Miten oppia (työ)englantia aikuisiällä?
Olen reilu 3-kymppinen ja ongelmana on se, että olen ollut jotenkin tosi huono englannissa aina. Olen kirjoittanut sen lukiossa alimmalla hyväksytyllä ja yrittänyt välttää parhaani mukaan tilanteita, joissa joudun kieltä käyttämään suullisesti, sähköposteihin vastatessa saan aikaa miettiä mitä kirjoitan ja kaikki on kyllä aina ymmärretty. Nyt töissä alkaa kuitenkin olla koko ajan enemmän palavereita in english ja se stressaa. Minun on hankala pysyä perässä mistä puhutaan ja jään liikaa miettimään jotain, mitä en ymmärtänyt ja siinä ehtii mennä seuraavat 10 lausetta ohi ja sitten minulta jo kysytäänkin jotain!
Onko vinkkejä, miten oppia englantia näin aikuisena ja pärjätä sitä myöten myös palavereissa ilman että stressaa niitä monta viikkoa etukäteen..?
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpalavereissahan pitää olla jo tietoa siitä, mistä puhutaan eli yleensä tiedät etukäteen kokouksen aiheen. Onko sinulla mahdollista lukea esim. edellisten kokousten muistioita tai raportteja kokouksen aiheesta? Niistä oppisi sanastoa. Kokouksissa älä missään nimessä ala kääntää asioita päässäsi suomeksi, vaan yritä keskittyä ja kuunnella puhevirtaa. Jos et ole kysyttäessä ymmärtänyt jotain, voit yrittää pyytää toistamaan asian ja sanoa, ettet ihan ymmärtänyt edellisen puhujan lausetta. Voit myös sanoa, jos on teams-kokous, että yhteys oli huono, voisiko edellinen puhuja toistaa. Näin voitat hieman aikaa.
Simultaanitulkitkin saa etukäteen puheluonnoksia tai edellisten kokousten asiakirjoja, joiden pohjalta tietävät, mistä tullaan puhumaan. Tarkoitan, ettei ole mikään häpeä opetella sanastoa etukäteen. Ei ole myöskään häpeä puhua ei-niin-täydellistä englantia tai puhua suomiaksentilla. Pääasia, että tulee ymmärretyksi.
Kyllä kai kokoukseen valmistaudutaan joka tapauksessa lukemalla aiempien kokousten materiaalit.
Ei ole mikään häpeä pyytää puhujaa toistamaan, ellei heti ihan saanut asiasta kiinni: "I did not quite catch that"
https://idioms.thefreedictionary.com/I+didnt+quite+catch+that#:~:text=q…)-,I%20didn't%20(quite)%20catch%20that,%3F%22%20B%3A%20%22What%3F
Suosittelisin liittymistä johonkin keskusteluryhmään, ei kieltä opi hyvin muuta kuin sitä käyttämällä. Kannattaa puhua rohkeasti.
Englanti ei tosiaankaan ole helppoa. Olen opiskellut kieltä yhdessä maailman huippuyliopistoista, ja sen voin sanoa, että se oli hikisin tutkinto, mitä ikinä olen suorittanut. Minulla ei edes mielestäni ole mikään huono kielipää.
Olen samaa mieltä siitä, että oppiakseen kieltä sitä on vaan käytettävä! Tällä tarkoitan lukemisen ja kuuntelun lisäksi etenkin puhumista. Kokouksissa voi tosiaan pyytää puhujaa toistamaan sanomansa (vaikka hitaammin, minkä monet syntyperäiset puhujat hyvin kyllä ymmärtävätkin) ymmärtääkseen paremmin.
Kukaan ei ole seppä syntyessään, ja jos kielioppivirheitä pelkää - niitä tekevät natiivipuhujatkin!
Kehtaakos kysyä, missä opiskelit ja minkä tutkinnon suoritit?
