Alle 3-vuotiaan laittaminen päivähoitoon vahingoittaa lapsen kehitystä

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:13"]

Kylläpä on kylmää syyllistää äitejä.Asia ei suinkaan ole noin mustavalkoista.Kunnioitan naisia, jotka ovat sanoissaan niin hienotunteisia, etteivät tule pahoittamaan toisten äitien mieltä palstalla.

[/quote]

Minäpä sanon, että tarhasta et saa kodin lämpöä etkä rakkautta, vieraat hoitavat. Syyllistän, itse sain viettää lapsuuteni kotona, ja samaa olen antanut lapsilleni.

Jännä kun oikeasti monet tuntuvat kuvittelevan, että jokainen terve äiti on samanlainen ja jokainen terve lapsi on samanlainen, ja kaikki kykenevät täysin samaan ja halauvat aivan samaa. Näin ei to-del-la-kaan ole.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:23"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:20"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:51"]Sen ikäinen lapsi ahdistuu erossa äidistään (vanhemmistaan) ja ylikuormittuu kehitysasteelleen liian suurissa ryhmissä. Suuri osa nuoruus- ja aikuisiän masennuksesta ja kiintymisvaikeuksista johtuu siitä, ettei lapsi saanut olla kodin lämmössä kasvamassa 3:een ikävuoteen asti. Tämä ei ole mutuilua, vaan tutkimusta on runsaasti. Lukekaa esimerkiksi Keltikankaan kirjoja. Hän toistelee näitä tosiasioita paljon, vaikka varookin nykyisessä ilmapiirissä tuomitsemasta. Mutta tosiasiat eivät siitä muutu. On suuri vääryys lasta kohtaan, ja lapsen kehitykselle keskimäärin hyvin haitallista laittaa lapsi alle 3-vuotiaana päivähoitoon.
[/quote]
No mun kehityshäiriöisen lapsen kehitys lähti etenemään kohti ikätasoaan vasta kun aloitti päiväkodissa 1,5- vuotiaana. Repikää keltinkangas-äiditpoistöistähellanjanyrkinväliin-tyyppi ja sinä siitä.
[/quote]

Hyvä. Sinä ja sinun lapsesi olitte selvästi päiväkodin tarpeessa. Olit varmasti melko ahdistunut kotona kehityshäiriöisen lapsesi kanssa, joten lapsen varmasti vaikeaa kehittyä ja oppia. Terve lapsi ja äiti ei päiväkodista juuri hyödy.
[/quote]
Tuliko parempi mieli nyt? Minun kehityshäiriöisellä on kaksi vuotta vanhempi, normaalisti kehittynyt isovelikin. Ei johdu mitenkään kotioloista senkin idiootti.

Olen tässä nyt tutustuttanut päiväkotiin 5- ja 2,5-vuotiaita lapsiani.

Viisivuotias on ihan innoissaan. Mutta 2,5-vuotiaalle ne päivät ovat ihan yhtä selviytymistä, ja niin ovat muillekin siellä pienten ryhmässä. Ne sosiaaliset suhteet ovat parhaimmillaankin sitä että leikitään rinnakkain eikä lyödä toista hiekkalapiolla päähän. Hirveästi huutoa, väsymystä, huomion hakua ainakin tuon ryhmän lapsilla. Oma lapseni leikkii kotona isoveljen kanssa monimutkaisia leikkejä, päiväkodissa lähinnä kyyristelee ettei kukaan vie leluja.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:22"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 19:56"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 19:32"]No ilmankos me nelikymppiset ja sitä vanhemmat ollaan kaikki psykopaatteja
[/quote]

Hyvin sanottu, koska niinhän te usein tunnutte olevan. Kuten myös viisi- ja kuusikymppisetkin. Jos ei nyt ihan psykopaatteja, mutta hyvin tunnekylmiä ja itsekkäitä.
[/quote]
Kyllä ne sekopäisimmät löytyy ihan kuule nykynuorisosta.
[/quote]

No mutta hehän ovatkin päiväkotien tuotosta aika pitkälti.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:25"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:13"]

Kylläpä on kylmää syyllistää äitejä.Asia ei suinkaan ole noin mustavalkoista.Kunnioitan naisia, jotka ovat sanoissaan niin hienotunteisia, etteivät tule pahoittamaan toisten äitien mieltä palstalla.

