Lue keskustelun säännöt.
En voi koskaan olla äiti koska joutuisin muuttamaan kaiken itsessäni ja elämässäni
12.04.2022 |
Elämäni suurimmat nautinnot ovat harrastukset, ystävät, puoliso, työ, luksus ja matkailu.
En voisi heittää puolison kanssa huolettomasti epäkorrekteja vitsejä ettei lapsi kuule niitä. En voisi höpsötellä miehen kanssa (esim leikkiä ruualla tai nahistella), koska pitäisi olla esimerkkinä lapselle. Meillä ei jäisi tarpeeksi kahdenkeskistä laatuaikaa josta nautimme kovasti.
En voisi katsoa lempiohjelmiani, koska ne eivät ole soveliaita lapsen silmille. En voisi lukea kirjaa kylvyssä.
En voisi nukkua pitkään, en ottaa pitkiä kuumia suihkuja, en keskittyä rauhassa meikkaamaan kuunnellen musiikkia.
En voi tehdä kavereiden kanssa extempore juttuja lyhyellä varoitusajalla, esim lähteä yön yli telttailemaan tai naapurikaupunkiin teatteriin jääden sinne yöksi. En voisi kavereiden kanssa kyläillessäni puhua asioista vapaasti jos lapsi on mukana. Meillä on usein myös kutsuja kotona.
Meillä on kotona paljon kalliita särkyviä tavaroita, teräviä kulmia ja herkkiä materiaaleja. Rakastan siistiä kotia mutta vihaan siivoamista. En sietäisi tahmaisuutta ja lattialla lojuvia leluja enkä jaksaisi kulkea perässä rätti kädessä.
Työ on intohimoni. Työtunnit ovat erittäin vaihtelevia ja työmäärät ennalta-arvaamattomia. En voisi tehdä työtäni kovin hyvin (luovan alan yrittäjä) jos en saisi vapaa-ajalla palautua kunnolla. Ilman hyviä yöunia mistään ei tule mitään. Työni on vaativaa ja antoisaa. Siihen sisältyy myös kosteita iltamia ja matkustelua.
Rakastan luksusta. Hienoja ravintoloita, teatteri-iltoja, oopperaa, koruja, designia jne. Näihin ei olisi perheellisenä samalla tavalla aikaa eikä rahaa.
Matkailemme paljon. Varsinkin nyt vähemmän matkailleena odotan sitä entistä enemmän, että pääsemme mieheni kanssa taas hämyisille jazz clubeille, torimarkkinoille ja suurille festivaaleille maailmalla.
Ikä alkaa lähestyä neljääkymppiä ja aiomme antaa lapsijunan mennä. Nytkin sauna päällä, jonka jälkeen takkaan tuli, musiikkia, juustoja, lasillinen viiniä, keskustelua ja elämästä nauttimista.
Monesti kuulee, että lapset ovat elämän suola ja lapsettoman ihmisen elämä on jollain tapaa tyhjää sekä merkityksetöntä. Ajatellaan, että lapsettomia kiinnostaa vain kapakat ja krapulassa makaaminen kuten monia heitä itseään ennen lapsia. Oltaisiin jotenkin jääty muka aikuistumatta. Esimerkiksi itselläni ei ole useinkaan tarvetta juoda yhtä-kahta lasillista enempää, koska elämäni on leppoisaa, eikä minun tarvitse ”nollata” koskaan.
Usein myös kuulee sitä, että onhan sillä lapsella myös isä. No onhan sillä, tosin se isä sattuu olemaan juuri se henkilö, jonka kanssa haluaisi nimenomaan tehdä erilaisia asioita. Kaveri ei korvaa puolisoa, eikä kaikkea tee mieli tehdä yksinkään. Isovanhemmat eivät meidän tapauksessamme ole vaihtoehto.
Kommentit (405)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut lapselliset ovat kommentoineet, että ”minun lapseni on niin fiksu, että hän ei ole huutanut koskaan koliikkia, hänellä ei ole ollut koskaan uhmaikää, joten ei ole koskaan huutanut eikä kiukutellut. Hän on aina ollut hiljaa ravintolassa ja matkoilla ollaan voitu olla ihan niin kuin häntä ei olisikaan ollut mukana, koska hän on niin fiksu ja osaa käyttäytyä kuin aikuinen.”
