Lue keskustelun säännöt.
En voi koskaan olla äiti koska joutuisin muuttamaan kaiken itsessäni ja elämässäni
12.04.2022 |
Elämäni suurimmat nautinnot ovat harrastukset, ystävät, puoliso, työ, luksus ja matkailu.
En voisi heittää puolison kanssa huolettomasti epäkorrekteja vitsejä ettei lapsi kuule niitä. En voisi höpsötellä miehen kanssa (esim leikkiä ruualla tai nahistella), koska pitäisi olla esimerkkinä lapselle. Meillä ei jäisi tarpeeksi kahdenkeskistä laatuaikaa josta nautimme kovasti.
En voisi katsoa lempiohjelmiani, koska ne eivät ole soveliaita lapsen silmille. En voisi lukea kirjaa kylvyssä.
En voisi nukkua pitkään, en ottaa pitkiä kuumia suihkuja, en keskittyä rauhassa meikkaamaan kuunnellen musiikkia.
En voi tehdä kavereiden kanssa extempore juttuja lyhyellä varoitusajalla, esim lähteä yön yli telttailemaan tai naapurikaupunkiin teatteriin jääden sinne yöksi. En voisi kavereiden kanssa kyläillessäni puhua asioista vapaasti jos lapsi on mukana. Meillä on usein myös kutsuja kotona.
Meillä on kotona paljon kalliita särkyviä tavaroita, teräviä kulmia ja herkkiä materiaaleja. Rakastan siistiä kotia mutta vihaan siivoamista. En sietäisi tahmaisuutta ja lattialla lojuvia leluja enkä jaksaisi kulkea perässä rätti kädessä.
Työ on intohimoni. Työtunnit ovat erittäin vaihtelevia ja työmäärät ennalta-arvaamattomia. En voisi tehdä työtäni kovin hyvin (luovan alan yrittäjä) jos en saisi vapaa-ajalla palautua kunnolla. Ilman hyviä yöunia mistään ei tule mitään. Työni on vaativaa ja antoisaa. Siihen sisältyy myös kosteita iltamia ja matkustelua.
Rakastan luksusta. Hienoja ravintoloita, teatteri-iltoja, oopperaa, koruja, designia jne. Näihin ei olisi perheellisenä samalla tavalla aikaa eikä rahaa.
Matkailemme paljon. Varsinkin nyt vähemmän matkailleena odotan sitä entistä enemmän, että pääsemme mieheni kanssa taas hämyisille jazz clubeille, torimarkkinoille ja suurille festivaaleille maailmalla.
Ikä alkaa lähestyä neljääkymppiä ja aiomme antaa lapsijunan mennä. Nytkin sauna päällä, jonka jälkeen takkaan tuli, musiikkia, juustoja, lasillinen viiniä, keskustelua ja elämästä nauttimista.
Monesti kuulee, että lapset ovat elämän suola ja lapsettoman ihmisen elämä on jollain tapaa tyhjää sekä merkityksetöntä. Ajatellaan, että lapsettomia kiinnostaa vain kapakat ja krapulassa makaaminen kuten monia heitä itseään ennen lapsia. Oltaisiin jotenkin jääty muka aikuistumatta. Esimerkiksi itselläni ei ole useinkaan tarvetta juoda yhtä-kahta lasillista enempää, koska elämäni on leppoisaa, eikä minun tarvitse ”nollata” koskaan.
Usein myös kuulee sitä, että onhan sillä lapsella myös isä. No onhan sillä, tosin se isä sattuu olemaan juuri se henkilö, jonka kanssa haluaisi nimenomaan tehdä erilaisia asioita. Kaveri ei korvaa puolisoa, eikä kaikkea tee mieli tehdä yksinkään. Isovanhemmat eivät meidän tapauksessamme ole vaihtoehto.
Kommentit (405)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nukuin just viime yönä 12h kun on arkivapaa ja mies vei lapset päiväkotiin :) nyt klo 16 saakka täysin omaa aikaa.
