Lue keskustelun säännöt.
En voi koskaan olla äiti koska joutuisin muuttamaan kaiken itsessäni ja elämässäni
12.04.2022 |
Elämäni suurimmat nautinnot ovat harrastukset, ystävät, puoliso, työ, luksus ja matkailu.
En voisi heittää puolison kanssa huolettomasti epäkorrekteja vitsejä ettei lapsi kuule niitä. En voisi höpsötellä miehen kanssa (esim leikkiä ruualla tai nahistella), koska pitäisi olla esimerkkinä lapselle. Meillä ei jäisi tarpeeksi kahdenkeskistä laatuaikaa josta nautimme kovasti.
En voisi katsoa lempiohjelmiani, koska ne eivät ole soveliaita lapsen silmille. En voisi lukea kirjaa kylvyssä.
En voisi nukkua pitkään, en ottaa pitkiä kuumia suihkuja, en keskittyä rauhassa meikkaamaan kuunnellen musiikkia.
En voi tehdä kavereiden kanssa extempore juttuja lyhyellä varoitusajalla, esim lähteä yön yli telttailemaan tai naapurikaupunkiin teatteriin jääden sinne yöksi. En voisi kavereiden kanssa kyläillessäni puhua asioista vapaasti jos lapsi on mukana. Meillä on usein myös kutsuja kotona.
Meillä on kotona paljon kalliita särkyviä tavaroita, teräviä kulmia ja herkkiä materiaaleja. Rakastan siistiä kotia mutta vihaan siivoamista. En sietäisi tahmaisuutta ja lattialla lojuvia leluja enkä jaksaisi kulkea perässä rätti kädessä.
Työ on intohimoni. Työtunnit ovat erittäin vaihtelevia ja työmäärät ennalta-arvaamattomia. En voisi tehdä työtäni kovin hyvin (luovan alan yrittäjä) jos en saisi vapaa-ajalla palautua kunnolla. Ilman hyviä yöunia mistään ei tule mitään. Työni on vaativaa ja antoisaa. Siihen sisältyy myös kosteita iltamia ja matkustelua.
Rakastan luksusta. Hienoja ravintoloita, teatteri-iltoja, oopperaa, koruja, designia jne. Näihin ei olisi perheellisenä samalla tavalla aikaa eikä rahaa.
Matkailemme paljon. Varsinkin nyt vähemmän matkailleena odotan sitä entistä enemmän, että pääsemme mieheni kanssa taas hämyisille jazz clubeille, torimarkkinoille ja suurille festivaaleille maailmalla.
Ikä alkaa lähestyä neljääkymppiä ja aiomme antaa lapsijunan mennä. Nytkin sauna päällä, jonka jälkeen takkaan tuli, musiikkia, juustoja, lasillinen viiniä, keskustelua ja elämästä nauttimista.
Monesti kuulee, että lapset ovat elämän suola ja lapsettoman ihmisen elämä on jollain tapaa tyhjää sekä merkityksetöntä. Ajatellaan, että lapsettomia kiinnostaa vain kapakat ja krapulassa makaaminen kuten monia heitä itseään ennen lapsia. Oltaisiin jotenkin jääty muka aikuistumatta. Esimerkiksi itselläni ei ole useinkaan tarvetta juoda yhtä-kahta lasillista enempää, koska elämäni on leppoisaa, eikä minun tarvitse ”nollata” koskaan.
Usein myös kuulee sitä, että onhan sillä lapsella myös isä. No onhan sillä, tosin se isä sattuu olemaan juuri se henkilö, jonka kanssa haluaisi nimenomaan tehdä erilaisia asioita. Kaveri ei korvaa puolisoa, eikä kaikkea tee mieli tehdä yksinkään. Isovanhemmat eivät meidän tapauksessamme ole vaihtoehto.
Kommentit (405)
Vierailija kirjoitti:
Plaa ,plaa ja plaa. Ei tarvi selitellä, miksi ei tee lapsia tai tekee lapsia. Ketä kiinnostaa?
Aivan sama
Bongaat ketjun, avaat sen, luet aloituksen, avaat kommenttikentän ja kommentoit. ”Aivan sama” juu juu 🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka onkin lapsia, niin ei sitä koko elämää tarvi pyörittää niiden ehdoilla. Saa olla ihan omakin tahto ja ne voi tunkee vaikka hoitoon välillä ( ilman tukiverkkoa en suosittele lasten tekoa) siinä hajoo kuuppa, jos koskaan ei saa omaa aikaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut matkaseurueessa missä on lapsia. Matkakohde itsessään valikoitui tylsäksi ja helpoksi lapsiystävälliseksi kohteeksi. Jo kentällä stressitasot nousi pilviin kun lapsille pitää juottaa ja käyttää pissalla jatkuvasti. En ehtinyt lukea lehteä kentällä, en syödä rauhassa kun jonkun piti joko ajan vahtia lapsia. Kohdemaassa kentältä hotellille lapsia piti huoltaa milloin minkäkin asian takia, eivät itse osannut ottaa matkalaukuista vaihtovaatteita ja vaihtaa sopivia päälle. Jatkuvaa häsyämistä ja kisuamista, ei mahdollisuutta hengähtää. Itse lomamatkalla lasten vanhempien päivärytmi noudatti lasten päivärytmiä eli herätys kuudelta ja nukkumaan kymmeneltä. Kohteista piti käydä hotellilla nukuttamassa päiväunet. Päiväreissuista kiinnostavimmat jäivät pois koska lapsia ei voi viedä minne tahansa. Ei käyty yhteisillä pitkillä illallisilla kun pitää mennä nukkumaan. Jatkuvaa mehun juottamista, perässä juoksemista, aurinkorasvan lisäämistä, maahan tippuneiden hellehattujen poimimista. Lapset eivät jaksa kävellä pitkiä matkoja, pitää kääntyä takaisin. Jatkuva kyselyihin vastaaminen ja tarpeiden täyttäminen. Parasta oli kun vihdoin päästiin loman jälkeen kotikentällä erilliseen taksiin. Ihana rauha ja hiljaisuus! Edes se ei haitannut, että valkoisessa nahkalaukussa oli hirveä naarmu kun lapsi tiputti laukun pöydältä kivikolle, kunhan sai sen rauhan!
