Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Olenko karu tuleva mummo, koska...

Vierailija
27.09.2015 |

...olen ilmoittanut aikuisille lapsilleni, että jos ja kun joskus päätätte hankkia lapsia, niin en todellakaan tule olemaan sellainen hoivaava hyysäri mummona, että jaksaisin lapsenlapsiani hoitaa miltei joka päivä?

Haluan elää jo omaa elämääni ilman lastenhoitovastuita. Olen vaan sitä mieltä, että jos lapsia hankkii, niin itse ne sitten hoitaakin.  Vain vierailut silloin tällöin puolin ja toisin sallisin, mutta ei kiitos jokapäiväiselle lastenhoidolle, olen sen rupeaman jo itse aikoinani hoidellut omat lapseni hoidettua; ja lasteni mummoista toinen mummo ei tavannut lapsenlapsiaan kuin lomillamme ja toinen mummo useimmin, koska asui likempänäkin.  Toki lähimummo pääsi hoitamaan lapsiamme, jos itse sitä halusi, mutta ikinä emme pakottaneet häntä tulemaan piikomaan meille.  Vapaaehtoista sen mummoavustuksen pitää olla. 

Kommentit (158)

Vierailija
41/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:08"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:54"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:48"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:42"]Musta tulee myös tuollainen Mummi. Mä haluan eläkkeellä esim asua talvet ulkomailla jne. Oon nyt eläny 15v mun lapsille ja ainakin vielä 13 v edessä ennen pienimpien täysi-ikäisyyttä. Kait minäkin saan joskus nauttia elämästä!!!!!
[/quote]
Et siis nauti elämästäsi lastesi kanssa? Todella sääli...
[/quote] en ole niin sanonut. Mutta haluan myös elää omaakin elämää sitten joskus. Olen ollut koti-äiti nyt 15v ja edelleen jatkan. Haluaisin harrastaa, tavata ystäviä jne. Niitä en nyt pysty tekemään. Onko väärin saada ottaa itsensäkin huomioon kun omat lapset lähtee kotoa?! Ilmeisesti on!
[/quote]
Kyllä tuolla huutomerkkien kanssa luki ja viitaten tilaan, kun lapset ovat lähteneet pois kotoa, että nauttisit elämästäsi. Olet kuin tyypillinen marttyyri. "Kaikkeni olen uhrannut koskaan mitään pyytämättä". Elämä on valintoja, itse olet valinnut elää vain ja ainoastaan uhrautujamaisesti lapsille! Harmi, ettei niitä voimia riitä lapsenlapsille asti, kun olet päättänyt elää elämäsi näin. Muista sitten katkerana muistella kuinka uhrasit kaiken...
[/quote]

Niinpä.. Oma valinta ja jos ei, niin kannattaisi tehdä muutoksia elämään jo nyt. Toki tapansa olla mummo saa myös valita, mutta kai vanhemmat ovat normaalisti kiinnostuneita omista lapsistaan ja varsinkin heidän lapsistaan jokaisessa elämänvaiheessa.

Vierailija
42/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:21"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:02"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:58"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:54"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:48"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:42"]Musta tulee myös tuollainen Mummi. Mä haluan eläkkeellä esim asua talvet ulkomailla jne. Oon nyt eläny 15v mun lapsille ja ainakin vielä 13 v edessä ennen pienimpien täysi-ikäisyyttä. Kait minäkin saan joskus nauttia elämästä!!!!! [/quote] Et siis nauti elämästäsi lastesi kanssa? Todella sääli... [/quote] en ole niin sanonut. Mutta haluan myös elää omaakin elämää sitten joskus. Olen ollut koti-äiti nyt 15v ja edelleen jatkan. Haluaisin harrastaa, tavata ystäviä jne. Niitä en nyt pysty tekemään. Onko väärin saada ottaa itsensäkin huomioon kun omat lapset lähtee kotoa?! Ilmeisesti on! [/quote] Miksi ihmeessä et voi harrastaa ja tavata ystäviäsi, ottaa itsesi huomioon, kun sinulla on lapsia? [/quote] kaikilla ei ole sellaiseen mahdollisuutta, oisko se?! Vai meinaatko että kun mieheni tekee 16-18 tuntisia päiviä että lähden ovesta ja sanon jatka tästä. En todellakaan!!