[/quote]

Minäpä sanon, että tarhasta et saa kodin lämpöä etkä rakkautta, vieraat hoitavat. Syyllistän, itse sain viettää lapsuuteni kotona, ja samaa olen antanut lapsilleni.
[/quote]
Isiä ei teidän lapsilla taida ollakaan.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:27"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:25"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:13"] Kylläpä on kylmää syyllistää äitejä.Asia ei suinkaan ole noin mustavalkoista.Kunnioitan naisia, jotka ovat sanoissaan niin hienotunteisia, etteivät tule pahoittamaan toisten äitien mieltä palstalla. [/quote] Minäpä sanon, että tarhasta et saa kodin lämpöä etkä rakkautta, vieraat hoitavat. Syyllistän, itse sain viettää lapsuuteni kotona, ja samaa olen antanut lapsilleni. [/quote] Isiä ei teidän lapsilla taida ollakaan.

[/quote]

Isi antaa sen taloudellisen turvan, teillä muillako on renttuja, taivaanrannan maalareita. 

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:27"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:25"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:13"] Kylläpä on kylmää syyllistää äitejä.Asia ei suinkaan ole noin mustavalkoista.Kunnioitan naisia, jotka ovat sanoissaan niin hienotunteisia, etteivät tule pahoittamaan toisten äitien mieltä palstalla. [/quote] Minäpä sanon, että tarhasta et saa kodin lämpöä etkä rakkautta, vieraat hoitavat. Syyllistän, itse sain viettää lapsuuteni kotona, ja samaa olen antanut lapsilleni. [/quote] Isiä ei teidän lapsilla taida ollakaan.

[/quote]

Isi antaa sen taloudellisen turvan, teillä muillako on renttuja, taivaanrannan maalareita. 
[/quote]
Minä huolehdin omasta osuudestani ihan itse, aivot riitti onneksi siihen että kouluttauduin ja pääsin haluamalleni alalle. Sitä ei ollut kotona lorvaaminen miehen ja yhteiskunnan siivellä.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:13"]

Kylläpä on kylmää syyllistää äitejä.Asia ei suinkaan ole noin mustavalkoista.Kunnioitan naisia, jotka ovat sanoissaan niin hienotunteisia, etteivät tule pahoittamaan toisten äitien mieltä palstalla.

[/quote]

Tuskallista kieltämättä vanhhemmille.Mutta onko todella parempi vaihtoehto se että jatketaan laput silmillä, tästä kärsivät etenkin pienet mutta myös vanhemmat. On todella aika painostaa yhteiskuntaa tässä kohtaa. Jos halutaan vanhemmat töihin lasten ollessa vielä hyvin pieniä ja haavoittuvaisia silloin on yhteiskunnan vastuulla myös tarjota sen kaltaista hoitoa joka riittävän hyvin vastaa lapsen tarpeisiin. Vanhempien tulisi protestoida eikä yrittää kieltää todellisuutta.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:31"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:27"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:25"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:13"] Kylläpä on kylmää syyllistää äitejä.Asia ei suinkaan ole noin mustavalkoista.Kunnioitan naisia, jotka ovat sanoissaan niin hienotunteisia, etteivät tule pahoittamaan toisten äitien mieltä palstalla. [/quote] Minäpä sanon, että tarhasta et saa kodin lämpöä etkä rakkautta, vieraat hoitavat. Syyllistän, itse sain viettää lapsuuteni kotona, ja samaa olen antanut lapsilleni. [/quote] Isiä ei teidän lapsilla taida ollakaan. [/quote] Isi antaa sen taloudellisen turvan, teillä muillako on renttuja, taivaanrannan maalareita.  [/quote] Minä huolehdin omasta osuudestani ihan itse, aivot riitti onneksi siihen että kouluttauduin ja pääsin haluamalleni alalle. Sitä ei ollut kotona lorvaaminen miehen ja yhteiskunnan siivellä.

