Lue keskustelun säännöt.
En voi koskaan olla äiti koska joutuisin muuttamaan kaiken itsessäni ja elämässäni
12.04.2022 |
Elämäni suurimmat nautinnot ovat harrastukset, ystävät, puoliso, työ, luksus ja matkailu.
En voisi heittää puolison kanssa huolettomasti epäkorrekteja vitsejä ettei lapsi kuule niitä. En voisi höpsötellä miehen kanssa (esim leikkiä ruualla tai nahistella), koska pitäisi olla esimerkkinä lapselle. Meillä ei jäisi tarpeeksi kahdenkeskistä laatuaikaa josta nautimme kovasti.
En voisi katsoa lempiohjelmiani, koska ne eivät ole soveliaita lapsen silmille. En voisi lukea kirjaa kylvyssä.
En voisi nukkua pitkään, en ottaa pitkiä kuumia suihkuja, en keskittyä rauhassa meikkaamaan kuunnellen musiikkia.
En voi tehdä kavereiden kanssa extempore juttuja lyhyellä varoitusajalla, esim lähteä yön yli telttailemaan tai naapurikaupunkiin teatteriin jääden sinne yöksi. En voisi kavereiden kanssa kyläillessäni puhua asioista vapaasti jos lapsi on mukana. Meillä on usein myös kutsuja kotona.
Meillä on kotona paljon kalliita särkyviä tavaroita, teräviä kulmia ja herkkiä materiaaleja. Rakastan siistiä kotia mutta vihaan siivoamista. En sietäisi tahmaisuutta ja lattialla lojuvia leluja enkä jaksaisi kulkea perässä rätti kädessä.
Työ on intohimoni. Työtunnit ovat erittäin vaihtelevia ja työmäärät ennalta-arvaamattomia. En voisi tehdä työtäni kovin hyvin (luovan alan yrittäjä) jos en saisi vapaa-ajalla palautua kunnolla. Ilman hyviä yöunia mistään ei tule mitään. Työni on vaativaa ja antoisaa. Siihen sisältyy myös kosteita iltamia ja matkustelua.
Rakastan luksusta. Hienoja ravintoloita, teatteri-iltoja, oopperaa, koruja, designia jne. Näihin ei olisi perheellisenä samalla tavalla aikaa eikä rahaa.
Matkailemme paljon. Varsinkin nyt vähemmän matkailleena odotan sitä entistä enemmän, että pääsemme mieheni kanssa taas hämyisille jazz clubeille, torimarkkinoille ja suurille festivaaleille maailmalla.
Ikä alkaa lähestyä neljääkymppiä ja aiomme antaa lapsijunan mennä. Nytkin sauna päällä, jonka jälkeen takkaan tuli, musiikkia, juustoja, lasillinen viiniä, keskustelua ja elämästä nauttimista.
Monesti kuulee, että lapset ovat elämän suola ja lapsettoman ihmisen elämä on jollain tapaa tyhjää sekä merkityksetöntä. Ajatellaan, että lapsettomia kiinnostaa vain kapakat ja krapulassa makaaminen kuten monia heitä itseään ennen lapsia. Oltaisiin jotenkin jääty muka aikuistumatta. Esimerkiksi itselläni ei ole useinkaan tarvetta juoda yhtä-kahta lasillista enempää, koska elämäni on leppoisaa, eikä minun tarvitse ”nollata” koskaan.
Usein myös kuulee sitä, että onhan sillä lapsella myös isä. No onhan sillä, tosin se isä sattuu olemaan juuri se henkilö, jonka kanssa haluaisi nimenomaan tehdä erilaisia asioita. Kaveri ei korvaa puolisoa, eikä kaikkea tee mieli tehdä yksinkään. Isovanhemmat eivät meidän tapauksessamme ole vaihtoehto.
Kommentit (405)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nukuin just viime yönä 12h kun on arkivapaa ja mies vei lapset päiväkotiin :) nyt klo 16 saakka täysin omaa aikaa.
Että oikein TUNTEJA ihan omaa aikaa! Ai että, lapsettomilla ei ole käsitystäkään moisesta luksuksesta. Taisi olla pahasti univelkaa kun yöunet venyi 12 tuntisiksi?