Tämä siis erittäin karrikoidusti kirjoitettu.
Mutta fakta on, että lapsi on lapsi normaaleine kiukutteluineen päivineen. Todella epänormaalia olisi, jos lapsi käyttäyisi aikuisen tavoin. Joten ymmärrän hyvin, jos ei halua joku ei halua kuunnella kiukkuitkuja ja myöhemmin teiniangsteja, vaan mieluummin haluaa olla rauhassa.Muistan lapsuudesta kuinka meidän emät lesoilivat suu vaahdossa lasten saavutuksilla toisilleen, ei koskaan omillaan 🤮🤮🤮
Moni tekee lapsia elääkseen elämänsä ”uudelleen” mutta paremmin. Lapsi on kuin vanhemman uusi versio, ei erillinen ihminen. Kammottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos elää samalla tavalla kuten ap ja tekee lapsia muuttamatta mitään, se on lasun paikka.
Jos lapsille on hankittu hoitaja silloin kuin vanhemmat tekevät omia asioitaan niin mikä lasun paikka se silloin on?
Päiväksi päiväkotiin ja illaksi lastenhoitaja. Lapsi jää tämän tästä pitkiksi ajoiksi hoitoon kun vanhemmat matkustelevat. Useita kertoja viikossa vanhemmat ovat yötä pois tai nukkuvat myöhään. Paremmissa piireissä lastenhoitajat kasvattavat lapset. Ihanteellista?
Meillä on kerran viikossa miehen kanssa yhteinen deitti-ilta ja siitä pidetään kiinni ja lapsille tulee yleensä sama tuttu hoitaja hoitamaan ja lapset tykkäävät hänestä, joten ihan mielellään viettävät illan hänen kanssaa. Tällä viikolla lisäksi meille on suunniteltu yhteinen illanvietto ystäväperheen luona, joilloin lapset menevät isovanhempien luokse. Lisäksi minulla on yksi harrastusilta, jolloin mies vahtii lapsia ja minä taas vahdin puolestani silloin kun on hänen harrastusiltansa. Alkukuussa minä ja mieheni vietimme pitkän viikonlopun matkalla kahdestaan. Lapset tuolloin jälleen isovanhempien luona, joiden luona viihtyvät ja jotka myös mielellään hoitavat lapsia. Pääsiäisenä mennää koko perheen voimalla Kreikkaan. Mikä tässä nyt on vikana? Eli esim. tällä viikolla kolmena iltana lasten kanssa on molemmat vanhemmat kotona, yhtenä isä yksin, yhtenä äiti yksin, yhtenä isovanhemmat ja yhtenä tuttu hoitaja ja myös viikonloppuna vietämme paljon aikaa yhdessä lasten kanssa. Miksi niide vanhempien täytyy olla 24/7 tuntia kiinni siinä lapsessa, kun ei nyt kuitenkaan mikään vastasyntynyt vauva ole kyseessä? Tuota menoahan lapsi vaan oppii läheisriippuvaksi, kun ei ole ikinä erossa vanhemmista.
Eläköön vaihtoehdot! Ei olla enää 50-luvulla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten yleensä (tai ainakin tällä palstalla :D) ajatellaan, että ihmiset jotka eivät ole hankkineet lapsia, olisivat jotenkin lapsellisia, itsekkäitä ja henkisesti epäkypsiä?
Miksi ihmisen henkinen kehitys pysähtyisi, jos ei hanki lapsia? Minkä takia vain lapsen hankkineet kypsyisivät henkisesti? Minusta aivan hassu kuvitelma. Jos ei ihmisellä ole lasta/lapsia kasvatettavana, niin eikö hänelle silloin nimenomaan ole paljon aikaa ajatella ja pohdiskella, kokea asioita?
