Ehdottakaa alaa mt-ongelmaiselle naiselle.

Itellä on tällä hetkellä mietinnässä lähihoitaja suuntautumisena mt-työ, leipuri-kondiittori tai puuseppä.  Ennen keskivaikeaa masennusts mulla oli aina suunnitelmana mennö lukion jälkeen psykologiksi mutta ainakaan vielä ei voimat riitä yliopistoon mutta joku ammatti pitäis nyt hankkia, sen takia tuo lähihoitaja josta kuitenkin sinne psykologiksi voi opiskella joskus kun on myös lukio pohjalla. Leipuri ja puuseppä on mun luovan puolen haaveammatteja jossa ei tietysti työllisty niin hyvin mutta niistä mö oikeasti nauttisin myös. Ei silleen etten nauttisi psykologiasta, mutta onhan se paljon enemmän henkisesti kuormittava ala. 

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 20:10"]Vessa Venla. Helpolla pääsee...
[/quote]

Mikä se on?

Lue opettajan pätevyys ja rupea yksityisopettajaksi lapsille. Voit tehdä tunteja jaksamisen mukaan

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 20:12"]Itellä on tällä hetkellä mietinnässä lähihoitaja suuntautumisena mt-työ, leipuri-kondiittori tai puuseppä.  Ennen keskivaikeaa masennusts mulla oli aina suunnitelmana mennö lukion jälkeen psykologiksi mutta ainakaan vielä ei voimat riitä yliopistoon mutta joku ammatti pitäis nyt hankkia, sen takia tuo lähihoitaja josta kuitenkin sinne psykologiksi voi opiskella joskus kun on myös lukio pohjalla. Leipuri ja puuseppä on mun luovan puolen haaveammatteja jossa ei tietysti työllisty niin hyvin mutta niistä mö oikeasti nauttisin myös. Ei silleen etten nauttisi psykologiasta, mutta onhan se paljon enemmän henkisesti kuormittava ala. 
[/quote]

Itekkin olen joskus tuota psykologia miettinyt, mutta ehkä minusta ei olisi siihen. Saako kysyä, että minkä ikäinen oot ja mitä koulutuksia sulla on takana? Ap

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:56"]Puutarha-ala? Floristi?
[/quote]

Ei oikeen kiinnostusta sille alalle ja olisi ehkä liian haasteetonta työtä. Ap

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 20:20"]Lue opettajan pätevyys ja rupea yksityisopettajaksi lapsille. Voit tehdä tunteja jaksamisen mukaan
[/quote]

Tämä on hyvä ehdotus myös. Ap

Opnto-ohjaaja

Älä rupea hoitoalalle, jos hankalia mielenterveysongelmia edelleen eikä tietoa paranemisesta. Ota mieluummin sellainen, jossa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä (jos tykkäät), mutta itse työ ei ole ihmisten hoitamista tai palvelua. Ja niin kauan kuin mielenterveysongelmat ovat aika pahoja, en suosittele semmoista työtä, joka vaatii paljon ajattelua tai älyllistä keskittymistä. Riippuu tietysti mt-ongelmastakin, mutta luulen, että tuo sopii sinuun. Joten miten olisi esim. vaikka leipuri / kondiittori tai puutarhuri tai kultaseppä tms.?

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:13"]Älä rupea hoitoalalle, jos hankalia mielenterveysongelmia edelleen eikä tietoa paranemisesta. Ota mieluummin sellainen, jossa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä (jos tykkäät), mutta itse työ ei ole ihmisten hoitamista tai palvelua. Ja niin kauan kuin mielenterveysongelmat ovat aika pahoja, en suosittele semmoista työtä, joka vaatii paljon ajattelua tai älyllistä keskittymistä. Riippuu tietysti mt-ongelmastakin, mutta luulen, että tuo sopii sinuun. Joten miten olisi esim. vaikka leipuri / kondiittori tai puutarhuri tai kultaseppä tms.?
[/quote]

Miksi ei saisi olla paljon ajattelua ja älyllistä keskittymistä?

Koodaaja

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:23"]Miksi kuvittelet että koskaan saisit työpaikan?
[/quote]

Vitsit, että täällä on hoitamatonta sakkia. Eikös se ole sullekin vaan hyvä, että mitä enemmän ihmiset on töissä? Vai etkö itse saa töitä ja vituttaa, jos joku mt-ongelmainen voi saada?

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:48"]

Olen siis parikymppinen mt-ongelmainen nainen ja mulla ei ole mitään ammattikoulutusta vielä. Mietteissä olisi, että kävisin aikuisille tarkoitetun ammattilukion. Olen miettinyt monia aloja, mutta en ole vielä keksinyt mikä olisi se mun juttu. Tykkään lapsista paljon, eli joku lapsiin liittyvä ala voisi kiinnostaa, mutta ei mielellään sellaista, että pitäisi lähihoitajaksi opiskella ensin. (en pystyisi siihen hommaan) eli tuo rajaa aika paljon niitä lapsiin suuntautuvia aloja. Olisin tosi kiitollinen, jos täältä löytyisi hyviä ehdotuksia ja jos sattuu olemaan muita mt-ongelmaisia paikalla niin olisi kiva kuulla millä alalla ovat ja miten on jaksaneet ja tykänneet alasta.

