Lue keskustelun säännöt.
Minkä takia sitä ei tajunnut nuorena valita miestä paremmin?
08.04.2022 |
Nyt sitten kärsin siitä, kun joudun huolehtimaan lapsista käytännössä yksin. Miksi kukaan ei kertonut, neuvonut, että mieheni on tollo? Miksi ei vaan ymmärrä nuorena näitä? MIKSIIII?
Kommentit (560)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normisettiä. Tuota tulee vastaan nelikymppisissä naisissa; liian paskana pystyäkseen mihinkään normaaliin parisuhteeseen ja kauhea katkeruus päällä. Suosista katselen alle 30 vuotiata, jotka vielä eivät ole pilanneet elämäänsä.
- M43
Huomaatko ollenkaan että miehet on ne jotka pilaavat naisten elämän?
Ja saat sinä pappa katsella niitä alle 30v naisia. He eivät sinua.Vähän pelottavaa kuinka miehet itsekin myöntävät pilaavansa naisen elämän parisuhteessa. Sen takia pitää aina saada nuori nainen, että joku muu mies ei ole vielä ehtinyt pilata sitä naista. Eikö tämä totuus ollenkaan häiritse miehiä itseään?
Ei tietenkään, miksi häiritsisi? Ympäriinsä n*ssiminen huonontaa ainoastaan naisen, ei miestä. Näin sen on luoja luonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuvoaja on varmaan aina ollut, että hommatkaa hyvä mies. Mutta ei oo tainnut naisille neuvot kelvata tai sitten, eivät ole ymmärtäneet mitä hyvä tarkoittaa. Ja tästä syystä sitten valittavat palstalla. Jos joku nainen tai nuori ei tiedä mitä hyvä tarkoittaa, niin ihmettelen sitä, että mitä teille on yleensäkään opetettu tai oletteko minkäänlaista kasvatusta saaneetkaan?
Ihmiset muuttuvat vuosien myötä. Jos kehitystä ei tapahdu ikävuosina 17-37, niin kyseessä on joku aivovamma.
Mikäs on kyseessä silloin, jos kehitys ei tapahdukaan juuri silloin ja siihen suuntaan, kuin nainen toivoo?
Vierailija kirjoitti:
Heh! Samaa selitti minulle eräs vanhempi arabiukko, kun aikoinaan kauhistelin arabien tapaa pakkonaittaa heidän tyttäriään isän valitsemalle sulhaselle.
Hän sanoi juuri tuota, että eihän sellainen nuori nainen tiedä maailmasta vielä mitään. Miten hän pystyisi vajavaisella ihmistuntemuksellaan valitsemaan itselleen kunnon miehen?
Parempi tytön ja tulevien lasten kannalta on, että tytön puolison valitsee tytön suvun vanhemmat jäsenet, joilla on viisautta ja ihmistuntemusta.
No eipä tuollaisissa arabiyhteisöissä ole juuri mahdollisuuksiakaan saada ihmistuntemustaan kehittymään. Ja siellä voi naisella olla vain kauppatavaran arvo.
Ja sekin on jo liikaa. Pohjoismaissa naiset onneksi alistuvat itse ilmaisiksi spermaämpäreiksi.
t. arabimies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normisettiä. Tuota tulee vastaan nelikymppisissä naisissa; liian paskana pystyäkseen mihinkään normaaliin parisuhteeseen ja kauhea katkeruus päällä. Suosista katselen alle 30 vuotiata, jotka vielä eivät ole pilanneet elämäänsä.
- M43
Huomaatko ollenkaan että miehet on ne jotka pilaavat naisten elämän?
Ja saat sinä pappa katsella niitä alle 30v naisia. He eivät sinua.Vähän pelottavaa kuinka miehet itsekin myöntävät pilaavansa naisen elämän parisuhteessa. Sen takia pitää aina saada nuori nainen, että joku muu mies ei ole vielä ehtinyt pilata sitä naista. Eikö tämä totuus ollenkaan häiritse miehiä itseään?
Kyllä se nainen katkeroituu omaan happamuuteensa, oli miestä tai ei :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti naisilla on parinvalinnassa miehiä enemmän päätäntävaltaa, koska heillä on enemmän tarjontaa. Ja en nyt väitä, että vain laadukasta tarjontaa, mutta tarjontaa kuitenkin.
Ikiaikainen tapa valita puoliso on taas ollut se, että pyritään saamaan se, jonka kaikki muutkin haluavat. Mistä nämä preferenssit alkujaan juontuvat on kaikkea muuta kuin selvää. Mutta ainakin vahvuus, elinvoimaisuus, taidot, hoksottimet, piirteiden symmetria sekä myöhemmin myös aineelliset resurssit ovat näytelleet tärkeää osaa. Ikävä kyllä, näiden ominaisuuksien ohessa ei aina tule lojaaliutta, empatiaa ja halua jakaa arki sekä tekemisen että tunteen tasolla.