Ehkä täällä ihmetellään sitä, että miten lapseton voi tietää lapsiperhearjen. Aika monesti kun entunnista lapsettomien kuvailua arjestani. Itse muistan kyllä oikein hyvin sinkkuajan, ajan kun olimme mieheni kanssa lapsettomia - olen kokenut sen kaiken.
Olet kokenut sinkkuajan ja ajan kun olitte miehesi kanssa lapsettomia.
Sen sijaan ET ole kokenut lapsetonta parisuhdetta tai sinkkuaikaa kypsemmällä iällä, etkä siten voi tietää niiden monimuotoisuudesta tai rikkaudesta yhtään mitään.
Kommenttisi että ”muistat sinkkuajan” kuvaa hyvin tuota kehittymätöntä ajattelutapaasi, jossa kuvittelet, että se keskenkasvuisten parisuhde, jossa olet alkanut tehdä lapsia, ei ilman lapsia olisi koko ajan matkan varrella syventynyt ja muuttanut muotoaan.
Kuten muutamat muutkin täällä ovat havainnoineet, moni perheellinen ei pysty ymmärtämään lapsettoman lähes rajattomia mahdollisuuksia itsensä ja parisuhteensa kehittämiseen.Minä tein lapseni 42 -vuotiaana, mies on pari vuotta vanhempi. Tuli keski-ikäisen kypsää parisuhdetta vietettyä ihan reilusti. Suoraan sanottuna se maho runkkaaminen jonkun taidegallerioiden avajaisissa ja perjantai-illan kynttiläillallisilla on aika tympäisevää pidemmän päälle. Lapsi tuo iloa ja energiaa elämään ihan toisella tavalla ja niitä ulottuvuuksia kehittää itseään.
Kyllähän tuosta tietty sivistyneisyys paistaa 😂 Eikä katkeruus ollenkaan. 😉
Kivat sulle, että sinun on tarvinnut oikeasti _tehdä ihminen_ että itse kasvaisit.
Ei oo mukula tainnut onnistua….
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut lapselliset ovat kommentoineet, että ”minun lapseni on niin fiksu, että hän ei ole huutanut koskaan koliikkia, hänellä ei ole ollut koskaan uhmaikää, joten ei ole koskaan huutanut eikä kiukutellut. Hän on aina ollut hiljaa ravintolassa ja matkoilla ollaan voitu olla ihan niin kuin häntä ei olisikaan ollut mukana, koska hän on niin fiksu ja osaa käyttäytyä kuin aikuinen.”
Tämä siis erittäin karrikoidusti kirjoitettu.
Mutta fakta on, että lapsi on lapsi normaaleine kiukutteluineen päivineen. Todella epänormaalia olisi, jos lapsi käyttäyisi aikuisen tavoin. Joten ymmärrän hyvin, jos ei halua joku ei halua kuunnella kiukkuitkuja ja myöhemmin teiniangsteja, vaan mieluummin haluaa olla rauhassa.Muistan lapsuudesta kuinka meidän emät lesoilivat suu vaahdossa lasten saavutuksilla toisilleen, ei koskaan omillaan 🤮🤮🤮
Moni tekee lapsia elääkseen elämänsä ”uudelleen” mutta paremmin. Lapsi on kuin vanhemman uusi versio, ei erillinen ihminen. Kammottavaa.
Ja sitten kun kouluja käymättömän lapsi ei saa laudatureita, niin alkaa vauhkoaminen että miksi tuli noin huonoja arvosanoja kuin M, söisit terveellisemmin vai onko sulla joku syndrooma??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten noi äidit kokeekin niin tarpeelliseksi tulla näihin aloituksiin puhisemaan pyhää halveksuntaa ja muka huomaamatta sivulauseessa yrittävät nostaa omaa surkeaa elämäänsä.
Jotenkin kyllä nautin lukea näitä katkeria ulostuloja 😁
Että jos vanhemmuus tekee tuollaiseksi, niin onpa helppo sanoa ei.Lapsettomat kertovat miksi eivät halua lapsia ja äidit hyökkäävät henkilöön, syyttelevät ja vähättelevät. Surkuhupaisaa seurata vierestä.
