Mikä laulu avaa sinun itkuhanasi?
Kommentit (273)
Aloittajan biisi on kieltämättä herkistävä. Luin koko ketjun, eikä siellä ollut mun kanssa samoja. Sirkesalon Jos odotat aikaa, parempaa aikaa tms Tarinan opetus; tartu hetkeen ennenkuin tsunami vie ja toisena Hallelujah, joka koskettaa mua 24h-kauden tunnarina.
Jostain syystä joululaulu "Lapsuusjoulut" saa hanat avautumaan joka kerta! Sen ovat levyttäneet ainakin Suvi Teräsniska sekä Jari Sillanpää.
Annan sut pois. Soitin tämän rakkaalle avomiehelleni kymmenen yhteisen vuoden jälkeen kun olin päättänyt olosuhteiden pakosta jatkaa matkaa yksin.
Katri Helenan Katson autiota hiekkarantaa.
Niin paljon kuuluu rakkauteen (Finlanders?).
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 13:18"][quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:57"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:54"]
Mikähä logiikka alapeukuissa? :D
[/quote]
Alapeukku laitetaan jos ei pidetä kyseisestö biisistö itse. Ei siinä ole tarkoitus toisen musiikkimakua dissata tai väheksyä hänen tunnekokemustaan, siinä vaan sanotaa oma mielipide kappaleesta.
[/quote]
Aika tyhmää arvostella toisten herkkiä valintoja. Laita itse niitä, jotka sinua liikuttavat. Sitähän tässä pyydettiin. Kukaan ei tässä kohtaa kaipaa mielipiteitäsi.
[/quote]
Mä laitoin peukun ylös, jos laulu liikuttaa mua ja alas jos ei tunnu missään. Tartteeko tuostakin loukkaantua?? Höh!
Nimenomaan Prinsessalle. Itse olen kuunnellut Diandran laulamana. Ei pysty kuuntelemaan ilman kyyneleitä...ja omat lapset ovat terveitä ja hengissä, mutta voin eläytyä tuohon kappaleeseen niin voimakkaasti, että se aiheuttaa ahdistusta.
On kuitenkin samalla todella kaunis kappale.
Jos ryppyjä rakkaudessa niin James Blunt - The Only One
Kari Tapio - Mun sydämeni tänne jää sekä Vesa-Matti Loirin versio Eppu Normaalin kappaleesta Voi kuinka me sinua kaivataan. Gheorghe Zamfirin The Lonely Shepherd itkettää aina myös. Näitä usein kuuntelen kun edesmennyttä isääni ikävöin.
N25
Oi muistatko vielä sen virren. Muistuttaa isoäidistäni.
Tori Amosin Winter. Sehän on isä-tytär-laulu, mutta minä yhdistän sen myös yleisemmin vanhemman ja lapsen suhteeseen. Kun olin Torin keikalla syyskuussa 2011 Helsingin jäähallissa ja Tori esitti Winterin, minä aloin vollottaa ihan pidäkkeettä, koska äiti oli kuollut vain reilua kolmea viikkoa aikaisemmin ja koko syyskuuni oli mennyt niitä tavanomaisia omisen kuoleman jälkeisiä asioita hoidellessa pitäen itseni pakosti liikkeessä. Tuntematon vieruskaverini taisi ihmetellä romahdustani, mutta siitä minä viis veisasin. Winter oli tärkeä kappale myös kuutta vuotta aiemmin, kun isäni kuoli.
Toinen biisi, joka kosketti oli se, kun äidin kuolemaa seuraavana keväänä Diandra esitti Idolisissa kappaleen Prinsessalle. Silloin television ääressä taas kyynelhanat aukesivat.
Tori Amosilla on myös toinen itseäni aikoinaan paljon koskettanut biisi, Bells For Her. "Now she seems to be sand under his shoes, there's nothing I can do/can't stop what's coming/can't stop what is on its way/and I see it coming and it's on its way". Todistin läheltä erään sukulaiseni kiusaamista ja kiduttamista henkisesti narsistiaviomiehensä taholta. Oli yhtä lohduton ja avuton olo kuin mitä biisin tekstin päähenkilöllä.
Tristan & Isolden loppu, jossa Isolde tietenkin kuolee.
Nykyään Lea Lavenin Aamulla rakkaani näin ja Katri Helenan Mun sydämeni tänne jää.
Edu Kettusen Retki meren rantaan.
Kun kuulin ateenalaisten laulun ensimmäisen kerran, niin sisäinen puro avautui täysin yllättäen, en tiedä miksi.
Onneksi kukaan ei ollut näkemässä.
Mies.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 13:04"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:23"]
Vuokko Hovatan Päivänsäde ja menninkäinen
Vesa-Matti Loirin Vanhojapoikia viiksekkäitä.
[/quote]
Eikös tuo Vanhoja poikia viiksekkäitä ole Junnun? Oli miten oli, liikuttaa minuakin, samoin Junnun Albatrossi.
[/quote]
On Junnun alunperin. Myös Päivänsäde ja menninkäinen on alunperin Tapio Rautavaaran, ei Vuokko Hovatan.