Lue keskustelun säännöt.
Minkä takia sitä ei tajunnut nuorena valita miestä paremmin?
08.04.2022 |
Nyt sitten kärsin siitä, kun joudun huolehtimaan lapsista käytännössä yksin. Miksi kukaan ei kertonut, neuvonut, että mieheni on tollo? Miksi ei vaan ymmärrä nuorena näitä? MIKSIIII?
Kommentit (560)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakka kantensa valitsee.
No ei. Itse menin valitettavasti aina sillä, että se otetaan joka on tarjolla ja siitä ei seurannut sitten mitään hyvää.
Sama täällä. Tylsä juttu, nyt 20 v myöhemmin harmittaa. Mut siinä meni elämä.
Olen tuo lainaamasi viestin kirjoittaja ja niin harmittaa. Itse päädyin ihan vapaaehtoisesti (iki)sinkuksi 25-vuotiaana koska en vaan pystynyt enää elämään yhdenkään tuollaisen täydellisen epäsopivan miehen kanssa enkä vielä tuolloin ymmärtänyt, että minullakin on ok olla kriteereitä miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, minulla oli kolme tyttöystävää. Ekasta tuli toimitusjohtaja, tokasta farmasian tohtori ja iso apteekkari. Tästä kolmannesta jolla oli parhaat daisarit, tuli vaimoni, lasteni äiti ja lähihoitaja.
Kaikenlaisia incel-naisten ulinoita sitä tuleekin luettua.
Nuorena ei vaan ymmärrä. Tajuan nyt, suunnilleen 40 vuotta myöhemmin, millainen mies olisi pitänyt parikymppisenä etsiä. Tajuan myös, mitä olisi pitänyt opiskella ja tehdä.
Myöhäistä pyllistää, kun p a s k a housuissa . Näin se vaan menee. Elämästä oppii
Se kai elämän tarkoitus sitten lopulta on?
Vai valitsitko vain sen, joka mielestäsi vastasi hyvin yleistä normia muiden silmissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorena ei vaan ymmärrä. Tajuan nyt, suunnilleen 40 vuotta myöhemmin, millainen mies olisi pitänyt parikymppisenä etsiä. Tajuan myös, mitä olisi pitänyt opiskella ja tehdä.
Myöhäistä pyllistää, kun p a s k a housuissa . Näin se vaan menee. Elämästä oppii
Se kai elämän tarkoitus sitten lopulta on?
Mitä se oppi enää hyödyttää, kun ei saa toista mahdollisuutta?
Niinpä. Olisi vaikka äiti voinut neuvoa jo varhaisessa vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajusin vasta lasten myötä, että mieheni on itsekäs ja lapsellinen tollo. Aiemmin hän jotenkin onnistui naamioimaan nämä ominaisuudet, mutta nyt tuntuu kuin hänkin olisi lapsi. Lapset on kuitenkin jo kouluikäisiä. Ei vaan jaksais ja olis kiva jutella aikuisten kesken vaikka maailmanmenosta, mutta tollo mieheni katselee piirrettyjä, lukee sarjakuvia, narisee työstään jne mutta ei tee asioiden eteen mitään. Itse opiskelin kokonaan uuden alan kun entinen alkoi tökkiä.
Olisinpa lempannut tuon ukon jo alkumetreillä 25 vuotta sitten...
Minäkin olen kiukuttelevan ja itsekkään tyypin kanssa väliaikaisesti jumissa. Lapsia ei onneksi ole joten helppo lähteä, kunnes muut olosuhteet sallivat. Kyllä maailmassa riittääkin typeriä miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska olet isoperseinen syylänaama. Sori siitä.
Minä olen isoperseinen ja se nimenomaan on ollut nätin naaman ohella ulkonäköni vahvuus.
Niin minäkin. Mutta mitä seuraan nyt +30 v kavereiden pariutumisyrityksiä niin ei ne miesmarkkinat tässä iässä sen kummallisemmat ole. Vaikuttaa olevan aika huonot. Tuurilla tietty aina joku löytää oikeesti hyvän.
En minä silti kadu että tein lapset nuorena. Nyt he on jo aika isoja, tuntuu kivalle että kun he on aikuisia niin itse olen vielä nuori (nelikymppinen) ja voidaan tehdä yhdessä juttuja 🙂 Jaksoin paremmin varmasti ne yöherätykset parikymppisenä, en enää jaksaisi sellaista. Kroppakin palautui hyvin nuorena 👌 Eikä ole enää mitään painetta löytää miestä ja perustaa perhettä. Nautin sinkkuudesta. Viime vuonna lähdin opiskelemaan ja koska lapset kasvaa niin saan keskittyä tulevaan “uraani” sitten ihan rauhassa.