Että oikein TUNTEJA ihan omaa aikaa! Ai että, lapsettomilla ei ole käsitystäkään moisesta luksuksesta. Taisi olla pahasti univelkaa kun yöunet venyi 12 tuntisiksi?
Oli kyllä koska teen myös yövuoroja :) Älä hermostu, otin vain kantaa aloitukseen jossa annettiin ymmärtää ettei lapsellinen saa ikinä nukkua kunnolla tai touhuta rauhassa omiaan.
Muutama tunti silloin tällöin on ”ei ikinä” verrattuna siihen, että omaa aikaa on halutessaan 24/7.
Minulle tuli tuosta 24/7 omasta ajasta vankila. Elämä meni samaa rataa. Töihin, kotiin, harrastukseen, jonnekin kavereiden kanssa hauskan pitoon, ulkomaille lomalla, puolison kanssa sinne tänne jne. Tuntui, että tuo kaikki oli jo nähty eikä ne tuottaneet enää samaa iloa. Nyt kaksi lasta ja elämä erilaista. Sen ikäiset jo, että eivät tarvitse vanhempia koko ajan vierelleen.
Minulla ihan sama! Kun voi tehdä mitä vaan koska vaan niin lopulta kaikki on samaa sössöä, mistään ei enää nauti.
Joten ratkaisu on tehdä uusi ihminen, jotta sinun tyhjä elämäsi olisi merkityksellistä, ja tuo uusi ihminen tekee uuden ihmisen, jotta elämä olisi merkityksellistä, joka tekee uuden ihmisen jotta elämä olisi merkityksellistä jne.jne.?
Ettekä edes tajua, että siirrätte vain eteenpäin sitä teidän merkityksettömän elämän noidankehää.
No, teillähän pääasia on, että saatte omat ajatuksenne pois siitä merkityksettömästä elämästänne.
Itsekästä, much??Huoh. Jos et ymmärrä lukemaasi niin en kyllä voi auttaa. Sinulle ehkä riittää se viininjuonti, toiset eivät siitä niin perusta.
Lapset pelastivat sinut viininjuonnilta, jos ymmärsin oikein että se on ainoa mitä elämälläsi keksit tehdä, jos et olisi saanut lapsia?
Taaskaan et ymmärtänyt lukemaasi :) noh, parempikin etteivät nuo geenit jatku. Tsemppiä ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hei ap, tässä nuori nainen opiskelemassa arkkitehtuuria ja unelmoimassa omasta yrityksestä ja kiireestä sekö lapsettomasta elämästä kumppanini kanssa <3 tietty minulla on vielä aikaa muuttaa mieleni mutta sun elämä kuullostaa mahtavalta ja todella moni jonka tunnen ihailisi sinua eikä mitään tuomitsisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nukuin just viime yönä 12h kun on arkivapaa ja mies vei lapset päiväkotiin :) nyt klo 16 saakka täysin omaa aikaa.
Että oikein TUNTEJA ihan omaa aikaa! Ai että, lapsettomilla ei ole käsitystäkään moisesta luksuksesta. Taisi olla pahasti univelkaa kun yöunet venyi 12 tuntisiksi?
Oli kyllä koska teen myös yövuoroja :) Älä hermostu, otin vain kantaa aloitukseen jossa annettiin ymmärtää ettei lapsellinen saa ikinä nukkua kunnolla tai touhuta rauhassa omiaan.
Muutama tunti silloin tällöin on ”ei ikinä” verrattuna siihen, että omaa aikaa on halutessaan 24/7.
Minulle tuli tuosta 24/7 omasta ajasta vankila. Elämä meni samaa rataa. Töihin, kotiin, harrastukseen, jonnekin kavereiden kanssa hauskan pitoon, ulkomaille lomalla, puolison kanssa sinne tänne jne. Tuntui, että tuo kaikki oli jo nähty eikä ne tuottaneet enää samaa iloa. Nyt kaksi lasta ja elämä erilaista. Sen ikäiset jo, että eivät tarvitse vanhempia koko ajan vierelleen.
Minulla ihan sama! Kun voi tehdä mitä vaan koska vaan niin lopulta kaikki on samaa sössöä, mistään ei enää nauti.