Noista viimeksi mainituista ominaisuuksista käsin voi tietysti myös parinvalinnan käynnistää, mutta silloinkin voi joskus käväistä mielessä jäytävä pelko väärästä valinnasta, kun enemmistö tuntuu toimivan aivan toisin. Sanoisin, että ruoho nyt vain on melkein aina vihreämpää aidan toisella puolella. Kannattaa silti tehdä kaikkensa sen eteen, jonka on valinnut. Niin miesten kuin naistenkin.
ei ole, nimittäin ruoho vihreämpää. Naisen markkina-arvo on korkeimmillaan alle 25 vuotiaana joten silloin saatu mies on sitä korkeinta tasoa minkä nainen pystyy elämänsä aikana saamaan ja siitä suunta on vain alaspäin. Keski-ikäinen yh raakki ei saa enää puliukkoakaan:)
En tiedä luitko ihan ajatuksella tuon mitä kirjoitin. Pointtini oli se, että miehissä, kuten ihmisissä yleensäkin, on erilaisia ominaisuuksia. Vaikka olisit valittuasi saanut joitakin hyviä ominaisuuksia, joitakin toisia melkein aina puuttuu. Niihin puutteisiin sitten helposti kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi parikymppinen valitsija kiinnittää huomiota erilaisiin piirteisiin kuin keski-iän saavuttanut.
Olen monesti ennenkin tällä palstalla sanonut, että silloin nuorena mulle tosiaan riitti, että joku poika/mies on kiva. Ei kiinnostanut mitä se harrastaa tai harrastaako yhtään mitään, onko siisti vai sotkuinen, onko kavereita vai ei, tavallaan silloin annoin huomattavasti enemmän anteeksi kaikessa, että oot vaan kiva niin millään muulla ei ole väliä. Sen takia niitä virhevalintojakin tuli tehtyä. Kriteerit olisi pitänyt olla silloin korkeimmillaan ja mulla niitä ei ollut juuri lainkaan.
Eli teoriassa minut olisi saanut lähes kuka tahansa jätkä, jolla nyt on perusasiat kuten hygienia ja normaalit käytöstavat kunnossa. Toki ne rohkeimmat tyypit tulivat aina ekana juttelemaan tytöille, sehän on selvä. Eivät välttämättä olleet aina se paras mahdollinen valinta, mutta minähän valitsin niistä jotka suostuivat puhumaan mulle. Lisäksi silloin teininä saattoi haluta seukata jonkun jätkän kanssa ihan vaan voidakseen näyttää muille, että jee oon suosittu tyttö, ei niissä suhteissa aina välttämättä ollut edes seksiä, eikä muutenkaan mitään yhteistä. Kunpahan päästiin molemmat retostelemaan kavereille, että nyt on sitten seukattu.
En voinut tietää, että se nurkassa tuppisuuna oleva poika olisi voinut olla minulle sopivampi kun hän ei jutellut kanssani koskaan. Enkä osannut ajatella sillä tavalla, että jokainen jätkä on varmasti salaa ihastunut minuun, myös ne hiljaisemmat tyypit. Vähän liikaa vaadittu sekin, että pitäisi nuorena ja epävarmana kuvitella itsestään jotain sellaista. Eli valitsin heistä jotka valitsi minut. Minusta se on ihan kohtuullista. Toimin näin edelleen, ainoana erona että en enää usko jokaista kivan oloista sössöttäjää, vaan haluan tutustua rauhassa ja hitaasti. Jos se ei sovi, kuten asian laita usein onkin niin mies saa mennä sössöttämään jollekin muulle. Ja jos itse yritän sössöttää jotain jollekin miehelle eikä hän näytä kiinnostuvan ollenkaan jutella vastavuoroisesti, jälleen annan olla. Ei me naisetkaan miestä vain valita halukkaiden rivistä vaan kiinnostuksen pitää olla molemminpuolista. Olen ollut kiinnostunut todella monista ujoista miehistä, mutta heihin en saa mitään kontaktia. Juttelu ei heitä kiinnosta, tai heitä jännittää liikaa (tai mun jutut ovat tyhmiä) ja olen itsekin aika ujo, että en osaa ihan päällekäyvä olla. Sitten taas ne rohkeammat miehet aina epäilyttää minua, joilla on sana hallussa. Että kuinka monelle muulle naiselle se selittää noita samoja asioita. En jaksaisi enää mitään selittäjä ukkoa. Huoh, ei ihan helppoa ole nämä pariutumiskuviot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh! Samaa selitti minulle eräs vanhempi arabiukko, kun aikoinaan kauhistelin arabien tapaa pakkonaittaa heidän tyttäriään isän valitsemalle sulhaselle.
Hän sanoi juuri tuota, että eihän sellainen nuori nainen tiedä maailmasta vielä mitään. Miten hän pystyisi vajavaisella ihmistuntemuksellaan valitsemaan itselleen kunnon miehen?
Parempi tytön ja tulevien lasten kannalta on, että tytön puolison valitsee tytön suvun vanhemmat jäsenet, joilla on viisautta ja ihmistuntemusta.