Oli muuten huono loma ja täyttä rahantuhlausta. Mentiin miehen kanssa myöhemmin samaan paikkaan lomalle tekemään rauhassa ne asiat mitä halusimme tehdä. Kaksi aivan erilaista reissua.
Miten joku voi väittää, että asiat olisivat lasten kanssa samalla tavalla? Silloin elämän täytyy olla jo ennen lapsia hyvin lapsiystävällistä. Meidän elämä ei ole ja ero on kuin yö ja päivä.
Ja lähditte mukaan matkalle, koska…
Koska ”lasten kanssa matkaaminen on yhtä helppoa kuin ilman lapsia”. Just joo. Tulipahan itse todettua, että ihan ”samanlaista” on…
Miksi menitte toisten aikataulujen mukaan? Tehän melkoisia pöllöjä olette. Kai teillä on omakin tahto ja varmaan olisitte voineet lähteä päiväretkelle, valvoa myöhempään jne. Ei kai se tarkoita, että kaikkien tarvitsee noudattaa samoja aikatauluja.
Odotin tätä kommenttia. No kerropas jos ne lapset olisivatkin olleet omia? Että melkoisen pöllöä olisi ollut tehdä niitä lapsia, vai?
Jokainen tekee matkallaan niinkuin haluaa. Sinä halusit nähdä asian mahdollisimman hankalana lasten kanssa ja vielä uhriuduit kuinka teidänkin loma oli pilalla. Sehän on ihan silkkaa tyhmyyttä pilata oma lomansa muiden takia. Luulenpa, että ette edes ole olleet tuollaisella matkalla, kunhan vaan halusit kirjoittaa mahdollisimman negatiivisesti ja halusit olla ilkeä.
Me olemme matkustaneet pienten lasten kanssa ja vaikka matkailu on vähän erilaisempaa, niin ei tuollaista kyllä ole ollut. Ihan rauhassa ollaan saatu istua ja katsoa, kun lapset ovat innoissaan kahlanneet/uineet. Päiväunet on nukuttu siellä missä ollaan oltu eli joko autossa, rattaissa tai vaikka hotellihuoneessa. Aurinkorasvaa ei tarvitse levittää koko aikaa. Lapset ovat myös lomilla saaneet valvoa pidempään ja jos menneet nukkumaan, niin kyllä hotellin terassilla on itse voinut ”jatkaa iltaa”. Mikään ei ole ongelma ellei siitä itse tee ongelmaa.
Kuulostaa tylsältä lomalta. Katsoa kun muut polskii, odottaa että toiset saa otettua torkut, ei voi lähteä hotellin terassia pidemmälle nauttimaan illasta. Sinulle riittää tuollainen pakettilomailu turistipaikoissa. Toiset haluavat lähteä omille poluilleen, tutustua paikallisiin, tehdä asioita spontaanisti ja viihtyä aidon underground-kulttuurin parissa. Mutta nämä eivät leggings-tunika-vyölaukkuihmiselle tule mieleenkään. Nauti sinä muusista ja nauravista nakeista niin minä maistan pontikkaa missä on käärmeen myrkkyä.
Voit ajatella meidän lomistamme ihan mitä haluat. Nuo olivat esimerkkejä ja ei siellä veden äärellä suinkaan koko päivää vietetä. Meillä on aina lomakohteissa auto käytössä ja sillä sitten pääsee mukavasti vaihtamaan maisemaa. Minä olen jo sen ikäinen, että minä olen jo aika päiviä sitten nähnyt ”underground” paikat ja sellaiset eivät meitä kiinnosta.
Niin ja monissa lomakohteissa, esim. kaupunkilomilla hyödynnämme julkisia kulkuneuvoja. Mikäs sen mukavampaa lapsille oli, kun Lontoossa pääsi menemään kansikerroksisella bussilla ja suihkimaan metrolla sinne ja tänne.
Lontoossa pääsi menemään kaksikerroksisella bussilla ja suihkimaan metrolla sinne tänne. Mikäs sen mukavampaa, enpäs tosiaan keksi.
Jotenkin minulla on tunne, että olet aika yksinkertainen. Ne ovat kulkuneuvoja, joilla pääsee paikasta toiseen. Esim. hotellilta pääsee teatteriin. Ajattele.
Jätetäänkö lapset teatterin narikkaan?
Suosittelen sinullekin kulttuurikohteissa käyntiä. Esim. Lontoossa löytyy paljon esityksiä, vaikkapa musikaaleja eri ikäisille. Kannattaa kokeilla, eikä vaan kannata mennä aina sieniä syömään ja loisia saamaan jonnekin Intiaan (hyi mikä matkailukohde).
Lastenohjelmat telkkarista arkena ja lomalla sitten lasten teatteria. Ai että mitä ihanaa kulttuuria. Suosittelen keskustelemaan ammattilaisen kanssa jos lapsettomat reissut on pääosin päihteilyä ja maailma pelottaa.
Sulla on kyllä pahoja ongelmia. Todellakin. Autismin kirjoa tai jotain vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Plaa ,plaa ja plaa. Ei tarvi selitellä, miksi ei tee lapsia tai tekee lapsia. Ketä kiinnostaa?
Aivan sama
Bongaat ketjun, avaat sen, luet aloituksen, avaat kommenttikentän ja kommentoit. ”Aivan sama” juu juu 🤣
Just näin. EI nimittäin kiinnosta yhtään, teekekö joku lapsia tai ei. EI kuulu mulle.
