Alle 3-vuotiaan laittaminen päivähoitoon vahingoittaa lapsen kehitystä

Mitenhän mun lapselle nyt sitten käy kun jouduin laittamaan hoitoon 11kk. Tuleva psykopaattimurhaaja?

Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla..
Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää.
3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa.
Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;)

Euroopassa on varmasti sitten kansakuntia, joissa kaikki kansalaiset ovat syvästi traumatisoituneita. Maailman mittakaavassa (EU, USA, Kanada) Suomi on ainoita maita, joissa lapset hoidetaan kotona näin pitkälle. Isovanhempammekin olivat kapalossa ovenpielessä jo kolmekuisista.

Noinhan se on, muttei saa ääneen sanoa, ettei äideille vaan tule paha mieli ja huono omatunto. Viis lapsista.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:59"]

Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla.. Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää. 3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa. Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;)

[/quote]

Meidän samanikäinen on tosi iloinen päiväkotilainen. Siellä laulelevat, tanssivat ja leikkivät. Puhuu viikonlopt tarhakavereistaan nimellä, selväsi kiintynyt heihinkin. Oikein turvallinen ja ihana kasvuympäristö. Lapsi puhuu sujuvasti, tavuttaa ja laskee kolmeenkymmeneen. Sosiaaliset taidot hyvin kehittyneet.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:07"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:59"]

Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla.. Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää. 3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa. Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;)

[/quote]

Meidän samanikäinen on tosi iloinen päiväkotilainen. Siellä laulelevat, tanssivat ja leikkivät. Puhuu viikonlopt tarhakavereistaan nimellä, selväsi kiintynyt heihinkin. Oikein turvallinen ja ihana kasvuympäristö. Lapsi puhuu sujuvasti, tavuttaa ja laskee kolmeenkymmeneen. Sosiaaliset taidot hyvin kehittyneet.
[/quote]
Kiintynyt varmasti tarhakavereihin ja hoitajiin enemmän kuin sinuun äitiinsä kun viettää suurimanosan päivistään heidän kanssa ja ikävöi niitä sitten viikonloppuisin..

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:04"]Euroopassa on varmasti sitten kansakuntia, joissa kaikki kansalaiset ovat syvästi traumatisoituneita. Maailman mittakaavassa (EU, USA, Kanada) Suomi on ainoita maita, joissa lapset hoidetaan kotona näin pitkälle. Isovanhempammekin olivat kapalossa ovenpielessä jo kolmekuisista.
[/quote]

Ei voi oikein verrata, koska lapsia hoidetaan muutenkin eri tavalla, erilainen kulttuuri ja erilaiset hoitopaikat ja hoidon laatu.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:05"]

Noinhan se on, muttei saa ääneen sanoa, ettei äideille vaan tule paha mieli ja huono omatunto. Viis lapsista.

[/quote]

Isejäkö ei kiinnosta lasten traumatisoituminen?

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:07"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:59"] Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla.. Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää. 3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa. Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;) [/quote] Meidän samanikäinen on tosi iloinen päiväkotilainen. Siellä laulelevat, tanssivat ja leikkivät. Puhuu viikonlopt tarhakavereistaan nimellä, selväsi kiintynyt heihinkin. Oikein turvallinen ja ihana kasvuympäristö. Lapsi puhuu sujuvasti, tavuttaa ja laskee kolmeenkymmeneen. Sosiaaliset taidot hyvin kehittyneet. [/quote] Kiintynyt varmasti tarhakavereihin ja hoitajiin enemmän kuin sinuun äitiinsä kun viettää suurimanosan päivistään heidän kanssa ja ikävöi niitä sitten viikonloppuisin..

