Ehdottakaa alaa mt-ongelmaiselle naiselle.
Olen siis parikymppinen mt-ongelmainen nainen ja mulla ei ole mitään ammattikoulutusta vielä. Mietteissä olisi, että kävisin aikuisille tarkoitetun ammattilukion. Olen miettinyt monia aloja, mutta en ole vielä keksinyt mikä olisi se mun juttu. Tykkään lapsista paljon, eli joku lapsiin liittyvä ala voisi kiinnostaa, mutta ei mielellään sellaista, että pitäisi lähihoitajaksi opiskella ensin. (en pystyisi siihen hommaan) eli tuo rajaa aika paljon niitä lapsiin suuntautuvia aloja. Olisin tosi kiitollinen, jos täältä löytyisi hyviä ehdotuksia ja jos sattuu olemaan muita mt-ongelmaisia paikalla niin olisi kiva kuulla millä alalla ovat ja miten on jaksaneet ja tykänneet alasta.
Kommentit (62)
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:47"][quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:57"]Koulunkäyntiavustaja, lastenhoitaja, nuorisotyöntekijä...
[/quote]
Itse taas sanoisin, että mikä tahansa, JOSSA EI OLLA IHMISTEN KANSSA TEKEMISISSÄ. Mielenterveysongelmainen ei ole ehkä ihan paras opastamaan/hoitamaan toisia. Mene jonnekin toimistoon papereita pyörittelemään tai tietokoneen ääreen. Voit samalla surffata av:lla.
[/quote]
Voitko perustella, että miksi ei ole paras hoitamaan tai edes opastamaan? Eiköhän tuokin riipu ihan siitä minkälaisesta mt-ongelmasta on kyse.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:52"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:30"]
Miten mt-ongelmat estää/vaikeuttaa älyllistä keskittymistä?
[/quote]
No ainakin masennus ja psykoosi estää. Jos et ole kokenut niin se on vähän sama kuin jos olisit valvonut viikon putkeen ja pitäisi tehdä töitä. Varmaan joku persoonallisuushäiriö ilman muita mt-vaivoja ei estäkään. Joo ja siis ei mt- ongelmat estä työnsaantia. Monia ihan terveitäkin ihmisiä on työttömänä ja mt-ongelmaisia taas ei, riippuu ihan alasta ja suhdanteista ynnä muusta, niin kuin muittenkin sairauksien kohdalla. Ja suurin osa sairastuu jossain vaiheessa johonkin kuolemaan johtavaan sairauteen anyway (muut kupsahtaa onnettomuuksiin tai vanhuuteen). Sitä ennen kannattaa tehdä kaikkea mitä pystyy.
[/quote]
Haha. Ei todellakaan estä. Katsos, kun se psykoosikaan ei ole koko ajan päällä. Jos John Nash olisi elossa voisit käydä kertomassa hänelle, kuinka tyhmä hän onkaan ja täysin kyvytön keskittymään. Ja masennuskin on muuten yleensä ohimenevää.
esim. joku muttereiden lajittelija, ojankaivaja tai lehtienlakaisija. Ei missään tapauksessa korkeakoulutusta, sosiaali- ja terveysalaa, turvallisuusalaa, asiakaspalvelua, palvelualojen ammatteja, tai mitään missä täytyy ylipäätänsä ajatella tai olla ihmisten kanssa tekemisissä. Ei susta ole siihen, et pysty.
Fiksuinta voisi olla ensin hoitaa sairaus, käydä psykoterapia, ja sitten vasta opiskella ammattiin, eikä valita ammattia hoitamattoman sairauden määrittämänä. Epävakaan tunne-elämän kypsymättömyys ei sovellu kovin hyvin esim. lasten kanssa työskentelyyn. Tai käyt terapian opintojen aikana, mutta älä siis valitse alaa sairauden perusteella. Akateeminen tutkinto voisi siitä olla paras vaihtoehto että ellei psyyke korjaannu riittävästi käytännön työhön niin voi valita tutkijan uran.
Mites esim. Kirkon lastenohjaaja ( en nyt muista tarkkaa nimikettä). Ymmärtääkseni koulutus lyhyempi kuin lähihoitajilla.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 22:21"]
Fiksuinta voisi olla ensin hoitaa sairaus, käydä psykoterapia, ja sitten vasta opiskella ammattiin, eikä valita ammattia hoitamattoman sairauden määrittämänä. Epävakaan tunne-elämän kypsymättömyys ei sovellu kovin hyvin esim. lasten kanssa työskentelyyn. Tai käyt terapian opintojen aikana, mutta älä siis valitse alaa sairauden perusteella. Akateeminen tutkinto voisi siitä olla paras vaihtoehto että ellei psyyke korjaannu riittävästi käytännön työhön niin voi valita tutkijan uran.