[/quote]

Eläke?

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:13"]Älä rupea hoitoalalle, jos hankalia mielenterveysongelmia edelleen eikä tietoa paranemisesta. Ota mieluummin sellainen, jossa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä (jos tykkäät), mutta itse työ ei ole ihmisten hoitamista tai palvelua. Ja niin kauan kuin mielenterveysongelmat ovat aika pahoja, en suosittele semmoista työtä, joka vaatii paljon ajattelua tai älyllistä keskittymistä. Riippuu tietysti mt-ongelmastakin, mutta luulen, että tuo sopii sinuun. Joten miten olisi esim. vaikka leipuri / kondiittori tai puutarhuri tai kultaseppä tms.?
[/quote]

Miten mt-ongelmat estää/vaikeuttaa älyllistä keskittymistä?

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:52"]Sirkus Finlandia
[/quote]

Sunko entiseen työhön etit tuuraajaa?

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:35"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:52"]Sirkus Finlandia [/quote] Sunko entiseen työhön etit tuuraajaa?

[/quote]

Onko nykyäänkin muka hävettävää olla sirkuksessa töissä?

Koulunkäyntiavustajille ei makseta paljon paskaakaan ja niistä kunnat yleensä säästää ensimmäisenä eli paikkoja on huonosti. Aina kesäisin olisit työtön ainakin.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:57"]Koulunkäyntiavustaja, lastenhoitaja, nuorisotyöntekijä...
[/quote]

Itse taas sanoisin, että mikä tahansa, JOSSA EI OLLA IHMISTEN KANSSA TEKEMISISSÄ. Mielenterveysongelmainen ei ole ehkä ihan paras opastamaan/hoitamaan toisia. Mene jonnekin toimistoon papereita pyörittelemään tai tietokoneen ääreen. Voit samalla surffata av:lla.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:44"]Koulunkäyntiavustajille ei makseta paljon paskaakaan ja niistä kunnat yleensä säästää ensimmäisenä eli paikkoja on huonosti. Aina kesäisin olisit työtön ainakin.
[/quote]
Tuo on totta kuten myös se että töitä ei riitä nyt kenellekään. Tunnen paljon avustajia ja viidestä neljä on alkanut opiskelemaan muuta työn puutteessa ja se yksikin tekee pätkää ja sijaisuuksia. Itsekin siis avustaja ja opiskelen nyt lähihoitajaksi monen vuoden työttömyyden jälkeen. Toisaalta minulle koulujen lomat olivat vain etu! Ihanaa pitkät lomat

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:30"]

 Miten mt-ongelmat estää/vaikeuttaa älyllistä keskittymistä?

[/quote]

No ainakin masennus ja psykoosi estää. Jos et ole kokenut niin se on vähän sama kuin jos olisit valvonut viikon putkeen ja pitäisi tehdä töitä. Varmaan joku persoonallisuushäiriö ilman muita mt-vaivoja ei estäkään. Joo ja siis ei mt- ongelmat estä työnsaantia. Monia ihan terveitäkin ihmisiä on työttömänä ja mt-ongelmaisia taas ei, riippuu ihan alasta ja suhdanteista ynnä muusta, niin kuin muittenkin sairauksien kohdalla. Ja suurin osa sairastuu jossain vaiheessa johonkin kuolemaan johtavaan sairauteen anyway (muut kupsahtaa onnettomuuksiin tai vanhuuteen). Sitä ennen kannattaa tehdä kaikkea mitä pystyy.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:24"][quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:13"]Älä rupea hoitoalalle, jos hankalia mielenterveysongelmia edelleen eikä tietoa paranemisesta. Ota mieluummin sellainen, jossa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä (jos tykkäät), mutta itse työ ei ole ihmisten hoitamista tai palvelua. Ja niin kauan kuin mielenterveysongelmat ovat aika pahoja, en suosittele semmoista työtä, joka vaatii paljon ajattelua tai älyllistä keskittymistä. Riippuu tietysti mt-ongelmastakin, mutta luulen, että tuo sopii sinuun. Joten miten olisi esim. vaikka leipuri / kondiittori tai puutarhuri tai kultaseppä tms.?
[/quote]

Miksi ei saisi olla paljon ajattelua ja älyllistä keskittymistä?
[/quote]

Kimppaan tätä kysymystä. Haasteetonkaan työ ei ole hyvästä psyykelle. Ap:n molemmat diagnoosit voivat olla historiaa jo kymmenen vuoden päästä. Nykykäsityksen mukaan epävakaa persoonallisuushäiriö ei ole välttämättä elinikäinen, vaan hoidettavissa.