Oli kyllä koska teen myös yövuoroja :) Älä hermostu, otin vain kantaa aloitukseen jossa annettiin ymmärtää ettei lapsellinen saa ikinä nukkua kunnolla tai touhuta rauhassa omiaan.
Muutama tunti silloin tällöin on ”ei ikinä” verrattuna siihen, että omaa aikaa on halutessaan 24/7.
Minulle tuli tuosta 24/7 omasta ajasta vankila. Elämä meni samaa rataa. Töihin, kotiin, harrastukseen, jonnekin kavereiden kanssa hauskan pitoon, ulkomaille lomalla, puolison kanssa sinne tänne jne. Tuntui, että tuo kaikki oli jo nähty eikä ne tuottaneet enää samaa iloa. Nyt kaksi lasta ja elämä erilaista. Sen ikäiset jo, että eivät tarvitse vanhempia koko ajan vierelleen.
Minulla ihan sama! Kun voi tehdä mitä vaan koska vaan niin lopulta kaikki on samaa sössöä, mistään ei enää nauti.
Joten ratkaisu on tehdä uusi ihminen, jotta sinun tyhjä elämäsi olisi merkityksellistä, ja tuo uusi ihminen tekee uuden ihmisen, jotta elämä olisi merkityksellistä, joka tekee uuden ihmisen jotta elämä olisi merkityksellistä jne.jne.?
Ettekä edes tajua, että siirrätte vain eteenpäin sitä teidän merkityksettömän elämän noidankehää.
No, teillähän pääasia on, että saatte omat ajatuksenne pois siitä merkityksettömästä elämästänne.
Itsekästä, much??Huoh. Jos et ymmärrä lukemaasi niin en kyllä voi auttaa. Sinulle ehkä riittää se viininjuonti, toiset eivät siitä niin perusta.
Lapset pelastivat sinut viininjuonnilta, jos ymmärsin oikein että se on ainoa mitä elämälläsi keksit tehdä, jos et olisi saanut lapsia?
Taaskaan et ymmärtänyt lukemaasi :) noh, parempikin etteivät nuo geenit jatku. Tsemppiä ❤️
Mikä hullu akka tää on, jos tollasella oikeesti lapsia niin lasu paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset tekevät valintoja. Äitinä koen jääneeni paitsi matkustelusta ja muutamista muista aikuiselämän asioista. Sain lapsen aika myöhään, 34-vuotiaana, joten olisi minulla ollut aikaa matkustella ennen lastakin. Ei ollut rahaa siihen silloin.
Silti lapsen saaminen on ollut minulle elämän paras asia. Olin onneton ja vailinainen ennen lasta.
Ei lapsen saaminen ole mikään autuaaksi tekevä juttu, jos elämästä nauttii muuten. Minulle esim. alkoholin vähentäminen ei ole ollut mikään iso juttu, päinvastoin hyväksi. Hyväksi on ollut myös säännöllinen elämä, säännölliset ruokailut ja unirytmi.
Olen ollut onnellinen seuratessani lapsen kehitystä. Kaiken kaikkiaan luovaa aikaa. Pieniä asioita, mutta kuitenkin niin isoja.
Matkustamaan ehdin myöhemmin, vaikka yhdessä lapsen kanssa.
En kadu hetkeäkään, että sain lapsen.Työni, äitiys ja koko elämä kietoutuvat yhteen lapsen elämän kanssa. Opin joka päivä jotain uutta yhdessä lapsen kanssa. Tämä on siis kokonaisvaltaista.
Ei viitsi edes ajatella kuinka hel v. matalalta tasolta oot lähteny jos kaikkien oppien jälkeen taso on tuo.
Vierailija kirjoitti:
Niin sitä vaan 95% ihmisillä muuttuu nuo prioriteetit siinä lohta kun se oma lapsi on siinä. Sitä en kyllä ymmärrä, miksi tällaisia avautumisia pitää kirjottaa yhtään minnekään. Ole sinä tyytyväinen sun tapaas elää ja lapselliset voi olla omaansa.
