Mies ei taida pitää lapsestani, onko toivoa?
Nyt vertaistukea kiitos. Molemmat haluttaisiin mennä elämässä eteenpäin, ostaa asunto, kihloistakin on ollut puhe. Kuitenkin olen aina aistinut, ettei mies todella välitä lapsestani.. Se on tosi kiusallista jollain tavalla, koska hän ei kommentoi asioihin eikä siis osoita kiinnostusta. Sen ymmärrän. Pojallani on biologinen isä jota näkee joka toinen vkl.
Onko tässä toivoa kääntää kurssia, miten tässä vaiheessa kun poika on jo 8v enää voi saada isäpuoleen hyvän suhteen? Mies on itse lapseton, mutta haluaa kyllä omia lapsia tulevaisuudessa.
Kommentit (107)
No on se nyt kumma.. Sinä ja lapsi tulette samassa paketissa, pitäis mahdollisen kumppanin tämä ymmärtää ja yrittää kaikin keinoin tulla toimeen myös lapsen kanssa. Olla kiinnostunut jne! Uskomatonta touhua. Toivottavasti et valitse miestä lapsen edelle....
Kysy pojaltasi mitä hän ajattelee isäpuolestaan.
EI! Lapsesi tulee kärsimään. Riippumatta siitä osoittaako mies vastenmielisyyttään vai ei itse lapselle, hommasta ei tule mitään. Lapsi vaistoaa asian ja itse joudut luovimaan jonkinlaisena puskurina.
Tiedän varmasti, kokemuksesta.
Toivo riippuu varmaankin siitä, että mistä se pitämättömyys varsinaisesti johtuu.
- Onko ehkä niin, että mies ei ole erityisen lapsirakas eikä siksi niinkään pidä muiden lapsista?
- Onko lapsi ehkä kuriton miehen läsnäollessa?
- Eivätkö miehen ja lapsen persoonat ehkä sovi yhteen (eli eivät ole samalla aaltopituudella)?
Tai joku muu syy?
Kannattaa miettiä tarkkaan, haluatko jatkaa suhdetta mieheen, joka ei välttämättä pidä lapsestasi. Voi olla paha kokemus lapselle.
Älä vedä lapsettomia miehiä sotkuihisi. Tuhlaat kaikkien aikaa koska ero tulee kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
EI! Lapsesi tulee kärsimään. Riippumatta siitä osoittaako mies vastenmielisyyttään vai ei itse lapselle, hommasta ei tule mitään. Lapsi vaistoaa asian ja itse joudut luovimaan jonkinlaisena puskurina.
Tiedän varmasti, kokemuksesta.
Miksi hommasta ei tule mitään? Jos ei sitä näytä, ja vanhempi toimii puskurina. Mikä tulee ongelmaksi?
Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Eri
Juu ala vaan porsimaan sille heti niitä sen tulevaisuuslapsia.
Miksi miehen pitäisi pitää lapsestasi? Eikö riitä että tulevat vain toimeen? En mäkään pidä varsinaisesti miehen lapsesta, mutta siedän sitä. Ei tosin asuta yhdessä eikä meinata asuakaan.
Lopeta heti puhumiset jostain isäpuolesta. Asetat paineita heille molemmille. Kutsut etunimellä tai et sit ollenkaan.
Laitat siis oman etusi lapsesi edelle! Anna lapsi kokonaan hänen piologiselle isälle.Voit rakentaa sitten oman näköistä elämää ja tehdä uusia lapsia udelle miehellesi.Eikä EX- miehesi ja sinun yhteinen lapsi ole este ja taakka.
Itselleni tuli mieleen, että jos jo nyt miehesi ei pidä lapsestasi niin miten tilanne kehittyy jos teette yhteisiä lapsia?
Siinä on iso ero, että eikö mies pidä lapsestasi vai eikö välitä hänestä. Jos ei välitä, niin voi oppia ajan myötä välittämään, mutta jos ei pidä, niin saattaa jopa alkaa inhoamaan lasta.
Miesystävälläni on pilalle hemmotellut reilu parikymppiset lapset.
En suostu muuttamaan yhteen, koska en noista lapsista pidä ja yhdessä asuessa tulisi kuitenkin paljon kanssakäymistä, kun tarvitsevat koko ajan vanhempiensa apua asioidensa hoidossa, samoin ovat isänsä lompakolla.
Näin kenenkään ei tarvitse kärsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI! Lapsesi tulee kärsimään. Riippumatta siitä osoittaako mies vastenmielisyyttään vai ei itse lapselle, hommasta ei tule mitään. Lapsi vaistoaa asian ja itse joudut luovimaan jonkinlaisena puskurina.
Tiedän varmasti, kokemuksesta.
Miksi hommasta ei tule mitään? Jos ei sitä näytä, ja vanhempi toimii puskurina. Mikä tulee ongelmaksi?
Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Eri
Vihamielinen ihminen kotona on lähinnä pelottava. Nyt ei ole edes vielä murrosiän myrskyt menossa ja näyttää olevan jo vaikeaa. Lisäksi kun oma lapsi syntyy, niin eriarvoinen kohtelu vain pahenee.
Vierailija kirjoitti:
Siinä on iso ero, että eikö mies pidä lapsestasi vai eikö välitä hänestä. Jos ei välitä, niin voi oppia ajan myötä välittämään, mutta jos ei pidä, niin saattaa jopa alkaa inhoamaan lasta.
Hyvä huomio tässä.
Toinen on se, että et voi odottaa kenenkään toisen ihmisen tykkäävän lapsestasi. Hyvä tietty, että niin käy, mutta et voi odottaa sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi pitää lapsestasi? Eikö riitä että tulevat vain toimeen? En mäkään pidä varsinaisesti miehen lapsesta, mutta siedän sitä. Ei tosin asuta yhdessä eikä meinata asuakaan.
Tätä juuri pohdin. Missä menee raja? Tulla toimeen ja kestää lastani. Mutta kuinka raskasta se elämä on, niin miehelle kuin lapselleni?
Kiitos kaikille, laittakaa lisää näkemyksiä!
-ap
Ei ole toivoa, lisäksi olet liian vanha porsimaan lisää.
Sano miehelle että etsii oikean ikäisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi pitää lapsestasi? Eikö riitä että tulevat vain toimeen? En mäkään pidä varsinaisesti miehen lapsesta, mutta siedän sitä. Ei tosin asuta yhdessä eikä meinata asuakaan.
Tätä juuri pohdin. Missä menee raja? Tulla toimeen ja kestää lastani. Mutta kuinka raskasta se elämä on, niin miehelle kuin lapselleni?
Kiitos kaikille, laittakaa lisää näkemyksiä!
-ap
Näin äitipuolena totean, että tilanne menettelee, jos lapsi käy joka toinen vkl. Enempi olisi raskasta.
Ei tuohon voi vastata. Ihmissuhteet ovat monimutkaisia. On mahdollista, että mies oppii huomaamaan, että lapsi on ok, tai sitten lapsi alkaa päivä päivältä ärsyttämään enemmän.