Oletteko te tehneet lapsia masennuksen hoitona?
Onko se sinusta masennusta jos ei jaksa aikaansa enempää matkustella / juoda viiniä pitkälle yöhön/ tehdä loputtomasti ylitöitä vaan etsii jotain syvempää tarkoitusta elämälleen? Minusta ei, vaan luonnollista jatkumoa. Nuorena elämä usein on hyvin hedonistista, jossain kohtaa useimmat alkavat miettiä voisiko olla jotain muutakin.
Se on masennusta jos ei enää keksi elämälleen tarkoitusta ja sisältöä, että tehdään nyt ne lapset sitten. Lapsettomillakaan ei jatku parikymppisen elämä loputtomasti vaan se muuttaa muotoaan aikuisempaan makuun. Mutta sitähän te lapsettomat ette ymmärrä kun ette ole kokenut. Luulette, että lapsettomat ovat jääneet sille tasolle millä olette tehneet lapsia. Ette näe että muutkin kasvavat ja kehittyvät ja muillakin kertyy ajan myötä viisautta. Joillain paljob enemmän kuin lapsiarkeen hukkuneilla.
:D Aivan kaikki ihmiset sitten ovat masentuneita, juuri niinkuin itse sanoit: Elämä muuttaa muotoaan.
Moelestäsi tämä on ainoa syy miksi kukaan tekisi lapsia? Joillain on muitakin syitä, kommentoin vaan näitä teidän antamianne syitä. Kun ei oikein mikään kiinnosta eikä muutakaan keksinyt.
En tiedä kuka kirjoitti ”eikä muutakaan keksinyt.” Tuollaista kommenttia en missään nähnyt? Linkkaatko sen tähän niin jatketaan siitä.
Niin sitä vaan 95% ihmisillä muuttuu nuo prioriteetit siinä lohta kun se oma lapsi on siinä. Sitä en kyllä ymmärrä, miksi tällaisia avautumisia pitää kirjottaa yhtään minnekään. Ole sinä tyytyväinen sun tapaas elää ja lapselliset voi olla omaansa.
Mä koen saaneeni ns kaiken, korkean koulutuksen ja ”hienon” uran ja luksuksen ja matkat ja sitä parisuhdeonneakin. Silti parasta on nämä kolme jo teiniä joita ilman en voisi elämää kuvitella, enkä haluaisi. Aika tyhjää on tuollainen kuvailemasi elämä sitten lopulta. Sitä ei lapseton ymmärrä että lapsista tulee sun kaikkein läheisempiä, naurat heidän jutuille ja heistä saat sitä parasta seuraa reissuille yms. Ei niin et he olis jotain riesoja joita tungetaan paniikissa hoitoon.
Jos tiivistää yhteen lauseeseen niin et kyllä tajua vanhemmuudesta yhtään mitään..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nukuin just viime yönä 12h kun on arkivapaa ja mies vei lapset päiväkotiin :) nyt klo 16 saakka täysin omaa aikaa.
Että oikein TUNTEJA ihan omaa aikaa! Ai että, lapsettomilla ei ole käsitystäkään moisesta luksuksesta. Taisi olla pahasti univelkaa kun yöunet venyi 12 tuntisiksi?
Oli kyllä koska teen myös yövuoroja :) Älä hermostu, otin vain kantaa aloitukseen jossa annettiin ymmärtää ettei lapsellinen saa ikinä nukkua kunnolla tai touhuta rauhassa omiaan.
Muutama tunti silloin tällöin on ”ei ikinä” verrattuna siihen, että omaa aikaa on halutessaan 24/7.
Minulle tuli tuosta 24/7 omasta ajasta vankila. Elämä meni samaa rataa. Töihin, kotiin, harrastukseen, jonnekin kavereiden kanssa hauskan pitoon, ulkomaille lomalla, puolison kanssa sinne tänne jne. Tuntui, että tuo kaikki oli jo nähty eikä ne tuottaneet enää samaa iloa. Nyt kaksi lasta ja elämä erilaista. Sen ikäiset jo, että eivät tarvitse vanhempia koko ajan vierelleen.