Mä koen saaneeni ns kaiken, korkean koulutuksen ja ”hienon” uran ja luksuksen ja matkat ja sitä parisuhdeonneakin. Silti parasta on nämä kolme jo teiniä joita ilman en voisi elämää kuvitella, enkä haluaisi. Aika tyhjää on tuollainen kuvailemasi elämä sitten lopulta. Sitä ei lapseton ymmärrä että lapsista tulee sun kaikkein läheisempiä, naurat heidän jutuille ja heistä saat sitä parasta seuraa reissuille yms. Ei niin et he olis jotain riesoja joita tungetaan paniikissa hoitoon.
Jos tiivistää yhteen lauseeseen niin et kyllä tajua vanhemmuudesta yhtään mitään..
Ap olisi miljoona kertaa parempi äiti kuin tuollanen ääliö.
Ovatpa useat perheellisten kommentit todella ilkeitä, kuulostavat hyvin katkerien ihmisten sanoilta.
Minä olen vapaaehtoisesti lapseton ja uskossa.
Pidän tästä Luukkaan evankeliumin kohdasta:
”. Mutta Jeesus kääntyi heihin päin ja sanoi: "Älkää minua itkekö, Jerusalemin tyttäret, itkekää itseänne ja lapsianne. 29. Tulee aika, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät, autuaita ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole lasta ruokkineet.' ”
Joten älkää vapaaehtoisesti lapsettomat pahoittako mieltänne joidenkin pimeydestä kumpuavista sanoista.
Raamattu ei ainakaan meitä tuomitse, vaikka muutama elämässään onneton palstaäiti tuomitsisi!
Vierailija kirjoitti:
Ovatpa useat perheellisten kommentit todella ilkeitä, kuulostavat hyvin katkerien ihmisten sanoilta.
Minä olen vapaaehtoisesti lapseton ja uskossa.
Pidän tästä Luukkaan evankeliumin kohdasta:”. Mutta Jeesus kääntyi heihin päin ja sanoi: "Älkää minua itkekö, Jerusalemin tyttäret, itkekää itseänne ja lapsianne. 29. Tulee aika, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät, autuaita ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole lasta ruokkineet.' ”
Joten älkää vapaaehtoisesti lapsettomat pahoittako mieltänne joidenkin pimeydestä kumpuavista sanoista.
Raamattu ei ainakaan meitä tuomitse, vaikka muutama elämässään onneton palstaäiti tuomitsisi!
Laita joku perheellisen ilkeä kommentti. Ihan mielenkiinnosta.
Tuntuu hassulta, jos tässä olisi jokin vastakkainasettelu. Minua ei kiinnosta toisten valinnat enkä tarvitse omaa puolta. Sinäkin näytät lukevan kirjoituksia me - te hengessä ja haluat tuomita ne väärällä puolella olevat. Miten se sopii kristitylle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatpa useat perheellisten kommentit todella ilkeitä, kuulostavat hyvin katkerien ihmisten sanoilta.
Minä olen vapaaehtoisesti lapseton ja uskossa.
Pidän tästä Luukkaan evankeliumin kohdasta:”. Mutta Jeesus kääntyi heihin päin ja sanoi: "Älkää minua itkekö, Jerusalemin tyttäret, itkekää itseänne ja lapsianne. 29. Tulee aika, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät, autuaita ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole lasta ruokkineet.' ”
Joten älkää vapaaehtoisesti lapsettomat pahoittako mieltänne joidenkin pimeydestä kumpuavista sanoista.
Raamattu ei ainakaan meitä tuomitse, vaikka muutama elämässään onneton palstaäiti tuomitsisi!Laita joku perheellisen ilkeä kommentti. Ihan mielenkiinnosta.
Tuntuu hassulta, jos tässä olisi jokin vastakkainasettelu. Minua ei kiinnosta toisten valinnat enkä tarvitse omaa puolta. Sinäkin näytät lukevan kirjoituksia me - te hengessä ja haluat tuomita ne väärällä puolella olevat. Miten se sopii kristitylle?
Ei sinun tarvitse pitkälle selata, olisit löytänyt ilkeyttä siinä ajassa kun loit tuon minuakin syyttelevän kommenttisi.
