Olen ruma. Mitä voisin tehdä asialle?

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:34"]

Mä olen kanssa naamasta ja kropasta ( varsinkin hartiat) kun mies, mulla ole rintojakaan! Silti olen mahtavan miehen kanssa naimisissa ja 4 lasta saanut, ja onneksi lapset ovat kauniita :)

[/quote]

Ihana kuulla! :) 

Jos ongelma on ulkonäkö, kannattaa ehkä käydä ammattilaisten autettavana. Kosmetologi, hyvä kampaaja, ja pukeutumisavustaja voivat auttaa. Kroppaakin voi muokata oikealla liikunnalla. Itsetunto taas on hankittava muuten, koska muuten se peilikuva näyttää omaan silmään rumalta tästä ikuisuuteen.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:40"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:37"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:28"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:20"]

Minulla on oudot ja äärimmäisen rumat, jopa miehiset kasvonpiirteet. 

[/quote]

Thanks. 

M

[/quote]

Mitä? Sanonpahan vain että jos tulee vastaan miehisen näköinen nainen niin eiköhän silloin mies jos toinenkin rupea haukkumaan ja pitää heti rumana, tämä on fakta. 

[/quote]Miehet haukkuu sen takia, että ne pelkää että olet luonteeltakin yhtä miehinen. Ne pelkää kaikkea ristiriitasuutta. Homma vahva yksinäinen susi mieheksi. Ei mitäään laumapellejä voi kenenkään pää muutenkaan kestää.

[/quote]

Onko tosiaan näin?  Tämäkin sai ajattelemaan asiaa vähän toisenlaiselta kantilta. 

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:43"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:41"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:32"]

Kasvata luonteestasi yhtä miehinen. Oon huomannut että se toimii. Ja saat tilaa paljon enemmän kuin moni muu.

[/quote]

En usko pystyväni luonnettani muuttamaan?

[/quote]Sitten olet mitä olet. Mutta ole sitä täysillä. Kahnaajia ja panettelijoita riittää kaikilla, mutta etenkin niillä jotka näyttävät vahvoilta.

[/quote]

Eli haluat ap:n saavan osakseen panettelua oikein roppakaupalla?

Kivoja ohjeita sulla.

Kyllä meikillä saa silmää huijattua. Mene meikkaajalle ja pyydä häntä opettamaan, miten korostat parhaita puoliasi. Niitäkin varmasti on, vaikka nyt tuntuisi siltä ettei ole.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:57"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:43"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:41"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:32"]

Kasvata luonteestasi yhtä miehinen. Oon huomannut että se toimii. Ja saat tilaa paljon enemmän kuin moni muu.

[/quote]

En usko pystyväni luonnettani muuttamaan?

[/quote]Sitten olet mitä olet. Mutta ole sitä täysillä. Kahnaajia ja panettelijoita riittää kaikilla, mutta etenkin niillä jotka näyttävät vahvoilta.

[/quote]

Eli haluat ap:n saavan osakseen panettelua oikein roppakaupalla?

Kivoja ohjeita sulla.

[/quote]Elämää ei eletä toisia varten. On oltava oma itsensä. Jokanen toki tekee omat valintansa. Mutta itsetunto on kaiken a ja o. SIllon ei mikään panettelu tunnu miltään enää. Ja sitä lunta tulee tupaan mitä tahansa tekee, joten sillon on tärkeintä olla vain oma itsensä. Sun kommenttisi osoittavat jonkunlaista alemmuudentunnetta?

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:32"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:30"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:27"]

[/quote]

Video ei ole olemassa :/
[/quote]

Nuin :D

- narsissi
[/quote]

Eu tuo videon neitonenkaan ole mikään kedon kaunein kukkanen

Kiitos suurimmalta osin asiallisesta keskustelusta! Tuota itsetuntoani aion nyt lähteä oikein kunnolla harjoittamaan, löytyyköhän kirjastosta tähän psyykkiseen puoleen kirjoja ja ohjeistuksia?  Ja  kasvojeni hyvien puolien korostamiseen aion kyllä ehdottomasti hakea apua, itse en niitä millään meinaa nähdä mutta ehkä ulkopuolinen voi nähdä asian toisella tapaa? Ennen kaikkea nautin luonteestani sen minkä kerkiän ja koitan olla vähemmän pahoillani olemassa olostani.  Luulin saavani aikan täälläkin hirveän haukku- ja paskavyöryn aikaiseksi koska tämä palstakin on ollut mitä on mutta onneksi tänne tulikin asiallista porukkaa! :)

N22

Ap, ikäkin kyllä tekee tehtävänsä. Tuon meikkausjutun lisäksi suosittelen liikuntaa! Parantaa itsetuntoa valtavasti. Juo myös vettä paljon, sekin kaunistaa. Nätti N30, ap:n iässä "ruma". Niin, ja kroppa on iso osa ulkonäöstä...