[/quote]

Joo,mutta äidinrakkaus taitaa puuttua  kokonaan. Tein lapset vanhempana ja hyvin ehdin olla työelämässä ennen ja jälkeen.

Ette haluaisi nähdä mua kotiäitinä. En oikeasti kestäisi ja lapsihan siitä kärsisi. Linnouttautuisin omiin oloihini.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:25"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:23"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:20"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:51"]Sen ikäinen lapsi ahdistuu erossa äidistään (vanhemmistaan) ja ylikuormittuu kehitysasteelleen liian suurissa ryhmissä. Suuri osa nuoruus- ja aikuisiän masennuksesta ja kiintymisvaikeuksista johtuu siitä, ettei lapsi saanut olla kodin lämmössä kasvamassa 3:een ikävuoteen asti. Tämä ei ole mutuilua, vaan tutkimusta on runsaasti. Lukekaa esimerkiksi Keltikankaan kirjoja. Hän toistelee näitä tosiasioita paljon, vaikka varookin nykyisessä ilmapiirissä tuomitsemasta. Mutta tosiasiat eivät siitä muutu. On suuri vääryys lasta kohtaan, ja lapsen kehitykselle keskimäärin hyvin haitallista laittaa lapsi alle 3-vuotiaana päivähoitoon.
[/quote]
No mun kehityshäiriöisen lapsen kehitys lähti etenemään kohti ikätasoaan vasta kun aloitti päiväkodissa 1,5- vuotiaana. Repikää keltinkangas-äiditpoistöistähellanjanyrkinväliin-tyyppi ja sinä siitä.
[/quote]

Hyvä. Sinä ja sinun lapsesi olitte selvästi päiväkodin tarpeessa. Olit varmasti melko ahdistunut kotona kehityshäiriöisen lapsesi kanssa, joten lapsen varmasti vaikeaa kehittyä ja oppia. Terve lapsi ja äiti ei päiväkodista juuri hyödy.
[/quote]
Tuliko parempi mieli nyt? Minun kehityshäiriöisellä on kaksi vuotta vanhempi, normaalisti kehittynyt isovelikin. Ei johdu mitenkään kotioloista senkin idiootti.
[/quote]

En sitä tarkoittanutkaan, että kehityshäiriö johtuisi kotioloista. Vaan se kehittymisen edistymättömyys.
[/quote]
Mutta kun tuokaan ei pidä paikkaansa. Toki jos olisin vääntänyt kymmenkunta lasta niin olisi lapseni kehitys lähtenyt kotonakin etenemään nopeammin.

Miksi kommentoit, kun et neurologisista häiriöistä tiedä? Kotioloissa ei lapsilla ole mitään häiriöitä jos vanhempi osaa hommansa? Toistan vielä, että olet todellakin idiootti.

Minua ja veljeä hoidettiin eskariin asti kotona. Äiti oli ihana, enkä missään nimessä häntä syytä - enkä toki voi tietää miten asiat olisivat, jos olisin ollut hoidossa. Olen kuitenkin ollut aina huono tutustumaan muihin ihmisiin, toimimaan ryhmässä ja luomaan suhteita. Olin aina kateellinen pihalaisille, jotka kävivät hoidossa ja saivat siellä kavereita. Aikuisiällä sekä veljeni ja minä olemme molemmat kärsineet masennuksesta ja yksinäisyydestä. 

Halusin toimia omien lasten kanssa toisin ja he menivät hoitoon kaksivuotiaina. Olen tosin tehnyt töitä osa-aikaisena, joten kotonakin olen ollut paljon. Mutta pidän päiväkotia erittäin hyvänä paikkana olla 2-3-vuotiaasta eteenpäin sen perusteella, mitä olen lapsiani seurannut. Ja olisin itsekin toivonut sellaiseen pääseväni lapsena.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 15:41"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 15:16"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:25"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:23"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:07"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:59"] Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla.. Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää. 3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa. Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;) [/quote] Meidän samanikäinen on tosi iloinen päiväkotilainen. Siellä laulelevat, tanssivat ja leikkivät. Puhuu viikonlopt tarhakavereistaan nimellä, selväsi kiintynyt heihinkin. Oikein turvallinen ja ihana kasvuympäristö. Lapsi puhuu sujuvasti, tavuttaa ja laskee kolmeenkymmeneen. Sosiaaliset taidot hyvin kehittyneet. [/quote] Kiintynyt varmasti tarhakavereihin ja hoitajiin enemmän kuin sinuun äitiinsä kun viettää suurimanosan päivistään heidän kanssa ja ikävöi niitä sitten viikonloppuisin..