[/quote]

No siis minkä ikäisiä nää sun lapset on ja kuinka hemmetin monta niitä oikein on, jos jo 15 vuotta olet ollut kotiäitinä? Etkä edelleenkään saa yhtään aikaa itsellesi, et ehdi harrastaa mitään, etkä tavata ystäviäsi.

Tietty, jos olette pusertaneet maailman lapsen per vuosi, on aika kusinen paikka ja sitten ymmärrän sua, koska todennäköisesti kuulutte yhteen tiettyyn lahkoon ja myös mummina sinulla on sitten tyyliin 100 lastenlasta. Minäkin sanoutuisin irti moisesta.

Mutta jos olette ns. normaali perhe, eikö ne lapset köy koulua? Miksi paapot niitä? Odotatko kädet ristissä kotona niiden tulevan koulusta, jotta voit valmistaa välipalaa?

Ei vaan, sulla taitaa olla vauva sylissa ja uusi tulossa...
[/quote] siivoan kodin, laitan ruuat, odotan koulusta välipalan kanssa jne. Meillä 4 lasta ja yhtä vielä yritämme. Ei se lapsiluku kaikkea kerro. Meillä myös erityislapsia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on tuollainen _karu mummo_.

Siellä se ihmettelee yksikseen yksiössään, ja valittaa kun kaikki ystävät on kuollut. Aivan sama, ei vois vähempää kiinnostaa. Käyn siellä jouluisin lasteni kanssa heittämässä kukkapuskan. Asuu samassa kaupungissa.

Vierailija
44/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun äiti on tuollainen. Ei ole koskaan lapsiani hoitanut ja välttelee muutenkin tapaamista. Ei se tosin omiakaan lapsia kunnialla hoitanut.. Välit on hyvin etäiset.

Anopista taas oikein huokuu rakkaus meidän lapsia kohtaan ja se on ihanaa. Ei hoitaminen vaikka sitäkin tekee ja hätätapauksissa auttaa aina jos vaan pystyy, mutta se miten lämpimästi hän kohtelee lapsia ja kertoo heistä ylpeänä kaikille :') Mulla on ihana anoppi, toivottavasti pystyn olemaan samanlainen!

Vierailija
45/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huvittava ketju. Neli-viisikymppiset mummot on niin nääntyneitä, että eivät jaksa lapsenlapsiaan hoitaa, mielellään eivät saisi kyläilläkään ettei vaan joudu yhtään lapsenhoidossa auttamaan. Olen päälle nelikymppinen vauvan äiti, vanhempani ovat seitsemissäkymenissä, mekin jaksetaan. Olisitte juhlineet nuorena niin jaksaistte lapsia vähän vanhempanakin. 

Vierailija
46/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et ole karu. Jos minulle joskus lapsia vahingossa tupsahtaa (olen 30-v), niin en minä missään nimessä odota että vanhempani kuluttaisivat kallista elinaikaansa pitäen huolta lapsistani. Heillä on elämän loppusuora jäljellä, ja rahaa pankissa. Miksi heidän pitäisi haaskata viimeiset vuotensa minun lapsieni perässä juoksemiseen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä ajattelen niin, että kun lapsia päättää hankkia, niin ei se vastuu niistä lapsista ja heidän elämästään pääty siihen, kun heistä tulee täysi-ikäisiä (vaikka se tietysti muuttaa muotoaan), vaan ulottuu myös tuleviin polviin. Isovanhemmilla on moraalinen velvollisuus tukea lapsiaan lastenlastensa hoidossa ja kasvatuksessa, tietysti oman vointinsa ja jaksamisensa sekä lastensa ja näiden puolisoiden toiveiden mukaan. Siksi "Minä olen jo oman osuuteni tehnyt"-tyyppiset kommentit tuntuvat oudoilta.