En osaa neuvoa, mutta tunnen tuskasi. Itse olen kuin ruma naisversio isästäni. Äidin suvun puolella on kauniita naisia, joilla paksut hiukset ja sirot raajat. Itse olen perinyt kaikki isän suvun negatiiviset ulkonäköpiirteet. Elämä ei todellakaan ole reilua, mutta sentään nyt kolmekymppisenä ympärillä olevat ihmiset ovat sen verran fiksuja ja aikuisia, että haukkuja ei tarvitse enää kuunnella. Suosittu en ole miesten keskuudessa edelleenkään, mutta sentään työkaverimiehet käyttäytyvät neutraalin asiallisesti minua kohtaan. Vielä 10v sitten pelkäsin miehiä!

Etsi itsellesi kauneusidoli. Itselläni on jykevät leukaperät ja hieman neliönmalliset kasvot. Opin tykkäämään piirteistäni kun katsoin julkkisten kuvia ja tyylejä joilla on samankaltaiset piirteet. Angelina Jolie on hyvä esimerkki. Leukani ja nenäni ovat olleet suurimmat epävarmuuteni kohteet ja opinkin pitämään niistä kun sain muutamalta kauneuden alan ammattilaiselta ja muutamalta tuntemattomalta kommenttia kuinka upeat juuri nämä kohdat ovat minussa.

Kokeilkaa googlata kasvojooga tai face yoga. Nämä harjoitteet ovat erityisesti muokanneet omaa käsitystäni kasvoistani. En varsinaisesti ole huomannut onko harjoitteet muuttaneet piirteitäni, mutta tyytyväisyys on lisääntynyt. Mutta on myönnettävä etten kaikkea oppinut hyväksymään itsessäni pelkällä itsetunnon vahvistamisella. Rinnat kävin suurennuttamassa, kun en vain nähnyt päärynän muotoista vartaloani kauniina vaikka miten yritin.

Miksi kauneuden pitäisikään olla mikään itseisarvo?  Menestyä voi elämässä olematta kaunis, ja hyvännäköinenkin voi olla vaikkei kaunis olisikaan. Onko se loppupeleissä niin tärkeä arvo että on kaunis? Tämä on mielestäni enemmän tällainen itsetuntokysymys. Pinnallisista laumasieluista joissa itseisarvo on vain olla kaunis, kannattaa pysyä loitolla,tällaiset ovat juurikin niitä jotka arvostelevat vain ulkonäköasioissa. Todellisuudessa elämässä on suurempiakin asioita, sellaisia jotka eivät katoa toisin kuin se pinnallinen kauneus. 

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 13:13"]

En osaa neuvoa, mutta tunnen tuskasi. Itse olen kuin ruma naisversio isästäni. Äidin suvun puolella on kauniita naisia, joilla paksut hiukset ja sirot raajat. Itse olen perinyt kaikki isän suvun negatiiviset ulkonäköpiirteet. Elämä ei todellakaan ole reilua, mutta sentään nyt kolmekymppisenä ympärillä olevat ihmiset ovat sen verran fiksuja ja aikuisia, että haukkuja ei tarvitse enää kuunnella. Suosittu en ole miesten keskuudessa edelleenkään, mutta sentään työkaverimiehet käyttäytyvät neutraalin asiallisesti minua kohtaan. Vielä 10v sitten pelkäsin miehiä!

[/quote]

kiitos vertaistuesta! Tämä on vaikea ikä. Tuli mieleen kuinka vuosi sitten tapailin yhtä miestä joka oli hellä ja kiinnostunut minusta ihmisenä, mutta lopetin sen koska huomasin millaisia kavereita hänellä oli.... Pelkäsin niitä todella koska olivat niin kovin pinnallisia, yksikin kysyi näiltä muilta miehen kavereilta että minkä näköinen mä olen, oonko kaunis vai joku helvetin ruma, olivat nauraneet? jne. Pelkään tuollaista arvostelua, koska olen sitä kuullut ihan tarpeeksi elämäni aikana ja se osuu edelleen niin herkkään kohtaan, minkä minä ulkonäölleni mahdan.. En pystynyt kaikkia hänen kavereitaan tapaamaan ollenkaan koska olin jo kuullut miten pinnallisia he ovat, ja he olivat vielä tän miehen parhaita kavereita joita näki usein. Oli pakko tuon pelon vuoksi lopettaa muuten niin mukavan miehen tapailu, olen liian herkkä tuollaiselle edelleen. Toivottavasti saan itsetuntooni helpotusta  ja tapaan vähän inhimillisempiä ihmisiä pikkuhiljaa. 