Toivottavasti löydät jostain valoa vaikka katuisit valintojasi!
Haluaisin äidiksi, mutta sairauden takia joudun jättämään lapsen tekemättä. Maailma on epäoikeudenmukainen ja se jos mikä surettaa. Lapsi saisi minulta ja mieheltä rakastavan kodin ja lempeät vanhemmat, mutta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap onkin trolli, nyt se selvisi! Eihän kukaan muuten tulisi tämmöistä tänne kirjoittelemaan.
Taitaa olla tyhjä elämä kun pitää netissä mekkaloida. Voi sua!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nukuin just viime yönä 12h kun on arkivapaa ja mies vei lapset päiväkotiin :) nyt klo 16 saakka täysin omaa aikaa.
Että oikein TUNTEJA ihan omaa aikaa! Ai että, lapsettomilla ei ole käsitystäkään moisesta luksuksesta. Taisi olla pahasti univelkaa kun yöunet venyi 12 tuntisiksi?
Oli kyllä koska teen myös yövuoroja :) Älä hermostu, otin vain kantaa aloitukseen jossa annettiin ymmärtää ettei lapsellinen saa ikinä nukkua kunnolla tai touhuta rauhassa omiaan.
Muutama tunti silloin tällöin on ”ei ikinä” verrattuna siihen, että omaa aikaa on halutessaan 24/7.
Minulle tuli tuosta 24/7 omasta ajasta vankila. Elämä meni samaa rataa. Töihin, kotiin, harrastukseen, jonnekin kavereiden kanssa hauskan pitoon, ulkomaille lomalla, puolison kanssa sinne tänne jne. Tuntui, että tuo kaikki oli jo nähty eikä ne tuottaneet enää samaa iloa. Nyt kaksi lasta ja elämä erilaista. Sen ikäiset jo, että eivät tarvitse vanhempia koko ajan vierelleen.
Minulla ihan sama! Kun voi tehdä mitä vaan koska vaan niin lopulta kaikki on samaa sössöä, mistään ei enää nauti.
Oletteko te tehneet lapsia masennuksen hoitona?
Onko se sinusta masennusta jos ei jaksa aikaansa enempää matkustella / juoda viiniä pitkälle yöhön/ tehdä loputtomasti ylitöitä vaan etsii jotain syvempää tarkoitusta elämälleen? Minusta ei, vaan luonnollista jatkumoa. Nuorena elämä usein on hyvin hedonistista, jossain kohtaa useimmat alkavat miettiä voisiko olla jotain muutakin.
Se on masennusta jos ei enää keksi elämälleen tarkoitusta ja sisältöä, että tehdään nyt ne lapset sitten. Lapsettomillakaan ei jatku parikymppisen elämä loputtomasti vaan se muuttaa muotoaan aikuisempaan makuun. Mutta sitähän te lapsettomat ette ymmärrä kun ette ole kokenut. Luulette, että lapsettomat ovat jääneet sille tasolle millä olette tehneet lapsia. Ette näe että muutkin kasvavat ja kehittyvät ja muillakin kertyy ajan myötä viisautta. Joillain paljob enemmän kuin lapsiarkeen hukkuneilla.
Tämä on niin totta, että monet perheelliset ”jäävät” henkisesti sille tasolle, millä olivat kun alkoivat saada lapsia!
Sen takia on koettu kiusallisia myötähäpeän hetkiä, kun on lähdetty pitkästä aikaa vapaalle päässeen äitylin kanssa liikenteeseen. Me muut ollaan kasvettu yli siitä lärvilautojen tilaamisesta, jalattomista känneistä, kielen tunkemisesta ventovieraan korvaan tanssilattialla ja loppuillan itkuisista avautumisista baarin nurkassa, mutta vapaalle päässeet äidit ne jaksaa!
Jostain syystä taantuvat sinne nuoruutensa ”huippuhetkiin”.
