Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tämä "Passivirkailijan rutiinikysymys muutti Tiinan, 38, elämän" -juttu. Miten tarina on päätynyt lehtiin? Paljon muitakin kysymyksiä herää...
18.04.2022 |
Onko oikein kerrata mieleltään järkkyneen ihmisen omapäistä sukuselvitystä lehtien palstoilla.
Lukekaa itse.
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/452edc90-45db-43e7-b285-f254…
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Höpö höpö. Jos lapsen äiti ei ollut avioliitossa, niin lapsen sukunimeksi tuli oletusarvoisesti äidin sukunimi.
Äiti on voinut olla avioliitossa tai kihloissa bioisän kanssa, siitä ei mainittu jutussa mitään.
Silloin isän ei tarvitse tunnustaa lasta eikä oikeutta olisi tarvinnut käydä.
Oletan että Tiina oli ns. kihlalapsi. Syntymätodistukseen laitettiin siksi isän nimi ja tiedot. Avioliittoa ei kuitenkaan koskaan solmittu, mutta tieto bioisästä jäi viranomaisille ja löytyi siksi Tiinan virkatodistuksesta. Kihlalapsi ei kuitenkaan ole ollut lain mukaan tunnustus isyydestä, joten isyys piti sitten tunnustaa nykylakien mukaisesti Tiinan ollessa aikuinen.
Virkatodistuksesta ei löydy syntymätodistusta. Syntymätodistuksenkin toki löytää ja tämän varmaan kaivanut esiin, mutta miksi sitä ei jutussa kerrota? Eikä se poliisilla tiedossa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
En ymmärrä tätä osaa lainkaan: ei väestörekisteriin kirjata isäksi henkilöä, joka ei ole tunnustanut lasta (tai ole naimisissa lapsen äidin kanssa), joten mistä ihmeestä se nimi sinne on pyrähtänyt.
Meillä oli samantapainen episodi enon kanssa eli ykskaks ilmestyi nainen, joka väitti olevansa enon lapsi ja lopulta selvisi, että olikin, joku yhden tanssi-illan syrjähyppy. Nainen halusi osaksi sukua, mutta meitä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, vaikka jokaiselle serkulleni ja sisarukselleni tulvi soittoja, että pitää saada tutustua, pitää saada itsensä kokonaiseksi.
Enolla ei ole perhettä, nainen on hänen ainoa perillisensä ja nyt 68v eno myi omaisuutensa veljelleni ja aikoo kuolla varattomana. Jokainen kun saa eläissään tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, ei ole pakko säästää jälkipolville.
Teidät pitäisi saatana kaikki ampua, maailman vitŧŧumaisin suku olette. Saatanan paškakasat.
Sinun eno toivottavasti kuolee hyvin kivuliaasti ilman apua ja sinä myös.
Vaikken ole samaa mieltä sun toimenpide-ehdotuksesta, niin kuitenkin olen samaa mieltä veemäisyydestä. Hirveää kostaa viattomalle lapselle omat mokansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Höpö höpö. Jos lapsen äiti ei ollut avioliitossa, niin lapsen sukunimeksi tuli oletusarvoisesti äidin sukunimi.
Äiti on voinut olla avioliitossa tai kihloissa bioisän kanssa, siitä ei mainittu jutussa mitään.
Silloin isän ei tarvitse tunnustaa lasta eikä oikeutta olisi tarvinnut käydä.
Oletan että Tiina oli ns. kihlalapsi. Syntymätodistukseen laitettiin siksi isän nimi ja tiedot. Avioliittoa ei kuitenkaan koskaan solmittu, mutta tieto bioisästä jäi viranomaisille ja löytyi siksi Tiinan virkatodistuksesta. Kihlalapsi ei kuitenkaan ole ollut lain mukaan tunnustus isyydestä, joten isyys piti sitten tunnustaa nykylakien mukaisesti Tiinan ollessa aikuinen.
Virkatodistuksesta ei löydy syntymätodistusta. Syntymätodistuksenkin toki löytää ja tämän varmaan kaivanut esiin, mutta miksi sitä ei jutussa kerrota? Eikä se poliisilla tiedossa ole.
Mitä sä horiset? Virkatodistuksessa joka tilataan tiettyä tarkoitusta varten mainitaan vanhempien nimet sekä mahdolliset entiset sukunimet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
En ymmärrä tätä osaa lainkaan: ei väestörekisteriin kirjata isäksi henkilöä, joka ei ole tunnustanut lasta (tai ole naimisissa lapsen äidin kanssa), joten mistä ihmeestä se nimi sinne on pyrähtänyt.