Molempi parempi. Kummassakin puolensa nääs ja jetsulleen sillä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut matkaseurueessa missä on lapsia. Matkakohde itsessään valikoitui tylsäksi ja helpoksi lapsiystävälliseksi kohteeksi. Jo kentällä stressitasot nousi pilviin kun lapsille pitää juottaa ja käyttää pissalla jatkuvasti. En ehtinyt lukea lehteä kentällä, en syödä rauhassa kun jonkun piti joko ajan vahtia lapsia. Kohdemaassa kentältä hotellille lapsia piti huoltaa milloin minkäkin asian takia, eivät itse osannut ottaa matkalaukuista vaihtovaatteita ja vaihtaa sopivia päälle. Jatkuvaa häsyämistä ja kisuamista, ei mahdollisuutta hengähtää. Itse lomamatkalla lasten vanhempien päivärytmi noudatti lasten päivärytmiä eli herätys kuudelta ja nukkumaan kymmeneltä. Kohteista piti käydä hotellilla nukuttamassa päiväunet. Päiväreissuista kiinnostavimmat jäivät pois koska lapsia ei voi viedä minne tahansa. Ei käyty yhteisillä pitkillä illallisilla kun pitää mennä nukkumaan. Jatkuvaa mehun juottamista, perässä juoksemista, aurinkorasvan lisäämistä, maahan tippuneiden hellehattujen poimimista. Lapset eivät jaksa kävellä pitkiä matkoja, pitää kääntyä takaisin. Jatkuva kyselyihin vastaaminen ja tarpeiden täyttäminen. Parasta oli kun vihdoin päästiin loman jälkeen kotikentällä erilliseen taksiin. Ihana rauha ja hiljaisuus! Edes se ei haitannut, että valkoisessa nahkalaukussa oli hirveä naarmu kun lapsi tiputti laukun pöydältä kivikolle, kunhan sai sen rauhan!
Oli muuten huono loma ja täyttä rahantuhlausta. Mentiin miehen kanssa myöhemmin samaan paikkaan lomalle tekemään rauhassa ne asiat mitä halusimme tehdä. Kaksi aivan erilaista reissua.
Miten joku voi väittää, että asiat olisivat lasten kanssa samalla tavalla? Silloin elämän täytyy olla jo ennen lapsia hyvin lapsiystävällistä. Meidän elämä ei ole ja ero on kuin yö ja päivä.
Ja lähditte mukaan matkalle, koska…
Koska ”lasten kanssa matkaaminen on yhtä helppoa kuin ilman lapsia”. Just joo. Tulipahan itse todettua, että ihan ”samanlaista” on…
Miksi menitte toisten aikataulujen mukaan? Tehän melkoisia pöllöjä olette. Kai teillä on omakin tahto ja varmaan olisitte voineet lähteä päiväretkelle, valvoa myöhempään jne. Ei kai se tarkoita, että kaikkien tarvitsee noudattaa samoja aikatauluja.
Odotin tätä kommenttia. No kerropas jos ne lapset olisivatkin olleet omia? Että melkoisen pöllöä olisi ollut tehdä niitä lapsia, vai?
Jokainen tekee matkallaan niinkuin haluaa. Sinä halusit nähdä asian mahdollisimman hankalana lasten kanssa ja vielä uhriuduit kuinka teidänkin loma oli pilalla. Sehän on ihan silkkaa tyhmyyttä pilata oma lomansa muiden takia. Luulenpa, että ette edes ole olleet tuollaisella matkalla, kunhan vaan halusit kirjoittaa mahdollisimman negatiivisesti ja halusit olla ilkeä.
Me olemme matkustaneet pienten lasten kanssa ja vaikka matkailu on vähän erilaisempaa, niin ei tuollaista kyllä ole ollut. Ihan rauhassa ollaan saatu istua ja katsoa, kun lapset ovat innoissaan kahlanneet/uineet. Päiväunet on nukuttu siellä missä ollaan oltu eli joko autossa, rattaissa tai vaikka hotellihuoneessa. Aurinkorasvaa ei tarvitse levittää koko aikaa. Lapset ovat myös lomilla saaneet valvoa pidempään ja jos menneet nukkumaan, niin kyllä hotellin terassilla on itse voinut ”jatkaa iltaa”. Mikään ei ole ongelma ellei siitä itse tee ongelmaa.
Kuulostaa tylsältä lomalta. Katsoa kun muut polskii, odottaa että toiset saa otettua torkut, ei voi lähteä hotellin terassia pidemmälle nauttimaan illasta. Sinulle riittää tuollainen pakettilomailu turistipaikoissa. Toiset haluavat lähteä omille poluilleen, tutustua paikallisiin, tehdä asioita spontaanisti ja viihtyä aidon underground-kulttuurin parissa. Mutta nämä eivät leggings-tunika-vyölaukkuihmiselle tule mieleenkään. Nauti sinä muusista ja nauravista nakeista niin minä maistan pontikkaa missä on käärmeen myrkkyä.
Voit ajatella meidän lomistamme ihan mitä haluat. Nuo olivat esimerkkejä ja ei siellä veden äärellä suinkaan koko päivää vietetä. Meillä on aina lomakohteissa auto käytössä ja sillä sitten pääsee mukavasti vaihtamaan maisemaa. Minä olen jo sen ikäinen, että minä olen jo aika päiviä sitten nähnyt ”underground” paikat ja sellaiset eivät meitä kiinnosta.
Niin ja monissa lomakohteissa, esim. kaupunkilomilla hyödynnämme julkisia kulkuneuvoja. Mikäs sen mukavampaa lapsille oli, kun Lontoossa pääsi menemään kansikerroksisella bussilla ja suihkimaan metrolla sinne ja tänne.
Lontoossa pääsi menemään kaksikerroksisella bussilla ja suihkimaan metrolla sinne tänne. Mikäs sen mukavampaa, enpäs tosiaan keksi.
Jotenkin minulla on tunne, että olet aika yksinkertainen. Ne ovat kulkuneuvoja, joilla pääsee paikasta toiseen. Esim. hotellilta pääsee teatteriin. Ajattele.
Jätetäänkö lapset teatterin narikkaan?
Suosittelen sinullekin kulttuurikohteissa käyntiä. Esim. Lontoossa löytyy paljon esityksiä, vaikkapa musikaaleja eri ikäisille. Kannattaa kokeilla, eikä vaan kannata mennä aina sieniä syömään ja loisia saamaan jonnekin Intiaan (hyi mikä matkailukohde).
Lastenohjelmat telkkarista arkena ja lomalla sitten lasten teatteria. Ai että mitä ihanaa kulttuuria. Suosittelen keskustelemaan ammattilaisen kanssa jos lapsettomat reissut on pääosin päihteilyä ja maailma pelottaa.
Sulla on kyllä pahoja ongelmia. Todellakin. Autismin kirjoa tai jotain vastaavaa.
Ja sieltä diagnoosit tiskiin. Säälittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan tarvi selitellä, miksi pitäisi?
