Lue keskustelun säännöt.
Olen ruma. Mitä voisin tehdä asialle?
27.09.2015 |
Otsikossa siis pääasia. Minulla on oudot ja äärimmäisen rumat, jopa miehiset kasvonpiirteet. Kropaltani olen kyllä urheilullinen ja hoikka mutten ihan muodoton. Saako minusta tällä naamalla edes jollain tapaa hyvännäköistä? Kuvaa en laita koska siitä minut tunnistaa heti. Onko täällä muita rumia kasvoista? Mitä ajattelette asiasta? Itse inhoan naamaani ihan sairaasti, näytän ihan rumalta isältäni ja jos en meikkaa niin todella mieheltä...
Tuntuu että naamani ahdistaa minua ihan liikaa enkä halua kenenkään näkevän minua ihan ilman meikkiä. En koskaan jää yöksi kenellekään kaverille enkä aloita seurustelusuhdetta, koska joutuisin ennemmin tai myöhemmin näyttäytymään ruman naamani kanssa ja saunassa käyn vain yksin sekä uimaloissa en käy ollenkaan. :( Onkohan tällainen ahdistuksen ja välttelyn määrä enää edes normaalia. Haluaisin vain olla kerrankin naisellisen ja nätin näköinen mutta inhottaa aamuisin katsoa peilistä.
N22
Kommentit (62)
Itse olen kyennyt hyväksymään oman rumuuteni. Pidän itsestäni sisimmältä, samaten nautin elämästäni enkä enää useinkaan mieti tietoisesti ulkonäköäni - lukuun ottamatta sitä, että huomaan tällaiset ketjut.
Ainoa mihin oma rumuus on vaikuttanut on seurusteleminen. Suhteessa en ole koskaan ollut eivätkä miehet ole kiinnostuneet. Nykyisin se ei enää niin haittaa, kun oma elämänsä on muokannut sellaiseksi mistä itse pitää. Se, etten kelpaa parisuhteeseen ei estä onnellisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 14:15"]
Näin miehenä täytyy sanoa, ennemmin luonteen kuin ulkonäön kanssa, katsot vain maailmaa avoimin silmin, selkä suorana, niin kohtaat miehen joka pitää sinusta sellaisena kuin olet.
[/quote]
Rumana naisena sanon kyllä, että aika käsittämätöntä luvata tuollaista kellekään.
Miehekkäät kasvonpiirteet ei tee naisesta rumaa. Monella huippumallilla ja näyttelijällä on sellaiset piirteet, että voisivat helposti esittää myös mies. Esim. Milla Jovovich
Millasta saisi helpolla erittäin komean miehen.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 14:14"]
Millainen minä-kuva sulla muuten on, ulkonäköösi suhtautumista lukuun ottamatta? Tunnetko itsesi, luonteesi, toiveesi, unelmasi, sen mistä olet tulossa ja mihin haluat mennä? Tällainen itseensä tutustuminen vie usein ulkonäköön keskittymisestä painopistettä sisäiseen hyvinvointiin joten jos et ole ihan kartalla itsesi suhteen, aloita siitä.
Oletko löytänyt oman tyylisi? Siis ulkoisesti nyt, miten pukeudut ja laitat hiuksia, meikkaat yms. Sekin on tärkeää, jos ei tunne tuota omaa tyyliään niin on vaikeaa kantaa itsensä itsevarmasti.
Tosi tärkeänä pitäisin sitä, ettet puhuisi itsellesi enää negatiiviseen sävyyn. Mä olen 26 vuotta paininut ulkonäköni kanssa mutta pikkuhiljaa olen oppinut lopettamaan itseni haukkumisen ja lyttäämisen, minkä myötä itsetuntokin alkaa pikkuhiljaa kasvaa. On tosi vaikeaa olla tyytyväinen itseensä jos samaan aikaan ajattelee alitajuisesti tai tietoisesti itsestään negatiivisesti.
Sun kannattaa myös keskittyä enemmän ajattelemaan sisäisiä kuin ulkoisia asioita, koska sellainen ulkonäköön pakkomielteisesti keskittyminen ja sen kokeminen esteenä saa ihmisen kadottamaan itsensä. Kun keskityt niihin asioihin mistä sulle tulee iloa, sun hyvä mieli ja positiivinen asenne paistaa ulospäinkin.