Meillä oli samantapainen episodi enon kanssa eli ykskaks ilmestyi nainen, joka väitti olevansa enon lapsi ja lopulta selvisi, että olikin, joku yhden tanssi-illan syrjähyppy. Nainen halusi osaksi sukua, mutta meitä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, vaikka jokaiselle serkulleni ja sisarukselleni tulvi soittoja, että pitää saada tutustua, pitää saada itsensä kokonaiseksi.
Enolla ei ole perhettä, nainen on hänen ainoa perillisensä ja nyt 68v eno myi omaisuutensa veljelleni ja aikoo kuolla varattomana. Jokainen kun saa eläissään tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, ei ole pakko säästää jälkipolville.
Teidät pitäisi saatana kaikki ampua, maailman vitŧŧumaisin suku olette. Saatanan paškakasat.
Sinun eno toivottavasti kuolee hyvin kivuliaasti ilman apua ja sinä myös.
Kyllä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
En ymmärrä tätä osaa lainkaan: ei väestörekisteriin kirjata isäksi henkilöä, joka ei ole tunnustanut lasta (tai ole naimisissa lapsen äidin kanssa), joten mistä ihmeestä se nimi sinne on pyrähtänyt.
Meillä oli samantapainen episodi enon kanssa eli ykskaks ilmestyi nainen, joka väitti olevansa enon lapsi ja lopulta selvisi, että olikin, joku yhden tanssi-illan syrjähyppy. Nainen halusi osaksi sukua, mutta meitä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, vaikka jokaiselle serkulleni ja sisarukselleni tulvi soittoja, että pitää saada tutustua, pitää saada itsensä kokonaiseksi.
Enolla ei ole perhettä, nainen on hänen ainoa perillisensä ja nyt 68v eno myi omaisuutensa veljelleni ja aikoo kuolla varattomana. Jokainen kun saa eläissään tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, ei ole pakko säästää jälkipolville.
Teidät pitäisi saatana kaikki ampua, maailman vitŧŧumaisin suku olette. Saatanan paškakasat.
Sinun eno toivottavasti kuolee hyvin kivuliaasti ilman apua ja sinä myös.
Kyllä! Perkeleitä koko suku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Höpö höpö. Jos lapsen äiti ei ollut avioliitossa, niin lapsen sukunimeksi tuli oletusarvoisesti äidin sukunimi.
Äiti on voinut olla avioliitossa tai kihloissa bioisän kanssa, siitä ei mainittu jutussa mitään.
Silloin isän ei tarvitse tunnustaa lasta eikä oikeutta olisi tarvinnut käydä.
Oletan että Tiina oli ns. kihlalapsi. Syntymätodistukseen laitettiin siksi isän nimi ja tiedot. Avioliittoa ei kuitenkaan koskaan solmittu, mutta tieto bioisästä jäi viranomaisille ja löytyi siksi Tiinan virkatodistuksesta. Kihlalapsi ei kuitenkaan ole ollut lain mukaan tunnustus isyydestä, joten isyys piti sitten tunnustaa nykylakien mukaisesti Tiinan ollessa aikuinen.
Ei varmasti ole tuohon aikaan, eli 70-luvulla, viety virallisiin rekistereihin sukunimeksi joku naimattoman äidin antaman random miehen nimi ilman että tämä on tunnustanut isyytensä. Eikä äiti tässä tapauksessa varmastikaan kertonut isästä mitään, vaan ilmoitti lapsen isättömäksi jotta hän sai elatusmaksut yhteiskunnalta. Puppua koko juttu.
Harmi, ettei mutsi keksinyt ilmoittaa vuonna 1972, että isäni nimi on Pekka Herlin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Höpö höpö. Jos lapsen äiti ei ollut avioliitossa, niin lapsen sukunimeksi tuli oletusarvoisesti äidin sukunimi.
Äiti on voinut olla avioliitossa tai kihloissa bioisän kanssa, siitä ei mainittu jutussa mitään.
Silloin isän ei tarvitse tunnustaa lasta eikä oikeutta olisi tarvinnut käydä.