Ei kaikkea tartte tehdä sen kaavan mukaan mitä meille pienestä saakka syötetään, jotta elämä olisi onnistunutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoli pois, jos olet sinkku 40-vuotias suomalaisnainen niin sulla on luultavasti elämää jäljellä sellaiset 42-44 vuotta. Ehdit hyvin pariutua vielä uudestaan, tottakai se on erilaista kuin nk ensimmäisellä kattauksella mutta kun lapsetkin on jo hankittuna niin ei tarvitse enää ryhtyä siihen urakkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle kelpasi siis vain se j ä n n ä poika etkä huomannut lainkaan kilttiä poikaa joka sinua ujosti katseli kauempaa 😔
Sinä et kelpaa nytkään etkä koskaan. Olet luinbehäiriöinen, naisia vihaava pska. Tee kaikille palvelus , ja tapa itsesi.
Tässä esimerkki palstanaisesta. On ne ihania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samalla tavalla pohdin, miksi tuli ryhdyttyä suhteeseen tollon naisen kanssa. On vaan niin pirun yksinäistä, kun toinen ei tajua asioista yhtään mitään. Ei voi keskustella mistään muusta kuin konkreettisista päivän asioista, kuten esim. mitä syödään. Epäsiisti, ei huolehdi itsestään, eikä ole kiinnostusta mihinkään. Aina kun ehdotan, että menisimmekö johonkin tapahtumaan tai näyttelyyn tms. niin vastaus on kielteinen. Yleensä menen sitten yksin. Pääasiassa hänen vapaa-aikansa kuluu sohvalla suklaan ja temppareiden parissa. Isoja riitoja ei ole, mutta ei sitten mitään muutakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle kelpasi siis vain se j ä n n ä poika etkä huomannut lainkaan kilttiä poikaa joka sinua ujosti katseli kauempaa 😔
Sinä et kelpaa nytkään etkä koskaan. Olet luinbehäiriöinen, naisia vihaava pska. Tee kaikille palvelus , ja tapa itsesi.
Mikäs sinua vaivaa? Tuo oli kyllä aika ikävästi sanottu.
Sitä yleensä pariutuu itsensä kaltaisen kanssa.
Nuorena viehättää miehen poikamaisuus ja hauskuus. Vanhempana se vitsi menee vanhaksi. Tosin minun tolloni on tässä vuosikymmenien aikana ikääntynyt ja on nyt toisella naisella. Hänellä on exälleni paremmin sopiva luonne ja minusta he on hyvä pari. Hän saa exästäni esiin ihmisen johon en itse olisi ikinä kyennyt eikä mielenkiintoni olisi riittänyt. Minun luonteeni on kasvanut aivan eri suuntaan ja olemme nykyisin jo hyvin kaukana toisistamme. Vaikka ystäviä olemmekin niin aina on kitkaa luonteiden erillaisuuden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Niin minäkin. Mutta mitä seuraan nyt +30 v kavereiden pariutumisyrityksiä niin ei ne miesmarkkinat tässä iässä sen kummallisemmat ole. Vaikuttaa olevan aika huonot. Tuurilla tietty aina joku löytää oikeesti hyvän.
En minä silti kadu että tein lapset nuorena. Nyt he on jo aika isoja, tuntuu kivalle että kun he on aikuisia niin itse olen vielä nuori (nelikymppinen) ja voidaan tehdä yhdessä juttuja 🙂 Jaksoin paremmin varmasti ne yöherätykset parikymppisenä, en enää jaksaisi sellaista. Kroppakin palautui hyvin nuorena 👌 Eikä ole enää mitään painetta löytää miestä ja perustaa perhettä. Nautin sinkkuudesta. Viime vuonna lähdin opiskelemaan ja koska lapset kasvaa niin saan keskittyä tulevaan “uraani” sitten ihan rauhassa.
Ei kaikkea tartte tehdä sen kaavan mukaan mitä meille pienestä saakka syötetään, jotta elämä olisi onnistunutta.
Heillä on oma elämä eli turha ripustautua heidän seuraansa tekemään yhdessä juttuja. Nuorena on fyysisesti parempi ja vanhempana henkisesti ja taloudellisesti parempi sikiämiselle. Harvempi ihminen taantuu niin että on nuorena kypsempi kuin myöhemmin.
Mä oon sitä mieltä, että on vaikea tietää tosipaikan tullen, kuka jää siihen rinnalle ja pysyy vahvana. Kaikilla on omat kriisinsä. Niinpä parasta on etsiä itselleen mies, joka tuo jotain selkeästi positiivista pöytään. Eli ottaa itselleen mahdollisimman rikkaan miehen. Onpahan varaa palkata lastenhoitaja ja siivooja sekä hommata sen verran suuri talo, ettei tarvitse halutessaan katsella toisen naamaa.
Tämän vuoksi miehet vaihtavat nuorempaan :)