Olenko tyly, jos alan hävittää äitini tavaraa jo hänen eläessään
Kämppä on hirveä läävä, roskaa ja romua täynnä. Äiti on yli 80v, pärjäilee vielä itsekseen, mutta merkkejä dementoitumisesta alkaa olla.
Äidillä on tehtynä edunvalvontavaltuutus. Saanko sitten virallisena edunvalvojana kärrätä irtaimistoa kaatikselle? Eihän tuolla mahtuisi edes rollaattorilla liikkumaan.
Kommentit (142)
Taas jälleen kerran. Onneksi minulla ei ole lapsia, jotka ei malttaisi odottaa kuolemaani, vaan haluaisi päästä sorkkimaan paikkoja ennen aikojaan. Saa tänne minunkin luokse tulla siivoamaan ihan koska tahansa, mutta mitään ei viedä pois, muuta kuin roskat.
Minäkin suosittelen, että kokeilet sitä lähestymistapaa, että ehdotat äidille, että järjestätte ne tavarat laatikoihin. Eli mitään ei hävitetä, mutta kaikki on jossain muualla kuin pitkin lattioita. Ja valmiiksi laatikoihin laitettuna ne on sitten helpompi kantaa sinne kaatopaikallekin, kun äidistä aika jättää tai vanhainkotiin muutto on edessä.
Sävysi vihjaa että parempi että yrität rauhoittua.
Jos äiti ei ole dementoitunut eikä käytä rollaattoria niin niitä on turha etukäteen stressata.
Muutenkin jää vaikutelma että välit on kylmät. Niin että koeta malttaa mielesi.
Et ainoastaan ole törkeä vaan suunnittelet varkautta.
Jokaisella on oikeus elää kodissaan kuten haluaa. Myös vanhuksilla.
No kyllä olet. Anna äitisi kuolla tavaroineen ja sitten kaikki kaatikselle hänen kuolemansa jälkeen. Miksi alat etukäteen suunnitella hänen kuolemaansa, kun hän on vielä elossa?
Äitini dementoitui 70-vuotiaana ja muutamaa vuotta myöhemmin joutui muuttamaan palveluasuntoon. Äiti oli kerännyt kotiinsa alennusmyynneistä kaikenlaista tavaraa ja vaatteita valtavia määriä. Lisäksi kymmenien vuosien ajalta oli säästetty lehtien vuosikertoja. Asunto piti tyhjentää, koska hänellä ei olisi ollut varaa pitää sitä ja palveluasuntoon ei mahtunut kuin pari hyllyä, sohva ja ruokapöytä sängyn lisäksi. Suurin osa käyttämättömistäkin vaatteista oli käyttökelvottomia tupakansavun vuoksi ja tavaratkin sellaista euron alennuskoreista ostettuja, että heitimme ne sisarusteni kanssa kaatopaikalle. Huonekaluissa ei ollut mitään arvokasta ja ne annettiin SPR:lle ilmaiseksi. Asunto myytiin edunvalvojan toimesta. Harvoina selväpäisinä hetkinä äiti kyseli, että onhan kaikki hänen tavaransa tallessa. Jotta emme olisi häntä järkyttäneet, jouduimme valehtelemaan kaiken olevan tallessa. Äiti kuoli muutama vuosi sitten ja oli suuri helpotus ettei ollut tuota tavaramäärää enää läpikäytävänä hautajaisjärjestelyjen ja perunkirjoitusten lisäksi.
Haista paska, kun haluat tehdä siivoista jo ennen hänen kuolemaansa. Haluat siis ettei kaikkea tarvitse siivota yhdellä kertaa, mutta osan voi jo tehdä ennen hänen kuolemaansa.
Itse elän hamstraajan läheisenä.
En usko, että laatikoihin pakkaaminen auttaa. Se tarkoittaa vain, että tavaraa mahtuu asuntoon aiempaa enemmän. Laatikoimalla voi auttaa hamstraajaa haalimaan lisää tavaraa. Järjestelmällinen hamstraaja pystyy itse säilömään tavaraa lattiasta kattoon. Verrattuna siihen, että tavaraa olisi vain se 50-70 cm kerros lattialla.
Myöskään asunnon siivoaminen ja tavaran poisvienti (jokaisesta yksittäisestä tavarasta erikseen pitkällisesti neuvotellen) ei ole ratkaisu, koska lyhyen ajan kuluttua asunto on uudestaan samassa pisteessä kuin ennen siivoamista.
Toimivia keinoja minulla ei ole vinkata. Olen iloinen, jos joku tietää niitä.
Vierailija kirjoitti:
Äidillä on tehtynä edunvalvontavaltuutus.
Sinäkö se valtuutettu olet? Ja mistä kaikista asioista siinä määrätään? Sehän on joustava järjestely, jossa valtuutuksen tekijä itse päättää, mitä kaikeka se koskee. Entä onko valtuutus vahvistettu, ts. onko se astunut voimaan säädetyllä tavalla?
Miksi sinulle äitisi tavarat ovat ongelma jo nyt? Et kai kuitenkaan asu hänen kanssaan. Kun aikanaan perit läävän, voit tilata paikale firman, joka hoitaa tyhjennyksen.
Huulet pyöreänä olen lukenut näitä kommentteja, missä ap. kannustetaan puuttumaan ja tyhjentämään toisten kotia eli tässä tapauksessa hänen äitinsä.
Ihanko oikeasti teistä on ok. jos äidit ja anopit tulevat teidän kotiinne ja tutkivat komeroita ja laittavat osan tavaroista roskikseen?