Oletan että Tiina oli ns. kihlalapsi. Syntymätodistukseen laitettiin siksi isän nimi ja tiedot. Avioliittoa ei kuitenkaan koskaan solmittu, mutta tieto bioisästä jäi viranomaisille ja löytyi siksi Tiinan virkatodistuksesta. Kihlalapsi ei kuitenkaan ole ollut lain mukaan tunnustus isyydestä, joten isyys piti sitten tunnustaa nykylakien mukaisesti Tiinan ollessa aikuinen.
Virkatodistuksesta ei löydy syntymätodistusta. Syntymätodistuksenkin toki löytää ja tämän varmaan kaivanut esiin, mutta miksi sitä ei jutussa kerrota? Eikä se poliisilla tiedossa ole.
Mitä sä horiset? Virkatodistuksessa joka tilataan tiettyä tarkoitusta varten mainitaan vanhempien nimet sekä mahdolliset entiset sukunimet.
Niin, ei syntymätodistuksen tietoja. Isää siellä ei ole, jos lasta ei ole tunnustettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Ei sinne lisätä isän nimeä, ellei isä ole tunnustanut lastaan tai ole naimisissa lapsen äidin kanssa. Ei riitä, että äiti ilmoittaa jonkun nimen, kyllä siihen tarvitaan viralliset paperit lisäksi.
Tänään kyllä, muttei ennen. Nyt puhutaan siitä mikä laki oli voimassa yli 50 vuotta sitten.
No ei onnistunut ennenkään! Ihan turha kuvitella, että äidit saattoi ilmoittaa kenet tahansa lapsensa isäksi. Isä ja äiti yhdessä saattoivat ilmoittaa ilman mitään DNA-testejä, että tämä on yhteinen lapsi (vaikka ei olisi ollut), mutta kenetäkään ei tullut isäksi nimettyä vastoin omaa tahtoaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
En ymmärrä tätä osaa lainkaan: ei väestörekisteriin kirjata isäksi henkilöä, joka ei ole tunnustanut lasta (tai ole naimisissa lapsen äidin kanssa), joten mistä ihmeestä se nimi sinne on pyrähtänyt.
Meillä oli samantapainen episodi enon kanssa eli ykskaks ilmestyi nainen, joka väitti olevansa enon lapsi ja lopulta selvisi, että olikin, joku yhden tanssi-illan syrjähyppy. Nainen halusi osaksi sukua, mutta meitä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, vaikka jokaiselle serkulleni ja sisarukselleni tulvi soittoja, että pitää saada tutustua, pitää saada itsensä kokonaiseksi.
Enolla ei ole perhettä, nainen on hänen ainoa perillisensä ja nyt 68v eno myi omaisuutensa veljelleni ja aikoo kuolla varattomana. Jokainen kun saa eläissään tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, ei ole pakko säästää jälkipolville.
Teidät pitäisi saatana kaikki ampua, maailman vitŧŧumaisin suku olette. Saatanan paškakasat.
Sinun eno toivottavasti kuolee hyvin kivuliaasti ilman apua ja sinä myös.
Enosta nyt vain ei ole oikein, että ensin nainen peri isäksi olettamansa henkilön (äitinsä aviomiehen) ja sitten pitäisi vielä periä biologinen isä. Ahnehan tuollainen nainen on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Höpö höpö. Jos lapsen äiti ei ollut avioliitossa, niin lapsen sukunimeksi tuli oletusarvoisesti äidin sukunimi.
Äiti on voinut olla avioliitossa tai kihloissa bioisän kanssa, siitä ei mainittu jutussa mitään.
Silloin isän ei tarvitse tunnustaa lasta eikä oikeutta olisi tarvinnut käydä.
Oletan että Tiina oli ns. kihlalapsi. Syntymätodistukseen laitettiin siksi isän nimi ja tiedot. Avioliittoa ei kuitenkaan koskaan solmittu, mutta tieto bioisästä jäi viranomaisille ja löytyi siksi Tiinan virkatodistuksesta. Kihlalapsi ei kuitenkaan ole ollut lain mukaan tunnustus isyydestä, joten isyys piti sitten tunnustaa nykylakien mukaisesti Tiinan ollessa aikuinen.