[/quote]

Näinhän sinä haluaisit uskoa. Lapsi on kuitenkin erittäin rakastettu ja tasapainoinen lapsi. En usko, että kenellekään tekee hyvää istua kotona kolmevuotiaaksi -ei äidille ja perheen tulotasolle ja äidin uralle, eikä lapselle itselleen. Hyvin kehittynyt lapsi pärjää päiväkodissa vallan mainiosti ja oppii uusia taitoja, mitä ei kotona opi, esim. ryhmässä toimimista, neuvottelua ja muiden huomiointia. Tutkimukset itseasiassa osoittavat kiistatta, että 2,5 vuotiaana hoitoon laittaminen on lapselle ideaali. Seurantatutkimuksessa pienenä varhaiskasvatuksen piirissä olleet menestyivät elämässä 25-vuotiaana paremmin. Googleta ruotsalainen tutkimus asiasta.

[/quote]

Ja ei tarvitse tulla tähän inttämään, että teillä opitaan huomiointia kotona. Uskon, että lapsen etu on koulutettu ja omillaan tuleva äiti, joka on myös lapselle tärkeä esimerkki. Perushoiva luo kotona pohjan, mutta esimerkit ja sosiaalistuminen yhteiskuntaan ovat sen jälkeen äärimmäisen tärkeitä.

Kotona pitkään olleilla äideillä on heikompi koulutus, matala tulotaso ja pidemmät työttömyysjaksot kuin äideillä, jotka palaavat nopeasti työelämään - tämä ei voi olla heijastumatta lapseen.

[/quote]

Onko tuosta jotain tutkimusta vai onko vain sun mutua? Mun elämänpiirissä äidit ovat olleet kotona vähintään sen 3 vuotta, jotkut vähän pidempäänkin jos tullut toinen lapsi. Kun lapset tekee tarpeeksi vanhana (35-40), on ehtinyt hankkimaan jo korkean koulutuksen SEKÄ hyvän työpaikan, josta voi huoleti olla pois sen kolmisen vuotta ja palata tienaamaan sitä 3000-4000e/kk. 

[/quote]

Jep, ja riskiraskauksilla sitten mennään, mikäli aletaan tekemään lapsia vasta neljänkympin kynnyksellä. Että se lapsen terveyskään ei ole ihan niin justiinsa, kunhan vaan äitillä on mahdollisuus olla kolme vuotta kotona?

[/quote]

Kukaan ei ole viivyttänyt lasten saantia SITÄ VARTEN, että saisi olla 3 vuotta kotona. Sitä paitsi kirjoitat ikään kuin se oli paha asia, että on pitkään kotona? Miksi ei olisi, jos siihen on mahdollisuus. Tiedäthän, että me kaikki emme ole sossupummeja. Meillä on velattomat omistusasunnot, säästöjä ja hyvin tienaava mies.

Riskiraskaus alle 40-vuotiaana? Toisaalta me hieman vanhemmat osaamme pitää itsestämme huolta raskauden aikana. Ainut erityislapsi lähipiirissäni on äidillä, joka sai tämän lapsetn 25-vuotiaana. 

Useat tahot ymmärtävät jo, että 35-40 ei ole mikään huono ikä saada lasta. Meillä päin ammattilaiset eivät ole kovinkaan hämmentyneitä, sillä täällä tuo on normi-ikä, eikä täällä silti ole vammaisia lapsia mitenkään erityisesti enemmän. Aika vanhanaikaista ajatella noin. 