Joa surkuhupaisuutta haluat, niin mieti nyt ihmistä joka tulee vauva-palstalle kertomaan tietävänsä millaista lapsiperhearki on. Haloo. Minä en lapsiperheellisenäkään vöitä tietäväni yhtään mitä se naapurissa on.
Joku sanoi hyvän esimerkin: jos ei omista lemmikkiä eikä aio sellaista hankkia, miksi mennä vinkumaan jonnekin lemmikkipalstalle syitä miksi ei aio niin tehdä.
Jos et aio tehdä remonttia, menetkö remppapalstoille huokailemaan miten kamalaa remontin tekeminen on, vaikka et ole remonttia tekemässä.
Tai leipomisryhmään luettelemaan, että et ole koskaan leiponut, etkä aio leipoa syystä x ,v, y, k, j, ja p.
Kyllä sen tietää silloin, mikä vastaanotto on. Kaikki tietää nämä Minä En Ainakaan VOISI... -tyypit. Sitä saa mitä tilaa.
Minä tunnen itseni ja omat perusteluni lapsettomuusvalinnalle, eiköhän muutkin, kuten aloittaja. Omien syiden kertominen ei tarkoita sitä, että väittäisi tietävänsä mitä perhe-elämä todellisuudessa olisi. Mutta heikkohermoiset henkilöt tulevat väen vängällä ottamaan itseensä, kuten sinä.
Jos joku ei halua kissoja siksi koska kaikki kissat muka raapii ja sähisee, niin minä en kissanomistajana koe tarpeelliseksi mennä oikomaan kissattomuuden valinneen henkilön käsityksiä. Minä nautin kissaelämästä täysin enkä provosoidu siitä jos jollain on kissoista vääristynyt mielikuva.
Mikä on sinun syysi tulla oikomaan lapsettomien käsitystä perhe-elämästä? Eikö ego kestä jos jollain on väärä käsitys sinun valinnoistasi?
Kyse ei ole egosta, vaan ihan normaalista toiminnasta. Uskon, että valtaosa pyrkii oikomaan typeriä yleistyksiä. Harva varmaan kuuntelee pokkana, jos sovinisti pitää luentoa siitä, millaisia naiset ovat ja elämä naisten kanssa on. Tai rasisti kertoo miten māmūt käyttäytyvät. En minä sinua syyllistäisi ollenkaan, jos korjasit minut ennakkoasenteitani, hyvähän se vain olisi. Sillä tavalla asioista opitaan.
Jos aloitus on sinusta seksismiin ja rasismiin verrattavaa, olet sitten kyllä todella pahoittanut siitä mielesi. Tämä ei ole normaalia.
Älä viitsi.. Kyse oli puhtaasti YLEISTYKSISTÄ ja niihin vastaamisesta. Tietenkään en rinnasta millään tavalla lapsettomuutta rasismiin. Tiedät sen itsekin. Eikö todellakaan enää argumentit riitä?
Vierailija kirjoitti:
Eläköön vaihtoehdot! Ei olla enää 50-luvulla!
Osa on tosin henkisesti jäänyt sinne. Lapsettomia on syytelty mm. itsekkyydestä ja korkeapäätöisestä elämästä. Huvittavaa kun asia on 99% toisin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten noi äidit kokeekin niin tarpeelliseksi tulla näihin aloituksiin puhisemaan pyhää halveksuntaa ja muka huomaamatta sivulauseessa yrittävät nostaa omaa surkeaa elämäänsä.
Jotenkin kyllä nautin lukea näitä katkeria ulostuloja 😁
Että jos vanhemmuus tekee tuollaiseksi, niin onpa helppo sanoa ei.Lapsettomat kertovat miksi eivät halua lapsia ja äidit hyökkäävät henkilöön, syyttelevät ja vähättelevät. Surkuhupaisaa seurata vierestä.
Joa surkuhupaisuutta haluat, niin mieti nyt ihmistä joka tulee vauva-palstalle kertomaan tietävänsä millaista lapsiperhearki on. Haloo. Minä en lapsiperheellisenäkään vöitä tietäväni yhtään mitä se naapurissa on.