No eipä tuollaisissa arabiyhteisöissä ole juuri mahdollisuuksiakaan saada ihmistuntemustaan kehittymään. Ja siellä voi naisella olla vain kauppatavaran arvo.
Ja sekin on jo liikaa. Pohjoismaissa naiset onneksi alistuvat itse ilmaisiksi spermaämpäreiksi.
t. arabimies
Ei sen pakkonaitetun tytön elämä ole sen parempi, kun se kunnon mies arabialaisittain voi olla jotain muuta pohjoismaisittain. Pohjoismainen voi korjata erehdyksensä eikä ole pelkkä ämpäri jos itsekin haluaa. Klisee.
Tulin valineeksi jostain syystä oikean. Koko elämäni oli onnellista, täyttä elämää. Muistelen mennyttä aikaa kiitollisena ja etuoikeutettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eipä tuollaisissa arabiyhteisöissä ole juuri mahdollisuuksiakaan saada ihmistuntemustaan kehittymään. Ja siellä voi naisella olla vain kauppatavaran arvo.[/quote]
Ja sekin on jo liikaa. Pohjoismaissa naiset onneksi alistuvat itse ilmaisiksi spermaämpäreiksi.
t. arabimies[/quote]
Hyi mitä puhetta. Arabiliitossa naisella ei ole oikeutta kieltäytyä.
Nuorena ihminen on hölmöimmillään, mutta samalla rohkeimmillaan, mikä on aika huono yhdistelmä. Se näkyy kaikessa muussakin. Tulee otettua tyhmiä riskejä opiskelujen, työn, rahankäytön, liikunnan, autolla ajamisen jne suhteen. Eikä ne kaikki kaverisuhteetkaan ole välttämättä ihan niin hyviä ja kestäviä, mitä oletti niiden olevan.
Iän myötä tulee varovaisemmaksi kaikessa, kun sydän ja kroppa ei enää kestä kolhuja yhtä hyvin. Toki on niitä jotka ovat jo nuorena todella järkeviä ja harkitsevia ja vastaavasti jotkut ovat vielä keski-ikäisinä rämäpäitä ja impulsiivisia sähläreitä. Mutta ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan. Ja ei ne jätkienkään tyttöystävä valinnat nuorena aina nappiin mene, kun muistelen minkälaisia sutturoita veljeni raahasi kotiin. Varmasti olisi ollut järkevämpiäkin tyttöjä vapaalla jalalla siinä iässä todella paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen koko elämäni tuntenut sääliä näitä naisia kohtaan, jota joku sovinisti nussii ja käyttää lelunaan. Itse ollen kuitenkin ujo, mutta hyväsydäminen ihminen. Ja sama näyttää jatkuvan aikuisenakin, joten ei oo helppoo meille hyville miehille tämä elämäkään. Pitää rohkaistua jossain vaiheessa menemään esim aasiaan tyrkylle ja josko sieltä joku kullan kaivaja minusta kiinnostuu :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan liian huono itsetunto ja kelpuutin jokaisen joka kelpuutti mut kerta toisensa jälkeen.
En siis uskonut "tasoni" riittävän itselle paremmin saati täydellisesti sopivaan mieheen enkä etenkään edes katsonut sellaisia jotka herätti muissa naisissa positiivista huomiota.
Pahinta on, että vasta pari-kolme vuotta sitten ymmärsin, että minuun oli parikymppisenä ihastunut mies joka hyvinkin olisi voinut olla just se oikea. Itse en vain silloin pitänyt edes mahdollisena että niin rauhallinen ja mukava mies olisi kiinnostunut minunlaisestani ja varsinkin kun häneen oli muutamakin kaverini ollut ihastunut yläasteaikoina.
Olisi ollut oikeasti parempi etten olisi tuota ymmärtänyt vieläkään tai oikeastaan ikinä. Takaisin kun sitä aikaa ei saa.
Oh, hämmästyin; tasoteoria naisen avaamaan saanut 350 tykkäystä ja 2 miinuspeukkua, olin luullut että naiset eivät hyväksy NS tasoteoriaa 🤣🤣🤣
Miesten tasoteoriassa kyse on vain ja ainoastaan naisen iässä ja ulkonäössä, tuossa ei puhuttu ulkonäöstä mitään. Iästäkin sanottiin vain sen verran, että elämänkokemusta ei ollut edes huomaamaan toisen ihastumista.
Miesten tasoteoriassa kyse on vain ja ainoastaan naisen iässä ja ulkonäössä? Olet väärässä
Miksi te sitten esittelette tuota tasoteoriaa täällä, jis kyse on muustakin kuin iästä ja ulkonäöstä? Olen itsekin moneen kertaan kysynyt, miten luonne pisteytetään, mutta ei ole vielä kertaakaan tullut vastausta.
Luonne?
Samankaltaisuudesta tulee plussaa, eroavaisuudesta miinusta.