[/quote]

Näinhän sinä haluaisit uskoa. Lapsi on kuitenkin erittäin rakastettu ja tasapainoinen lapsi. En usko, että kenellekään tekee hyvää istua kotona kolmevuotiaaksi -ei äidille ja perheen tulotasolle ja äidin uralle, eikä lapselle itselleen. Hyvin kehittynyt lapsi pärjää päiväkodissa vallan mainiosti ja oppii uusia taitoja, mitä ei kotona opi, esim. ryhmässä toimimista, neuvottelua ja muiden huomiointia. Tutkimukset itseasiassa osoittavat kiistatta, että 2,5 vuotiaana hoitoon laittaminen on lapselle ideaali. Seurantatutkimuksessa pienenä varhaiskasvatuksen piirissä olleet menestyivät elämässä 25-vuotiaana paremmin. Googleta ruotsalainen tutkimus asiasta.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:23"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:07"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:59"] Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla.. Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää. 3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa. Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;) [/quote] Meidän samanikäinen on tosi iloinen päiväkotilainen. Siellä laulelevat, tanssivat ja leikkivät. Puhuu viikonlopt tarhakavereistaan nimellä, selväsi kiintynyt heihinkin. Oikein turvallinen ja ihana kasvuympäristö. Lapsi puhuu sujuvasti, tavuttaa ja laskee kolmeenkymmeneen. Sosiaaliset taidot hyvin kehittyneet. [/quote] Kiintynyt varmasti tarhakavereihin ja hoitajiin enemmän kuin sinuun äitiinsä kun viettää suurimanosan päivistään heidän kanssa ja ikävöi niitä sitten viikonloppuisin..

[/quote]

Näinhän sinä haluaisit uskoa. Lapsi on kuitenkin erittäin rakastettu ja tasapainoinen lapsi. En usko, että kenellekään tekee hyvää istua kotona kolmevuotiaaksi -ei äidille ja perheen tulotasolle ja äidin uralle, eikä lapselle itselleen. Hyvin kehittynyt lapsi pärjää päiväkodissa vallan mainiosti ja oppii uusia taitoja, mitä ei kotona opi, esim. ryhmässä toimimista, neuvottelua ja muiden huomiointia. Tutkimukset itseasiassa osoittavat kiistatta, että 2,5 vuotiaana hoitoon laittaminen on lapselle ideaali. Seurantatutkimuksessa pienenä varhaiskasvatuksen piirissä olleet menestyivät elämässä 25-vuotiaana paremmin. Googleta ruotsalainen tutkimus asiasta.

[/quote]

Ja ei tarvitse tulla tähän inttämään, että teillä opitaan huomiointia kotona. Uskon, että lapsen etu on koulutettu ja omillaan tuleva äiti, joka on myös lapselle tärkeä esimerkki. Perushoiva luo kotona pohjan, mutta esimerkit ja sosiaalistuminen yhteiskuntaan ovat sen jälkeen äärimmäisen tärkeitä.

Kotona pitkään olleilla äideillä on heikompi koulutus, matala tulotaso ja pidemmät työttömyysjaksot kuin äideillä, jotka palaavat nopeasti työelämään - tämä ei voi olla heijastumatta lapseen.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:22"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:05"]

Noinhan se on, muttei saa ääneen sanoa, ettei äideille vaan tule paha mieli ja huono omatunto. Viis lapsista.

[/quote]

Isejäkö ei kiinnosta lasten traumatisoituminen?
[/quote]

Ei näytä, ikävä kyllä, paljoa kiinnostavan. Harva isä jää pois töistä hoitaakseen lapsensa kotona.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:23"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:07"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:59"] Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla.. Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää. 3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa. Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;) [/quote] Meidän samanikäinen on tosi iloinen päiväkotilainen. Siellä laulelevat, tanssivat ja leikkivät. Puhuu viikonlopt tarhakavereistaan nimellä, selväsi kiintynyt heihinkin. Oikein turvallinen ja ihana kasvuympäristö. Lapsi puhuu sujuvasti, tavuttaa ja laskee kolmeenkymmeneen. Sosiaaliset taidot hyvin kehittyneet. [/quote] Kiintynyt varmasti tarhakavereihin ja hoitajiin enemmän kuin sinuun äitiinsä kun viettää suurimanosan päivistään heidän kanssa ja ikävöi niitä sitten viikonloppuisin..