Joku sanoi hyvän esimerkin: jos ei omista lemmikkiä eikä aio sellaista hankkia, miksi mennä vinkumaan jonnekin lemmikkipalstalle syitä miksi ei aio niin tehdä.
Jos et aio tehdä remonttia, menetkö remppapalstoille huokailemaan miten kamalaa remontin tekeminen on, vaikka et ole remonttia tekemässä.
Tai leipomisryhmään luettelemaan, että et ole koskaan leiponut, etkä aio leipoa syystä x ,v, y, k, j, ja p.
Kyllä sen tietää silloin, mikä vastaanotto on. Kaikki tietää nämä Minä En Ainakaan VOISI... -tyypit. Sitä saa mitä tilaa.
Minä tunnen itseni ja omat perusteluni lapsettomuusvalinnalle, eiköhän muutkin, kuten aloittaja. Omien syiden kertominen ei tarkoita sitä, että väittäisi tietävänsä mitä perhe-elämä todellisuudessa olisi. Mutta heikkohermoiset henkilöt tulevat väen vängällä ottamaan itseensä, kuten sinä.
Jos joku ei halua kissoja siksi koska kaikki kissat muka raapii ja sähisee, niin minä en kissanomistajana koe tarpeelliseksi mennä oikomaan kissattomuuden valinneen henkilön käsityksiä. Minä nautin kissaelämästä täysin enkä provosoidu siitä jos jollain on kissoista vääristynyt mielikuva.
Mikä on sinun syysi tulla oikomaan lapsettomien käsitystä perhe-elämästä? Eikö ego kestä jos jollain on väärä käsitys sinun valinnoistasi?
Kyse ei ole egosta, vaan ihan normaalista toiminnasta. Uskon, että valtaosa pyrkii oikomaan typeriä yleistyksiä. Harva varmaan kuuntelee pokkana, jos sovinisti pitää luentoa siitä, millaisia naiset ovat ja elämä naisten kanssa on. Tai rasisti kertoo miten māmūt käyttäytyvät. En minä sinua syyllistäisi ollenkaan, jos korjasit minut ennakkoasenteitani, hyvähän se vain olisi. Sillä tavalla asioista opitaan.
Jos aloitus on sinusta seksismiin ja rasismiin verrattavaa, olet sitten kyllä todella pahoittanut siitä mielesi. Tämä ei ole normaalia.
Älä viitsi.. Kyse oli puhtaasti YLEISTYKSISTÄ ja niihin vastaamisesta. Tietenkään en rinnasta millään tavalla lapsettomuutta rasismiin. Tiedät sen itsekin. Eikö todellakaan enää argumentit riitä?
Vastaa esitettyihin kysymyksiin asiallisesti äläkä eskaloi keskustelua sivuraiteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten yleensä (tai ainakin tällä palstalla :D) ajatellaan, että ihmiset jotka eivät ole hankkineet lapsia, olisivat jotenkin lapsellisia, itsekkäitä ja henkisesti epäkypsiä?
Miksi ihmisen henkinen kehitys pysähtyisi, jos ei hanki lapsia? Minkä takia vain lapsen hankkineet kypsyisivät henkisesti? Minusta aivan hassu kuvitelma. Jos ei ihmisellä ole lasta/lapsia kasvatettavana, niin eikö hänelle silloin nimenomaan ole paljon aikaa ajatella ja pohdiskella, kokea asioita?
Ehkä täällä ihmetellään sitä, että miten lapseton voi tietää lapsiperhearjen. Aika monesti kun entunnista lapsettomien kuvailua arjestani. Itse muistan kyllä oikein hyvin sinkkuajan, ajan kun olimme mieheni kanssa lapsettomia - olen kokenut sen kaiken.
Olet kokenut sinkkuajan ja ajan kun olitte miehesi kanssa lapsettomia.
Sen sijaan ET ole kokenut lapsetonta parisuhdetta tai sinkkuaikaa kypsemmällä iällä, etkä siten voi tietää niiden monimuotoisuudesta tai rikkaudesta yhtään mitään.