Minulla ihan sama! Kun voi tehdä mitä vaan koska vaan niin lopulta kaikki on samaa sössöä, mistään ei enää nauti.
En ole samaa mieltä. Kyllä 40h/vko töissä on pakkopullaa melkein jokaiselle ja siksi onkin ihanaa istahtaa yksin tai puolison kanssa sohvalle illaksi viinilasin kanssa. Eikä tarvitse miettiä, kumpi hakee lapset päiväkodista ja heti alkaa vääntää ruokaa nälkäisille lapsille.
Jos kokee sen ruuan tekemisen arkena niin raskaana niin kannattaa suunnitella arki eritavalla ;) hölmö ei kannata olla.
Totean tästä sivusta että kyllä mä nautin siitä kovasti, että voin työpäivän jälkeen kotona vain syödä kulhollisen klementiinejä samalla kun lueskelen antaumuksella jotain sisustuslehteä sohvalla viltin alla 🙂
Jos olisi lapsia taloudessa, olisi pakko tehdä ”oikeaa ruokaa”.
No hyvä sulle, kun nuo asiat ovat sinulle niin tärkeitä. Tuon tapaista vaan siis aina teet? Lapsettomana on ilmeisesti helppoa olla laiska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä sitten ap? Saat sä ihan vapaasti olla lapseton.
Toki. Halusin avata yhden velan ajatuksia asiasta. Olen lukenut paljon ihmettelyä ja päivittelyä mm. täällä, jos tästä vaikka hieman uutta näkökulmaa? Ap
Ai tämä oli nyt sit
"uutta näkökulmaa" velalta... 😄Hyvä vitsi
Toiset tuottavat maailmaan luettavaa, laittavat itsensä likoon kertoen ajatuksiaan. Luoden keskustelunaiheita.
Ja sitten on niitä sun kaltaisia joilla ei oo muuta annettavaa kun kritisoida sivusta. Muuhun ei lahjat riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nukuin just viime yönä 12h kun on arkivapaa ja mies vei lapset päiväkotiin :) nyt klo 16 saakka täysin omaa aikaa.
Että oikein TUNTEJA ihan omaa aikaa! Ai että, lapsettomilla ei ole käsitystäkään moisesta luksuksesta. Taisi olla pahasti univelkaa kun yöunet venyi 12 tuntisiksi?
Oli kyllä koska teen myös yövuoroja :) Älä hermostu, otin vain kantaa aloitukseen jossa annettiin ymmärtää ettei lapsellinen saa ikinä nukkua kunnolla tai touhuta rauhassa omiaan.
Muutama tunti silloin tällöin on ”ei ikinä” verrattuna siihen, että omaa aikaa on halutessaan 24/7.
Minulle tuli tuosta 24/7 omasta ajasta vankila. Elämä meni samaa rataa. Töihin, kotiin, harrastukseen, jonnekin kavereiden kanssa hauskan pitoon, ulkomaille lomalla, puolison kanssa sinne tänne jne. Tuntui, että tuo kaikki oli jo nähty eikä ne tuottaneet enää samaa iloa. Nyt kaksi lasta ja elämä erilaista. Sen ikäiset jo, että eivät tarvitse vanhempia koko ajan vierelleen.
Minulla ihan sama! Kun voi tehdä mitä vaan koska vaan niin lopulta kaikki on samaa sössöä, mistään ei enää nauti.
Joten ratkaisu on tehdä uusi ihminen, jotta sinun tyhjä elämäsi olisi merkityksellistä, ja tuo uusi ihminen tekee uuden ihmisen, jotta elämä olisi merkityksellistä, joka tekee uuden ihmisen jotta elämä olisi merkityksellistä jne.jne.?
Ettekä edes tajua, että siirrätte vain eteenpäin sitä teidän merkityksettömän elämän noidankehää.
No, teillähän pääasia on, että saatte omat ajatuksenne pois siitä merkityksettömästä elämästänne.