Tämän: https://www.cambridgeenglish.org/exams-and-tests/proficiency/
C2. Ajattelin vaan siellä asuessani suorittaa sen "sivupuhteinani", mutta ihan niin se ei vaan mennyt, ilman kovaa työtä vaikka luulin aloittaessani (ja ennen aloitusta täytyy läpäistä tasotestit, mitkä menivätkin hyvin), että hallitsen kielen loistavasti, koska koulussa ja kirjoituksissa sain parhaimmat arvosanat ja siihen mennessä olin asunut jo UK:ssa aika monta vuotta.
Olen viimeisen vuoden joutunut käyttämään todella vaikeaa ammattisanastoa - siis sanoja, joita natiivipuhuja ei osaa, ei ainakaan lausua. Olen todennut, että rallienglanti on hyvin tehokasta - siitä saa kaikki selvää.
Kaikki tietävät, että en ole natiivipuhuja. Tiimissä on mukana porukkaa mm. Puolasta, ja on välillä todella vaikea ymmärtää joidenkin aksenttia, mutta sitten toistellaan ja kirjoitetaan chattipalstalle. Kaikki haluaa ymmärtää, niin se helpottaa asiaa.
Ei ole missään vaiheessa tullut vastaan sellaista, että joku olisi huomauttanut huonosta ääntämisestä tai kapeasta sanavarastosta! Joidenkin termien suomalainen ääntäminen on saanut huvittunutta hihittelyä aikaan, sanokaapa vaikka AI el O suomalaisittain ilo, niin vähän aikaa menee, että kukaan ymmärtää.
Teams-kokouksissa on sekin hyvä puoli, että pystyy käyttämään google kääntäjää samalla, ja siellähän on myös ääntämismalli. Voi kuunnella, kuinka se squirrel sanotaankaan.
Mutta mitään muuta keinoa ei ole, kun käyttää ja käyttää sitä kieltä. Lukea, kuunnella, puhua.
Tankkaamalla sitä. Käyttämällä sitä, opettelemalla ulkoa. Niin kaikki muutkin sen opettelee.
Vierailija kirjoitti:
Tankkaamalla sitä. Käyttämällä sitä, opettelemalla ulkoa. Niin kaikki muutkin sen opettelee.
Näinhän se osittain on. Varsinkin idioomit on vaan opeteltava ulkoa, ja niiden käyttö on monasti yksi kielitaidon mittareista.
Entinen kielipuoli kirjoitti:
Mene kansan- tai työväenopiston kurssille. Siellä on tavallisten kurssien lisäksi myös keskusteluryhmiä.
Toinen vaihtoehto on mennä aikuisten kielikurssille lomalla. Kuukaudessa tarttui enemmän englantia kuin koulussa moneen vuoteen. Esimerkiksi British Council järjestää halvempia kursseja kuin EF ja vastaavat.
Jokin business-englantiin keskittyvä kurssi olisi parempi kuin nuo kansalaisopiston peruskeskustelukurssit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpalavereissahan pitää olla jo tietoa siitä, mistä puhutaan eli yleensä tiedät etukäteen kokouksen aiheen. Onko sinulla mahdollista lukea esim. edellisten kokousten muistioita tai raportteja kokouksen aiheesta? Niistä oppisi sanastoa. Kokouksissa älä missään nimessä ala kääntää asioita päässäsi suomeksi, vaan yritä keskittyä ja kuunnella puhevirtaa. Jos et ole kysyttäessä ymmärtänyt jotain, voit yrittää pyytää toistamaan asian ja sanoa, ettet ihan ymmärtänyt edellisen puhujan lausetta. Voit myös sanoa, jos on teams-kokous, että yhteys oli huono, voisiko edellinen puhuja toistaa. Näin voitat hieman aikaa.
Simultaanitulkitkin saa etukäteen puheluonnoksia tai edellisten kokousten asiakirjoja, joiden pohjalta tietävät, mistä tullaan puhumaan. Tarkoitan, ettei ole mikään häpeä opetella sanastoa etukäteen. Ei ole myöskään häpeä puhua ei-niin-täydellistä englantia tai puhua suomiaksentilla. Pääasia, että tulee ymmärretyksi.
Kyllä kai kokoukseen valmistaudutaan joka tapauksessa lukemalla aiempien kokousten materiaalit.