Jep. Tunnen yhden tällaisen äidin. Hänellä ja miehellään on kaksi lasta ja lapset ovat lähinän äidin harteilla ja mies pitkillä työreissuilla ulkomailla. Silloin kerran tai kaksi vuodessa kun hän pääsee viihteelle niin meno on sen mukaista: juo itsensä umpihumalaan, puhuu rivoja juttuja ja itkee elämänsä surkeutta loppuillasta. Ihan hävettää mennä minnekään hänen kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset tekevät valintoja. Äitinä koen jääneeni paitsi matkustelusta ja muutamista muista aikuiselämän asioista. Sain lapsen aika myöhään, 34-vuotiaana, joten olisi minulla ollut aikaa matkustella ennen lastakin. Ei ollut rahaa siihen silloin.
Silti lapsen saaminen on ollut minulle elämän paras asia. Olin onneton ja vailinainen ennen lasta.
Ei lapsen saaminen ole mikään autuaaksi tekevä juttu, jos elämästä nauttii muuten. Minulle esim. alkoholin vähentäminen ei ole ollut mikään iso juttu, päinvastoin hyväksi. Hyväksi on ollut myös säännöllinen elämä, säännölliset ruokailut ja unirytmi.
Olen ollut onnellinen seuratessani lapsen kehitystä. Kaiken kaikkiaan luovaa aikaa. Pieniä asioita, mutta kuitenkin niin isoja.
Matkustamaan ehdin myöhemmin, vaikka yhdessä lapsen kanssa.
En kadu hetkeäkään, että sain lapsen.Työni, äitiys ja koko elämä kietoutuvat yhteen lapsen elämän kanssa. Opin joka päivä jotain uutta yhdessä lapsen kanssa. Tämä on siis kokonaisvaltaista.
Ei viitsi edes ajatella kuinka hel v. matalalta tasolta oot lähteny jos kaikkien oppien jälkeen taso on tuo.
Tätä minäkin ihmettelen. Aikuinen ihmettelemässä jotain leppäkerttua tai voikukkaa kuin maailman 8. ihmettä...no kai tuo joillekin on mielekästä, omannäköistä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin sitä vaan 95% ihmisillä muuttuu nuo prioriteetit siinä lohta kun se oma lapsi on siinä. Sitä en kyllä ymmärrä, miksi tällaisia avautumisia pitää kirjottaa yhtään minnekään. Ole sinä tyytyväinen sun tapaas elää ja lapselliset voi olla omaansa.
Mä koen saaneeni ns kaiken, korkean koulutuksen ja ”hienon” uran ja luksuksen ja matkat ja sitä parisuhdeonneakin. Silti parasta on nämä kolme jo teiniä joita ilman en voisi elämää kuvitella, enkä haluaisi. Aika tyhjää on tuollainen kuvailemasi elämä sitten lopulta. Sitä ei lapseton ymmärrä että lapsista tulee sun kaikkein läheisempiä, naurat heidän jutuille ja heistä saat sitä parasta seuraa reissuille yms. Ei niin et he olis jotain riesoja joita tungetaan paniikissa hoitoon.
Jos tiivistää yhteen lauseeseen niin et kyllä tajua vanhemmuudesta yhtään mitään..
Ap olisi miljoona kertaa parempi äiti kuin tuollanen ääliö.
No mutta sitähän emme tule näkemään joten saan ihan rauhassa kuitenkin olla häntä ”parempi” äiti.
Sorry mut aika ääliömäistä kuvitella et äitiys on joku kilpailu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatpa useat perheellisten kommentit todella ilkeitä, kuulostavat hyvin katkerien ihmisten sanoilta.
Minä olen vapaaehtoisesti lapseton ja uskossa.
Pidän tästä Luukkaan evankeliumin kohdasta:”. Mutta Jeesus kääntyi heihin päin ja sanoi: "Älkää minua itkekö, Jerusalemin tyttäret, itkekää itseänne ja lapsianne. 29. Tulee aika, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät, autuaita ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole lasta ruokkineet.' ”
Joten älkää vapaaehtoisesti lapsettomat pahoittako mieltänne joidenkin pimeydestä kumpuavista sanoista.
Raamattu ei ainakaan meitä tuomitse, vaikka muutama elämässään onneton palstaäiti tuomitsisi!Laita joku perheellisen ilkeä kommentti. Ihan mielenkiinnosta.