Muut on jo neuvoneet meikkauksen ja hiustenlaiton suhteen. Jos sulla on halu ja mahdollisuus muuttaa jotain ulkonäössäsi mistä et pidä, voit sen tehdä, mutta mieti pitkään ennen isoja operaatioita. Mä olen 8 vuoden hampaideni vihaamisen jälkeen viimeinkin oikomishoidossa ja se että saa korjattua jonkun itselleen ison ongelman auttaa ulkonäkönsä hyväksymisessä - mutta siinä tulee helposti ylilyöntejä, kuten monista julkkiksista voi huomata.
Ja just toi julkkisten tutkiskelu voi auttaa. Mun korkea otsani on aina häirinnyt mua, samoin kuin ohuet hiukseni, mutta tarpeeksi kauan kun selasin Pinterestistä "celebrities with thin hair" yms. niin kyllä sekin auttoi näkemään, ettei nää omat "viat" ole niin pahoja ja että kaikilla on puolia joista ei itse pidä.
Niin joo vielä sekin tuli mieleen, että mieti miksi tää ulkonäkö on sulle niin iso asia. Itseni kohdalla tajusin jossain vaiheessa että yksinäisyyden ja yksin jäämisen pelko ajoi mut miettimään ulkonäköäni ja sitä kelpaanko miehille yms. joten otin sitten tietoisen asenteen siihen, ettei mun ulkonäköni tarvitse miellyttää muita - siitä tuli heti paljon hyväksyvämpi olo kun tajusi että mun täytyy kelvata tässä elämässä vain itselleni. Joten jos löydät että itselläsi on joku muu syy tuon ulkonäöstä murehtimisen takana, niin siihen syyhyn kannattaa pureutua.
[/quote]
Olen vähän hukassa itseni kanssa tällä hetkellä. En ole oikein harrastanut/tehnyt sellaisia asioita jotka minua todella kiinnostaisi ja joista nauttisin, vaan mennyt paljon massan mukana. Tavallaan olen arka olemaan erilainen. En tiedäoikein onko mulla unelmia, elämä on aika tasapaksua eikä mulla ole toisinaan ollut yhtään mitään odotuksia sen suhteen. Olen elänyt tyyliin; kunhan nyt jonkun työn saa ja kunhan nyt jotain harrastaa ja that's it. Ehkä tässä olisikin kunnon itsetutkiskelun paikka sillä en tunne olevani oikeasti onnellinen ihminen millään tapaa? Voi tosiaan olla niin että olen liikaa ajatellut tuota ulkonäköäni jolloin muu elämä on vain mennyt miten on ilman sen kummempaa intohimoa mihinkään.
Olen pikkuhiljaa ruvennut ostamaan sellaisia laadukkaita vaatteita joissa tunnen oloni hyväksi, ja nimenomaan sellaisia oman tyylisiä, enkä enää ajattele tässä vaateasiassa ainakaan että mitä muut ajattelee ja pitäisikö vaan laittaa jotkut mahdollisimman harmaat ja huomaamattoman tylsät vaatteet niinkuin ennen olen tehnyt. Minulla tosiaan oli aika jolloin halusin olla lähinnä täysin huomaamaton ja tylsä ettei kukaan kiinnittäisi sitä mukaa huomiota niihin huonoihin puoliinkaan jotka itse huomaan, ainakin tässä asiassa olen jonkin verran onnistunut parempaan suuntaan. :)
Mulla on ollut tapana verrata itseään muihin ja aina peiliin katsoessa olen voinut aika huonosti. Yleisissä vessoissa missä muita on en edelleenkään edes uskalla vilkaistakaan peiliin vaan pikaisesti pesen käteni ja häviän vähin äänin, korkeintaan pissalla istuessa piilossa lisään vähän huulikiiltoa ja tsekkaan pikkupeilistä miten hiukset on. Olen ollut itselleni kieltämättä todella armoton nyt kun ajattelen asiaa. Oikein sääliksi käy. olenko sittenkään ansainnut itseltäni tuollaista kohtelua? Miksi toistan niitä lauseita suoraan päin omaa lärviä, mitä kiusaajat ovat toistaneet? Mitä jos se kiusaaminen ei ollutkaan minun ja ulkonäköni vika vaan kiusaajissa itsessään, jossain syvällä heidän pahassa olossaan ja minä vain satuin olemaan helppo kohde? Mitä jos mä olenkin ihan juuri tällaisena kuin olen, niin ihan hyvä tähän maailmaan?