Vierailija
48/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:26"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:21"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:02"] [quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:58"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:54"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:48"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:42"]Musta tulee myös tuollainen Mummi. Mä haluan eläkkeellä esim asua talvet ulkomailla jne. Oon nyt eläny 15v mun lapsille ja ainakin vielä 13 v edessä ennen pienimpien täysi-ikäisyyttä. Kait minäkin saan joskus nauttia elämästä!!!!! [/quote] Et siis nauti elämästäsi lastesi kanssa? Todella sääli... [/quote] en ole niin sanonut. Mutta haluan myös elää omaakin elämää sitten joskus. Olen ollut koti-äiti nyt 15v ja edelleen jatkan. Haluaisin harrastaa, tavata ystäviä jne. Niitä en nyt pysty tekemään. Onko väärin saada ottaa itsensäkin huomioon kun omat lapset lähtee kotoa?! Ilmeisesti on! [/quote] Miksi ihmeessä et voi harrastaa ja tavata ystäviäsi, ottaa itsesi huomioon, kun sinulla on lapsia? [/quote] kaikilla ei ole sellaiseen mahdollisuutta, oisko se?! Vai meinaatko että kun mieheni tekee 16-18 tuntisia päiviä että lähden ovesta ja sanon jatka tästä. En todellakaan!! [/quote] No siis minkä ikäisiä nää sun lapset on ja kuinka hemmetin monta niitä oikein on, jos jo 15 vuotta olet ollut kotiäitinä? Etkä edelleenkään saa yhtään aikaa itsellesi, et ehdi harrastaa mitään, etkä tavata ystäviäsi. Tietty, jos olette pusertaneet maailman lapsen per vuosi, on aika kusinen paikka ja sitten ymmärrän sua, koska todennäköisesti kuulutte yhteen tiettyyn lahkoon ja myös mummina sinulla on sitten tyyliin 100 lastenlasta. Minäkin sanoutuisin irti moisesta. Mutta jos olette ns. normaali perhe, eikö ne lapset köy koulua? Miksi paapot niitä? Odotatko kädet ristissä kotona niiden tulevan koulusta, jotta voit valmistaa välipalaa? Ei vaan, sulla taitaa olla vauva sylissa ja uusi tulossa... [/quote] siivoan kodin, laitan ruuat, odotan koulusta välipalan kanssa jne. Meillä 4 lasta ja yhtä vielä yritämme. Ei se lapsiluku kaikkea kerro. Meillä myös erityislapsia.

[/quote]

Silti. Miten sä et ehdi harrastaa? Meillä on neljä lasta ja käyn töissä ja mainiosti ehdin harrastaa ja tavata ystäviä, vaikka tällä hetkellä lasten isä ja mieheni asuu toisella puolella maapalloa helmikuuhun 2016 saakka. En kyllä tajua.

Sua vaivaa huono ajankäytön kontrolli ja olet juminut itsesi neljän seinän sisään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:38"]

Et ole karu. Jos minulle joskus lapsia vahingossa tupsahtaa (olen 30-v), niin en minä missään nimessä odota että vanhempani kuluttaisivat kallista elinaikaansa pitäen huolta lapsistani. Heillä on elämän loppusuora jäljellä, ja rahaa pankissa. Miksi heidän pitäisi haaskata viimeiset vuotensa minun lapsieni perässä juoksemiseen?

[/quote]

Mulle tulee tosi surullinen olo tällaisesta, mut kukin tavallaan. Harmittaa vaan tällä tavalla ajattelevien puolesta... Kylmää.

Vierailija
50/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:38"]Minä ajattelen niin, että kun lapsia päättää hankkia, niin ei se vastuu niistä lapsista ja heidän elämästään pääty siihen, kun heistä tulee täysi-ikäisiä (vaikka se tietysti muuttaa muotoaan), vaan ulottuu myös tuleviin polviin. Isovanhemmilla on moraalinen velvollisuus tukea lapsiaan lastenlastensa hoidossa ja kasvatuksessa, tietysti oman vointinsa ja jaksamisensa sekä lastensa ja näiden puolisoiden toiveiden mukaan. Siksi "Minä olen jo oman osuuteni tehnyt"-tyyppiset kommentit tuntuvat oudoilta.
[/quote] eli mun täytyy pyytää 76v äitiäni hoitamaan lapsiani, just!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun isä kun niin nauttii hoitaa poikiani JOKA ARKIPÄIVÄ koukun jälkeen, on heille se tuki ja turva! Pojat ovat n.4 viikonloppua perpoika per vuosi ja yleensä erikseen mummilassa koska se tekee niille vain hyvää siis pojille kun saa jakamatonta huomiota ja hemmottelua!