Tuntuu hassulta, jos tässä olisi jokin vastakkainasettelu. Minua ei kiinnosta toisten valinnat enkä tarvitse omaa puolta. Sinäkin näytät lukevan kirjoituksia me - te hengessä ja haluat tuomita ne väärällä puolella olevat. Miten se sopii kristitylle?
Ihan tosissasi tivaat esimerkkiä ilkeydestä ja samassa viestissä kyseenalaistat koko toisen ihmisen uskon?!
Jopas voikin jollain oma pahansuopuus näköjään olla luontainen käyttäytymistapa. Oikein kunnon sokea piste sinulla 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin sitä vaan 95% ihmisillä muuttuu nuo prioriteetit siinä lohta kun se oma lapsi on siinä. Sitä en kyllä ymmärrä, miksi tällaisia avautumisia pitää kirjottaa yhtään minnekään. Ole sinä tyytyväinen sun tapaas elää ja lapselliset voi olla omaansa.
Mä koen saaneeni ns kaiken, korkean koulutuksen ja ”hienon” uran ja luksuksen ja matkat ja sitä parisuhdeonneakin. Silti parasta on nämä kolme jo teiniä joita ilman en voisi elämää kuvitella, enkä haluaisi. Aika tyhjää on tuollainen kuvailemasi elämä sitten lopulta. Sitä ei lapseton ymmärrä että lapsista tulee sun kaikkein läheisempiä, naurat heidän jutuille ja heistä saat sitä parasta seuraa reissuille yms. Ei niin et he olis jotain riesoja joita tungetaan paniikissa hoitoon.
Jos tiivistää yhteen lauseeseen niin et kyllä tajua vanhemmuudesta yhtään mitään..
Ap olisi miljoona kertaa parempi äiti kuin tuollanen ääliö.
No mutta sitähän emme tule näkemään joten saan ihan rauhassa kuitenkin olla häntä ”parempi” äiti.
Sorry mut aika ääliömäistä kuvitella et äitiys on joku kilpailu
Onko vanhemmuustieto sinulle kilpailu? Aika hyödytön osa-alue jos ei tarvitse mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos täällä vanhemmat edustaa jotain keskivertoperheellistä, niin eipä kyllä enää ihmetytä se että tämän päivän nuoret ovat niin sekaisin ja pahoinvoivia.
Voi vain kuvitella, millaisia kasvattajia nämä vihamieliset, tuomitsevat ja ahdasmieliset ”ainoalla oikealla tavalla eläjät” ovat.
Ja jos vaivoin pyritään palstalla piilottamaan se omista valinnoistaan katkeroituminen, niin kyllä siinä varmasti lapsikin saa tuntea nahoissaan, että on pilannut vanhempiensa elämän, vaikka täysin syytön siihen onkin! Sääliksi käy joidenkin lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset tekevät valintoja. Äitinä koen jääneeni paitsi matkustelusta ja muutamista muista aikuiselämän asioista. Sain lapsen aika myöhään, 34-vuotiaana, joten olisi minulla ollut aikaa matkustella ennen lastakin. Ei ollut rahaa siihen silloin.
Silti lapsen saaminen on ollut minulle elämän paras asia. Olin onneton ja vailinainen ennen lasta.
Ei lapsen saaminen ole mikään autuaaksi tekevä juttu, jos elämästä nauttii muuten. Minulle esim. alkoholin vähentäminen ei ole ollut mikään iso juttu, päinvastoin hyväksi. Hyväksi on ollut myös säännöllinen elämä, säännölliset ruokailut ja unirytmi.
Olen ollut onnellinen seuratessani lapsen kehitystä. Kaiken kaikkiaan luovaa aikaa. Pieniä asioita, mutta kuitenkin niin isoja.
Matkustamaan ehdin myöhemmin, vaikka yhdessä lapsen kanssa.
En kadu hetkeäkään, että sain lapsen.Työni, äitiys ja koko elämä kietoutuvat yhteen lapsen elämän kanssa. Opin joka päivä jotain uutta yhdessä lapsen kanssa. Tämä on siis kokonaisvaltaista.