Kommenttisi että ”muistat sinkkuajan” kuvaa hyvin tuota kehittymätöntä ajattelutapaasi, jossa kuvittelet, että se keskenkasvuisten parisuhde, jossa olet alkanut tehdä lapsia, ei ilman lapsia olisi koko ajan matkan varrella syventynyt ja muuttanut muotoaan.
Kuten muutamat muutkin täällä ovat havainnoineet, moni perheellinen ei pysty ymmärtämään lapsettoman lähes rajattomia mahdollisuuksia itsensä ja parisuhteensa kehittämiseen.Minä tein lapseni 42 -vuotiaana, mies on pari vuotta vanhempi. Tuli keski-ikäisen kypsää parisuhdetta vietettyä ihan reilusti. Suoraan sanottuna se maho runkkaaminen jonkun taidegallerioiden avajaisissa ja perjantai-illan kynttiläillallisilla on aika tympäisevää pidemmän päälle. Lapsi tuo iloa ja energiaa elämään ihan toisella tavalla ja niitä ulottuvuuksia kehittää itseään.
Oi oi, päivän Katkerin!!
No kyllähän se itseänikin vtuttaisi, jos 42 vuotta kesti sitä hyvää elämää. Tietää mitä menetti.
Jossain vanhana yksinjäämisen pelossa tarvinnut se lapsi vääntää, ja nyt enää jännätään, kuinka nuorena lapsi saa haudata äipän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä saattaisin ajatella kuten ap, jos olisin saman ikäinen kuin nyt, enkä olisi nuorena saanut lasta. Jälkikäteen valitsisin silti tämän, että sain lapsen alle parikymppisenä. On siis jo aikuinen, minä elän erittäin tyydyttävää elämää ja vapaata. Hiukan säälin ikäisiäni (42) jotka ovat nyt pienten lasten vanhempia. Osa saattaa vasta odottaa ensimmäistään
Oma mielipide on, että luonto ja biologia tarjoaa lisääntymisen varhaisille vuosillemme (18-30) ja silloin se olisi kätevintä käyttää. Silloin pääsisi tässä iässä jo vapaalle lasten tai teinien perään katsomisesta. Nuorena oikeasti jaksaa paremmin. Ikä tuo mukanaan kremppoja. Lisäksi en viisikymppisenä vaihdevuosissa haluaisi taistella teinin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut lapselliset ovat kommentoineet, että ”minun lapseni on niin fiksu, että hän ei ole huutanut koskaan koliikkia, hänellä ei ole ollut koskaan uhmaikää, joten ei ole koskaan huutanut eikä kiukutellut. Hän on aina ollut hiljaa ravintolassa ja matkoilla ollaan voitu olla ihan niin kuin häntä ei olisikaan ollut mukana, koska hän on niin fiksu ja osaa käyttäytyä kuin aikuinen.”
Tämä siis erittäin karrikoidusti kirjoitettu.
Mutta fakta on, että lapsi on lapsi normaaleine kiukutteluineen päivineen. Todella epänormaalia olisi, jos lapsi käyttäyisi aikuisen tavoin. Joten ymmärrän hyvin, jos ei halua joku ei halua kuunnella kiukkuitkuja ja myöhemmin teiniangsteja, vaan mieluummin haluaa olla rauhassa.Muistan lapsuudesta kuinka meidän emät lesoilivat suu vaahdossa lasten saavutuksilla toisilleen, ei koskaan omillaan 🤮🤮🤮
Moni tekee lapsia elääkseen elämänsä ”uudelleen” mutta paremmin. Lapsi on kuin vanhemman uusi versio, ei erillinen ihminen. Kammottavaa.
Ja sitten kun kouluja käymättömän lapsi ei saa laudatureita, niin alkaa vauhkoaminen että miksi tuli noin huonoja arvosanoja kuin M, söisit terveellisemmin vai onko sulla joku syndrooma??
Tai toinen vaihtoehto on että sille lapselle pakotetaan joku etityisherkkyysdiagnoosi tms, että löytyy edes joku ”syyllinen”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outo aloitus. Lapsettomuus on nykyään niin valtavirtaa, että tuntuu hassulta tämmöinen perustelun tarve.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten noi äidit kokeekin niin tarpeelliseksi tulla näihin aloituksiin puhisemaan pyhää halveksuntaa ja muka huomaamatta sivulauseessa yrittävät nostaa omaa surkeaa elämäänsä.