Äiti on vielä työelämässä ja töissä kotoaan nikn ettei julkista liikennettä juurikaan ole, joten joka tapauksessa isäni joutuu äitiäni kuljettamaan ja näin ollen polttoaine kustannukset vähenevät huomattavasti kun tulee meille päiväksi! Isänä vielä hoito poikaamme vuoden kotihoidon tuella 2 kolmivuotiaaksi! Isäni joutui 90 luvun lamassa tekemään paljon töitä eikä juurikaan ehtinyt taas olla meidän omien lasten kanssa niin paljoa kuin halusi.. tämä kompensoi sitä aikaa, enkä valita yhtään!

Viikon päästälähdetään ouluun sopeuttumiskursille, isäni lähtee mukaan! Kela maksaa kaiken! Mieheni on töissä eikä pääse noin lyhyellä varoitus ajalla lähtemään, mennää lentäen!

Miehen vanhemmat hoitaa kans silloin tällöi ja pojat ovat heillään 2.3 kertaa vuodessa yö kylässä myös.! Ja muuten käydöän lasten kanssa siellä n.kerran kuussa päivällisellä!

Minä meinaan samallalailla hoitaa tulevaisuudessa omia lastenlapsiani! .

Vierailija
52/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:40"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:26"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:21"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:02"] [quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:58"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:54"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:48"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:42"]Musta tulee myös tuollainen Mummi. Mä haluan eläkkeellä esim asua talvet ulkomailla jne. Oon nyt eläny 15v mun lapsille ja ainakin vielä 13 v edessä ennen pienimpien täysi-ikäisyyttä. Kait minäkin saan joskus nauttia elämästä!!!!! [/quote] Et siis nauti elämästäsi lastesi kanssa? Todella sääli... [/quote] en ole niin sanonut. Mutta haluan myös elää omaakin elämää sitten joskus. Olen ollut koti-äiti nyt 15v ja edelleen jatkan. Haluaisin harrastaa, tavata ystäviä jne. Niitä en nyt pysty tekemään. Onko väärin saada ottaa itsensäkin huomioon kun omat lapset lähtee kotoa?! Ilmeisesti on! [/quote] Miksi ihmeessä et voi harrastaa ja tavata ystäviäsi, ottaa itsesi huomioon, kun sinulla on lapsia? [/quote] kaikilla ei ole sellaiseen mahdollisuutta, oisko se?! Vai meinaatko että kun mieheni tekee 16-18 tuntisia päiviä että lähden ovesta ja sanon jatka tästä. En todellakaan!! [/quote] No siis minkä ikäisiä nää sun lapset on ja kuinka hemmetin monta niitä oikein on, jos jo 15 vuotta olet ollut kotiäitinä? Etkä edelleenkään saa yhtään aikaa itsellesi, et ehdi harrastaa mitään, etkä tavata ystäviäsi. Tietty, jos olette pusertaneet maailman lapsen per vuosi, on aika kusinen paikka ja sitten ymmärrän sua, koska todennäköisesti kuulutte yhteen tiettyyn lahkoon ja myös mummina sinulla on sitten tyyliin 100 lastenlasta. Minäkin sanoutuisin irti moisesta. Mutta jos olette ns. normaali perhe, eikö ne lapset köy koulua? Miksi paapot niitä? Odotatko kädet ristissä kotona niiden tulevan koulusta, jotta voit valmistaa välipalaa? Ei vaan, sulla taitaa olla vauva sylissa ja uusi tulossa... [/quote] siivoan kodin, laitan ruuat, odotan koulusta välipalan kanssa jne. Meillä 4 lasta ja yhtä vielä yritämme. Ei se lapsiluku kaikkea kerro. Meillä myös erityislapsia.

[/quote]

Silti. Miten sä et ehdi harrastaa? Meillä on neljä lasta ja käyn töissä ja mainiosti ehdin harrastaa ja tavata ystäviä, vaikka tällä hetkellä lasten isä ja mieheni asuu toisella puolella maapalloa helmikuuhun 2016 saakka. En kyllä tajua.

Sua vaivaa huono ajankäytön kontrolli ja olet juminut itsesi neljän seinän sisään.
[/quote] en vaan ehdi, harrastukset myös maksaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:42"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:38"]Minä ajattelen niin, että kun lapsia päättää hankkia, niin ei se vastuu niistä lapsista ja heidän elämästään pääty siihen, kun heistä tulee täysi-ikäisiä (vaikka se tietysti muuttaa muotoaan), vaan ulottuu myös tuleviin polviin. Isovanhemmilla on moraalinen velvollisuus tukea lapsiaan lastenlastensa hoidossa ja kasvatuksessa, tietysti oman vointinsa ja jaksamisensa sekä lastensa ja näiden puolisoiden toiveiden mukaan. Siksi "Minä olen jo oman osuuteni tehnyt"-tyyppiset kommentit tuntuvat oudoilta.
[/quote] eli mun täytyy pyytää 76v äitiäni hoitamaan lapsiani, just!
[/quote]

Eikä täydy. Lue viestini uudestaan, etenkin kohta "– – tietysti oman vointinsa ja jaksamisensa sekä lastensa ja näiden puolisoiden toiveiden mukaan."