Ei viitsi edes ajatella kuinka hel v. matalalta tasolta oot lähteny jos kaikkien oppien jälkeen taso on tuo.
Tätä minäkin ihmettelen. Aikuinen ihmettelemässä jotain leppäkerttua tai voikukkaa kuin maailman 8. ihmettä...no kai tuo joillekin on mielekästä, omannäköistä elämää.
Olen korkeastikoulutettu tekstiilisuunnittelija, jos ihan välttämättä kiinnostaa tietää. Yksi vaikeimmista kouluista päästä sisään.
Kerään visuaalisia ideoita. Luuletko, että itsekseni kehtaisin möyriä nenä kiinni nurmikossa? Lapsen kanssa sekin on sallittua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset tekevät valintoja. Äitinä koen jääneeni paitsi matkustelusta ja muutamista muista aikuiselämän asioista. Sain lapsen aika myöhään, 34-vuotiaana, joten olisi minulla ollut aikaa matkustella ennen lastakin. Ei ollut rahaa siihen silloin.
Silti lapsen saaminen on ollut minulle elämän paras asia. Olin onneton ja vailinainen ennen lasta.
Ei lapsen saaminen ole mikään autuaaksi tekevä juttu, jos elämästä nauttii muuten. Minulle esim. alkoholin vähentäminen ei ole ollut mikään iso juttu, päinvastoin hyväksi. Hyväksi on ollut myös säännöllinen elämä, säännölliset ruokailut ja unirytmi.
Olen ollut onnellinen seuratessani lapsen kehitystä. Kaiken kaikkiaan luovaa aikaa. Pieniä asioita, mutta kuitenkin niin isoja.
Matkustamaan ehdin myöhemmin, vaikka yhdessä lapsen kanssa.
En kadu hetkeäkään, että sain lapsen.Työni, äitiys ja koko elämä kietoutuvat yhteen lapsen elämän kanssa. Opin joka päivä jotain uutta yhdessä lapsen kanssa. Tämä on siis kokonaisvaltaista.
Ei viitsi edes ajatella kuinka hel v. matalalta tasolta oot lähteny jos kaikkien oppien jälkeen taso on tuo.
Tätä minäkin ihmettelen. Aikuinen ihmettelemässä jotain leppäkerttua tai voikukkaa kuin maailman 8. ihmettä...no kai tuo joillekin on mielekästä, omannäköistä elämää.
Olen korkeastikoulutettu tekstiilisuunnittelija, jos ihan välttämättä kiinnostaa tietää. Yksi vaikeimmista kouluista päästä sisään.
Kerään visuaalisia ideoita. Luuletko, että itsekseni kehtaisin möyriä nenä kiinni nurmikossa? Lapsen kanssa sekin on sallittua.
Niistä leppäkertuista ja voikukista saattaa tulla uusi hittikuosi lastenhuoneeseen. Eli samalla teen töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä sitten ap? Saat sä ihan vapaasti olla lapseton.
Toki. Halusin avata yhden velan ajatuksia asiasta. Olen lukenut paljon ihmettelyä ja päivittelyä mm. täällä, jos tästä vaikka hieman uutta näkökulmaa? Ap
AP, ei sinun tarvitse täällä mitään eikä kenellekään selittää. Aloituksesi on siis täysin tarpeeton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset tekevät valintoja. Äitinä koen jääneeni paitsi matkustelusta ja muutamista muista aikuiselämän asioista. Sain lapsen aika myöhään, 34-vuotiaana, joten olisi minulla ollut aikaa matkustella ennen lastakin. Ei ollut rahaa siihen silloin.
Silti lapsen saaminen on ollut minulle elämän paras asia. Olin onneton ja vailinainen ennen lasta.
Ei lapsen saaminen ole mikään autuaaksi tekevä juttu, jos elämästä nauttii muuten. Minulle esim. alkoholin vähentäminen ei ole ollut mikään iso juttu, päinvastoin hyväksi. Hyväksi on ollut myös säännöllinen elämä, säännölliset ruokailut ja unirytmi.