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:33"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:31"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:27"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:25"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:13"] Kylläpä on kylmää syyllistää äitejä.Asia ei suinkaan ole noin mustavalkoista.Kunnioitan naisia, jotka ovat sanoissaan niin hienotunteisia, etteivät tule pahoittamaan toisten äitien mieltä palstalla. [/quote] Minäpä sanon, että tarhasta et saa kodin lämpöä etkä rakkautta, vieraat hoitavat. Syyllistän, itse sain viettää lapsuuteni kotona, ja samaa olen antanut lapsilleni. [/quote] Isiä ei teidän lapsilla taida ollakaan. [/quote] Isi antaa sen taloudellisen turvan, teillä muillako on renttuja, taivaanrannan maalareita.  [/quote] Minä huolehdin omasta osuudestani ihan itse, aivot riitti onneksi siihen että kouluttauduin ja pääsin haluamalleni alalle. Sitä ei ollut kotona lorvaaminen miehen ja yhteiskunnan siivellä.

[/quote]

Joo,mutta äidinrakkaus taitaa puuttua  kokonaan. Tein lapset vanhempana ja hyvin ehdin olla työelämässä ennen ja jälkeen.
[/quote]
Haaahhhaahhhaaahhahaaaa :D kiitos illan nauruista, mummoäidithän ne yleensä parhaita ovatkin. Imetättekin vielä kouluikäisiä... ;)

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:35"]

Minua ja veljeä hoidettiin eskariin asti kotona. Äiti oli ihana, enkä missään nimessä häntä syytä - enkä toki voi tietää miten asiat olisivat, jos olisin ollut hoidossa. Olen kuitenkin ollut aina huono tutustumaan muihin ihmisiin, toimimaan ryhmässä ja luomaan suhteita. Olin aina kateellinen pihalaisille, jotka kävivät hoidossa ja saivat siellä kavereita. Aikuisiällä sekä veljeni ja minä olemme molemmat kärsineet masennuksesta ja yksinäisyydestä. 

Halusin toimia omien lasten kanssa toisin ja he menivät hoitoon kaksivuotiaina. Olen tosin tehnyt töitä osa-aikaisena, joten kotonakin olen ollut paljon. Mutta pidän päiväkotia erittäin hyvänä paikkana olla 2-3-vuotiaasta eteenpäin sen perusteella, mitä olen lapsiani seurannut. Ja olisin itsekin toivonut sellaiseen pääseväni lapsena.

[/quote]

Itse olin kotona ja kerho riitti minulle ja kavereita näki tarhan jälkeen ja koulun jälkeen koululaisena. Olen ollut aina sosiaalinen ja vapaa ja rohkea, oma vapaa itseni,tuskin tarhassa olisi saanut olla vapaasti.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:33"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:31"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:27"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:25"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:13"] Kylläpä on kylmää syyllistää äitejä.Asia ei suinkaan ole noin mustavalkoista.Kunnioitan naisia, jotka ovat sanoissaan niin hienotunteisia, etteivät tule pahoittamaan toisten äitien mieltä palstalla. [/quote] Minäpä sanon, että tarhasta et saa kodin lämpöä etkä rakkautta, vieraat hoitavat. Syyllistän, itse sain viettää lapsuuteni kotona, ja samaa olen antanut lapsilleni. [/quote] Isiä ei teidän lapsilla taida ollakaan. [/quote] Isi antaa sen taloudellisen turvan, teillä muillako on renttuja, taivaanrannan maalareita.  [/quote] Minä huolehdin omasta osuudestani ihan itse, aivot riitti onneksi siihen että kouluttauduin ja pääsin haluamalleni alalle. Sitä ei ollut kotona lorvaaminen miehen ja yhteiskunnan siivellä. [/quote] Joo,mutta äidinrakkaus taitaa puuttua  kokonaan. Tein lapset vanhempana ja hyvin ehdin olla työelämässä ennen ja jälkeen. [/quote] Haaahhhaahhhaaahhahaaaa :D kiitos illan nauruista, mummoäidithän ne yleensä parhaita ovatkin. Imetättekin vielä kouluikäisiä... ;)

[/quote]

Juuri niin, on koulutus ja ammatti ja nähnyt elämää ja pystyy tarjoamaan lapsilleen turvaa ja laatuelämää. Naura pois, miten se meni hulluilla halvat huvit...