Jotenkin kyllä nautin lukea näitä katkeria ulostuloja 😁
Että jos vanhemmuus tekee tuollaiseksi, niin onpa helppo sanoa ei.Lapsettomat kertovat miksi eivät halua lapsia ja äidit hyökkäävät henkilöön, syyttelevät ja vähättelevät. Surkuhupaisaa seurata vierestä.
Joa surkuhupaisuutta haluat, niin mieti nyt ihmistä joka tulee vauva-palstalle kertomaan tietävänsä millaista lapsiperhearki on. Haloo. Minä en lapsiperheellisenäkään vöitä tietäväni yhtään mitä se naapurissa on.
Joku sanoi hyvän esimerkin: jos ei omista lemmikkiä eikä aio sellaista hankkia, miksi mennä vinkumaan jonnekin lemmikkipalstalle syitä miksi ei aio niin tehdä.
Jos et aio tehdä remonttia, menetkö remppapalstoille huokailemaan miten kamalaa remontin tekeminen on, vaikka et ole remonttia tekemässä.
Tai leipomisryhmään luettelemaan, että et ole koskaan leiponut, etkä aio leipoa syystä x ,v, y, k, j, ja p.
Kyllä sen tietää silloin, mikä vastaanotto on. Kaikki tietää nämä Minä En Ainakaan VOISI... -tyypit. Sitä saa mitä tilaa.
Minä tunnen itseni ja omat perusteluni lapsettomuusvalinnalle, eiköhän muutkin, kuten aloittaja. Omien syiden kertominen ei tarkoita sitä, että väittäisi tietävänsä mitä perhe-elämä todellisuudessa olisi. Mutta heikkohermoiset henkilöt tulevat väen vängällä ottamaan itseensä, kuten sinä.
Jos joku ei halua kissoja siksi koska kaikki kissat muka raapii ja sähisee, niin minä en kissanomistajana koe tarpeelliseksi mennä oikomaan kissattomuuden valinneen henkilön käsityksiä. Minä nautin kissaelämästä täysin enkä provosoidu siitä jos jollain on kissoista vääristynyt mielikuva.
Mikä on sinun syysi tulla oikomaan lapsettomien käsitystä perhe-elämästä? Eikö ego kestä jos jollain on väärä käsitys sinun valinnoistasi?
Kyse ei ole egosta, vaan ihan normaalista toiminnasta. Uskon, että valtaosa pyrkii oikomaan typeriä yleistyksiä. Harva varmaan kuuntelee pokkana, jos sovinisti pitää luentoa siitä, millaisia naiset ovat ja elämä naisten kanssa on. Tai rasisti kertoo miten māmūt käyttäytyvät. En minä sinua syyllistäisi ollenkaan, jos korjasit minut ennakkoasenteitani, hyvähän se vain olisi. Sillä tavalla asioista opitaan.
Jos aloitus on sinusta seksismiin ja rasismiin verrattavaa, olet sitten kyllä todella pahoittanut siitä mielesi. Tämä ei ole normaalia.
Älä viitsi.. Kyse oli puhtaasti YLEISTYKSISTÄ ja niihin vastaamisesta. Tietenkään en rinnasta millään tavalla lapsettomuutta rasismiin. Tiedät sen itsekin. Eikö todellakaan enää argumentit riitä?
Vastaa esitettyihin kysymyksiin asiallisesti äläkä eskaloi keskustelua sivuraiteille.
Mitä ihmettä? Mikä kysymys jäi vastaamatta? Kyllä tässä joku ihan muu yrittää viedä keskustelua sivuraiteille...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outo aloitus. Lapsettomuus on nykyään niin valtavirtaa, että tuntuu hassulta tämmöinen perustelun tarve.
Ja sit kun lukee kommentteja, niin hirveen omnellisilta ja tasapainoisilta nää velat tosiaan vaikuttaa... not.