Itsekästä, much??Huoh. Jos et ymmärrä lukemaasi niin en kyllä voi auttaa. Sinulle ehkä riittää se viininjuonti, toiset eivät siitä niin perusta.
Lapset pelastivat sinut viininjuonnilta, jos ymmärsin oikein että se on ainoa mitä elämälläsi keksit tehdä, jos et olisi saanut lapsia?
Taaskaan et ymmärtänyt lukemaasi :) noh, parempikin etteivät nuo geenit jatku. Tsemppiä ❤️
Taitaa vika olla lähettimessä kun ei osata ilmaista itseään ymmärrettävästi. Täyttä laiskuutta valittaa ettei muut tajua sua. Einstein sanoi sunnilleen näin, että jos oikeasti ymmärrät asian, osaat selittää sen 5-vuotiaalle. Sinulla ei vaikuta olevan itselläsikään pointtisi täysin selvä. Tsemppiä ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhut niin kuin lapset olisivat aina pieniä. Se on se kaikista lyhkäsin aika ihmisen elämässä.
Meidän lapset ovat 12 ja 14v. Esim. Juuri tänään oltiin miehen kanssa saunassa kahdestaan jonka jälkeen otimme viinilasilliset.
Joo, mutta te ette silti voi olla täysin huolettomasti, sillä te olette vastuussa lapsistanne ja teidän täytyy huolehtia heistä.
Minä olen ap:n kanssa varmaan samaa ikäluokkaa, ja ei mene montaa vuotta kun meidän lapset on maailmalla. Voidaan miehen kans laahuta samoilla klubeilla ja samoissa konserteissa ap:n kanssa. Ollaan koulut käyty ja menestystä saatu. Joskus voi saada kaiken.
Keikalla nähdään, ap!
P.s. tämä kommentti ei sitten tarkoita sitä, että jotenkin erityisesti odotan "vapautta". Itse haikein mielin suhtaudun siihen, kun lapset kasvavat. Parhaita aikoja ovat olleet nämä vuodet, ehdottomasti! Mutta aikansa kutakin.
Mä en tee lapsia, koska en halua heille mun sairautta. Saisin myös satavarmasti adhd-lapsen, koska se kulkee miehen suvussa niin vahvasti. Minulla ei välttämättä olisi voimavaroja sellaisen kasvattamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä sitten ap? Saat sä ihan vapaasti olla lapseton.
Toki. Halusin avata yhden velan ajatuksia asiasta. Olen lukenut paljon ihmettelyä ja päivittelyä mm. täällä, jos tästä vaikka hieman uutta näkökulmaa? Ap
Ai tämä oli nyt sit
"uutta näkökulmaa" velalta... 😄Hyvä vitsi
Toiset tuottavat maailmaan luettavaa, laittavat itsensä likoon kertoen ajatuksiaan. Luoden keskustelunaiheita.
Ja sitten on niitä sun kaltaisia joilla ei oo muuta annettavaa kun kritisoida sivusta. Muuhun ei lahjat riitä.
Mutta tottahan puhuin. Tämä näkökulma on todella väsynyt ja puhkikulunut vela-näkökulma. Mitään uutta hän ei tuonut.
Vierailija kirjoitti:
Niin sitä vaan 95% ihmisillä muuttuu nuo prioriteetit siinä lohta kun se oma lapsi on siinä. Sitä en kyllä ymmärrä, miksi tällaisia avautumisia pitää kirjottaa yhtään minnekään. Ole sinä tyytyväinen sun tapaas elää ja lapselliset voi olla omaansa.
Mä koen saaneeni ns kaiken, korkean koulutuksen ja ”hienon” uran ja luksuksen ja matkat ja sitä parisuhdeonneakin. Silti parasta on nämä kolme jo teiniä joita ilman en voisi elämää kuvitella, enkä haluaisi. Aika tyhjää on tuollainen kuvailemasi elämä sitten lopulta. Sitä ei lapseton ymmärrä että lapsista tulee sun kaikkein läheisempiä, naurat heidän jutuille ja heistä saat sitä parasta seuraa reissuille yms. Ei niin et he olis jotain riesoja joita tungetaan paniikissa hoitoon.