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:39"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:35"]

Minua ja veljeä hoidettiin eskariin asti kotona. Äiti oli ihana, enkä missään nimessä häntä syytä - enkä toki voi tietää miten asiat olisivat, jos olisin ollut hoidossa. Olen kuitenkin ollut aina huono tutustumaan muihin ihmisiin, toimimaan ryhmässä ja luomaan suhteita. Olin aina kateellinen pihalaisille, jotka kävivät hoidossa ja saivat siellä kavereita. Aikuisiällä sekä veljeni ja minä olemme molemmat kärsineet masennuksesta ja yksinäisyydestä. 

Halusin toimia omien lasten kanssa toisin ja he menivät hoitoon kaksivuotiaina. Olen tosin tehnyt töitä osa-aikaisena, joten kotonakin olen ollut paljon. Mutta pidän päiväkotia erittäin hyvänä paikkana olla 2-3-vuotiaasta eteenpäin sen perusteella, mitä olen lapsiani seurannut. Ja olisin itsekin toivonut sellaiseen pääseväni lapsena.

[/quote]

Itse olin kotona ja kerho riitti minulle ja kavereita näki tarhan jälkeen ja koulun jälkeen koululaisena. Olen ollut aina sosiaalinen ja vapaa ja rohkea, oma vapaa itseni,tuskin tarhassa olisi saanut olla vapaasti.

[/quote] Tästä huomaa, että kokemuksia on monenlaisia, eikä mikään vaihtoehto ole autuaaksitekevä... Itse olin lapsena päiväkodissa ja olen onnellinen ja tasapainoinen ihminen. Kaikista tärkein on rakastava koti.

Vein lapseni hoitoon lähes 4 v. Ei oltu neljän seinän sisällä, liikuimme aktiivisesti, kävimme eri paikoissa. Mulla oli myös se että olin työtön mutta vaikka olisin ollut työssä niin en olisi vienyt päiväkotiin ennen 3 ikävuotta.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:43"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:39"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 20:35"]

Minua ja veljeä hoidettiin eskariin asti kotona. Äiti oli ihana, enkä missään nimessä häntä syytä - enkä toki voi tietää miten asiat olisivat, jos olisin ollut hoidossa. Olen kuitenkin ollut aina huono tutustumaan muihin ihmisiin, toimimaan ryhmässä ja luomaan suhteita. Olin aina kateellinen pihalaisille, jotka kävivät hoidossa ja saivat siellä kavereita. Aikuisiällä sekä veljeni ja minä olemme molemmat kärsineet masennuksesta ja yksinäisyydestä. 

Halusin toimia omien lasten kanssa toisin ja he menivät hoitoon kaksivuotiaina. Olen tosin tehnyt töitä osa-aikaisena, joten kotonakin olen ollut paljon. Mutta pidän päiväkotia erittäin hyvänä paikkana olla 2-3-vuotiaasta eteenpäin sen perusteella, mitä olen lapsiani seurannut. Ja olisin itsekin toivonut sellaiseen pääseväni lapsena.

[/quote]

Itse olin kotona ja kerho riitti minulle ja kavereita näki tarhan jälkeen ja koulun jälkeen koululaisena. Olen ollut aina sosiaalinen ja vapaa ja rohkea, oma vapaa itseni,tuskin tarhassa olisi saanut olla vapaasti.

[/quote] Tästä huomaa, että kokemuksia on monenlaisia, eikä mikään vaihtoehto ole autuaaksitekevä... Itse olin lapsena päiväkodissa ja olen onnellinen ja tasapainoinen ihminen. Kaikista tärkein on rakastava koti.

[/quote]

Minusta olisi ollut hirveätä noudattaa jotain tarhan rytmiä, kyllä niitä kavereita sai ainakin ennen ilman tarharyhmiä, pihalla oltiin iltaan asti ja leikittiin vanhanajan leikkejä.