Jos luit jutun, niin Tiinan virkatodistuksessa oli mainittu hänen bioisänsä nimi, joten oletan siksi että hänellä oli syntymänsä jälkeen ollut bioisän sukunimi. Mutta joo, voihan se ollut äidinkin tyttönimi. Mutta ihme että siinä tapauksessa isä mainittiin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Ei sinne lisätä isän nimeä, ellei isä ole tunnustanut lastaan tai ole naimisissa lapsen äidin kanssa. Ei riitä, että äiti ilmoittaa jonkun nimen, kyllä siihen tarvitaan viralliset paperit lisäksi.
Tänään kyllä, muttei ennen. Nyt puhutaan siitä mikä laki oli voimassa yli 50 vuotta sitten.
Kyllä se oli ihan samalla tavalla ennen vuotta -85kin.
Missä todisteet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Höpö höpö. Jos lapsen äiti ei ollut avioliitossa, niin lapsen sukunimeksi tuli oletusarvoisesti äidin sukunimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Hölöhölö taas. Vanhasta nimilaista: Lapsen sukunimen määräytyminen syntymän perusteella
Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos vanhemmilla on yhteinen sukunimi.Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä. Jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, lapsi saa kuitenkin syntyessään sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on.
Lapsen sukunimi on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajilla tai huoltajalla oikeus päättää, kumman vanhemman nimen lapsi saa. (21.8.1998/617)
Lapsen sukunimi ilmoitetaan sille maistraatille, jonka toimialueella lapsella on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Ilmoituksen voi tehdä myös sille evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on. Seurakunnan on selvitettävä nimen lainmukaisuus ja toimitettava tieto nimestä viipymättä väestötietojärjestelmään rekisteröitäväksi. (21.8.1998/617)
Jos lapsen sukunimeä ei ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään niin kuin 2 ja 3 momentissa säädetään, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä on silloin kun lapsen tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. (21.8.1998/617)
Voi ressupieni, tajuaatko että Tiina on syntynyt joskus 1970-luvun alussa??? Silloin ei vuonna 1998 voimaan tulleesta laista ollut tietoakaan.
Tuo alku ei ole muuttunut, loppu on muuttunut, siksi vuosiluvut. Tässä vielä uudelleen sukunimilaki vuodelta -25: ” Lapsen sukunimeä koskevien säännösten mu- kaan saavat avioliitossa syntyneet lapset isänsä sukunimen. Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi saa taas pääsääntöisesti sen nimen, joka äidillä oli lapsen syntymän hetkellä. Jos isyys on avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen osalta vahvistettu, lapsen sukunimi voidaan kuitenkin muuttaa siten, että lapsi saa isänsä sukunimen. Mikäli avioliiton ulkopuolella syn- tyneen lapsen äiti on avioliitossa, voi myös hänen puolisonsa antaa lapselle sukunimensä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen nimen muuttaminen edellä sanotuissa tilanteissa ta- pahtuu ilmoittamalla uusi nimi väestörekiste- riin merkittäväksi. Ottolapsista 5 päivänä kesä- lruuta 1925 annetun lain (208/25) 5 §:n 1”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Ei sinne lisätä isän nimeä, ellei isä ole tunnustanut lastaan tai ole naimisissa lapsen äidin kanssa. Ei riitä, että äiti ilmoittaa jonkun nimen, kyllä siihen tarvitaan viralliset paperit lisäksi.
Tänään kyllä, muttei ennen. Nyt puhutaan siitä mikä laki oli voimassa yli 50 vuotta sitten.
Kyllä se oli ihan samalla tavalla ennen vuotta -85kin.
Missä todisteet?
Alempana. Tuolta lainattu: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_198+19… kohdasta 1.2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Ei sinne lisätä isän nimeä, ellei isä ole tunnustanut lastaan tai ole naimisissa lapsen äidin kanssa. Ei riitä, että äiti ilmoittaa jonkun nimen, kyllä siihen tarvitaan viralliset paperit lisäksi.
Tänään kyllä, muttei ennen. Nyt puhutaan siitä mikä laki oli voimassa yli 50 vuotta sitten.
Kyllä se oli ihan samalla tavalla ennen vuotta -85kin.
Missä todisteet?
Alempana. Tuolta lainattu: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_198+19… kohdasta 1.2
Viesti 72
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Hölöhölö taas. Vanhasta nimilaista: Lapsen sukunimen määräytyminen syntymän perusteella
Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos vanhemmilla on yhteinen sukunimi.Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä. Jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, lapsi saa kuitenkin syntyessään sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on.