Minulle kävi niin että sain sen kaiken. Teini-iästä lähtien ihanaa elämää 24 vuotta. Ja sitten vielä liki nelikymppisenä sain lapsen. Eli sekin on mahdollista.
Tulin ihan vaan kertomaan, en tyrkyttämään ideana. Sulla on kaikki hyvin ja se on tärkeintä!
Ap on onnellisessa asemassa elämässään, monella lapsettomallakaan ei ole noin paljon vapauksia ja iloja. On eläimiä, jotka odottaa työpäivän jälkeen ruokaa ja lenkkiä, ikääntyviä vanhempia, joiden asioita pitää hoitaa. Harvalla kaikki kaverit on lapsettomia tai sellaisissa töissä, että seuraa on samaan aikaan saatavilla. Monella on pieni palkka, joten luksuslomamatkat ei tuosta vain onnistu, lomien ajankohtaa ei saa sopimaan puolison kanssa yhteen. Myöskään se, että on onnistunut löytämään taidoilleen ja intohimolleen sopivan työpaikan, ei ole itsestäänselvyys lapsettomillekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki mitä ap sanoi on totta + itse en halua lasta joka näyttää tai muistuttaa minua. Oksettaa ajatuskin miniversiosta. Hyi yökötys. Jos lapsi olisi suoraan komean mieheni täydellinen kopio niin asia olisi eri.
Vierailija kirjoitti:
Ap sortuu taas veloille tuttuun ajatusmaailmaan, että lapset ovat ikuisesti pieniä. Hän varmaan itsekin pyörii oman äitinsä kintereillä edelleen 24/7.
Olen 46v ja lapseni on tämän kevään ylioppilas. Nyt saan taas tehdä kaikkia ap:n mainitsemia asioita ja onhan se ihanaa. Mutta enpä tiedä, jos olisin tehnyt tätä koko senkin ajan, mitä ”käytin” lapsen kasvatukseen... Olen erittäin onnellinen ja tunnen olevani etuoikeutettu, että sain nähdä koko kaaren ihmisen kasvamisessa vauvasta aikuiseksi ja olla siinä täysillä mukana. Eihän se aina niin lystiä ja helppoa ole, mutta pitääkö elämän sitä aina ollakaan. Olen pitkäikäisestä suvusta ja hyvässä lykyssä ehdin tässä vielä yli 40 vuotta tehdä mitä huvittaa. Joten eiköhän se riitä.
Minä ainakin haluan tehdä ap:n mainitsemia asioita NYT, en sitten kun mahdollinen lapseni olisi aikuistumassa. Siksi en lapsia aiokaan tehdä, haluan elää, tehdä asioita ja nauttia elämästäni NYT.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut matkaseurueessa missä on lapsia. Matkakohde itsessään valikoitui tylsäksi ja helpoksi lapsiystävälliseksi kohteeksi. Jo kentällä stressitasot nousi pilviin kun lapsille pitää juottaa ja käyttää pissalla jatkuvasti. En ehtinyt lukea lehteä kentällä, en syödä rauhassa kun jonkun piti joko ajan vahtia lapsia. Kohdemaassa kentältä hotellille lapsia piti huoltaa milloin minkäkin asian takia, eivät itse osannut ottaa matkalaukuista vaihtovaatteita ja vaihtaa sopivia päälle. Jatkuvaa häsyämistä ja kisuamista, ei mahdollisuutta hengähtää. Itse lomamatkalla lasten vanhempien päivärytmi noudatti lasten päivärytmiä eli herätys kuudelta ja nukkumaan kymmeneltä. Kohteista piti käydä hotellilla nukuttamassa päiväunet. Päiväreissuista kiinnostavimmat jäivät pois koska lapsia ei voi viedä minne tahansa. Ei käyty yhteisillä pitkillä illallisilla kun pitää mennä nukkumaan. Jatkuvaa mehun juottamista, perässä juoksemista, aurinkorasvan lisäämistä, maahan tippuneiden hellehattujen poimimista. Lapset eivät jaksa kävellä pitkiä matkoja, pitää kääntyä takaisin. Jatkuva kyselyihin vastaaminen ja tarpeiden täyttäminen. Parasta oli kun vihdoin päästiin loman jälkeen kotikentällä erilliseen taksiin. Ihana rauha ja hiljaisuus! Edes se ei haitannut, että valkoisessa nahkalaukussa oli hirveä naarmu kun lapsi tiputti laukun pöydältä kivikolle, kunhan sai sen rauhan!
Oli muuten huono loma ja täyttä rahantuhlausta. Mentiin miehen kanssa myöhemmin samaan paikkaan lomalle tekemään rauhassa ne asiat mitä halusimme tehdä. Kaksi aivan erilaista reissua.
Miten joku voi väittää, että asiat olisivat lasten kanssa samalla tavalla? Silloin elämän täytyy olla jo ennen lapsia hyvin lapsiystävällistä. Meidän elämä ei ole ja ero on kuin yö ja päivä.
Ja lähditte mukaan matkalle, koska…
Koska ”lasten kanssa matkaaminen on yhtä helppoa kuin ilman lapsia”. Just joo. Tulipahan itse todettua, että ihan ”samanlaista” on…
Miksi menitte toisten aikataulujen mukaan? Tehän melkoisia pöllöjä olette. Kai teillä on omakin tahto ja varmaan olisitte voineet lähteä päiväretkelle, valvoa myöhempään jne. Ei kai se tarkoita, että kaikkien tarvitsee noudattaa samoja aikatauluja.
Odotin tätä kommenttia. No kerropas jos ne lapset olisivatkin olleet omia? Että melkoisen pöllöä olisi ollut tehdä niitä lapsia, vai?
Jokainen tekee matkallaan niinkuin haluaa. Sinä halusit nähdä asian mahdollisimman hankalana lasten kanssa ja vielä uhriuduit kuinka teidänkin loma oli pilalla. Sehän on ihan silkkaa tyhmyyttä pilata oma lomansa muiden takia. Luulenpa, että ette edes ole olleet tuollaisella matkalla, kunhan vaan halusit kirjoittaa mahdollisimman negatiivisesti ja halusit olla ilkeä.