Ei ole mikään häpeä pyytää puhujaa toistamaan, ellei heti ihan saanut asiasta kiinni: "I did not quite catch that"
https://idioms.thefreedictionary.com/I+didnt+quite+catch+that#:~:text=q…)-,I%20didn't%20(quite)%20catch%20that,%3F%22%20B%3A%20%22What%3F
Suosittelisin liittymistä johonkin keskusteluryhmään, ei kieltä opi hyvin muuta kuin sitä käyttämällä. Kannattaa puhua rohkeasti.
Englanti ei tosiaankaan ole helppoa. Olen opiskellut kieltä yhdessä maailman huippuyliopistoista, ja sen voin sanoa, että se oli hikisin tutkinto, mitä ikinä olen suorittanut. Minulla ei edes mielestäni ole mikään huono kielipää.
Olen samaa mieltä siitä, että oppiakseen kieltä sitä on vaan käytettävä! Tällä tarkoitan lukemisen ja kuuntelun lisäksi etenkin puhumista. Kokouksissa voi tosiaan pyytää puhujaa toistamaan sanomansa (vaikka hitaammin, minkä monet syntyperäiset puhujat hyvin kyllä ymmärtävätkin) ymmärtääkseen paremmin.
Kukaan ei ole seppä syntyessään, ja jos kielioppivirheitä pelkää - niitä tekevät natiivipuhujatkin!
Kehtaakos kysyä, missä opiskelit ja minkä tutkinnon suoritit?
Tämän: https://www.cambridgeenglish.org/exams-and-tests/proficiency/
C2. Ajattelin vaan siellä asuessani suorittaa sen "sivupuhteinani", mutta ihan niin se ei vaan mennyt, ilman kovaa työtä vaikka luulin aloittaessani (ja ennen aloitusta täytyy läpäistä tasotestit, mitkä menivätkin hyvin), että hallitsen kielen loistavasti, koska koulussa ja kirjoituksissa sain parhaimmat arvosanat ja siihen mennessä olin asunut jo UK:ssa aika monta vuotta.
Mä olen kanssa suorittanut tuon C2. Itse en tosin pitänyt sitä kauhean vaikeana (lukion E arvosanan pohjalta opiskeltuna). Mutta ei se kyllä toisaalta ihan läpihuutojuttukaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpalavereissahan pitää olla jo tietoa siitä, mistä puhutaan eli yleensä tiedät etukäteen kokouksen aiheen. Onko sinulla mahdollista lukea esim. edellisten kokousten muistioita tai raportteja kokouksen aiheesta? Niistä oppisi sanastoa. Kokouksissa älä missään nimessä ala kääntää asioita päässäsi suomeksi, vaan yritä keskittyä ja kuunnella puhevirtaa. Jos et ole kysyttäessä ymmärtänyt jotain, voit yrittää pyytää toistamaan asian ja sanoa, ettet ihan ymmärtänyt edellisen puhujan lausetta. Voit myös sanoa, jos on teams-kokous, että yhteys oli huono, voisiko edellinen puhuja toistaa. Näin voitat hieman aikaa.
Simultaanitulkitkin saa etukäteen puheluonnoksia tai edellisten kokousten asiakirjoja, joiden pohjalta tietävät, mistä tullaan puhumaan. Tarkoitan, ettei ole mikään häpeä opetella sanastoa etukäteen. Ei ole myöskään häpeä puhua ei-niin-täydellistä englantia tai puhua suomiaksentilla. Pääasia, että tulee ymmärretyksi.
Kyllä kai kokoukseen valmistaudutaan joka tapauksessa lukemalla aiempien kokousten materiaalit.
Ei ole mikään häpeä pyytää puhujaa toistamaan, ellei heti ihan saanut asiasta kiinni: "I did not quite catch that"
https://idioms.thefreedictionary.com/I+didnt+quite+catch+that#:~:text=q…)-,I%20didn't%20(quite)%20catch%20that,%3F%22%20B%3A%20%22What%3F
Suosittelisin liittymistä johonkin keskusteluryhmään, ei kieltä opi hyvin muuta kuin sitä käyttämällä. Kannattaa puhua rohkeasti.
