Mikä lasten saamisessa on pahinta?

Parisuhteen menettäminen.

Univelka... Ja siinäpä se. Tai no. Kyllä siitä lapsesta saa olla jatkuvasti huolissaan ja peloissaan että joskus tapahtuu jotain ja menetät hänet.

Taaperon äitinä vastaan että jatkuva vastuu toisesta painaa, etenkin kun taustalla on univelkaa ym. ja toisella vielä kaiken päälle uhma.

Menettämisen pelko, toisaalta sen pelko että miehen kanssa ei ole kaksinkeskistä elämää ennen kuin lapsi muuttaa pois kotoa.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 17:39"]

Väsymys. En ole yli vuoteen nukkunut yhtään yötä heräämättä.

[/quote]

Minä en ole viiteen vuoteen. Mutta sekin vielä menee. Pahinta on ne jatkuvat ajatukset, että jos ei olisi lapsia niin tämäkin asia olisi helpompaa ja että elämästä olisi helpompaa nauttia

Se, että kun olet rakastanut ,huolehtinut, raivonnut ja kokenut miljoonia tunteita ja lähes unohtanut itsesi, niin huomaat että sinne ne lähtevät, maailmaan ja toivot että elämä kantaa. Opettelet uudestaan olemaan itseksesi ja puolisosi kanssa, johon myös täytyy luoda uudenlainen suhde

Tulin kirjoittamaan että synnytys, kroppaan ei korjautumattomia vahinkoja tullut, mutta se synnytyskipu. Taju meinasi mennä. Mutta synnytyskipuakin pahempi on tuo takaraivossa jäytävä menetyksen pelko ja huoli. Että jotain sattuu. Väsymykset ja itkupotkuraivarit on ihan pientä verrattuna noihin ensin mainittuihin. Omallakohdalla ajoittainen väsymys ja lapsen uhmakaudet on vain elämää, ei mitenkään kamalia juttuja.   

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 21:09"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 17:39"]

Väsymys. En ole yli vuoteen nukkunut yhtään yötä heräämättä.

[/quote]

Minä en ole viiteen vuoteen. Mutta sekin vielä menee. Pahinta on ne jatkuvat ajatukset, että jos ei olisi lapsia niin tämäkin asia olisi helpompaa ja että elämästä olisi helpompaa nauttia

[/quote] Mä en ole nukkunut 15 vuoteen kokonaisia öitä, mutta ikinä en lapsistani luopuisi.

Oman ajan puute.

Menettämisen pelko.

Kuolemanpelko. Että lapselle sattuu jotain tai että itse tai puoliso kuolee. Ennen en pelännyt mitään.

Että lapsen menettää

siis pelko että lapsen menettää

T. 5

Se että se näyttää joltain sammakkoihmiseltä. Siis aivan oikeasti pelottavan näköinen 9kk. Olemme rampanneet lekureissa, mutta vielä ei ole mtn diagnoosia saatu. Mutta siis jotain on pahasti pielessä.

Vapauden menetys, raskaana oleminen ja synnytysvauriot, rahan menetys, parisuhteen huononeminen, yksityisyyden ja oman rauhan menettäminen, merkityksen katoaminen elämästä.

Kaikki.

Joudut katteleen sitä sillon kun ei huvittais.

huoli

Sitä ei pääse pakoon. Elämä on kamalaa. Ei. Älkää hankkiko lapsia.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 17:01"]Se että se näyttää joltain sammakkoihmiseltä. Siis aivan oikeasti pelottavan näköinen 9kk. Olemme rampanneet lekureissa, mutta vielä ei ole mtn diagnoosia saatu. Mutta siis jotain on pahasti pielessä.
[/quote]

Varmaan on niinkuin tuo toisen aloituksen kalloton vauva?

Vastuu toisesta ihmisestä. Se, että on pystyttävä tarjoamaan fyysisesti ja emotionaalisesti turvalliset puitteet ja hyvä kasvatus, jotta lapsesta tulisi tasapainoinen ihminen. Ja silti kaikki voi mennä pieleen.