Me olemme matkustaneet pienten lasten kanssa ja vaikka matkailu on vähän erilaisempaa, niin ei tuollaista kyllä ole ollut. Ihan rauhassa ollaan saatu istua ja katsoa, kun lapset ovat innoissaan kahlanneet/uineet. Päiväunet on nukuttu siellä missä ollaan oltu eli joko autossa, rattaissa tai vaikka hotellihuoneessa. Aurinkorasvaa ei tarvitse levittää koko aikaa. Lapset ovat myös lomilla saaneet valvoa pidempään ja jos menneet nukkumaan, niin kyllä hotellin terassilla on itse voinut ”jatkaa iltaa”. Mikään ei ole ongelma ellei siitä itse tee ongelmaa.
Kuulostaa tylsältä lomalta. Katsoa kun muut polskii, odottaa että toiset saa otettua torkut, ei voi lähteä hotellin terassia pidemmälle nauttimaan illasta. Sinulle riittää tuollainen pakettilomailu turistipaikoissa. Toiset haluavat lähteä omille poluilleen, tutustua paikallisiin, tehdä asioita spontaanisti ja viihtyä aidon underground-kulttuurin parissa. Mutta nämä eivät leggings-tunika-vyölaukkuihmiselle tule mieleenkään. Nauti sinä muusista ja nauravista nakeista niin minä maistan pontikkaa missä on käärmeen myrkkyä.
Voit ajatella meidän lomistamme ihan mitä haluat. Nuo olivat esimerkkejä ja ei siellä veden äärellä suinkaan koko päivää vietetä. Meillä on aina lomakohteissa auto käytössä ja sillä sitten pääsee mukavasti vaihtamaan maisemaa. Minä olen jo sen ikäinen, että minä olen jo aika päiviä sitten nähnyt ”underground” paikat ja sellaiset eivät meitä kiinnosta.
Niin ja monissa lomakohteissa, esim. kaupunkilomilla hyödynnämme julkisia kulkuneuvoja. Mikäs sen mukavampaa lapsille oli, kun Lontoossa pääsi menemään kansikerroksisella bussilla ja suihkimaan metrolla sinne ja tänne.
Lontoossa pääsi menemään kaksikerroksisella bussilla ja suihkimaan metrolla sinne tänne. Mikäs sen mukavampaa, enpäs tosiaan keksi.
Jotenkin minulla on tunne, että olet aika yksinkertainen. Ne ovat kulkuneuvoja, joilla pääsee paikasta toiseen. Esim. hotellilta pääsee teatteriin. Ajattele.
Jätetäänkö lapset teatterin narikkaan?
Suosittelen sinullekin kulttuurikohteissa käyntiä. Esim. Lontoossa löytyy paljon esityksiä, vaikkapa musikaaleja eri ikäisille. Kannattaa kokeilla, eikä vaan kannata mennä aina sieniä syömään ja loisia saamaan jonnekin Intiaan (hyi mikä matkailukohde).
Lastenohjelmat telkkarista arkena ja lomalla sitten lasten teatteria. Ai että mitä ihanaa kulttuuria. Suosittelen keskustelemaan ammattilaisen kanssa jos lapsettomat reissut on pääosin päihteilyä ja maailma pelottaa.
On kehittävää oppia ymmärtämään toiseutta. Sitä vanhemmuus juuri on. Kun katsoo lastenohjelmia voi miettiä, miksi joku asia viehättää lasta ohjelmassa. Toisen ilon katsominen. Voi tutkia lapsen reaktioita.
Lapseen on kuitenkin koodattu koko ihmisyys, ihmisen kehityksen alkuajoista lähtien. Tarkkailemalla lasta oppii ymmärtämään itseään paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä sitten ap? Saat sä ihan vapaasti olla lapseton.
Toki. Halusin avata yhden velan ajatuksia asiasta. Olen lukenut paljon ihmettelyä ja päivittelyä mm. täällä, jos tästä vaikka hieman uutta näkökulmaa? Ap
Ai tämä oli nyt sit
"uutta näkökulmaa" velalta... 😄Hyvä vitsi
Toiset tuottavat maailmaan luettavaa, laittavat itsensä likoon kertoen ajatuksiaan. Luoden keskustelunaiheita.
Ja sitten on niitä sun kaltaisia joilla ei oo muuta annettavaa kun kritisoida sivusta. Muuhun ei lahjat riitä.
Subjektiivinen näkemys tuosta tuotteliaisuudesta.
Näytäpä mallia niin arvioidaan kompetenssit.
Mikä sun ongelmasi on? Ihan oikeesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin otan vain yhden lasillisen. Yleensä jouluaterialla otan ihan vain yhden lasillisen punaviiniä. Kun minä olen sellainen joka ottaa vain yhden lasillisen viiniä, jouluaterialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut matkaseurueessa missä on lapsia. Matkakohde itsessään valikoitui tylsäksi ja helpoksi lapsiystävälliseksi kohteeksi. Jo kentällä stressitasot nousi pilviin kun lapsille pitää juottaa ja käyttää pissalla jatkuvasti. En ehtinyt lukea lehteä kentällä, en syödä rauhassa kun jonkun piti joko ajan vahtia lapsia. Kohdemaassa kentältä hotellille lapsia piti huoltaa milloin minkäkin asian takia, eivät itse osannut ottaa matkalaukuista vaihtovaatteita ja vaihtaa sopivia päälle. Jatkuvaa häsyämistä ja kisuamista, ei mahdollisuutta hengähtää. Itse lomamatkalla lasten vanhempien päivärytmi noudatti lasten päivärytmiä eli herätys kuudelta ja nukkumaan kymmeneltä. Kohteista piti käydä hotellilla nukuttamassa päiväunet. Päiväreissuista kiinnostavimmat jäivät pois koska lapsia ei voi viedä minne tahansa. Ei käyty yhteisillä pitkillä illallisilla kun pitää mennä nukkumaan. Jatkuvaa mehun juottamista, perässä juoksemista, aurinkorasvan lisäämistä, maahan tippuneiden hellehattujen poimimista. Lapset eivät jaksa kävellä pitkiä matkoja, pitää kääntyä takaisin. Jatkuva kyselyihin vastaaminen ja tarpeiden täyttäminen. Parasta oli kun vihdoin päästiin loman jälkeen kotikentällä erilliseen taksiin. Ihana rauha ja hiljaisuus! Edes se ei haitannut, että valkoisessa nahkalaukussa oli hirveä naarmu kun lapsi tiputti laukun pöydältä kivikolle, kunhan sai sen rauhan!