Englanti ei tosiaankaan ole helppoa. Olen opiskellut kieltä yhdessä maailman huippuyliopistoista, ja sen voin sanoa, että se oli hikisin tutkinto, mitä ikinä olen suorittanut. Minulla ei edes mielestäni ole mikään huono kielipää.
Olen samaa mieltä siitä, että oppiakseen kieltä sitä on vaan käytettävä! Tällä tarkoitan lukemisen ja kuuntelun lisäksi etenkin puhumista. Kokouksissa voi tosiaan pyytää puhujaa toistamaan sanomansa (vaikka hitaammin, minkä monet syntyperäiset puhujat hyvin kyllä ymmärtävätkin) ymmärtääkseen paremmin.
Kukaan ei ole seppä syntyessään, ja jos kielioppivirheitä pelkää - niitä tekevät natiivipuhujatkin!
Kehtaakos kysyä, missä opiskelit ja minkä tutkinnon suoritit?
Tämän: https://www.cambridgeenglish.org/exams-and-tests/proficiency/
C2. Ajattelin vaan siellä asuessani suorittaa sen "sivupuhteinani", mutta ihan niin se ei vaan mennyt, ilman kovaa työtä vaikka luulin aloittaessani (ja ennen aloitusta täytyy läpäistä tasotestit, mitkä menivätkin hyvin), että hallitsen kielen loistavasti, koska koulussa ja kirjoituksissa sain parhaimmat arvosanat ja siihen mennessä olin asunut jo UK:ssa aika monta vuotta.
Mä olen kanssa suorittanut tuon C2. Itse en tosin pitänyt sitä kauhean vaikeana (lukion E arvosanan pohjalta opiskeltuna). Mutta ei se kyllä toisaalta ihan läpihuutojuttukaan ole.
Missä suoritit? Minulla se vaati lukemista, jota en ikinä ole koulussa harrastanut, enkä parin muun yliopistotutkinnon kanssa myöskään tarvinnut, joten se teki siitä niin "hikisen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpalavereissahan pitää olla jo tietoa siitä, mistä puhutaan eli yleensä tiedät etukäteen kokouksen aiheen. Onko sinulla mahdollista lukea esim. edellisten kokousten muistioita tai raportteja kokouksen aiheesta? Niistä oppisi sanastoa. Kokouksissa älä missään nimessä ala kääntää asioita päässäsi suomeksi, vaan yritä keskittyä ja kuunnella puhevirtaa. Jos et ole kysyttäessä ymmärtänyt jotain, voit yrittää pyytää toistamaan asian ja sanoa, ettet ihan ymmärtänyt edellisen puhujan lausetta. Voit myös sanoa, jos on teams-kokous, että yhteys oli huono, voisiko edellinen puhuja toistaa. Näin voitat hieman aikaa.
Simultaanitulkitkin saa etukäteen puheluonnoksia tai edellisten kokousten asiakirjoja, joiden pohjalta tietävät, mistä tullaan puhumaan. Tarkoitan, ettei ole mikään häpeä opetella sanastoa etukäteen. Ei ole myöskään häpeä puhua ei-niin-täydellistä englantia tai puhua suomiaksentilla. Pääasia, että tulee ymmärretyksi.
Kyllä kai kokoukseen valmistaudutaan joka tapauksessa lukemalla aiempien kokousten materiaalit.
Ei ole mikään häpeä pyytää puhujaa toistamaan, ellei heti ihan saanut asiasta kiinni: "I did not quite catch that"
https://idioms.thefreedictionary.com/I+didnt+quite+catch+that#:~:text=q…)-,I%20didn't%20(quite)%20catch%20that,%3F%22%20B%3A%20%22What%3F
Suosittelisin liittymistä johonkin keskusteluryhmään, ei kieltä opi hyvin muuta kuin sitä käyttämällä. Kannattaa puhua rohkeasti.