Lapsen sukunimi on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajilla tai huoltajalla oikeus päättää, kumman vanhemman nimen lapsi saa. (21.8.1998/617)
Lapsen sukunimi ilmoitetaan sille maistraatille, jonka toimialueella lapsella on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Ilmoituksen voi tehdä myös sille evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on. Seurakunnan on selvitettävä nimen lainmukaisuus ja toimitettava tieto nimestä viipymättä väestötietojärjestelmään rekisteröitäväksi. (21.8.1998/617)
Jos lapsen sukunimeä ei ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään niin kuin 2 ja 3 momentissa säädetään, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä on silloin kun lapsen tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. (21.8.1998/617)
Voi ressupieni, tajuaatko että Tiina on syntynyt joskus 1970-luvun alussa??? Silloin ei vuonna 1998 voimaan tulleesta laista ollut tietoakaan.
Tuo alku ei ole muuttunut, loppu on muuttunut, siksi vuosiluvut. Tässä vielä uudelleen sukunimilaki vuodelta -25: ” Lapsen sukunimeä koskevien säännösten mu- kaan saavat avioliitossa syntyneet lapset isänsä sukunimen. Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi saa taas pääsääntöisesti sen nimen, joka äidillä oli lapsen syntymän hetkellä. Jos isyys on avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen osalta vahvistettu, lapsen sukunimi voidaan kuitenkin muuttaa siten, että lapsi saa isänsä sukunimen. Mikäli avioliiton ulkopuolella syn- tyneen lapsen äiti on avioliitossa, voi myös hänen puolisonsa antaa lapselle sukunimensä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen nimen muuttaminen edellä sanotuissa tilanteissa ta- pahtuu ilmoittamalla uusi nimi väestörekiste- riin merkittäväksi. Ottolapsista 5 päivänä kesä- lruuta 1925 annetun lain (208/25) 5 §:n 1”
Juurikin näin ja ihan normaalin järjen mukaista. Olisihan se aika vinkeää, jos 70-luvulla olisi ollut mahdollista, että Marjatta Möttönen kertoo synnytyssairaalassa lapsen isän olleen Axel Guggenheim-Gallen Kallela, joka ei nyt tosin pääse tulemaan lastaan tunnustamaan. Ja sitten mukisematta lapselle annetaan nimeksi tunnustamattoman isän nimi "Guggenheim Gallen Kallela".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Höpö höpö. Jos lapsen äiti ei ollut avioliitossa, niin lapsen sukunimeksi tuli oletusarvoisesti äidin sukunimi.
Äiti on voinut olla avioliitossa tai kihloissa bioisän kanssa, siitä ei mainittu jutussa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Höpö höpö. Jos lapsen äiti ei ollut avioliitossa, niin lapsen sukunimeksi tuli oletusarvoisesti äidin sukunimi.
Äiti on voinut olla avioliitossa tai kihloissa bioisän kanssa, siitä ei mainittu jutussa mitään.
Silloin isän ei tarvitse tunnustaa lasta eikä oikeutta olisi tarvinnut käydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Hölöhölö taas. Vanhasta nimilaista: Lapsen sukunimen määräytyminen syntymän perusteella
Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos vanhemmilla on yhteinen sukunimi.Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä. Jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, lapsi saa kuitenkin syntyessään sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on.
Lapsen sukunimi on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajilla tai huoltajalla oikeus päättää, kumman vanhemman nimen lapsi saa. (21.8.1998/617)
Lapsen sukunimi ilmoitetaan sille maistraatille, jonka toimialueella lapsella on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Ilmoituksen voi tehdä myös sille evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on. Seurakunnan on selvitettävä nimen lainmukaisuus ja toimitettava tieto nimestä viipymättä väestötietojärjestelmään rekisteröitäväksi. (21.8.1998/617)
Jos lapsen sukunimeä ei ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään niin kuin 2 ja 3 momentissa säädetään, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä on silloin kun lapsen tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. (21.8.1998/617)
Voi ressupieni, tajuaatko että Tiina on syntynyt joskus 1970-luvun alussa??? Silloin ei vuonna 1998 voimaan tulleesta laista ollut tietoakaan.