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 13:15"]

Etsi itsellesi kauneusidoli. Itselläni on jykevät leukaperät ja hieman neliönmalliset kasvot. Opin tykkäämään piirteistäni kun katsoin julkkisten kuvia ja tyylejä joilla on samankaltaiset piirteet. Angelina Jolie on hyvä esimerkki. Leukani ja nenäni ovat olleet suurimmat epävarmuuteni kohteet ja opinkin pitämään niistä kun sain muutamalta kauneuden alan ammattilaiselta ja muutamalta tuntemattomalta kommenttia kuinka upeat juuri nämä kohdat ovat minussa.

Kokeilkaa googlata kasvojooga tai face yoga. Nämä harjoitteet ovat erityisesti muokanneet omaa käsitystäni kasvoistani. En varsinaisesti ole huomannut onko harjoitteet muuttaneet piirteitäni, mutta tyytyväisyys on lisääntynyt. Mutta on myönnettävä etten kaikkea oppinut hyväksymään itsessäni pelkällä itsetunnon vahvistamisella. Rinnat kävin suurennuttamassa, kun en vain nähnyt päärynän muotoista vartaloani kauniina vaikka miten yritin.

[/quote]

Kiitos. Olen tiennyt tuon ANgelina Jolein toki ja piti googlettaa. Hänellä on kyllä todella vahvat piirteet mutta osaa hienosti hyviä puoliaan korostaa. Huomasin että hänenkin ulkonäöstä ollaan mieltä jos toista, häntä pidetään todella kauniina idolina ja toiset taas pitää liian vahvan ja jykevän näköisenä! Minulla on sellainen noidanleuka isäni puolelta, se on pitkä ja jykevä, ja juuri tuollaiset neliön malliset kasvot. huuleni kuitenkin ovat melko naiselliset. Kasvojooga onkin uusi sana mulle, tuohon onkin pakko paneutua paremmin. Ymmärrän kyllä ulkonäön muokkaamisen vallan,  minusta on ok käydä suurennuttamassa rintoja tai muuta vastaavaa jos ei pääse asian yli muulla tapaa, tärkeintä on olla tyytyväinen itse ja jos tähän ei auta muu kuin jollain tapaa muokkaaminen niin ei siinä mitään. :)

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 13:26"]

Miksi kauneuden pitäisikään olla mikään itseisarvo?  Menestyä voi elämässä olematta kaunis, ja hyvännäköinenkin voi olla vaikkei kaunis olisikaan. Onko se loppupeleissä niin tärkeä arvo että on kaunis? Tämä on mielestäni enemmän tällainen itsetuntokysymys. Pinnallisista laumasieluista joissa itseisarvo on vain olla kaunis, kannattaa pysyä loitolla,tällaiset ovat juurikin niitä jotka arvostelevat vain ulkonäköasioissa. Todellisuudessa elämässä on suurempiakin asioita, sellaisia jotka eivät katoa toisin kuin se pinnallinen kauneus. 

[/quote]

Tämä on kyllä hyvä asia mietiskellä. Ei kaikki ole kauniita ja tarviiko ollakaan, hmmm? 

Millainen minä-kuva sulla muuten on, ulkonäköösi suhtautumista lukuun ottamatta? Tunnetko itsesi, luonteesi, toiveesi, unelmasi, sen mistä olet tulossa ja mihin haluat mennä? Tällainen itseensä tutustuminen vie usein ulkonäköön keskittymisestä painopistettä sisäiseen hyvinvointiin joten jos et ole ihan kartalla itsesi suhteen, aloita siitä.

Oletko löytänyt oman tyylisi? Siis ulkoisesti nyt, miten pukeudut ja laitat hiuksia, meikkaat yms. Sekin on tärkeää, jos ei tunne tuota omaa tyyliään niin on vaikeaa kantaa itsensä itsevarmasti.

Tosi tärkeänä pitäisin sitä, ettet puhuisi itsellesi enää negatiiviseen sävyyn. Mä olen 26 vuotta paininut ulkonäköni kanssa mutta pikkuhiljaa olen oppinut lopettamaan itseni haukkumisen ja lyttäämisen, minkä myötä itsetuntokin alkaa pikkuhiljaa kasvaa. On tosi vaikeaa olla tyytyväinen itseensä jos samaan aikaan ajattelee alitajuisesti tai tietoisesti itsestään negatiivisesti.

Sun kannattaa myös keskittyä enemmän ajattelemaan sisäisiä kuin ulkoisia asioita, koska sellainen ulkonäköön pakkomielteisesti keskittyminen ja sen kokeminen esteenä saa ihmisen kadottamaan itsensä. Kun keskityt niihin asioihin mistä sulle tulee iloa, sun hyvä mieli ja positiivinen asenne paistaa ulospäinkin.