Oli muuten huono loma ja täyttä rahantuhlausta. Mentiin miehen kanssa myöhemmin samaan paikkaan lomalle tekemään rauhassa ne asiat mitä halusimme tehdä. Kaksi aivan erilaista reissua.
Miten joku voi väittää, että asiat olisivat lasten kanssa samalla tavalla? Silloin elämän täytyy olla jo ennen lapsia hyvin lapsiystävällistä. Meidän elämä ei ole ja ero on kuin yö ja päivä.
Ja lähditte mukaan matkalle, koska…
Koska ”lasten kanssa matkaaminen on yhtä helppoa kuin ilman lapsia”. Just joo. Tulipahan itse todettua, että ihan ”samanlaista” on…
Miksi menitte toisten aikataulujen mukaan? Tehän melkoisia pöllöjä olette. Kai teillä on omakin tahto ja varmaan olisitte voineet lähteä päiväretkelle, valvoa myöhempään jne. Ei kai se tarkoita, että kaikkien tarvitsee noudattaa samoja aikatauluja.
Odotin tätä kommenttia. No kerropas jos ne lapset olisivatkin olleet omia? Että melkoisen pöllöä olisi ollut tehdä niitä lapsia, vai?
Jokainen tekee matkallaan niinkuin haluaa. Sinä halusit nähdä asian mahdollisimman hankalana lasten kanssa ja vielä uhriuduit kuinka teidänkin loma oli pilalla. Sehän on ihan silkkaa tyhmyyttä pilata oma lomansa muiden takia. Luulenpa, että ette edes ole olleet tuollaisella matkalla, kunhan vaan halusit kirjoittaa mahdollisimman negatiivisesti ja halusit olla ilkeä.
Me olemme matkustaneet pienten lasten kanssa ja vaikka matkailu on vähän erilaisempaa, niin ei tuollaista kyllä ole ollut. Ihan rauhassa ollaan saatu istua ja katsoa, kun lapset ovat innoissaan kahlanneet/uineet. Päiväunet on nukuttu siellä missä ollaan oltu eli joko autossa, rattaissa tai vaikka hotellihuoneessa. Aurinkorasvaa ei tarvitse levittää koko aikaa. Lapset ovat myös lomilla saaneet valvoa pidempään ja jos menneet nukkumaan, niin kyllä hotellin terassilla on itse voinut ”jatkaa iltaa”. Mikään ei ole ongelma ellei siitä itse tee ongelmaa.
Kuulostaa tylsältä lomalta. Katsoa kun muut polskii, odottaa että toiset saa otettua torkut, ei voi lähteä hotellin terassia pidemmälle nauttimaan illasta. Sinulle riittää tuollainen pakettilomailu turistipaikoissa. Toiset haluavat lähteä omille poluilleen, tutustua paikallisiin, tehdä asioita spontaanisti ja viihtyä aidon underground-kulttuurin parissa. Mutta nämä eivät leggings-tunika-vyölaukkuihmiselle tule mieleenkään. Nauti sinä muusista ja nauravista nakeista niin minä maistan pontikkaa missä on käärmeen myrkkyä.
Voit ajatella meidän lomistamme ihan mitä haluat. Nuo olivat esimerkkejä ja ei siellä veden äärellä suinkaan koko päivää vietetä. Meillä on aina lomakohteissa auto käytössä ja sillä sitten pääsee mukavasti vaihtamaan maisemaa. Minä olen jo sen ikäinen, että minä olen jo aika päiviä sitten nähnyt ”underground” paikat ja sellaiset eivät meitä kiinnosta.
Niin ja monissa lomakohteissa, esim. kaupunkilomilla hyödynnämme julkisia kulkuneuvoja. Mikäs sen mukavampaa lapsille oli, kun Lontoossa pääsi menemään kansikerroksisella bussilla ja suihkimaan metrolla sinne ja tänne.
Lontoossa pääsi menemään kaksikerroksisella bussilla ja suihkimaan metrolla sinne tänne. Mikäs sen mukavampaa, enpäs tosiaan keksi.
Jotenkin minulla on tunne, että olet aika yksinkertainen. Ne ovat kulkuneuvoja, joilla pääsee paikasta toiseen. Esim. hotellilta pääsee teatteriin. Ajattele.
Jätetäänkö lapset teatterin narikkaan?
Suosittelen sinullekin kulttuurikohteissa käyntiä. Esim. Lontoossa löytyy paljon esityksiä, vaikkapa musikaaleja eri ikäisille. Kannattaa kokeilla, eikä vaan kannata mennä aina sieniä syömään ja loisia saamaan jonnekin Intiaan (hyi mikä matkailukohde).
Lastenohjelmat telkkarista arkena ja lomalla sitten lasten teatteria. Ai että mitä ihanaa kulttuuria. Suosittelen keskustelemaan ammattilaisen kanssa jos lapsettomat reissut on pääosin päihteilyä ja maailma pelottaa.
On kehittävää oppia ymmärtämään toiseutta. Sitä vanhemmuus juuri on. Kun katsoo lastenohjelmia voi miettiä, miksi joku asia viehättää lasta ohjelmassa. Toisen ilon katsominen. Voi tutkia lapsen reaktioita.
Lapseen on kuitenkin koodattu koko ihmisyys, ihmisen kehityksen alkuajoista lähtien. Tarkkailemalla lasta oppii ymmärtämään itseään paremmin.
En lakkaa koskaan hämmästelemästä, miten älykäs ihminen on, jo ihan muutaman päivän ikäisestä. On ollut etuoikeus saada seurata jotain niin hienoa, kuin ihmislapsen kehitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapset ovat jo teinejä ja lähes teinejä. Saanko jonkun rangaistuksen, kun en ole tajunnut, että lasten kanssa elämän kuuluu olla tylsää ja hankalaa? Meidän lapsissakin on varmaan joku vika, kun ne on aika rentoja tyyppejä. Nälkäkiukku iskee herkästi itsellenikin, että kunhan ruokaa saa säännöllisesti, niin kaikilla on kivaa. Toisaalta ne huonotkin päivät kuuluu elämään, ja jokaisella perheessä on niihin oikeus. Aikuisenkaan ei tarvitse peitellä normaaleja tunteitaan lapsilta.