Uraa tekevä juristi-johtaja ja anarko-punkkari ovat epätodennäköinen pari. Sitä voi pitää myös statuksena, sekä viitekehyksen sisällä, että ulkopuolella.
Samankaltaisuudesta plussaa, eroavaisuudesta miinusta. Miten minun tasoon vaikuttaa se, että itse haluan asua kaupungin keskustassa kerrostalossa ja mies kaupungin ulkopuolella omakotitalossa? Tai että tykkään sauvakävelystä, mies ei?
Markkina-arvo / taso on suhteellinen käsite.
Sinun tasosi omakotitaloasujan silmissä laskee, ja kerrostaloasujan silmissä se nousee. Myös se, haluatko asua itä-helsingissä talebanin aukiolla vai epoossa meren rannalla vaikuttaa kummasti.
Kyllä sä tiedät mistä on kyse, leikit vain typerää.
Muista tekijöitä painotetaan usein enemmän kuin asumismuotoa.
Tuo teidän tasoteoria vuotaa kuin seula ja muuttaa muotoaan jokaisen kohdalla erikseen. Asu mismuotohan on ihan hirveän tärkeä pariutumisen kannalta. En minä rupeaisi millekään miehen kanssa, joka haluaa asua jossain syrjäkylillä, en, vaikka mies olisi muuten minulle sopiva. Ainoastaan sitten, jos hän joustaisi tuosta eikä ikinä asiasta katkeroituisi.
Se on sinulle tärkeä, ei kaikille.
Etkä ole oikein ymmärtänyt tasoteoriaa jos puhut vuotamisesta.
Harjoittele vähän ennen kuin kommentoit pilkallisesti.
No hei, sittenhän kaikki maaseudun naisettomat miehet voivatkin muuttaa kaupunkeihin, kun nuoret naiset ovat jo muuttaneet sinne. Kun sillä asuinpaikalla ja asumismuodolla ei ole mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan liian huono itsetunto ja kelpuutin jokaisen joka kelpuutti mut kerta toisensa jälkeen.
En siis uskonut "tasoni" riittävän itselle paremmin saati täydellisesti sopivaan mieheen enkä etenkään edes katsonut sellaisia jotka herätti muissa naisissa positiivista huomiota.
Pahinta on, että vasta pari-kolme vuotta sitten ymmärsin, että minuun oli parikymppisenä ihastunut mies joka hyvinkin olisi voinut olla just se oikea. Itse en vain silloin pitänyt edes mahdollisena että niin rauhallinen ja mukava mies olisi kiinnostunut minunlaisestani ja varsinkin kun häneen oli muutamakin kaverini ollut ihastunut yläasteaikoina.
Olisi ollut oikeasti parempi etten olisi tuota ymmärtänyt vieläkään tai oikeastaan ikinä. Takaisin kun sitä aikaa ei saa.
Oh, hämmästyin; tasoteoria naisen avaamaan saanut 350 tykkäystä ja 2 miinuspeukkua, olin luullut että naiset eivät hyväksy NS tasoteoriaa 🤣🤣🤣
Miesten tasoteoriassa kyse on vain ja ainoastaan naisen iässä ja ulkonäössä, tuossa ei puhuttu ulkonäöstä mitään. Iästäkin sanottiin vain sen verran, että elämänkokemusta ei ollut edes huomaamaan toisen ihastumista.
Miesten tasoteoriassa kyse on vain ja ainoastaan naisen iässä ja ulkonäössä? Olet väärässä
Miksi te sitten esittelette tuota tasoteoriaa täällä, jis kyse on muustakin kuin iästä ja ulkonäöstä? Olen itsekin moneen kertaan kysynyt, miten luonne pisteytetään, mutta ei ole vielä kertaakaan tullut vastausta.
Luonne?
Samankaltaisuudesta tulee plussaa, eroavaisuudesta miinusta.
Uraa tekevä juristi-johtaja ja anarko-punkkari ovat epätodennäköinen pari. Sitä voi pitää myös statuksena, sekä viitekehyksen sisällä, että ulkopuolella.
Samankaltaisuudesta plussaa, eroavaisuudesta miinusta. Miten minun tasoon vaikuttaa se, että itse haluan asua kaupungin keskustassa kerrostalossa ja mies kaupungin ulkopuolella omakotitalossa? Tai että tykkään sauvakävelystä, mies ei?
Markkina-arvo / taso on suhteellinen käsite.
Sinun tasosi omakotitaloasujan silmissä laskee, ja kerrostaloasujan silmissä se nousee. Myös se, haluatko asua itä-helsingissä talebanin aukiolla vai epoossa meren rannalla vaikuttaa kummasti.
Kyllä sä tiedät mistä on kyse, leikit vain typerää.
Muista tekijöitä painotetaan usein enemmän kuin asumismuotoa.