[/quote]
Hei, älä lopeta elämistäsi silti psykoterapian ajaksi. Tärkeetä on sillonkin samalla elää omaa elämää ja terapian keinoin tehdä siitä itselleen entistä parempaa ja toimivampaa omalta kannalta. Mulla on toinen vuosi kelan tukemaa psykoterapiaa käynnissä, ja toinen vuosi yhteiskuntatieteellisiä opintoja yliopistossa myös. Nää kulkee hyvin käsikkäin. Ja tosiaan, oon se epävakaa/keskivaikee masennus -dg:n omaava hoitoalalta häippässyt. :)
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 22:21"]Fiksuinta voisi olla ensin hoitaa sairaus, käydä psykoterapia, ja sitten vasta opiskella ammattiin, eikä valita ammattia hoitamattoman sairauden määrittämänä. Epävakaan tunne-elämän kypsymättömyys ei sovellu kovin hyvin esim. lasten kanssa työskentelyyn. Tai käyt terapian opintojen aikana, mutta älä siis valitse alaa sairauden perusteella. Akateeminen tutkinto voisi siitä olla paras vaihtoehto että ellei psyyke korjaannu riittävästi käytännön työhön niin voi valita tutkijan uran.
[/quote]
No itselläni ei ainakaan näkynyt mitenkään työssä tämä mun epävakaa tunne-elämä. Aikuinen ihminen kuitenkin olen niin enköhän tajua miten lasten kanssa ollaan. Ap
Älkää missään tapauksessa, jos mt- ongelmaa löytyy itseltä.
T. ent. strippari
Jaahha en osannut lainata tekstiä oikein.
Ent. stripparin piti siis kommentoida uraa harkinneelle että en suosittele. Helppoa rahaa se ei ole.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:54"]Olen lääkäri. Minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö.
[/quote]
Sairaanhoitajilla onkin kovemmat testit kuin lääkäreillä, toisaalta bipo tuskin kenenkään pskologin testeissä jää kiinni t myös bipo.
Hyviä ehdotuksia tullut (muutamaa lukuunottamatta), kiitos paljon vastauksista. :) Lisääkin saa laittaa jos haluaa. Ap
Vastaus riippuu siitä, millainen olet muuten ihmisenä sekä mt-ongelmasi laadusta. Ei kaikkia mt-ongelmaisia voi niputtaa samaan "porukkaan".
Ojankaivuu hommia on vähän nykyään. Kävisikö siivoojan työ? Puistotyö? Maatalouslomitus? Muuttomies? Jokin puhelinpalvelu/asiakaspalvelutyö? Kaupankassa? Autolähetti/autonkuljettaja? Vastaanottotehtävät? Markkinatutkimushaastattelija? Tallentaja? Näistä kolmea viimeistä olen nuorena tehnyt ja olivat kevyitä ja helppoja duuneja, joista maksettiin ihan riittävästi. Käsityöammatit voisivat sopia myös, mutta niille on todella vähän kysyntää nykyaikana. Ihan jokin kaupallinen peruskoulutus (on tylsä ja tavallinen mutta sopii moneen aputyöhön)? Lasten kanssa työskentely on oikeasti raskasta ja vaativaa. Ehkä sinun ei sille alalle kannata hakea, jollei se työ suju jo valmiiksi hyvin. Millainen olet muuten ihmisenä, millaiseen työhön sinä henkilönä sopisit?
Opona toimiminen vaatii kyllä pitkän koulutuksen ja opettajan pätevyyden eli ei nyt ihan kevyesti saa opiskeltua.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:56"][quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:53"]Strippari
[/quote]
Olisi kiva jos saisi asiallisia vastauksia, varmaan kuitenkin aikuisia ihmisiä täällä vastaamassa. Ap
[/quote]
Ihan tosissani olen harkinnut tätä. T. toinen mt -potilas
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 20:47"][quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:56"][quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:53"]Strippari
[/quote]
Olisi kiva jos saisi asiallisia vastauksia, varmaan kuitenkin aikuisia ihmisiä täällä vastaamassa. Ap
[/quote]
Ihan tosissani olen harkinnut tätä. T. toinen mt -potilas
[/quote]
Jatkan vielä että esim hieroja tai muu ala, jossa voi työskennellä oman jaksamisen mukaan.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 20:45"]Ojankaivuu hommia on vähän nykyään. Kävisikö siivoojan työ? Puistotyö? Maatalouslomitus? Muuttomies? Jokin puhelinpalvelu/asiakaspalvelutyö? Kaupankassa? Autolähetti/autonkuljettaja? Vastaanottotehtävät? Markkinatutkimushaastattelija? Tallentaja? Näistä kolmea viimeistä olen nuorena tehnyt ja olivat kevyitä ja helppoja duuneja, joista maksettiin ihan riittävästi. Käsityöammatit voisivat sopia myös, mutta niille on todella vähän kysyntää nykyaikana. Ihan jokin kaupallinen peruskoulutus (on tylsä ja tavallinen mutta sopii moneen aputyöhön)? Lasten kanssa työskentely on oikeasti raskasta ja vaativaa. Ehkä sinun ei sille alalle kannata hakea, jollei se työ suju jo valmiiksi hyvin. Millainen olet muuten ihmisenä, millaiseen työhön sinä henkilönä sopisit?
[/quote]
Olin siellä päiväkodissa harjoittelussa ja lasten kanssa työskentely ei ollut kovinkaan raskasta. Olin tietenkin vain harjoittelussa niin ehkä en nähnyt täysin millaista se on. Olen vähän ujo ihmisenä, eli en ainakaan asiakaspalvelu tms. alalla olisi kovin hyvä. Ap
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:54"]Olen lääkäri. Minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö.
[/quote] Lääkäriä oisin ehdottanut, voit määrätä itse parhaat mahdolliset lääkkeet.
komppaan*