Varmasti oikea ratkaisu sinulle ap. Ja hienoa, että mies samoilla linjoilla!
Pakko kuitenkin ihmetellä ja korjata pari aloituksessa olevaa asiaa:
Viimeksi sunnuntaina saunoin pitkään mieheni kanssa. Lauantaina illalla laitoimme takkatulen, söimme tapaksia ja joimme viiniä.
Kuuman pitkän suihkun otan joka ilta.
Lempiohjelmiani katson joka ilta.
Lapsethan menevät aikaisin nukkumaan, joten moni asia noista onnistuu kyllä mainiosti lapsiperheessäkin.
Toki isommat lapset valvovat pidempään, mutta onneksi meillä on kaksi televisiota, joten enpä usko joutuvani luopumaan vaikkapa ohjelmista jatkossakaan.
t. 2- ja 3-vuotiaiden äiti
Kaikki velat luulee, et lapsiperhe-elämä on tietynlaista. Se voi vastata kuvitelmaa, tai sitten se on jotain ihan muuta. Kahden ekan lapsen kanssa oltiin aika perusprismaperhe, mutta kuopuksen kanssa oli toisenlaista. Itse olin rennompi, enkä vaan toistanut kyseenalaistamatta et "tämän pitää mennä näin" mutta toki suurelta osin myös siksi, että tämä lapsi itse halusi ja oli valmis, (varmaan koska "kun isommatkin).
Meillä ei ollut valtavaa tavaramäärää, lapsi ei istunut syöttötuolissa eikä missään lastentuolissa, ei käyttänyt ruokalappua eikä nokkamukeja... istui kiltisti ravintolassa omalla tuolillaan. Toki jäi vähän matalalle, mutta monissa paikoissa oli myös matalampia pöytiä vaihtoehtoina ja mummot ihasteli kun jo 1,5 v istuu nätisti paikoillaan ja syö pikkulusikalla ruokaansa. Myöhemmin tuli jo mukaan keskustelutkin... ai että!
Samalla tavalla mennyt muutenkin. On jaksanut seurata koko perheen mukana ohjelmia ym. (Tosin ruutuaikaa toki pitää rajata!) Ja muutenkin juhlissa keksittyy ja jaksaa.. ei ongelmaa. Mitään särkyvää ei ole koskaan rikkonut jne. Toki tämä on pitkälti luonne- ja olosuhdekysymys. Mutta tämän lapsen kanssa onnistuu asiat eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä sitten ap? Saat sä ihan vapaasti olla lapseton.
Toki. Halusin avata yhden velan ajatuksia asiasta. Olen lukenut paljon ihmettelyä ja päivittelyä mm. täällä, jos tästä vaikka hieman uutta näkökulmaa? Ap
Ai tämä oli nyt sit
"uutta näkökulmaa" velalta... 😄Hyvä vitsi
Toiset tuottavat maailmaan luettavaa, laittavat itsensä likoon kertoen ajatuksiaan. Luoden keskustelunaiheita.
Ja sitten on niitä sun kaltaisia joilla ei oo muuta annettavaa kun kritisoida sivusta. Muuhun ei lahjat riitä.
Aika subjektiivinen näkemys tuottavuudesta, likoon laittamisesta ja luomisesta.
Ymmärrän kyllä osittain, että elämä on ihanaa ilman lapsiperheen arjen erilaisia velvollisuuksia. Mutta sitä jäin miettimään, että miten ihmeessä ap osaa nauttia vapaudestaan ja sen suomista jatkuvista juhlan tuntemuksista, kun se on niin säännöllistä luksustelua.
Nyt, kun itse olen juuri saatellut kuopuksenikin maailmalle, odotan taas innoilla, mitä kaikkea eri tavalla ex tempore -juttuja voinkaan tehdä. Tein niitä ikävuodet 15-30 ja nyt teen niitä taas 49-ties minne. En tunne menettäneeni mitään vaikka 20 vuoteen en samalla tavalla voinutkaan elää hedonistista elämää. Päinvastoin. Sain kokea sellaista rakkautta, mistä ennen lapsia en tiennytkään. Muutuin ihmisenä paljon epäitsekkäämmäksi ja empaattisemmaksi. Lapset ovat enemmän antaneet kuin ottaneet. Annoin itsestäni 20 vuotta heille mutta sain itselleni arvokkaita asioita loppuelämääni varten. Koen, että 80-vuotiaana muistellessani elämääni, olen tyytyväinen, kun en elänyt ainoastaan yhdestä juhlakokemuksesta toiseen. Olisin tylsistynyt. Ihan varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut matkaseurueessa missä on lapsia. Matkakohde itsessään valikoitui tylsäksi ja helpoksi lapsiystävälliseksi kohteeksi. Jo kentällä stressitasot nousi pilviin kun lapsille pitää juottaa ja käyttää pissalla jatkuvasti. En ehtinyt lukea lehteä kentällä, en syödä rauhassa kun jonkun piti joko ajan vahtia lapsia. Kohdemaassa kentältä hotellille lapsia piti huoltaa milloin minkäkin asian takia, eivät itse osannut ottaa matkalaukuista vaihtovaatteita ja vaihtaa sopivia päälle. Jatkuvaa häsyämistä ja kisuamista, ei mahdollisuutta hengähtää. Itse lomamatkalla lasten vanhempien päivärytmi noudatti lasten päivärytmiä eli herätys kuudelta ja nukkumaan kymmeneltä. Kohteista piti käydä hotellilla nukuttamassa päiväunet. Päiväreissuista kiinnostavimmat jäivät pois koska lapsia ei voi viedä minne tahansa. Ei käyty yhteisillä pitkillä illallisilla kun pitää mennä nukkumaan. Jatkuvaa mehun juottamista, perässä juoksemista, aurinkorasvan lisäämistä, maahan tippuneiden hellehattujen poimimista. Lapset eivät jaksa kävellä pitkiä matkoja, pitää kääntyä takaisin. Jatkuva kyselyihin vastaaminen ja tarpeiden täyttäminen. Parasta oli kun vihdoin päästiin loman jälkeen kotikentällä erilliseen taksiin. Ihana rauha ja hiljaisuus! Edes se ei haitannut, että valkoisessa nahkalaukussa oli hirveä naarmu kun lapsi tiputti laukun pöydältä kivikolle, kunhan sai sen rauhan!