Vierailija
54/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:45"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:42"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:38"]Minä ajattelen niin, että kun lapsia päättää hankkia, niin ei se vastuu niistä lapsista ja heidän elämästään pääty siihen, kun heistä tulee täysi-ikäisiä (vaikka se tietysti muuttaa muotoaan), vaan ulottuu myös tuleviin polviin. Isovanhemmilla on moraalinen velvollisuus tukea lapsiaan lastenlastensa hoidossa ja kasvatuksessa, tietysti oman vointinsa ja jaksamisensa sekä lastensa ja näiden puolisoiden toiveiden mukaan. Siksi "Minä olen jo oman osuuteni tehnyt"-tyyppiset kommentit tuntuvat oudoilta. [/quote] eli mun täytyy pyytää 76v äitiäni hoitamaan lapsiani, just! [/quote] Eikä täydy. Lue viestini uudestaan, etenkin kohta "– – tietysti oman vointinsa ja jaksamisensa sekä lastensa ja näiden puolisoiden toiveiden mukaan."

[/quote]

Älä välitä, tässä ketjussa on näitä mielensä pahoittaja-marttyyreita tosi paljon, jotka elää valittamisen ilosta. Kyllä muut ymmärtävät mitä tarkoitit. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:44"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:40"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:26"] [quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:21"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:02"] [quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:58"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:54"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:48"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:42"]Musta tulee myös tuollainen Mummi. Mä haluan eläkkeellä esim asua talvet ulkomailla jne. Oon nyt eläny 15v mun lapsille ja ainakin vielä 13 v edessä ennen pienimpien täysi-ikäisyyttä. Kait minäkin saan joskus nauttia elämästä!!!!! [/quote] Et siis nauti elämästäsi lastesi kanssa? Todella sääli... [/quote] en ole niin sanonut. Mutta haluan myös elää omaakin elämää sitten joskus. Olen ollut koti-äiti nyt 15v ja edelleen jatkan. Haluaisin harrastaa, tavata ystäviä jne. Niitä en nyt pysty tekemään. Onko väärin saada ottaa itsensäkin huomioon kun omat lapset lähtee kotoa?! Ilmeisesti on! [/quote] Miksi ihmeessä et voi harrastaa ja tavata ystäviäsi, ottaa itsesi huomioon, kun sinulla on lapsia? [/quote] kaikilla ei ole sellaiseen mahdollisuutta, oisko se?! Vai meinaatko että kun mieheni tekee 16-18 tuntisia päiviä että lähden ovesta ja sanon jatka tästä. En todellakaan!! [/quote] No siis minkä ikäisiä nää sun lapset on ja kuinka hemmetin monta niitä oikein on, jos jo 15 vuotta olet ollut kotiäitinä? Etkä edelleenkään saa yhtään aikaa itsellesi, et ehdi harrastaa mitään, etkä tavata ystäviäsi. Tietty, jos olette pusertaneet maailman lapsen per vuosi, on aika kusinen paikka ja sitten ymmärrän sua, koska todennäköisesti kuulutte yhteen tiettyyn lahkoon ja myös mummina sinulla on sitten tyyliin 100 lastenlasta. Minäkin sanoutuisin irti moisesta. Mutta jos olette ns. normaali perhe, eikö ne lapset köy koulua? Miksi paapot niitä? Odotatko kädet ristissä kotona niiden tulevan koulusta, jotta voit valmistaa välipalaa? Ei vaan, sulla taitaa olla vauva sylissa ja uusi tulossa... [/quote] siivoan kodin, laitan ruuat, odotan koulusta välipalan kanssa jne. Meillä 4 lasta ja yhtä vielä yritämme. Ei se lapsiluku kaikkea kerro. Meillä myös erityislapsia. [/quote] Silti. Miten sä et ehdi harrastaa? Meillä on neljä lasta ja käyn töissä ja mainiosti ehdin harrastaa ja tavata ystäviä, vaikka tällä hetkellä lasten isä ja mieheni asuu toisella puolella maapalloa helmikuuhun 2016 saakka. En kyllä tajua. Sua vaivaa huono ajankäytön kontrolli ja olet juminut itsesi neljän seinän sisään. [/quote] en vaan ehdi, harrastukset myös maksaa.