Luulen ettei mitkään kauneusoperaatiot ole ollenkaan minun juttu vaan saatan saada parempia tuloksia ihan vaan tässä itseäni tutkiskellessa ja olemalla armollisempi ja oppimalla hyväksymään. Minulla nimenomaan on tuota yksinjäämisen pelkoa kovasti, epäilen että kukaan ei voisi musta välittää tällaisena, että oon aina vääränlainen ja jään yksin. Toisaalta nimenomaan tällä ajattelulla olen myös yksin jäänytkin, jos joku haluaa tutustua muhun oon ajatellut automaattisesti ettei mulla ole mitään annettavaa kuitenkaan ja sillä tavalla alitajuntaisesti antanut signaaleja jotka pitää ihmiset loitolla ja se ei olekaan ihme. Sulla oli hyviä ja avaavia kysymyksiä tähän ongelmaani. Ehkä se ei olekaan se suoranainen rumuus vaan tulee tuolta syvemmältä, nyt vasta ymmärsin että itse olen omilla ajatuksillani pitänyt ihmisiä loitolla ja en käsitä miksen ole tällaiste ennen tullut ajatelleeksi, olen ihan itse tehnyt mahdolliseksi sen mitä olen pelännytkin!
[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 14:15"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:20"]
Otsikossa siis pääasia. Minulla on oudot ja äärimmäisen rumat, jopa miehiset kasvonpiirteet. Kropaltani olen kyllä urheilullinen ja hoikka mutten ihan muodoton. Saako minusta tällä naamalla edes jollain tapaa hyvännäköistä? Kuvaa en laita koska siitä minut tunnistaa heti. Onko täällä muita rumia kasvoista? Mitä ajattelette asiasta? Itse inhoan naamaani ihan sairaasti, näytän ihan rumalta isältäni ja jos en meikkaa niin todella mieheltä...
Tuntuu että naamani ahdistaa minua ihan liikaa enkä halua kenenkään näkevän minua ihan ilman meikkiä. En koskaan jää yöksi kenellekään kaverille enkä aloita seurustelusuhdetta, koska joutuisin ennemmin tai myöhemmin näyttäytymään ruman naamani kanssa ja saunassa käyn vain yksin sekä uimaloissa en käy ollenkaan. :( Onkohan tällainen ahdistuksen ja välttelyn määrä enää edes normaalia. Haluaisin vain olla kerrankin naisellisen ja nätin näköinen mutta inhottaa aamuisin katsoa peilistä.
N22
[/quote]
Näin miehenä täytyy sanoa, ennemmin luonteen kuin ulkonäön kanssa, katsot vain maailmaa avoimin silmin, selkä suorana, niin kohtaat miehen joka pitää sinusta sellaisena kuin olet.
[/quote]
Miksi joku alapeukuttaa näöin asiallista kommenttia? Oletko eri mieltä asiasta ja miksi? Minusta tässä on totuudensiemen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:37"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:28"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:20"]
Minulla on oudot ja äärimmäisen rumat, jopa miehiset kasvonpiirteet.
[/quote]
Thanks.
M
[/quote]
Mitä? Sanonpahan vain että jos tulee vastaan miehisen näköinen nainen niin eiköhän silloin mies jos toinenkin rupea haukkumaan ja pitää heti rumana, tämä on fakta.
[/quote]
Minkä ikäinen olet?
[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 15:40"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 14:15"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:20"]
Otsikossa siis pääasia. Minulla on oudot ja äärimmäisen rumat, jopa miehiset kasvonpiirteet. Kropaltani olen kyllä urheilullinen ja hoikka mutten ihan muodoton. Saako minusta tällä naamalla edes jollain tapaa hyvännäköistä? Kuvaa en laita koska siitä minut tunnistaa heti. Onko täällä muita rumia kasvoista? Mitä ajattelette asiasta? Itse inhoan naamaani ihan sairaasti, näytän ihan rumalta isältäni ja jos en meikkaa niin todella mieheltä...
Tuntuu että naamani ahdistaa minua ihan liikaa enkä halua kenenkään näkevän minua ihan ilman meikkiä. En koskaan jää yöksi kenellekään kaverille enkä aloita seurustelusuhdetta, koska joutuisin ennemmin tai myöhemmin näyttäytymään ruman naamani kanssa ja saunassa käyn vain yksin sekä uimaloissa en käy ollenkaan. :( Onkohan tällainen ahdistuksen ja välttelyn määrä enää edes normaalia. Haluaisin vain olla kerrankin naisellisen ja nätin näköinen mutta inhottaa aamuisin katsoa peilistä.