Englanti ei tosiaankaan ole helppoa. Olen opiskellut kieltä yhdessä maailman huippuyliopistoista, ja sen voin sanoa, että se oli hikisin tutkinto, mitä ikinä olen suorittanut. Minulla ei edes mielestäni ole mikään huono kielipää.
Olen samaa mieltä siitä, että oppiakseen kieltä sitä on vaan käytettävä! Tällä tarkoitan lukemisen ja kuuntelun lisäksi etenkin puhumista. Kokouksissa voi tosiaan pyytää puhujaa toistamaan sanomansa (vaikka hitaammin, minkä monet syntyperäiset puhujat hyvin kyllä ymmärtävätkin) ymmärtääkseen paremmin.
Kukaan ei ole seppä syntyessään, ja jos kielioppivirheitä pelkää - niitä tekevät natiivipuhujatkin!
Kehtaakos kysyä, missä opiskelit ja minkä tutkinnon suoritit?
Tämän: https://www.cambridgeenglish.org/exams-and-tests/proficiency/
C2. Ajattelin vaan siellä asuessani suorittaa sen "sivupuhteinani", mutta ihan niin se ei vaan mennyt, ilman kovaa työtä vaikka luulin aloittaessani (ja ennen aloitusta täytyy läpäistä tasotestit, mitkä menivätkin hyvin), että hallitsen kielen loistavasti, koska koulussa ja kirjoituksissa sain parhaimmat arvosanat ja siihen mennessä olin asunut jo UK:ssa aika monta vuotta.
Mä olen kanssa suorittanut tuon C2. Itse en tosin pitänyt sitä kauhean vaikeana (lukion E arvosanan pohjalta opiskeltuna). Mutta ei se kyllä toisaalta ihan läpihuutojuttukaan ole.
Missä suoritit? Minulla se vaati lukemista, jota en ikinä ole koulussa harrastanut, enkä parin muun yliopistotutkinnon kanssa myöskään tarvinnut, joten se teki siitä niin "hikisen".
Cambridge C2 exam preparation kurssilla Jenkeissä ja kurssin päätteeksi sitten tuo koe. Täytyy sanoa, että meillä oli kyllä aivan loistavat opettajat kurssilla.
Ääni- ja e-kirjat. Kuuntelet kirjaa ja jos et ymmärrä jotain lausetta, voit joko kuunnella uudestaan tai katsoa tekstiä. Alkuun ei ole väliä, vaikka et yksittäisiä sanoja ymmärtäisikään. Sanavarasto laajenee hiljalleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpalavereissahan pitää olla jo tietoa siitä, mistä puhutaan eli yleensä tiedät etukäteen kokouksen aiheen. Onko sinulla mahdollista lukea esim. edellisten kokousten muistioita tai raportteja kokouksen aiheesta? Niistä oppisi sanastoa. Kokouksissa älä missään nimessä ala kääntää asioita päässäsi suomeksi, vaan yritä keskittyä ja kuunnella puhevirtaa. Jos et ole kysyttäessä ymmärtänyt jotain, voit yrittää pyytää toistamaan asian ja sanoa, ettet ihan ymmärtänyt edellisen puhujan lausetta. Voit myös sanoa, jos on teams-kokous, että yhteys oli huono, voisiko edellinen puhuja toistaa. Näin voitat hieman aikaa.
Simultaanitulkitkin saa etukäteen puheluonnoksia tai edellisten kokousten asiakirjoja, joiden pohjalta tietävät, mistä tullaan puhumaan. Tarkoitan, ettei ole mikään häpeä opetella sanastoa etukäteen. Ei ole myöskään häpeä puhua ei-niin-täydellistä englantia tai puhua suomiaksentilla. Pääasia, että tulee ymmärretyksi.
Kyllä kai kokoukseen valmistaudutaan joka tapauksessa lukemalla aiempien kokousten materiaalit.