[/quote]

Eli te säästätte rahaa voidaksenne muuttaa ulkomaille kun pääsette lapsista eroon. 

Vierailija
56/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hauskaahan tästä tulee sitten, kun itse olet vanha houru ja kaatuilet kotonasi niin että lapsesi joutuu laukkaamaan luonasi ja soittelemaan ambulanssia. Kun unohdat lääkkeesi ja kävelet yöpaidassa valtatielle tai metsään. Kun makaat palvelutalossa ja katsot kuinka kaikkien muiden perheet käyvät vierailulla paitsi sinun. Lapsillasi on tarpeeksi hommaa palautua työviikoistaan ja lapsenhoidostaan. Ei siinä ehdi jotain rasittavaa mummelia hyysätä.

Vierailija
57/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:38"]

Minä ajattelen niin, että kun lapsia päättää hankkia, niin ei se vastuu niistä lapsista ja heidän elämästään pääty siihen, kun heistä tulee täysi-ikäisiä (vaikka se tietysti muuttaa muotoaan), vaan ulottuu myös tuleviin polviin. Isovanhemmilla on moraalinen velvollisuus tukea lapsiaan lastenlastensa hoidossa ja kasvatuksessa, tietysti oman vointinsa ja jaksamisensa sekä lastensa ja näiden puolisoiden toiveiden mukaan. Siksi "Minä olen jo oman osuuteni tehnyt"-tyyppiset kommentit tuntuvat oudoilta.

[/quote]

Eli lapsenlapsesi eivät mene päivähoitoon, vaan sinä hoidat heidät? Nostan hattua! On aika raskasta olla kahden pienen kanssa 10 tuntia, ulkoilla, askarrella, tehdä kaikkea kivaa ja siinä sivussa kasvattaa elämään ihmisiksi. Onko sinulla vain yksi lapsi vai tuovatko muut lapsesi omat lapsensa yhden sisaruksen kotiin, jossa lapsenlapsia hoidat? Käyttekö seurakunnan kerhossa tms.? On hienoa, kun isovanhemmat ymmärtävät, että mikään päiväkodin varhaiskasvaus ei ikinä voi korvata sitä hoivaa, jonka isovanhemmat voivat antaa. Sitä ei yhteiskunta saa ottaa pois vaan päinvastoin pitäisi poistaa subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikilta ja enemmän panostaa siihen, että isovanhemmat huolehtivat moraalisesta velvollisuudestaan.

Vierailija
58/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta tulee kultaisen keskitien mummo, jos lastenlapsia tulee. En suostu samaan kuin jotkut lähipiirissä, että viedään silloin kun huvitta ja lähetetään koko kesäksi, vaikka muitakin lapsenlapsia on. Harrastukset ovat ja pysyvät. Jos minulla on harrastusilta, täytyy olla todella kova tarve, että otan hoitoon. Joka ilta ei todellakaan käy ja ennalta pitää aina sopia. Minulla on oma elämä edelleenkin. Se nyt on se ja sama, nyt nuo lapset, mitkä ovat mieheni äidillä olleet kesät pitkät hoidossa, eivät käy kuin kerran kahdessa vuodessa ohikulkumatkalla. Eivät edes soittele. 