Tuo teidän tasoteoria vuotaa kuin seula ja muuttaa muotoaan jokaisen kohdalla erikseen. Asu mismuotohan on ihan hirveän tärkeä pariutumisen kannalta. En minä rupeaisi millekään miehen kanssa, joka haluaa asua jossain syrjäkylillä, en, vaikka mies olisi muuten minulle sopiva. Ainoastaan sitten, jos hän joustaisi tuosta eikä ikinä asiasta katkeroituisi.
Miksi ei asuisi syrjäkylillä jos on töitä tai ei tarvi käydä töissä? Mutta se nut on ollut sitä kokoomus politiikka saada kaikki ihmiset kalliiseen kaupunkiin kokkareitten omistamiin vuokra asuntoihin.
Ne syrjäkylien työt kyllä tiedetään ja vaikka mitä tahansa voisikin etätöinä tehdä, niin en halua asua missään syrjäkylällä. Asunnon voi myös ostaakin, kävikö mielessä?
Ottaisit siis mielummin väkivaltaisen alkoholistin kunhan saat asua sen kanssa kerrostalossa?
Entäpä jos kerrostalo on edelleen pöydällä mutta teet valintaa sen alkoholistin ja hyvin tienaavan HR-johtajan välillä? Niillä ei ole väliä, kunhan saat asua kerrostalossa?
Miksi minä alkoholistin ottaisin? Ihan niin hullu en ole, että elämäni sillä pilaisin. Oikeassa elämässä kenelläkään ei tule tilannetta, että pitäisi valita kahden ihmisen väliltä. Jos olisit joskus seurustellut, tietäisit sen. Mistäs minä tiedän sitäkään, millainen tyyppi joku HR-johtaja on? En mene tittelin kanssa yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan liian huono itsetunto ja kelpuutin jokaisen joka kelpuutti mut kerta toisensa jälkeen.
En siis uskonut "tasoni" riittävän itselle paremmin saati täydellisesti sopivaan mieheen enkä etenkään edes katsonut sellaisia jotka herätti muissa naisissa positiivista huomiota.
Pahinta on, että vasta pari-kolme vuotta sitten ymmärsin, että minuun oli parikymppisenä ihastunut mies joka hyvinkin olisi voinut olla just se oikea. Itse en vain silloin pitänyt edes mahdollisena että niin rauhallinen ja mukava mies olisi kiinnostunut minunlaisestani ja varsinkin kun häneen oli muutamakin kaverini ollut ihastunut yläasteaikoina.
Olisi ollut oikeasti parempi etten olisi tuota ymmärtänyt vieläkään tai oikeastaan ikinä. Takaisin kun sitä aikaa ei saa.
Oh, hämmästyin; tasoteoria naisen avaamaan saanut 350 tykkäystä ja 2 miinuspeukkua, olin luullut että naiset eivät hyväksy NS tasoteoriaa 🤣🤣🤣
Miesten tasoteoriassa kyse on vain ja ainoastaan naisen iässä ja ulkonäössä, tuossa ei puhuttu ulkonäöstä mitään. Iästäkin sanottiin vain sen verran, että elämänkokemusta ei ollut edes huomaamaan toisen ihastumista.
Miesten tasoteoriassa kyse on vain ja ainoastaan naisen iässä ja ulkonäössä? Olet väärässä
Miksi te sitten esittelette tuota tasoteoriaa täällä, jis kyse on muustakin kuin iästä ja ulkonäöstä? Olen itsekin moneen kertaan kysynyt, miten luonne pisteytetään, mutta ei ole vielä kertaakaan tullut vastausta.
Luonne?
Samankaltaisuudesta tulee plussaa, eroavaisuudesta miinusta.
Uraa tekevä juristi-johtaja ja anarko-punkkari ovat epätodennäköinen pari. Sitä voi pitää myös statuksena, sekä viitekehyksen sisällä, että ulkopuolella.
Samankaltaisuudesta plussaa, eroavaisuudesta miinusta. Miten minun tasoon vaikuttaa se, että itse haluan asua kaupungin keskustassa kerrostalossa ja mies kaupungin ulkopuolella omakotitalossa? Tai että tykkään sauvakävelystä, mies ei?
Markkina-arvo / taso on suhteellinen käsite.
Sinun tasosi omakotitaloasujan silmissä laskee, ja kerrostaloasujan silmissä se nousee. Myös se, haluatko asua itä-helsingissä talebanin aukiolla vai epoossa meren rannalla vaikuttaa kummasti.
Kyllä sä tiedät mistä on kyse, leikit vain typerää.
Muista tekijöitä painotetaan usein enemmän kuin asumismuotoa.
Tuo teidän tasoteoria vuotaa kuin seula ja muuttaa muotoaan jokaisen kohdalla erikseen. Asu mismuotohan on ihan hirveän tärkeä pariutumisen kannalta. En minä rupeaisi millekään miehen kanssa, joka haluaa asua jossain syrjäkylillä, en, vaikka mies olisi muuten minulle sopiva. Ainoastaan sitten, jos hän joustaisi tuosta eikä ikinä asiasta katkeroituisi.
Se on sinulle tärkeä, ei kaikille.