Jos tiivistää yhteen lauseeseen niin et kyllä tajua vanhemmuudesta yhtään mitään..
Joidenkin täytyy näköjään itse tehdä omat ystävänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä sitten ap? Saat sä ihan vapaasti olla lapseton.
Toki. Halusin avata yhden velan ajatuksia asiasta. Olen lukenut paljon ihmettelyä ja päivittelyä mm. täällä, jos tästä vaikka hieman uutta näkökulmaa? Ap
Ai tämä oli nyt sit
"uutta näkökulmaa" velalta... 😄Hyvä vitsi
Toiset tuottavat maailmaan luettavaa, laittavat itsensä likoon kertoen ajatuksiaan. Luoden keskustelunaiheita.
Ja sitten on niitä sun kaltaisia joilla ei oo muuta annettavaa kun kritisoida sivusta. Muuhun ei lahjat riitä.
Mutta tottahan puhuin. Tämä näkökulma on todella väsynyt ja puhkikulunut vela-näkökulma. Mitään uutta hän ei tuonut.
Sinun vuorosi alkaa nyt. Pistä parastasi.
Jos et hanki lapsia, niin tulet sitä kyllä katumaan sata varmasti. Se on kuitenkin elämän parasta antia, jos on lapsia. Kyllä surettaa lapsettomiksi jääneet naiset. Jäävät niin paljosta paitsi. Se on todistettu yhä uudestaan ja uudestaan, kun monet naiset päättävät nuorina, että eivät halua lapsia, mutta sitten vanhempana tajuaa, että elämästä puuttuu ne lapset. Sitten on jo liian myöhäistä hankkia ja onnettomana haikailevat sitten, kun näkevät muiden onnellista perhe elämää. Joten pelko pois ja hankit nyt ensiksi sen yhden lapsen. Kun sitten pitelet omaa vauvaasi sylissä, niin silloin tajuat, että teit elämäsi parhaan päätöksen <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikkien perheellisten elämä ole tuollaista, mitä ap kuvaa kuvittelevansa sen olevan.
Eikä ainakaan koko aikaa. Jatkuvasti asiat muuttuvat lasten kasvaessa.
Jokainen tekee just niin kuin parhaaksi näkevät, mutta ainahan se pikkasen tuppaa ärsyttämään kun asiasta tietämätön alkaa kertomaan asiasta tietäville miten asiat on.
Ihmiset tekevät valintoja. Äitinä koen jääneeni paitsi matkustelusta ja muutamista muista aikuiselämän asioista. Sain lapsen aika myöhään, 34-vuotiaana, joten olisi minulla ollut aikaa matkustella ennen lastakin. Ei ollut rahaa siihen silloin.
Silti lapsen saaminen on ollut minulle elämän paras asia. Olin onneton ja vailinainen ennen lasta.
Ei lapsen saaminen ole mikään autuaaksi tekevä juttu, jos elämästä nauttii muuten. Minulle esim. alkoholin vähentäminen ei ole ollut mikään iso juttu, päinvastoin hyväksi. Hyväksi on ollut myös säännöllinen elämä, säännölliset ruokailut ja unirytmi.
Olen ollut onnellinen seuratessani lapsen kehitystä. Kaiken kaikkiaan luovaa aikaa. Pieniä asioita, mutta kuitenkin niin isoja.
Matkustamaan ehdin myöhemmin, vaikka yhdessä lapsen kanssa.
En kadu hetkeäkään, että sain lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhut niin kuin lapset olisivat aina pieniä. Se on se kaikista lyhkäsin aika ihmisen elämässä.
Meidän lapset ovat 12 ja 14v. Esim. Juuri tänään oltiin miehen kanssa saunassa kahdestaan jonka jälkeen otimme viinilasilliset.
Joo, mutta te ette silti voi olla täysin huolettomasti, sillä te olette vastuussa lapsistanne ja teidän täytyy huolehtia heistä.