Vierailija
59/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:48"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:44"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:40"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:26"] [quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:21"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:02"] [quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:58"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:54"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:48"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:42"]Musta tulee myös tuollainen Mummi. Mä haluan eläkkeellä esim asua talvet ulkomailla jne. Oon nyt eläny 15v mun lapsille ja ainakin vielä 13 v edessä ennen pienimpien täysi-ikäisyyttä. Kait minäkin saan joskus nauttia elämästä!!!!! [/quote] Et siis nauti elämästäsi lastesi kanssa? Todella sääli... [/quote] en ole niin sanonut. Mutta haluan myös elää omaakin elämää sitten joskus. Olen ollut koti-äiti nyt 15v ja edelleen jatkan. Haluaisin harrastaa, tavata ystäviä jne. Niitä en nyt pysty tekemään. Onko väärin saada ottaa itsensäkin huomioon kun omat lapset lähtee kotoa?! Ilmeisesti on! [/quote] Miksi ihmeessä et voi harrastaa ja tavata ystäviäsi, ottaa itsesi huomioon, kun sinulla on lapsia? [/quote] kaikilla ei ole sellaiseen mahdollisuutta, oisko se?! Vai meinaatko että kun mieheni tekee 16-18 tuntisia päiviä että lähden ovesta ja sanon jatka tästä. En todellakaan!! [/quote] No siis minkä ikäisiä nää sun lapset on ja kuinka hemmetin monta niitä oikein on, jos jo 15 vuotta olet ollut kotiäitinä? Etkä edelleenkään saa yhtään aikaa itsellesi, et ehdi harrastaa mitään, etkä tavata ystäviäsi. Tietty, jos olette pusertaneet maailman lapsen per vuosi, on aika kusinen paikka ja sitten ymmärrän sua, koska todennäköisesti kuulutte yhteen tiettyyn lahkoon ja myös mummina sinulla on sitten tyyliin 100 lastenlasta. Minäkin sanoutuisin irti moisesta. Mutta jos olette ns. normaali perhe, eikö ne lapset köy koulua? Miksi paapot niitä? Odotatko kädet ristissä kotona niiden tulevan koulusta, jotta voit valmistaa välipalaa? Ei vaan, sulla taitaa olla vauva sylissa ja uusi tulossa... [/quote] siivoan kodin, laitan ruuat, odotan koulusta välipalan kanssa jne. Meillä 4 lasta ja yhtä vielä yritämme. Ei se lapsiluku kaikkea kerro. Meillä myös erityislapsia. [/quote] Silti. Miten sä et ehdi harrastaa? Meillä on neljä lasta ja käyn töissä ja mainiosti ehdin harrastaa ja tavata ystäviä, vaikka tällä hetkellä lasten isä ja mieheni asuu toisella puolella maapalloa helmikuuhun 2016 saakka. En kyllä tajua. Sua vaivaa huono ajankäytön kontrolli ja olet juminut itsesi neljän seinän sisään. [/quote] en vaan ehdi, harrastukset myös maksaa.

[/quote]

Eli te säästätte rahaa voidaksenne muuttaa ulkomaille kun pääsette lapsista eroon. 

[/quote]

Niinpä, miksi sitten vielä hankitte lisää ja samalla valitat kun ei ehdi/ole varaa tehdä mitään...?

Vierailija
60/158 |
27.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:28"]

Mulla on tuollainen _karu mummo_.

Siellä se ihmettelee yksikseen yksiössään, ja valittaa kun kaikki ystävät on kuollut. Aivan sama, ei vois vähempää kiinnostaa. Käyn siellä jouluisin lasteni kanssa heittämässä kukkapuskan. Asuu samassa kaupungissa.

[/quote] Surullista, otan osaa. Ap:n aloitus oli kai tilanteessa, missä ei vielä ole lastenlapsia. Näin moninkertaisena mummina voin sanoa, että voi olla vaikea ennustaa, miten tulee suhtautumaan tuleviin lastenlapsiin. Varmaan tuo suhtautuminen vaihtelee "karusta" "hössöttäviin" ja sillä välillä meitä on monenlaisia isovanhempia.

Itse hoidan mielelläni lastenlapsia, on mukavaa seurata kehitystä ja huomata samoja piirteitä, mitä oli omissa lapsissa, " ei omena kauaksi putoa". Varmaan tuo kiinnostus lastenlapsiin riippuu siitäkin, miten kauan isovanhemmat ovat saaneet viettää "lapsetonta" aikaa. Jos nuorimmat  lapset ovat vielä kotona ja vanhin jo alkaa lasten tekoon, ei lastenhoidossa tule taukoa ollenkaan. Me olimme "lapsettomassa" tilassa yli kymmenen vuotta, joten lastenlapset olivatkin jo kovasti odotettuja.

Harva isovanhempi kai kokopäiväisesti hoitaa lastenlastaan, mutta uskon että esim yh:lle apu on suureen tarpeeseen. Olen valmis auttamaan lapsiani, mutta silti minulla on omaakin elämää.