Ei meillä tunnettu 1970-luvulla mitään kihlalapsia eikä yhdenkään lapsen isäksi merkitty syntymätodistukseen jonkun randomin nimeä. Eikä muuten syntymätodistuksessa edes olet paikkaa isän tiedoille, siinä on tiedot lapsesta ja äidistä. Isä lisättiin mukaan vasta väestörekisterissä (äidin aviomies tai se, joka myöhemmin tunnusti lapsen omakseen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
En ymmärrä tätä osaa lainkaan: ei väestörekisteriin kirjata isäksi henkilöä, joka ei ole tunnustanut lasta (tai ole naimisissa lapsen äidin kanssa), joten mistä ihmeestä se nimi sinne on pyrähtänyt.
Meillä oli samantapainen episodi enon kanssa eli ykskaks ilmestyi nainen, joka väitti olevansa enon lapsi ja lopulta selvisi, että olikin, joku yhden tanssi-illan syrjähyppy. Nainen halusi osaksi sukua, mutta meitä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, vaikka jokaiselle serkulleni ja sisarukselleni tulvi soittoja, että pitää saada tutustua, pitää saada itsensä kokonaiseksi.
Enolla ei ole perhettä, nainen on hänen ainoa perillisensä ja nyt 68v eno myi omaisuutensa veljelleni ja aikoo kuolla varattomana. Jokainen kun saa eläissään tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, ei ole pakko säästää jälkipolville.
Teidät pitäisi saatana kaikki ampua, maailman vitŧŧumaisin suku olette. Saatanan paškakasat.
Sinun eno toivottavasti kuolee hyvin kivuliaasti ilman apua ja sinä myös.Enosta nyt vain ei ole oikein, että ensin nainen peri isäksi olettamansa henkilön (äitinsä aviomiehen) ja sitten pitäisi vielä periä biologinen isä. Ahnehan tuollainen nainen on!
No ei perinyt ellei testamentilla.
Mikä se entinen sukunimi -juttu tuossa nyt sitten oli? Kun ei se voi biologisen isän sukunimi olla, jos hänellä oli vain epäilys siitä, että tyttö saattaa olla hänen.
Miten hän on aikaisemmin voinut saada passin tiedoilla, jotka eivät täsmää virallisten tietojen kanssa?
Tässä tarinassa ei kaikki ihan aukene minulle. Mutta minä tiedänkin isäni sukujuuret aina Adamiin asti, joten paha mennä sanomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Höpö höpö. Jos lapsen äiti ei ollut avioliitossa, niin lapsen sukunimeksi tuli oletusarvoisesti äidin sukunimi.
Äiti on voinut olla avioliitossa tai kihloissa bioisän kanssa, siitä ei mainittu jutussa mitään.
Silloin isän ei tarvitse tunnustaa lasta eikä oikeutta olisi tarvinnut käydä.
Oletan että Tiina oli ns. kihlalapsi. Syntymätodistukseen laitettiin siksi isän nimi ja tiedot. Avioliittoa ei kuitenkaan koskaan solmittu, mutta tieto bioisästä jäi viranomaisille ja löytyi siksi Tiinan virkatodistuksesta. Kihlalapsi ei kuitenkaan ole ollut lain mukaan tunnustus isyydestä, joten isyys piti sitten tunnustaa nykylakien mukaisesti Tiinan ollessa aikuinen.
Ei varmasti ole tuohon aikaan, eli 70-luvulla, viety virallisiin rekistereihin sukunimeksi joku naimattoman äidin antaman random miehen nimi ilman että tämä on tunnustanut isyytensä. Eikä äiti tässä tapauksessa varmastikaan kertonut isästä mitään, vaan ilmoitti lapsen isättömäksi jotta hän sai elatusmaksut yhteiskunnalta. Puppua koko juttu.
Miten se isän nimi sitten päätyi sinne viranomaistietoihin? Äidinhän se on täytynyt ilmoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Höpö höpö. Jos lapsen äiti ei ollut avioliitossa, niin lapsen sukunimeksi tuli oletusarvoisesti äidin sukunimi.
Äiti on voinut olla avioliitossa tai kihloissa bioisän kanssa, siitä ei mainittu jutussa mitään.
Silloin isän ei tarvitse tunnustaa lasta eikä oikeutta olisi tarvinnut käydä.
Oletan että Tiina oli ns. kihlalapsi. Syntymätodistukseen laitettiin siksi isän nimi ja tiedot. Avioliittoa ei kuitenkaan koskaan solmittu, mutta tieto bioisästä jäi viranomaisille ja löytyi siksi Tiinan virkatodistuksesta. Kihlalapsi ei kuitenkaan ole ollut lain mukaan tunnustus isyydestä, joten isyys piti sitten tunnustaa nykylakien mukaisesti Tiinan ollessa aikuinen.