Minä olen ap:n kanssa varmaan samaa ikäluokkaa, ja ei mene montaa vuotta kun meidän lapset on maailmalla. Voidaan miehen kans laahuta samoilla klubeilla ja samoissa konserteissa ap:n kanssa. Ollaan koulut käyty ja menestystä saatu. Joskus voi saada kaiken.
Keikalla nähdään, ap!
P.s. tämä kommentti ei sitten tarkoita sitä, että jotenkin erityisesti odotan "vapautta". Itse haikein mielin suhtaudun siihen, kun lapset kasvavat. Parhaita aikoja ovat olleet nämä vuodet, ehdottomasti! Mutta aikansa kutakin.
Ei se elämä siihen pääty, teillä on vielä paljon odotettavaa. Esim. että hautaatteko te lapsenne, vai hautaavatko he teidät, vanhempansa.
Ap:lle ei tule vastaavaa tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Jos et hanki lapsia, niin tulet sitä kyllä katumaan sata varmasti. Se on kuitenkin elämän parasta antia, jos on lapsia. Kyllä surettaa lapsettomiksi jääneet naiset. Jäävät niin paljosta paitsi. Se on todistettu yhä uudestaan ja uudestaan, kun monet naiset päättävät nuorina, että eivät halua lapsia, mutta sitten vanhempana tajuaa, että elämästä puuttuu ne lapset. Sitten on jo liian myöhäistä hankkia ja onnettomana haikailevat sitten, kun näkevät muiden onnellista perhe elämää. Joten pelko pois ja hankit nyt ensiksi sen yhden lapsen. Kun sitten pitelet omaa vauvaasi sylissä, niin silloin tajuat, että teit elämäsi parhaan päätöksen <3
Kuvailetko vielä sen näyn perheestä ja siitä mitä lapseton nainen sitä katsoessaan haikailee?
Olen ihan samoilla linjoilla ap:n kanssa ja ap:n elämä kuulostaa hienolta.
Minä olen aina ihmetellyt niitä henkilöitä, joilla on vaikka teini-ikää lähestyvät lapset ja sitten aloitetaan taas uudelleen vauvanhoito. Eli kaikki alkaa taas alusta. Varsinkin 40-50-vuotiaille miehille on tyypillistä, että tulee uudelleen vauvakuume kun lapset ovat jo isoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä sitten ap? Saat sä ihan vapaasti olla lapseton.
Toki. Halusin avata yhden velan ajatuksia asiasta. Olen lukenut paljon ihmettelyä ja päivittelyä mm. täällä, jos tästä vaikka hieman uutta näkökulmaa? Ap
Ai tämä oli nyt sit
"uutta näkökulmaa" velalta... 😄Hyvä vitsi
Toiset tuottavat maailmaan luettavaa, laittavat itsensä likoon kertoen ajatuksiaan. Luoden keskustelunaiheita.
Ja sitten on niitä sun kaltaisia joilla ei oo muuta annettavaa kun kritisoida sivusta. Muuhun ei lahjat riitä.
Mutta tottahan puhuin. Tämä näkökulma on todella väsynyt ja puhkikulunut vela-näkökulma. Mitään uutta hän ei tuonut.
Sinun vuorosi alkaa nyt. Pistä parastasi.
Olen täällä sitä jo tehnytkin ;) Tosin en ole väittänytkään missään vaiheessa että näkökulmani olisi erityisen uusi...
Tämä on niin totta, että monet perheelliset ”jäävät” henkisesti sille tasolle, millä olivat kun alkoivat saada lapsia!
Sen takia on koettu kiusallisia myötähäpeän hetkiä, kun on lähdetty pitkästä aikaa vapaalle päässeen äitylin kanssa liikenteeseen. Me muut ollaan kasvettu yli siitä lärvilautojen tilaamisesta, jalattomista känneistä, kielen tunkemisesta ventovieraan korvaan tanssilattialla ja loppuillan itkuisista avautumisista baarin nurkassa, mutta vapaalle päässeet äidit ne jaksaa!
Jostain syystä taantuvat sinne nuoruutensa ”huippuhetkiin”.