Ei ole mikään häpeä pyytää puhujaa toistamaan, ellei heti ihan saanut asiasta kiinni: "I did not quite catch that"
https://idioms.thefreedictionary.com/I+didnt+quite+catch+that#:~:text=q…)-,I%20didn't%20(quite)%20catch%20that,%3F%22%20B%3A%20%22What%3F
Suosittelisin liittymistä johonkin keskusteluryhmään, ei kieltä opi hyvin muuta kuin sitä käyttämällä. Kannattaa puhua rohkeasti.
Englanti ei tosiaankaan ole helppoa. Olen opiskellut kieltä yhdessä maailman huippuyliopistoista, ja sen voin sanoa, että se oli hikisin tutkinto, mitä ikinä olen suorittanut. Minulla ei edes mielestäni ole mikään huono kielipää.
Olen samaa mieltä siitä, että oppiakseen kieltä sitä on vaan käytettävä! Tällä tarkoitan lukemisen ja kuuntelun lisäksi etenkin puhumista. Kokouksissa voi tosiaan pyytää puhujaa toistamaan sanomansa (vaikka hitaammin, minkä monet syntyperäiset puhujat hyvin kyllä ymmärtävätkin) ymmärtääkseen paremmin.
Kukaan ei ole seppä syntyessään, ja jos kielioppivirheitä pelkää - niitä tekevät natiivipuhujatkin!
Kehtaakos kysyä, missä opiskelit ja minkä tutkinnon suoritit?
Tämän: https://www.cambridgeenglish.org/exams-and-tests/proficiency/
C2. Ajattelin vaan siellä asuessani suorittaa sen "sivupuhteinani", mutta ihan niin se ei vaan mennyt, ilman kovaa työtä vaikka luulin aloittaessani (ja ennen aloitusta täytyy läpäistä tasotestit, mitkä menivätkin hyvin), että hallitsen kielen loistavasti, koska koulussa ja kirjoituksissa sain parhaimmat arvosanat ja siihen mennessä olin asunut jo UK:ssa aika monta vuotta.
Mä olen kanssa suorittanut tuon C2. Itse en tosin pitänyt sitä kauhean vaikeana (lukion E arvosanan pohjalta opiskeltuna). Mutta ei se kyllä toisaalta ihan läpihuutojuttukaan ole.
Missä suoritit? Minulla se vaati lukemista, jota en ikinä ole koulussa harrastanut, enkä parin muun yliopistotutkinnon kanssa myöskään tarvinnut, joten se teki siitä niin "hikisen".
Cambridge C2 exam preparation kurssilla Jenkeissä ja kurssin päätteeksi sitten tuo koe. Täytyy sanoa, että meillä oli kyllä aivan loistavat opettajat kurssilla.
Niin, heidäthän on erikoiskoulutettu hommaansa. Eräs ystäväni on yksi noista opettajista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oh you poor thing..
Considering how much english there is in tv, movies, magazines, in written form etc it's quite difficult for me to understand how there can be people who don't understand or speak english even the slightest.
You should attend in courses and I mean the ones where they start with the basics.
And you just need to practice it everyday because that's the only way you learn
Tämä on erinomainen esimerkki ihmisestä, joka luulee osaavansa tosi hyvin, mutta luulee hieman väärin.
Niinpä, älkää käyttäkö sitä enkkua jos ette osaa sitä täydellisesti 🤦♀️
Kyllä minä ainakin ymmärsin mitä edellinen tuossa kirjoitti. Mitä sitten jos siinä on virheitä?
Tämä lyttäyskultturi on varmasti suurin syy minkä takia suomalaiset arastelevat englannin kielen käyttämistä. Nyt pitäisi alkaa kannustaa kaikkia käyttämään englantia, vaikka sitä ei täydellisesti osattaisikaan. Kieltä oppii vain harjoittelemalla.
No käytä suomea ja sano, että en ala englanniksi puhumaan ja piste.
Huomasin et joku oli Englanniksi kommentoinut, voisiko joku kertoa mitä virheitä siinä muka oli? Itse en ainakaan huomannut vaikka useasti luin
Tää nyt ei liity työ englannin käyttöön, mutta omalle kielitaidolle olen saanut varmistuksen siitä että fan fiction kirjoituksessa englantia äidinkielenään puhuvien kanssa kukaan ei ole korjannut minun tekstejä (joita siis reilusti +200 sivua).