Oli muuten huono loma ja täyttä rahantuhlausta. Mentiin miehen kanssa myöhemmin samaan paikkaan lomalle tekemään rauhassa ne asiat mitä halusimme tehdä. Kaksi aivan erilaista reissua.
Miten joku voi väittää, että asiat olisivat lasten kanssa samalla tavalla? Silloin elämän täytyy olla jo ennen lapsia hyvin lapsiystävällistä. Meidän elämä ei ole ja ero on kuin yö ja päivä.
Ja lähditte mukaan matkalle, koska…
Koska ”lasten kanssa matkaaminen on yhtä helppoa kuin ilman lapsia”. Just joo. Tulipahan itse todettua, että ihan ”samanlaista” on…
Miksi menitte toisten aikataulujen mukaan? Tehän melkoisia pöllöjä olette. Kai teillä on omakin tahto ja varmaan olisitte voineet lähteä päiväretkelle, valvoa myöhempään jne. Ei kai se tarkoita, että kaikkien tarvitsee noudattaa samoja aikatauluja.
Odotin tätä kommenttia. No kerropas jos ne lapset olisivatkin olleet omia? Että melkoisen pöllöä olisi ollut tehdä niitä lapsia, vai?
Jokainen tekee matkallaan niinkuin haluaa. Sinä halusit nähdä asian mahdollisimman hankalana lasten kanssa ja vielä uhriuduit kuinka teidänkin loma oli pilalla. Sehän on ihan silkkaa tyhmyyttä pilata oma lomansa muiden takia. Luulenpa, että ette edes ole olleet tuollaisella matkalla, kunhan vaan halusit kirjoittaa mahdollisimman negatiivisesti ja halusit olla ilkeä.
Me olemme matkustaneet pienten lasten kanssa ja vaikka matkailu on vähän erilaisempaa, niin ei tuollaista kyllä ole ollut. Ihan rauhassa ollaan saatu istua ja katsoa, kun lapset ovat innoissaan kahlanneet/uineet. Päiväunet on nukuttu siellä missä ollaan oltu eli joko autossa, rattaissa tai vaikka hotellihuoneessa. Aurinkorasvaa ei tarvitse levittää koko aikaa. Lapset ovat myös lomilla saaneet valvoa pidempään ja jos menneet nukkumaan, niin kyllä hotellin terassilla on itse voinut ”jatkaa iltaa”. Mikään ei ole ongelma ellei siitä itse tee ongelmaa.
Kuulostaa tylsältä lomalta. Katsoa kun muut polskii, odottaa että toiset saa otettua torkut, ei voi lähteä hotellin terassia pidemmälle nauttimaan illasta. Sinulle riittää tuollainen pakettilomailu turistipaikoissa. Toiset haluavat lähteä omille poluilleen, tutustua paikallisiin, tehdä asioita spontaanisti ja viihtyä aidon underground-kulttuurin parissa. Mutta nämä eivät leggings-tunika-vyölaukkuihmiselle tule mieleenkään. Nauti sinä muusista ja nauravista nakeista niin minä maistan pontikkaa missä on käärmeen myrkkyä.
Voit ajatella meidän lomistamme ihan mitä haluat. Nuo olivat esimerkkejä ja ei siellä veden äärellä suinkaan koko päivää vietetä. Meillä on aina lomakohteissa auto käytössä ja sillä sitten pääsee mukavasti vaihtamaan maisemaa. Minä olen jo sen ikäinen, että minä olen jo aika päiviä sitten nähnyt ”underground” paikat ja sellaiset eivät meitä kiinnosta.
Niin ja monissa lomakohteissa, esim. kaupunkilomilla hyödynnämme julkisia kulkuneuvoja. Mikäs sen mukavampaa lapsille oli, kun Lontoossa pääsi menemään kansikerroksisella bussilla ja suihkimaan metrolla sinne ja tänne.
Lontoossa pääsi menemään kaksikerroksisella bussilla ja suihkimaan metrolla sinne tänne. Mikäs sen mukavampaa, enpäs tosiaan keksi.
Jotenkin minulla on tunne, että olet aika yksinkertainen. Ne ovat kulkuneuvoja, joilla pääsee paikasta toiseen. Esim. hotellilta pääsee teatteriin. Ajattele.
Jätetäänkö lapset teatterin narikkaan?
Suosittelen sinullekin kulttuurikohteissa käyntiä. Esim. Lontoossa löytyy paljon esityksiä, vaikkapa musikaaleja eri ikäisille. Kannattaa kokeilla, eikä vaan kannata mennä aina sieniä syömään ja loisia saamaan jonnekin Intiaan (hyi mikä matkailukohde).
Lastenohjelmat telkkarista arkena ja lomalla sitten lasten teatteria. Ai että mitä ihanaa kulttuuria. Suosittelen keskustelemaan ammattilaisen kanssa jos lapsettomat reissut on pääosin päihteilyä ja maailma pelottaa.
Minun lapseni eivät katso enää lastenohjelmia. Ihan pienestä pitäen ovat käyneet esim. baletissa ja hyvin sieltä löytyy katsottavaa sekä aikuiselle että lapsille.
Meitä on ihmisiä, jotka matkustavat työnsä puolesta paljon. Korona aika erikseen tietysti. Voin sanoa, että olen nähnyt Intiasta sen puolen, mitä tavallinen matkailija ei näe. Ihmisten kurjat asuinolosuhteet ja kastijärjestelmän, mitä se ihmisille aiheuttaa. Kyllä ihmiset tietävät, että slummeja on , mutta kuinka moni on oikeasti edes käynyt niissä? Lohdutonta katsottavaa. Älä sinä tule minulle selittämään maailman pelottamisesta mitään. Olen käynyt sellaisissa maissa mihin sinä et turistina taatusti edes menisi. Ja nähnyt sielläkin sen maan kurjuutta.
Todellakaan en lähtisi lomamatkalle minäkään Intiaan ja moneen muuhun maahan.
Plaa ,plaa ja plaa. Ei tarvi selitellä, miksi ei tee lapsia tai tekee lapsia. Ketä kiinnostaa?
Aivan sama