Ei meillä tunnettu 1970-luvulla mitään kihlalapsia eikä yhdenkään lapsen isäksi merkitty syntymätodistukseen jonkun randomin nimeä. Eikä muuten syntymätodistuksessa edes olet paikkaa isän tiedoille, siinä on tiedot lapsesta ja äidistä. Isä lisättiin mukaan vasta väestörekisterissä (äidin aviomies tai se, joka myöhemmin tunnusti lapsen omakseen).
No selitä sitten miten se bioisän nimi on siellä viranomaisten tiedoissa Tiinan isänä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?
Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.
Miksi virkailija olisi olettanut niin?
Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.
No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.
Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.
Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.
Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.
Höpö höpö. Jos lapsen äiti ei ollut avioliitossa, niin lapsen sukunimeksi tuli oletusarvoisesti äidin sukunimi.
Äiti on voinut olla avioliitossa tai kihloissa bioisän kanssa, siitä ei mainittu jutussa mitään.
Silloin isän ei tarvitse tunnustaa lasta eikä oikeutta olisi tarvinnut käydä.
Oletan että Tiina oli ns. kihlalapsi. Syntymätodistukseen laitettiin siksi isän nimi ja tiedot. Avioliittoa ei kuitenkaan koskaan solmittu, mutta tieto bioisästä jäi viranomaisille ja löytyi siksi Tiinan virkatodistuksesta. Kihlalapsi ei kuitenkaan ole ollut lain mukaan tunnustus isyydestä, joten isyys piti sitten tunnustaa nykylakien mukaisesti Tiinan ollessa aikuinen.
Ei varmasti ole tuohon aikaan, eli 70-luvulla, viety virallisiin rekistereihin sukunimeksi joku naimattoman äidin antaman random miehen nimi ilman että tämä on tunnustanut isyytensä. Eikä äiti tässä tapauksessa varmastikaan kertonut isästä mitään, vaan ilmoitti lapsen isättömäksi jotta hän sai elatusmaksut yhteiskunnalta. Puppua koko juttu.
Miten se isän nimi sitten päätyi sinne viranomaistietoihin? Äidinhän se on täytynyt ilmoittaa.
Sepä se, juttu on puolitotuus tai täysin keksitty.
Jännä ettei tuota "lapsen oikeus saada tietää biologinen isä" hoideta jo synnytyksen yhteydessä. Nyt 40% lapsista jää ilman oikeaa tietoa, koska ovat käenpoikasia avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä se entinen sukunimi -juttu tuossa nyt sitten oli? Kun ei se voi biologisen isän sukunimi olla, jos hänellä oli vain epäilys siitä, että tyttö saattaa olla hänen.
Miten hän on aikaisemmin voinut saada passin tiedoilla, jotka eivät täsmää virallisten tietojen kanssa?
Tässä tarinassa ei kaikki ihan aukene minulle. Mutta minä tiedänkin isäni sukujuuret aina Adamiin asti, joten paha mennä sanomaan.
Entinen sukunimi on joko Tiinan äidin tyttönimi tai bioisän sukunimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se entinen sukunimi -juttu tuossa nyt sitten oli? Kun ei se voi biologisen isän sukunimi olla, jos hänellä oli vain epäilys siitä, että tyttö saattaa olla hänen.
Miten hän on aikaisemmin voinut saada passin tiedoilla, jotka eivät täsmää virallisten tietojen kanssa?
Tässä tarinassa ei kaikki ihan aukene minulle. Mutta minä tiedänkin isäni sukujuuret aina Adamiin asti, joten paha mennä sanomaan.
Entinen sukunimi on joko Tiinan äidin tyttönimi tai bioisän sukunimi.
Ja se ei voi olla bioisän, jos (ja kun) isä ei ole lastaan tunnustanut.
Alue: Aihe vapaa
Oletan että Tiina oli ns. kihlalapsi. Syntymätodistukseen laitettiin siksi isän nimi ja tiedot. Avioliittoa ei kuitenkaan koskaan solmittu, mutta tieto bioisästä jäi viranomaisille ja löytyi siksi Tiinan virkatodistuksesta. Kihlalapsi ei kuitenkaan ole ollut lain mukaan tunnustus isyydestä, joten isyys piti sitten tunnustaa nykylakien mukaisesti Tiinan ollessa aikuinen.