Antaisitteko äidin tavata hylättyä lasta?
Ex-vaimo hylkäsi oman lapsensa ja minut, kun kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Vauva oli hylkäyksen aikaan puolivuotias, kun vaimo päätti irtisanoutua äidin tehtävästä ja siirtää vastuun minulle. Koko ajan olen ollut lapsemme huoltaja ja vanhempi eikä poika ole vielä juurikaan kysellyt äidistään. Exä otti yhteyttä ja kertoi halustaan tavata lapsi ja samalla kertoi kuinka on parantunut masennuksesta. Sanokaa mitä sanotte, mutta olen yrittänyt ymmärtää ja antaa anteeksi kuitenkaan ymmärtämättä faktaa millainen äiti hylkää lapsensa jättäen pöydälle lapun. Exää kuulemma kaduttaa tekonsa ja haluaisi kovasti nähdä pojan. Lapsi on nyt 5-vuotias ja täyttää tänä vuonna kuusi. En ole kieltämässä lapselta äitiä, mutta luottamus exään on mennyt enkä halua vastuullisena aikuisena tuottaa pojalle pettymystä. Hylkäämisen jälkeen olemme olleet kahdestaan eikä minulla ole uutta kumppania, koska olen keskittynyt lapsen kasvatukseen ja töihin. En halua alkaa tappelemaan lapsesta exän kanssa, joten kaipaisin äidillisiä neuvoja miten kannattaisi toimia kiitos.
Kommentit (43)
Ei vanhemmuutta saa varastaa lapselta eväämällä tapaamisen sairastuneelta äidiltä. Mielensairaudesta voi parantua ja sairaankin voi antaa tavata lapsensa. Sairasta on se, että kaikki pitäisi oikeudessa päättää.
Lapsen suojelulla ei voi selittää omaa julmuutta evätä lapselta äitinsä. Lue hyvä mies asiasta, jotta ymmärtäisit edes hieman mieleltään sairastunutta äitiä. Lue miksi naiset sairastuvat syn. jälkeiseen masennukseen ja mitä se tarkoittaa.
Me ihmiset tulemme hyvin erilaisista oloista ja geeniperimämme on erilainen. Pitää ymmärtää.
Tapaa äiti ensin kahden kesken ja anna aikaa keskustelulle. Olet lähellä, kun lapsen äiti tulee tapaamaan lasta kotiinne. Katsot tilanteen pikku hiljaa. Aika näyttää miten käy. Jos itse olisit sairastunut johonkin, olisitko hyväksynyt hylkäämisen vaimoltasi?
Sairaskin äiti on parempi kuin ei äitiä lainkaan. Silti voit turvata lapsesi elämän.
Tsemppiä.
Ensin tapaisin äidin kahdestaan ja katsoisin miten hän voi. Sitten juurikin jossain puistossa voisitte olla kolmistaan. Siitä teille kotiin voisi järjestää tapaamiset niin, että olet myös paikalla. Kun luottamus kasvaa, niin äiti voisi yksinkin tavata lasta.
Kuulostaa aika pahalta tuo, että äiti on vain lähtenyt. Onko taustalla jokin mielisairaus? Uskon, että äiti rakastaa lastaan / on kokoajan rakastanut, mutta ei ole pystynyt näkemään.
Elämässä ei kannata jäädä katkeraksi. Vaikka sinulla olisi äitiä kohtaan jotain kaunaa, erota se äidin ja lapsen välisestä suhteesta.
Elarit on nyt tähän sivuseikka.