Tämä "Passivirkailijan rutiinikysymys muutti Tiinan, 38, elämän" -juttu. Miten tarina on päätynyt lehtiin? Paljon muitakin kysymyksiä herää...

Kyllä jokaisen tulisi tuntea omat juurensa. Ihan jo monien eri sairauksien vuoksi. Oikein Tiina teki! Ja kyllä on ollut äidiltään hölmöä salailla asiaa, vaikka miten olisi häpeällinen ollut tämän lapsen alulle saattaminen, niin silti jokaisella on oikeus tietää kenen lapsi sitä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi syntynyt aviottomana. Saanut äidin nimen. Äiti mennyt naimisiin. Lapsi on adoptoitu ja saanut ”isän ” nimen.

Jos luit jutun, niin Tiinan virkatodistuksessa oli mainittu hänen bioisänsä nimi, joten oletan siksi että hänellä oli syntymänsä jälkeen ollut bioisän sukunimi. Mutta joo, voihan se ollut äidinkin tyttönimi. Mutta ihme että siinä tapauksessa isä mainittiin...

Itseasiassa jutussa mainittiin, että virkatodistuksesta selvisi se, ettei Tiinan biologinen isä ollutkaan se mies, jonka hän oli isänsä luullut olevan. Ja että Tiina joutui kyselemään tietoja isästä äidiltään. Sellaista ei suoraan sanottu, että biologisen isän henkilöllisyys olisi virkatodistuksesta selvinnyt, eikä se ole voinut selvitäkään, kun isyyttä ei kerran oltu vahvistettu. Ei naiset ole ennenkään voineet ilmoitella isiksi ketä lystäävät, jotka sitten virallisiin todistuksiinkin merkitään ilman että he itse ovat edes tietoisia koko asiasta. Tämä Tiinan biologinen isä ei jutun mukaan tiennyt varmasti olevansa Tiinan isä, vaikka sanoikin sitä epäilleensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajunnut, miten värstörekisterissä on mainittu eri isä mutta isä ei ole tunnustanut?

Väestörekisteriin on varmasti ilmoitettu Tiinan syntyessä bioisän nimi. Siksi passivirkailija oletti että hänen alkuperäinen sukunimensä olisi tuo isän nimi, joka on sitten vaihtunut myöhemmin. Passilomakkeessa muistaakseni pitää ilmoittaa kaikki aikaisemmat sukunimet ja Tiina ei ollut tehnyt niin -- koska hän ei tiennyt bioisästään eikä hänellä ilmeisesti ollut ollut käytössä tämän sukunimeä.

Miksi virkailija olisi olettanut niin?

Suomessa yleensä lapsi saa isänsä sukunimen. Siksi.

No eikä saa. Äitin sukunimi se automaattisesti on, ei isän. Isän sukunimi pitää itse ilmoittaa.

Ei. Kyllä se on kansainvälistenkin lakien mukaan niin, että lapsi saa aina isänsä sukunimen.

Tiinan syntymän aikaan oli itsestään selvää että lapsi merkittiin jonkun miehen sukunimelle, oli se sitten biologinen isä tai isäpuoli tms.

Laki muuttui mielestäni vasta joskus 1980-luvulla. Nyt lain mukaan peruskaava menee niin että vanhemmat yhdessä ilmoittavat lapsen sukunimen. Kuitenkin sama kaava toistuu kulttuurisesti eli 70% perheistä ottaa miehen sukunimen ja lapsetkin saavat hänen sukunimensä. Koska tämä on todella yleinen ja vanha perinne.

Höpö höpö. Jos lapsen äiti ei ollut avioliitossa, niin lapsen sukunimeksi tuli oletusarvoisesti äidin sukunimi.

Äiti on voinut olla avioliitossa tai kihloissa bioisän kanssa, siitä ei mainittu jutussa mitään.

Silloin isän ei tarvitse tunnustaa lasta eikä oikeutta olisi tarvinnut käydä.

Oletan että Tiina oli ns. kihlalapsi. Syntymätodistukseen laitettiin siksi isän nimi ja tiedot. Avioliittoa ei kuitenkaan koskaan solmittu, mutta tieto bioisästä jäi viranomaisille ja löytyi siksi Tiinan virkatodistuksesta. Kihlalapsi ei kuitenkaan ole ollut lain mukaan tunnustus isyydestä, joten isyys piti sitten tunnustaa nykylakien mukaisesti Tiinan ollessa aikuinen.

Siis tuollaisessa tilanteessa syntymätodistukseen on merkattu nimenomaan äidin sukunimi. Tiedän tämän varmuudella, koska olen itse 70-luvun alussa syntynyt ns. kihlalapsi ja syntymätodistukseeni on sukunimekseni merkitty äitini sukunimi. Isäni sitten tunnusti isyytensä, jolloin sukunimekseni muutettiin isäni sukunimi, mikä se on vieläkin. Vanhempani eivät koskaan ehtineet naimisiin ennen kuin erosivat. Se, että minä olen virallisesti "omaa sukua" äitini niminen selvisi minulle vasta isäni kuollessa, kun aloin järjestämään hänen hautajaisiaan ja avioliiton ulkopuolella syntyneenä lapsena tarvitsin sekä hänen virkatodistuksensa että omani todistaakseni olevani hänen lapsensa. Passia hakiessa ei kyllä ole koskaan kukaan viranomainen alkanut entistä sukunimeä kyselemään. Toki olisin varmaan hoksannut mistä on kyse, jos näin olisi käynyt.

En tajua miksi isäsi edes tunnusti sinut kun kerran vanhempasi olivat naimisiin menossa kuitenkin? Ja miksi sulle sitten tuli just isäsi sukunimi?

Siksi tunnusti, koska he eivät olleet naimisissa minun syntyessäni. Ei se myöhemmin solmittu avioliitto minua automaattisesti olisi isäni lapseksi virallisesti muuttanut. Ja siksi sukunimenikin tunnustamisen yhteydessä vaihdettiin isäni sukunimeksi, koska he aikoivat tuolloin mennä naimisiin, jolloin äitini sukunimi olisi muuttunut jokatapauksessa. Turhaa sitä minun sukunimeäni siinä vaiheessa vasta olisi ollut alkaa muuttamaan, kun äidin sukunimi muuttuisi naimisiin mennessä. Eikä isälläni siis koskaan ollut mitään epäilyksiä, etteikö hän olisi ollut minun isäni eikä hän milloinkaan pyrkinyt millään tavalla salaamaan isyyttään, vaikka vanhempani sitten eivät koskaan naimisiin menneetkään. Hän meni myöhemmin naimisiin erään toisen naisen kanssa ja sai kaksi avioliitossa syntynyttä lasta hänen kanssaan. Minä olin kuitenkin aina hänelle ihan samalla tavalla oma rakas lapsi kuin ne aviolapsetkin.