Etkä ole oikein ymmärtänyt tasoteoriaa jos puhut vuotamisesta.
Harjoittele vähän ennen kuin kommentoit pilkallisesti.
No hei, sittenhän kaikki maaseudun naisettomat miehet voivatkin muuttaa kaupunkeihin, kun nuoret naiset ovat jo muuttaneet sinne. Kun sillä asuinpaikalla ja asumismuodolla ei ole mitään merkitystä.
Tai hakea kumppanin muista maista ja jatkaa asumista maaseudulla. Yleensähän homma on niin että naiset jotka ovat h u o r a n n e e t eivät kelpaa miehille. Samoin kuin yyhoot. Siinäpä sitten pelaatte elämäänne, naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuvoaja on varmaan aina ollut, että hommatkaa hyvä mies. Mutta ei oo tainnut naisille neuvot kelvata tai sitten, eivät ole ymmärtäneet mitä hyvä tarkoittaa. Ja tästä syystä sitten valittavat palstalla. Jos joku nainen tai nuori ei tiedä mitä hyvä tarkoittaa, niin ihmettelen sitä, että mitä teille on yleensäkään opetettu tai oletteko minkäänlaista kasvatusta saaneetkaan?
Ihmiset muuttuvat vuosien myötä. Jos kehitystä ei tapahdu ikävuosina 17-37, niin kyseessä on joku aivovamma.
Ja miehen tehtävä on kehittyä siihen suuntaan kuin nainen haluaa (kuin koulutettu puudeli Sirkus Parisuhteessa) tai hän on paska.
Näinhän se menee tälläkin palstalla.
Jos 17-vuotiaana on kiva tehdä kainalopieruja, leikkiä duudsonia kavereitten kanssa ja pörrätä mopolla, niin kukaan normaali ei tee sitä 20 vuotta vanhempana. Kukaan nainen ei halua keskenkasvuista teinipoikaa puolisoksi ja lasten isäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan liian huono itsetunto ja kelpuutin jokaisen joka kelpuutti mut kerta toisensa jälkeen.
En siis uskonut "tasoni" riittävän itselle paremmin saati täydellisesti sopivaan mieheen enkä etenkään edes katsonut sellaisia jotka herätti muissa naisissa positiivista huomiota.
Pahinta on, että vasta pari-kolme vuotta sitten ymmärsin, että minuun oli parikymppisenä ihastunut mies joka hyvinkin olisi voinut olla just se oikea. Itse en vain silloin pitänyt edes mahdollisena että niin rauhallinen ja mukava mies olisi kiinnostunut minunlaisestani ja varsinkin kun häneen oli muutamakin kaverini ollut ihastunut yläasteaikoina.
Olisi ollut oikeasti parempi etten olisi tuota ymmärtänyt vieläkään tai oikeastaan ikinä. Takaisin kun sitä aikaa ei saa.
Oh, hämmästyin; tasoteoria naisen avaamaan saanut 350 tykkäystä ja 2 miinuspeukkua, olin luullut että naiset eivät hyväksy NS tasoteoriaa 🤣🤣🤣
Miesten tasoteoriassa kyse on vain ja ainoastaan naisen iässä ja ulkonäössä, tuossa ei puhuttu ulkonäöstä mitään. Iästäkin sanottiin vain sen verran, että elämänkokemusta ei ollut edes huomaamaan toisen ihastumista.
Miesten tasoteoriassa kyse on vain ja ainoastaan naisen iässä ja ulkonäössä? Olet väärässä
Miksi te sitten esittelette tuota tasoteoriaa täällä, jis kyse on muustakin kuin iästä ja ulkonäöstä? Olen itsekin moneen kertaan kysynyt, miten luonne pisteytetään, mutta ei ole vielä kertaakaan tullut vastausta.
Luonne?
Samankaltaisuudesta tulee plussaa, eroavaisuudesta miinusta.
Uraa tekevä juristi-johtaja ja anarko-punkkari ovat epätodennäköinen pari. Sitä voi pitää myös statuksena, sekä viitekehyksen sisällä, että ulkopuolella.
Samankaltaisuudesta plussaa, eroavaisuudesta miinusta. Miten minun tasoon vaikuttaa se, että itse haluan asua kaupungin keskustassa kerrostalossa ja mies kaupungin ulkopuolella omakotitalossa? Tai että tykkään sauvakävelystä, mies ei?
Markkina-arvo / taso on suhteellinen käsite.
Sinun tasosi omakotitaloasujan silmissä laskee, ja kerrostaloasujan silmissä se nousee. Myös se, haluatko asua itä-helsingissä talebanin aukiolla vai epoossa meren rannalla vaikuttaa kummasti.
Kyllä sä tiedät mistä on kyse, leikit vain typerää.
Muista tekijöitä painotetaan usein enemmän kuin asumismuotoa.