Olen ollut onnellinen seuratessani lapsen kehitystä. Kaiken kaikkiaan luovaa aikaa. Pieniä asioita, mutta kuitenkin niin isoja.
Matkustamaan ehdin myöhemmin, vaikka yhdessä lapsen kanssa.
En kadu hetkeäkään, että sain lapsen.Työni, äitiys ja koko elämä kietoutuvat yhteen lapsen elämän kanssa. Opin joka päivä jotain uutta yhdessä lapsen kanssa. Tämä on siis kokonaisvaltaista.
Ei viitsi edes ajatella kuinka hel v. matalalta tasolta oot lähteny jos kaikkien oppien jälkeen taso on tuo.
Tätä minäkin ihmettelen. Aikuinen ihmettelemässä jotain leppäkerttua tai voikukkaa kuin maailman 8. ihmettä...no kai tuo joillekin on mielekästä, omannäköistä elämää.
Olen korkeastikoulutettu tekstiilisuunnittelija, jos ihan välttämättä kiinnostaa tietää. Yksi vaikeimmista kouluista päästä sisään.
Kerään visuaalisia ideoita. Luuletko, että itsekseni kehtaisin möyriä nenä kiinni nurmikossa? Lapsen kanssa sekin on sallittua.
Miksi kuvittelet, että koulutuksesi kiinnostaisi minua tai ketään muuta tällä palstalla? Kuvitteletko olevasi jotenkin parempi kuin muut? Minäkin olen maisteri, mutta ei se minua muita paremmaksi tee.
Heh, lapsi tekosyynä nurmikolla möyrimiselle, kaikkea sitä kuuleekin...no, onnea elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset tekevät valintoja. Äitinä koen jääneeni paitsi matkustelusta ja muutamista muista aikuiselämän asioista. Sain lapsen aika myöhään, 34-vuotiaana, joten olisi minulla ollut aikaa matkustella ennen lastakin. Ei ollut rahaa siihen silloin.
Silti lapsen saaminen on ollut minulle elämän paras asia. Olin onneton ja vailinainen ennen lasta.
Ei lapsen saaminen ole mikään autuaaksi tekevä juttu, jos elämästä nauttii muuten. Minulle esim. alkoholin vähentäminen ei ole ollut mikään iso juttu, päinvastoin hyväksi. Hyväksi on ollut myös säännöllinen elämä, säännölliset ruokailut ja unirytmi.
Olen ollut onnellinen seuratessani lapsen kehitystä. Kaiken kaikkiaan luovaa aikaa. Pieniä asioita, mutta kuitenkin niin isoja.
Matkustamaan ehdin myöhemmin, vaikka yhdessä lapsen kanssa.
En kadu hetkeäkään, että sain lapsen.Työni, äitiys ja koko elämä kietoutuvat yhteen lapsen elämän kanssa. Opin joka päivä jotain uutta yhdessä lapsen kanssa. Tämä on siis kokonaisvaltaista.
Ei viitsi edes ajatella kuinka hel v. matalalta tasolta oot lähteny jos kaikkien oppien jälkeen taso on tuo.
Tätä minäkin ihmettelen. Aikuinen ihmettelemässä jotain leppäkerttua tai voikukkaa kuin maailman 8. ihmettä...no kai tuo joillekin on mielekästä, omannäköistä elämää.
Olen korkeastikoulutettu tekstiilisuunnittelija, jos ihan välttämättä kiinnostaa tietää. Yksi vaikeimmista kouluista päästä sisään.
Kerään visuaalisia ideoita. Luuletko, että itsekseni kehtaisin möyriä nenä kiinni nurmikossa? Lapsen kanssa sekin on sallittua.Niistä leppäkertuista ja voikukista saattaa tulla uusi hittikuosi lastenhuoneeseen. Eli samalla teen töitä.
Be my guest....
Jos se lapsi on tehty elämän tyhjyyttä täyttämään ja tuomaan tarkoitusta, ei helposti kykene ymmärtämään, että sielukkuutta ja syvyyttä sekä yhteyttä ihmisiin voi kokea ilman lapsiakin. Kuin yrittäisi selittää värejä sokealle.