Tuo alku ei ole muuttunut, loppu on muuttunut, siksi vuosiluvut. Tässä vielä uudelleen sukunimilaki vuodelta -25: ” Lapsen sukunimeä koskevien säännösten mu- kaan saavat avioliitossa syntyneet lapset isänsä sukunimen. Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi saa taas pääsääntöisesti sen nimen, joka äidillä oli lapsen syntymän hetkellä. Jos isyys on avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen osalta vahvistettu, lapsen sukunimi voidaan kuitenkin muuttaa siten, että lapsi saa isänsä sukunimen. Mikäli avioliiton ulkopuolella syn- tyneen lapsen äiti on avioliitossa, voi myös hänen puolisonsa antaa lapselle sukunimensä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen nimen muuttaminen edellä sanotuissa tilanteissa ta- pahtuu ilmoittamalla uusi nimi väestörekiste- riin merkittäväksi. Ottolapsista 5 päivänä kesä- lruuta 1925 annetun lain (208/25) 5 §:n 1”
Tiinan tapauksessa ei ole merkitystä kenen sukunimi hänellä syntyessään oli, kuitenkin eri sukunimi kuin isäpuolellaan. Ja sen lisäksi virkatodistuksessa oli hänen bioisänsä nimi. 1+1 = 2.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Höpö höpö. Jos lapsen äiti ei ollut avioliitossa, niin lapsen sukunimeksi tuli oletusarvoisesti äidin sukunimi.
Äiti on voinut olla avioliitossa tai kihloissa bioisän kanssa, siitä ei mainittu jutussa mitään.
Silloin isän ei tarvitse tunnustaa lasta eikä oikeutta olisi tarvinnut käydä.
Kyllä tämä minusta haiskahtaa tuon lain ”mainostamiselta” enemmän kuin todelliselta tapahtumalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Hölöhölö taas. Vanhasta nimilaista: Lapsen sukunimen määräytyminen syntymän perusteella
Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos vanhemmilla on yhteinen sukunimi.Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä. Jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, lapsi saa kuitenkin syntyessään sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on.
Lapsen sukunimi on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajilla tai huoltajalla oikeus päättää, kumman vanhemman nimen lapsi saa. (21.8.1998/617)
Lapsen sukunimi ilmoitetaan sille maistraatille, jonka toimialueella lapsella on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Ilmoituksen voi tehdä myös sille evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on. Seurakunnan on selvitettävä nimen lainmukaisuus ja toimitettava tieto nimestä viipymättä väestötietojärjestelmään rekisteröitäväksi. (21.8.1998/617)
Jos lapsen sukunimeä ei ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään niin kuin 2 ja 3 momentissa säädetään, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä on silloin kun lapsen tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. (21.8.1998/617)
Voi ressupieni, tajuaatko että Tiina on syntynyt joskus 1970-luvun alussa??? Silloin ei vuonna 1998 voimaan tulleesta laista ollut tietoakaan.
Tuo alku ei ole muuttunut, loppu on muuttunut, siksi vuosiluvut. Tässä vielä uudelleen sukunimilaki vuodelta -25: ” Lapsen sukunimeä koskevien säännösten mu- kaan saavat avioliitossa syntyneet lapset isänsä sukunimen. Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi saa taas pääsääntöisesti sen nimen, joka äidillä oli lapsen syntymän hetkellä. Jos isyys on avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen osalta vahvistettu, lapsen sukunimi voidaan kuitenkin muuttaa siten, että lapsi saa isänsä sukunimen. Mikäli avioliiton ulkopuolella syn- tyneen lapsen äiti on avioliitossa, voi myös hänen puolisonsa antaa lapselle sukunimensä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen nimen muuttaminen edellä sanotuissa tilanteissa ta- pahtuu ilmoittamalla uusi nimi väestörekiste- riin merkittäväksi. Ottolapsista 5 päivänä kesä- lruuta 1925 annetun lain (208/25) 5 §:n 1”
Tiinan tapauksessa ei ole merkitystä kenen sukunimi hänellä syntyessään oli, kuitenkin eri sukunimi kuin isäpuolellaan. Ja sen lisäksi virkatodistuksessa oli hänen bioisänsä nimi. 1+1 = 2.
Sen bioisän sukunimi ei ole voinut olla siellä jollei isä ole sitä sinne ilmoittanut (tunnustanut lasta)
Alue: Aihe vapaa
Tänään kyllä, muttei ennen. Nyt puhutaan siitä mikä laki oli voimassa yli 50 vuotta sitten.