Tuo teidän tasoteoria vuotaa kuin seula ja muuttaa muotoaan jokaisen kohdalla erikseen. Asu mismuotohan on ihan hirveän tärkeä pariutumisen kannalta. En minä rupeaisi millekään miehen kanssa, joka haluaa asua jossain syrjäkylillä, en, vaikka mies olisi muuten minulle sopiva. Ainoastaan sitten, jos hän joustaisi tuosta eikä ikinä asiasta katkeroituisi.
Se on sinulle tärkeä, ei kaikille.
Etkä ole oikein ymmärtänyt tasoteoriaa jos puhut vuotamisesta.
Harjoittele vähän ennen kuin kommentoit pilkallisesti.
No hei, sittenhän kaikki maaseudun naisettomat miehet voivatkin muuttaa kaupunkeihin, kun nuoret naiset ovat jo muuttaneet sinne. Kun sillä asuinpaikalla ja asumismuodolla ei ole mitään merkitystä.
Tai hakea kumppanin muista maista ja jatkaa asumista maaseudulla. Yleensähän homma on niin että naiset jotka ovat h u o r a n n e e t eivät kelpaa miehille. Samoin kuin yyhoot. Siinäpä sitten pelaatte elämäänne, naiset.
Sen kun haette. Menkää opiskelijavaihtoon ja töihin ulkomaille, matkustelkaa ihan avoimin mielin. Jos ulkomaille lähtee naisen hakuun kuten kauppareissulle mennään, ei siitä tule kuin paha mieli. Ihan oikeita ihmisiä ne ulkomaiden naisetkin on eikä kauppatavaroita.
Et Ap kertonut mitä halusit silloin ja mitä haluat nyt? MIkä muuttui, miten huomasit muutoksen? Oletko edes nainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti naisilla on parinvalinnassa miehiä enemmän päätäntävaltaa, koska heillä on enemmän tarjontaa. Ja en nyt väitä, että vain laadukasta tarjontaa, mutta tarjontaa kuitenkin.
Ikiaikainen tapa valita puoliso on taas ollut se, että pyritään saamaan se, jonka kaikki muutkin haluavat. Mistä nämä preferenssit alkujaan juontuvat on kaikkea muuta kuin selvää. Mutta ainakin vahvuus, elinvoimaisuus, taidot, hoksottimet, piirteiden symmetria sekä myöhemmin myös aineelliset resurssit ovat näytelleet tärkeää osaa. Ikävä kyllä, näiden ominaisuuksien ohessa ei aina tule lojaaliutta, empatiaa ja halua jakaa arki sekä tekemisen että tunteen tasolla.
Noista viimeksi mainituista ominaisuuksista käsin voi tietysti myös parinvalinnan käynnistää, mutta silloinkin voi joskus käväistä mielessä jäytävä pelko väärästä valinnasta, kun enemmistö tuntuu toimivan aivan toisin. Sanoisin, että ruoho nyt vain on melkein aina vihreämpää aidan toisella puolella. Kannattaa silti tehdä kaikkensa sen eteen, jonka on valinnut. Niin miesten kuin naistenkin.
ei ole, nimittäin ruoho vihreämpää. Naisen markkina-arvo on korkeimmillaan alle 25 vuotiaana joten silloin saatu mies on sitä korkeinta tasoa minkä nainen pystyy elämänsä aikana saamaan ja siitä suunta on vain alaspäin. Keski-ikäinen yh raakki ei saa enää puliukkoakaan:)
En tiedä luitko ihan ajatuksella tuon mitä kirjoitin. Pointtini oli se, että miehissä, kuten ihmisissä yleensäkin, on erilaisia ominaisuuksia. Vaikka olisit valittuasi saanut joitakin hyviä ominaisuuksia, joitakin toisia melkein aina puuttuu. Niihin puutteisiin sitten helposti kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi parikymppinen valitsija kiinnittää huomiota erilaisiin piirteisiin kuin keski-iän saavuttanut.
Olen monesti ennenkin tällä palstalla sanonut, että silloin nuorena mulle tosiaan riitti, että joku poika/mies on kiva. Ei kiinnostanut mitä se harrastaa tai harrastaako yhtään mitään, onko siisti vai sotkuinen, onko kavereita vai ei, tavallaan silloin annoin huomattavasti enemmän anteeksi kaikessa, että oot vaan kiva niin millään muulla ei ole väliä. Sen takia niitä virhevalintojakin tuli tehtyä. Kriteerit olisi pitänyt olla silloin korkeimmillaan ja mulla niitä ei ollut juuri lainkaan.
Eli teoriassa minut olisi saanut lähes kuka tahansa jätkä, jolla nyt on perusasiat kuten hygienia ja normaalit käytöstavat kunnossa. Toki ne rohkeimmat tyypit tulivat aina ekana juttelemaan tytöille, sehän on selvä. Eivät välttämättä olleet aina se paras mahdollinen valinta, mutta minähän valitsin niistä jotka suostuivat puhumaan mulle. Lisäksi silloin teininä saattoi haluta seukata jonkun jätkän kanssa ihan vaan voidakseen näyttää muille, että jee oon suosittu tyttö, ei niissä suhteissa aina välttämättä ollut edes seksiä, eikä muutenkaan mitään yhteistä. Kunpahan päästiin molemmat retostelemaan kavereille, että nyt on sitten seukattu.