Minusta ei, meillä se ei tulisi kuuloonkaan, vaan sukulaiset ja ystävät kunnioittavat toisten reviiriä ja kotia, eikä toisten tavaroihin kosketa. Pöyristyttävää käytöstä ap.ltä.
Ikipäivänä en menisi vanhemmille, appivanhemmille tai isovanhemmille sanomaan, mikä tavara heille on tarpeellinen ja mikä ei. Enkä mene avaimilla edes heidän kotiinsa tai ala siivoamaan, voin tarjota vain apua ja sekin vanhusten ehdoilla. Käytöstavat ja hienotunteisuus kunniaan.
Vierailija kirjoitti:
Pahvilaatikoita, vanhoja lehtiä, muilta hamstrattuja vanhoja vaatteita, joista oli joskus tarkoitus tuunata jotain, rikkinäisiä tavaroita, joita muka vois vielä korjata, kukkaruukkuja, purkkeja, purnukoita, pestyjä viilipurkkeja eli siis ROSKAA. Näitä ei kukaa halua periä.
Ap
Tarkoitus ei siis ole siivota vaan inventoida perinnön arvo? Tytär miettii jo perintöä. Kaatuisikohan se mummo nyt vielä kun on liukasta niin olisi pois jaloista rikkinäisen lonkkansa kanssa,niin voisi keskittyä rojun hävitykseen?
Älä pistä ketään hautaan ennen kuolemaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko siivota yhdessä nyt, kun se vielä sujuu? Sanot, että viet ne tavarat omaan kotiisi.
No kun ei suju, ei luopuisi mistään.
Ap
Rikoslaissa termi lienee varkaus tai ryöstö.
Hänen omaisuutta, josta hän päättää ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Älä pistä ketään hautaan ennen kuolemaansa.
Kaatopaikka ei pidä ketään elossa, lähinnä päinvastoin kun yöllä kaatuu rojuläjiin mennessään vessaan.
Ap. Sinun ei pidä aloittaa mitään tavaroiden hävittämistä nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tästä juuri jutellut tutun vanhuksen kanssa (84 v.). Lapsensa roudaavat hänen tavaroitaan kierrätykseen ja myyvät hänen omaisuuttaan. Vanhuksesta ei tunnu kivalta. Ollaan puhuttu siitä, että olisi kiva, että lapset malttaisivat odottaa, kunnes vainaja on vainaja. Vanhuksen ei tarvitsisi joutua luopumaan omista tavaroistaan elinaikanaan, ellei hän sitä itse toivo ja pyydä apua.
Minä olen kyllä äidiltä kysymättä tyhjentänyt esim pakastimesta kymmenen kertaa sulatettuja ja pakastettuja pullia ja lihaa vuodelta 2010
Olen myös hävittänyt pestyt maitopurkit ja viilipurkit. Niitä oli kolme kaappia täynnä.
Paljon muutakin roskaa olen siivoillut pois.
Voihan se olla, että äiti jollekin naapurille itkee, että tyttö hävittää hänen 10 vuotta kerätyt maitopurkit. Niihin hän vois vaikka pakastaa jotain
Tää on nyt vähän eri asia kuin Apn valitus miten haluaisi kärrätä irtaimiston kaatikselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä pistä ketään hautaan ennen kuolemaansa.
Kaatopaikka ei pidä ketään elossa, lähinnä päinvastoin kun yöllä kaatuu rojuläjiin mennessään vessaan.
No tytär menee ja tekee niitä käytäviä että vaivatonta kulkea, vai onko äitinsä himohamstraaja, vai täällä liioitellaan?
Edunvalvontavaltuutus ei vielä tarkoita, että olisit edunvalvoja tai äitisi olisi sinun holhouksen alainen, vaan pelkkä ennakoiva sopimus asiakirja. Ja ennen kuin sinulla on oikeus päättää asioista, siitä päättää maistraatti ja tarvitaan kahden riippumattoman lääkärin lausunto, ettei asianomainen elä tässä ajassa ja ole tietoinen ympäristöstä. Ja niin kauan äidilläni on itsemääris- ja päätösvalta omiin asioihin, myös kodin irtaimistoon.
Juridisesti kuulostaa siltä, että käytät tilaisuutta hyväksi ja Varastat puolustuskyvyttömältä vanhukselta, joka sattuu olemaan tytär.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko siivota yhdessä nyt, kun se vielä sujuu? Sanot, että viet ne tavarat omaan kotiisi.
No kun ei suju, ei luopuisi mistään.
ApRikoslaissa termi lienee varkaus tai ryöstö.
Hänen omaisuutta, josta hän päättää ihan itse.
Monet näistä asunnoista ovat siinä kunnossa, että isännöitsijältä tulisi siivouskehoitus ja jos sitä ei noudata, lopulta häätö. Asuntojen palokuorma on niin korkea, että vaarantaa muidenkin turvallisuuden.
Näitä näkyy joskus uutisoinnissa, kun kiukkuinen häädön saanut ei ymmärrä syytä siihen.
Meillä yhden vanhan sukulaisen kuolipesän kanssa onnistui kyllä niin, että kun tilattiin tyhjennys sille loppukamalle, mitä kukaan ei halunnut, niin sovittiin firman kanssa, että jos sinne on jäänyt jotain valokuvia tai muita heidän mielestään arvokasta, niin soittelevat ja kysyvät, haluttaisiinko kuitenkin itselle. Parista asiasta soittivat ja yksi sukuselvitystaulu käytiin sitten hakemassakin heiltä, kun joku sen sittenkin vielä halusi itselleen.