Muut on jo neuvoneet meikkauksen ja hiustenlaiton suhteen. Jos sulla on halu ja mahdollisuus muuttaa jotain ulkonäössäsi mistä et pidä, voit sen tehdä, mutta mieti pitkään ennen isoja operaatioita. Mä olen 8 vuoden hampaideni vihaamisen jälkeen viimeinkin oikomishoidossa ja se että saa korjattua jonkun itselleen ison ongelman auttaa ulkonäkönsä hyväksymisessä - mutta siinä tulee helposti ylilyöntejä, kuten monista julkkiksista voi huomata.

Ja just toi julkkisten tutkiskelu voi auttaa. Mun korkea otsani on aina häirinnyt mua, samoin kuin ohuet hiukseni, mutta tarpeeksi kauan kun selasin Pinterestistä "celebrities with thin hair" yms. niin kyllä sekin auttoi näkemään, ettei nää omat "viat" ole niin pahoja ja että kaikilla on puolia joista ei itse pidä.

Niin joo vielä sekin tuli mieleen, että mieti miksi tää ulkonäkö on sulle niin iso asia. Itseni kohdalla tajusin jossain vaiheessa että yksinäisyyden ja yksin jäämisen pelko ajoi mut miettimään ulkonäköäni ja sitä kelpaanko miehille yms. joten otin sitten tietoisen asenteen siihen, ettei mun ulkonäköni tarvitse miellyttää muita - siitä tuli heti paljon hyväksyvämpi olo kun tajusi että mun täytyy kelvata tässä elämässä vain itselleni. Joten jos löydät että itselläsi on joku muu syy tuon ulkonäöstä murehtimisen takana, niin siihen syyhyn kannattaa pureutua.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 12:20"]

Otsikossa siis pääasia. Minulla on oudot ja äärimmäisen rumat, jopa miehiset kasvonpiirteet. Kropaltani olen kyllä urheilullinen ja hoikka mutten ihan muodoton. Saako minusta tällä naamalla edes jollain tapaa hyvännäköistä? Kuvaa en laita koska siitä minut tunnistaa heti. Onko täällä muita rumia kasvoista? Mitä ajattelette asiasta? Itse inhoan naamaani ihan sairaasti, näytän ihan rumalta isältäni ja jos en meikkaa niin todella mieheltä...

Tuntuu että naamani ahdistaa minua ihan liikaa enkä halua kenenkään näkevän minua ihan ilman meikkiä. En koskaan jää yöksi kenellekään kaverille enkä aloita seurustelusuhdetta, koska joutuisin ennemmin tai myöhemmin näyttäytymään ruman naamani kanssa  ja saunassa käyn vain yksin sekä uimaloissa en käy ollenkaan. :( Onkohan tällainen ahdistuksen ja välttelyn määrä enää edes normaalia. Haluaisin vain olla kerrankin naisellisen ja nätin näköinen mutta inhottaa aamuisin katsoa peilistä.

N22

[/quote]

Näin miehenä täytyy sanoa, ennemmin luonteen kuin ulkonäön kanssa, katsot vain maailmaa avoimin silmin, selkä suorana, niin kohtaat miehen joka pitää sinusta sellaisena kuin olet.

voisi olla😊tämä nettipalsta voi antaa mahdollisuuden. Itse olen avarakatseinen

Itsekin aikoinaan kärsin rumuudestani. Oikeastaan suunnilleen saman ikäisenä kuin AP:kin. Lopulta vaan hyväksyin sen, että olen "persoonallisen näköinen". Tottahan se vähän harmittaa, että on jokseensakin ruma, mutta toisaalta minkäs sille mahtaa, että millaiset naamanpiirteet saa geenilotossa. Ei sattunut meikäläisen kohdalla alfan leukaa, saati sänkykamarisilmiä. Tuli joku epämääräinen puikula naaman alaosaan ja silmät on kuin sarjamurhaajalla. Näillä mennään, mitään leikkauksia en edes harkitse, koska enhän se ole enää minä sen jälkeen.

Terveisin Naispelko26

JA MINULLA ON RATKAISU!

ala transuksi, toimi itellä. oon aina ollu kasvonpiirteistä, hartioista ja muutenkin kropasta miehekäs, mutta ihan prkleen lyhyt :/

no ei nyt siis ihan TRANSUKSI, mutta leikkasin lyhyet hiukset, lopetin meikkaamisen ja aloin käyttää poikien vaatteita. ketään tyttöpuolisia kavereita mulla ei tällä hetkellä oo, kaikki poikia. ajattelin et oon ruma, ja siks en tuu koskaan saamaan miestä, mutta näin sain ainakin poikapuolisia kavereita :)

elekää reportatko vedin tarkotuksella vähä yli mut pääasia tässä kuitenkin sama mitä mulla ja näi