En voinut tietää, että se nurkassa tuppisuuna oleva poika olisi voinut olla minulle sopivampi kun hän ei jutellut kanssani koskaan. Enkä osannut ajatella sillä tavalla, että jokainen jätkä on varmasti salaa ihastunut minuun, myös ne hiljaisemmat tyypit. Vähän liikaa vaadittu sekin, että pitäisi nuorena ja epävarmana kuvitella itsestään jotain sellaista. Eli valitsin heistä jotka valitsi minut. Minusta se on ihan kohtuullista. Toimin näin edelleen, ainoana erona että en enää usko jokaista kivan oloista sössöttäjää, vaan haluan tutustua rauhassa ja hitaasti. Jos se ei sovi, kuten asian laita usein onkin niin mies saa mennä sössöttämään jollekin muulle. Ja jos itse yritän sössöttää jotain jollekin miehelle eikä hän näytä kiinnostuvan ollenkaan jutella vastavuoroisesti, jälleen annan olla. Ei me naisetkaan miestä vain valita halukkaiden rivistä vaan kiinnostuksen pitää olla molemminpuolista. Olen ollut kiinnostunut todella monista ujoista miehistä, mutta heihin en saa mitään kontaktia. Juttelu ei heitä kiinnosta, tai heitä jännittää liikaa (tai mun jutut ovat tyhmiä) ja olen itsekin aika ujo, että en osaa ihan päällekäyvä olla. Sitten taas ne rohkeammat miehet aina epäilyttää minua, joilla on sana hallussa. Että kuinka monelle muulle naiselle se selittää noita samoja asioita. En jaksaisi enää mitään selittäjä ukkoa. Huoh, ei ihan helppoa ole nämä pariutumiskuviot.
Ei se pariutuminen helppoa olekaan. Hyvin kuvasit tilannetta omalta kantiltasi. Vaikka parhaan ymmärryksensä panisi peliin, silti voi joutua katumaan. Ja joskus epäonnikin puuttuu peliin ilman että sitä vastaan paljoakaan käy taisteleminen.
Oletko koskaan koettanut onneasi deittipalveluissa, missä toiseen voi tutustua kirjoittamalla ensin viestejä? Silloin saattaisit helpommin törmätä miehiin, joiden kanssa olet samoilla aallonpituuksilla. :)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen koko elämäni tuntenut sääliä näitä naisia kohtaan, jota joku sovinisti nussii ja käyttää lelunaan. Itse ollen kuitenkin ujo, mutta hyväsydäminen ihminen. Ja sama näyttää jatkuvan aikuisenakin, joten ei oo helppoo meille hyville miehille tämä elämäkään. Pitää rohkaistua jossain vaiheessa menemään esim aasiaan tyrkylle ja josko sieltä joku kullan kaivaja minusta kiinnostuu :)
Kuules M26, sulla on kyllä todella omituinen käsitys hyväsydämisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normisettiä. Tuota tulee vastaan nelikymppisissä naisissa; liian paskana pystyäkseen mihinkään normaaliin parisuhteeseen ja kauhea katkeruus päällä. Suosista katselen alle 30 vuotiata, jotka vielä eivät ole pilanneet elämäänsä.
- M43
Huomaatko ollenkaan että miehet on ne jotka pilaavat naisten elämän?
Ja saat sinä pappa katsella niitä alle 30v naisia. He eivät sinua.Vähän pelottavaa kuinka miehet itsekin myöntävät pilaavansa naisen elämän parisuhteessa. Sen takia pitää aina saada nuori nainen, että joku muu mies ei ole vielä ehtinyt pilata sitä naista. Eikö tämä totuus ollenkaan häiritse miehiä itseään?
Ei tietenkään, miksi häiritsisi? Ympäriinsä n*ssiminen huonontaa ainoastaan naisen, ei miestä. Näin sen on luoja luonut.
Kuppa syö tuollaiselta hu*ripukilta kyrvänpään ;) ja ei kai se sitä meinaa, että jos ukko koko elämänsä kuolaa nuorten naisten perään, että se silti pääsi pukille kertaakaan. Oikeastaan on hyvin epätodennäköistä, että pääseekään. Joten tuollainen ukko ei pääse n*ssimaan ollenkaan!
Mutta se hyvä puoli siinä on, että hän saa kuolla rauhassa, kun ei ole elämänsä aikana päässyt pilaamaan yhdenkään naisen elämää :D
Ikäkriisi, burnout lapsiperhearkeen. Tosta on tie vielä ihan mihin tahansa suuntaan auki. Älä jää harmittelemaan menneitä asioita. Sitä paitsi vaikka kuinka hyvin olisi luullut valinneensa, kukaan ei voi tietää, millainen toinen ihminen on vanhempana ennen kuin oikeasti on vanhempi. Yllätyksiä tulee.