Vierailija kirjoitti:
Outo aloitus. Lapsettomuus on nykyään niin valtavirtaa, että tuntuu hassulta tämmöinen perustelun tarve.
Vain yksi viidesosa naisista jää lapsettomiksi ja heistäkin iso osa vasten tahtoaan.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo aloitus. Lapsettomuus on nykyään niin valtavirtaa, että tuntuu hassulta tämmöinen perustelun tarve.
Ja sit kun lukee kommentteja, niin hirveen omnellisilta ja tasapainoisilta nää velat tosiaan vaikuttaa... not.
Perheelliset ne vasta onnelliselta vaikuttavat, kun yrittävät eri keinoin löytää lapsettomuuden valinneista ihmisenä vikaa. Haukutaan, paheksutaan, syytellään. Ihan kateeksi käy perheellisten onni ja harmonia.
Lemmikki sopii hoivaviettiin paremmin koska se ei halua itsenäistyä ja muuttaa eri asuntoon jossa tehdä oman mielensä mukaan.
Emäni yrittää estää aikuistumiseni. Olen 16-vuotias ja hän kai alkaa tajuamaan etten parin vuoden päästä enää ole hänen valtansa alla. Haikailee kotileikin perään, haluaa itse shoppailla vaatteeni ja ostaa minulle välillä jotain lapsille tarkoitettuja leluja, kuten pehmoleluja tai jotain duploja. Alkaa raivoamaan mielipuolisesti jos en ota näitä vastaan ja soittelee sukulaiset läpi kuinka se lapsi on taas ollut niin vaikea ja kuinka pienten lasten kanssa on niiiiin raskasta. Yöunetkin hänellä kuulemma menee minun itsekkyyteni takia, kun en suostu käyttämään hänen rakkaudella ostamaansa Winx-klubi -paitaa. Myös alkanut käyttää korostetun paljon sanaa ”lapsi” nimeni sijaan puhuessaan minusta: ”Se on pitkä aika lapselle olla yksin, koska lapset eivät kestä odottelua”, ”Voiko lasta päästää yksin sinne? Se voi lapselle olla aika vaikeaa”, ”Lapselle ehtii tulla varmasti jo kova nälkä masuun” -_-
Sai selville poikaystävästäni ja alkoi sen jälkeen uhkailemaan poliisilla, että alaikäisenä teen niin kuin hän sanoo ja jos olen yhdenkin yön poissa ja menen ”sen pojan luokse panetuttamaan itseä” niin hän soittaa poliisille ja ottaa kouluun yhteyttä. Tuskinpa poliisit mitään tekevät mutta *tuttaa se nolaaminen.
Vois laittaa tähän sen yhden luurankokuvan ja ”yhä vain odottelen.”
-Sitä epäitsekästä syytä tehdä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo aloitus. Lapsettomuus on nykyään niin valtavirtaa, että tuntuu hassulta tämmöinen perustelun tarve.
Vain yksi viidesosa naisista jää lapsettomiksi ja heistäkin iso osa vasten tahtoaan.
ohis
Syntyvyys on silti Suomessa romahtanut.
Vauva-palstan antia vuosien varrelta:
Argumentti: Naiset tienaavat vähemmän kuin miehet keskimäärin.
Vasta-argumentti: SÄ ET IKINÄ MITÄÄ REIKÄÄ SAANU!!!!1
Argumentti: Lapsien tekeminen on suurin ympäristöä kuormittava asia yksilön kohdalla.
Vasta-argumentti: VARMAA PERÄKAMMARISTA HUUTELET ETKÄ IKINÄ EMÄTINTÄ SAISIKAAN MUAHAHAHAHAHA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Argumentti: Ehkäisypillereiden syöminen on tyhmää ympäristön ja terveyden näkökulmasta.
Vasta-argumentti: MIKSI PAKOTAT SYÖMÄÄN NIITÄ??????????? ET VASMASTI OLE IKINÄ REIKÄÄ EDES SAANU MENE ULILAUDALLE SIITÄ ITKEMÄÄN!!!!!!!!!!!!