Ja mitä tulee puhuttuun kieleen, ulkomaalaiset kaverit sanovat etteivät tietäisi ettei Englanti ole äidinkieleni, koska puheessa ei kuulu mitään korotusta joka edes vähän paljastaisi taustaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oh you poor thing..
Considering how much english there is in tv, movies, magazines, in written form etc it's quite difficult for me to understand how there can be people who don't understand or speak english even the slightest.
You should attend in courses and I mean the ones where they start with the basics.
And you just need to practice it everyday because that's the only way you learn
Tämä on erinomainen esimerkki ihmisestä, joka luulee osaavansa tosi hyvin, mutta luulee hieman väärin.
Niinpä, älkää käyttäkö sitä enkkua jos ette osaa sitä täydellisesti 🤦♀️
Kyllä minä ainakin ymmärsin mitä edellinen tuossa kirjoitti. Mitä sitten jos siinä on virheitä?
Tämä lyttäyskultturi on varmasti suurin syy minkä takia suomalaiset arastelevat englannin kielen käyttämistä. Nyt pitäisi alkaa kannustaa kaikkia käyttämään englantia, vaikka sitä ei täydellisesti osattaisikaan. Kieltä oppii vain harjoittelemalla.
Ei tarvitse osata täydellisesti ei, mutta onhan se aika hullua, että lytätään niitä, jotka eivät osaa englantia kirjoittamalla virheellistä tekstiä...
Vierailija kirjoitti:
Huomasin et joku oli Englanniksi kommentoinut, voisiko joku kertoa mitä virheitä siinä muka oli? Itse en ainakaan huomannut vaikka useasti luin
Oh you poor thing..
Considering how much english there is in tv, movies, magazines, in written form etc it's quite difficult for me to understand how there can be people who don't understand or speak english even the slightest.
You should attend in courses and I mean the ones where they start with the basics.
And you just need to practice it everyday because that's the only way you learn
'in tv' -> 'on tv'
'english' kirjoitetaan aina isolla
'everyday' kirjoitetaan erikseen
'attend in' tuo 'in' jätetään pos
Muutenkin kuulostaa kömpelösti kirjoiteltulta, esim. natiivi ei käyttäsi tuota 'in the slightest' -ilmaisua noin.
Puhumalla oppii. Netissä voi opetella puhumaan englantia äidinkielenään puhuvien kanssa.
https://www.fluentu.com/blog/english/english-speaking-online/
YouTubesta löytyy videoita, jossa opetetaan puhumaan business englantia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin et joku oli Englanniksi kommentoinut, voisiko joku kertoa mitä virheitä siinä muka oli? Itse en ainakaan huomannut vaikka useasti luin
Oh you poor thing..
Considering how much english there is in tv, movies, magazines, in written form etc it's quite difficult for me to understand how there can be people who don't understand or speak english even the slightest.
You should attend in courses and I mean the ones where they start with the basics.
And you just need to practice it everyday because that's the only way you learn
'in tv' -> 'on tv'
'english' kirjoitetaan aina isolla
'everyday' kirjoitetaan erikseen
'attend in' tuo 'in' jätetään pos
Muutenkin kuulostaa kömpelösti kirjoiteltulta, esim. natiivi ei käyttäsi tuota 'in the slightest' -ilmaisua noin.
Englannissa ei myöskään koskaan tule aloittaa lausetta 'And'-sanalla.
Yksi suomalainen professori puhuu kymmenen kilometrin päähän kuuluvalla suomiaksentilla englantia, mutta se ei haittaa kun hän puhuu silkkaa asiaa. Hänen luontojaan oli ilo kuunnella kun hän ei ”koristele” puhettaan mitenkään vaan puhuu rauhallisesti ja asiaa eteenpäin. Hänelle on voitu varmaan koulu- ja opiskeluaikana huomauttaa monesti aksentista.
Mikään ei ole tärkeämpää kuin se, että saa selvän mistä on puhe!