N22
[/quote]
Näin miehenä täytyy sanoa, ennemmin luonteen kuin ulkonäön kanssa, katsot vain maailmaa avoimin silmin, selkä suorana, niin kohtaat miehen joka pitää sinusta sellaisena kuin olet.
[/quote]
Miksi joku alapeukuttaa näöin asiallista kommenttia? Oletko eri mieltä asiasta ja miksi? Minusta tässä on totuudensiemen.
[/quote]
Minä alapeukutin ja perustellusti oman kokemukseni perusteella. Kirjoitin viestit 50 & 51.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi vaikea ottaa kantaa kun ei tiedä miltä ap näyttää. Moni hyvännäköinen nainen on yhdistelmä klassisia ja vähemmän klassisia piirteitä. Esim se Bones sarjan nainen on hyvännäköinen, koska on toisaalta vahvannäköinen ja kuitenkin söpö.
Ruma pärjää persoonalla, se on ainoa keino. Rumilla naisilla on komeita miehiä, jos ne ovat menestyneitä, poikkeuksellisen mukavaluonteisia ja omaavat jonkun taidon jota moni kunnioittaa. Silloin sen rumemman naaman merkitys pienenee.
Ikävästi se tarkoittaa että kauniit saa etumatkaa ja helpommalla, ruma joutuu aina lähtemään takamatkalta.
Mä siinä mielessä unohtaisin nämä kaunista-itseäsi lässynläät, koska jos naama on ruma niin sellainen se sitten on, korjaantuu sitten veitsen alla ja ruiskeilla, mutta pikkuiset sutaisut puuteria ei ratkaise ongelmaa.
Eli itse lähtisin siitä että kehität sun muita taitoja, hankit loistavan ammatin, olet hyvä ihminen. Silloin jos joku jossain haukkuu sua rumaksi niin se on helppo kääntää omassa päässään tosiasiaksi että vaikka et ole Miss Suomi-materiaalia, niin olet hyvä työssä, olet loistava vaimo ja ystävä, olet perkeleen hyvä harrastuksessa ja taitava jossain muussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
I feel you, sama juttu :( mulla ei oo ees kavereita.
Jotain oleellista puuttuu! Eli mun vastaus on kasvata itsetunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ryhdy nyrkkeilijäksi. Jos on jo ennestään ruma, ei nenän murtuminen ja ruhjeet haittaa niin paljoa.
Miten meikki auttaa totaalisen rumiin, miehisiin ja karkeisiin kasvonpiirteisiin? Ei mitenkään eli näyttäydy ihan rauhassa ilman meikkiä, voi olla parempikin.
Meikki saa sinut todennäköisesti näyttämään aivan transulta. Kauniimmaksi tulet kasvattamalla itsetuntoasi terveemmäksi, olemalla hymyilevä ja ystävällinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:20"]
Minulla on oudot ja äärimmäisen rumat, jopa miehiset kasvonpiirteet.
[/quote]
Thanks.
M
Mun täytyy sanoa että miehiset kasvonpiirteet on cool. Ja kaunista. Toki saatan olla puolueellinen koska mulla itelläkin on. Mun mielestä vahvat piirteet on vaan jotain todella näyttävää.
En ole ruma, mutta kun olen nähnyt "rumia" naisia, tulee mieleen paljonkin, mitä he voisivat tehdä toisin.. On vaikeaa neuvoa juuri sinua, kun ei näe kuvaa, mutta panosta kaikkeen mihin voit 200%, ihonhoito, meikki, hiukset, tyyli ja vaatetus..
Se on kyllä totta, että huono itsetunto tekee entistä rumemmaksi.. Vaikka on ymmärrettävää, että on vaikea olla itsevarma.. Mutta, olet kuitenkin ihmisenä paljon enemmän kuin rumat tai kauniit kasvot.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:27"]
[/quote]
Video ei ole olemassa :/
[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:25"]
Jotain oleellista puuttuu! Eli mun vastaus on kasvata itsetunto.
[/quote]
Kun tietäisi miten se kasvatetaan. :(
Myös kampauksen mallilla voi vaikuttaa naisellisuuteen. Luultavasti ajan kanssa hyväksyt itsesi tuollaisena ja opit tykkäämään, mutta jos niin ei kävisi niin jokin esteettinen kirurgia auttaisi, esim. jos on kookas nenä jonka kokee maskuliiniseksi, sen voi pienennyttää. Tämä varmaan saa alapeukkuja, mutta itselleni on tehty rhinoplastia 25-vuotiaana ja olen siitä erittäin tyytyväinen.