[/quote]

Näinhän sinä haluaisit uskoa. Lapsi on kuitenkin erittäin rakastettu ja tasapainoinen lapsi. En usko, että kenellekään tekee hyvää istua kotona kolmevuotiaaksi -ei äidille ja perheen tulotasolle ja äidin uralle, eikä lapselle itselleen. Hyvin kehittynyt lapsi pärjää päiväkodissa vallan mainiosti ja oppii uusia taitoja, mitä ei kotona opi, esim. ryhmässä toimimista, neuvottelua ja muiden huomiointia. Tutkimukset itseasiassa osoittavat kiistatta, että 2,5 vuotiaana hoitoon laittaminen on lapselle ideaali. Seurantatutkimuksessa pienenä varhaiskasvatuksen piirissä olleet menestyivät elämässä 25-vuotiaana paremmin. Googleta ruotsalainen tutkimus asiasta.
[/quote]

Se on vain yksi tutkimus. Päinvastaisia on enemmän. Jokainen toki haluaa aina poimia sen itselleen parhaiten sopivimman...

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:25"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:23"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:07"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:59"] Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla.. Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää. 3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa. Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;) [/quote] Meidän samanikäinen on tosi iloinen päiväkotilainen. Siellä laulelevat, tanssivat ja leikkivät. Puhuu viikonlopt tarhakavereistaan nimellä, selväsi kiintynyt heihinkin. Oikein turvallinen ja ihana kasvuympäristö. Lapsi puhuu sujuvasti, tavuttaa ja laskee kolmeenkymmeneen. Sosiaaliset taidot hyvin kehittyneet. [/quote] Kiintynyt varmasti tarhakavereihin ja hoitajiin enemmän kuin sinuun äitiinsä kun viettää suurimanosan päivistään heidän kanssa ja ikävöi niitä sitten viikonloppuisin..

[/quote]

Näinhän sinä haluaisit uskoa. Lapsi on kuitenkin erittäin rakastettu ja tasapainoinen lapsi. En usko, että kenellekään tekee hyvää istua kotona kolmevuotiaaksi -ei äidille ja perheen tulotasolle ja äidin uralle, eikä lapselle itselleen. Hyvin kehittynyt lapsi pärjää päiväkodissa vallan mainiosti ja oppii uusia taitoja, mitä ei kotona opi, esim. ryhmässä toimimista, neuvottelua ja muiden huomiointia. Tutkimukset itseasiassa osoittavat kiistatta, että 2,5 vuotiaana hoitoon laittaminen on lapselle ideaali. Seurantatutkimuksessa pienenä varhaiskasvatuksen piirissä olleet menestyivät elämässä 25-vuotiaana paremmin. Googleta ruotsalainen tutkimus asiasta.

[/quote]

Ja ei tarvitse tulla tähän inttämään, että teillä opitaan huomiointia kotona. Uskon, että lapsen etu on koulutettu ja omillaan tuleva äiti, joka on myös lapselle tärkeä esimerkki. Perushoiva luo kotona pohjan, mutta esimerkit ja sosiaalistuminen yhteiskuntaan ovat sen jälkeen äärimmäisen tärkeitä.

Kotona pitkään olleilla äideillä on heikompi koulutus, matala tulotaso ja pidemmät työttömyysjaksot kuin äideillä, jotka palaavat nopeasti työelämään - tämä ei voi olla heijastumatta lapseen.
[/quote]

Mulla kyllä odottaa vakituinen työpaikka kun hoitovapaa loppuu aikanaan. Tässä hoitovapaalla olen käynyt koulun loppuun ja tehnyt myös töita viikonloppuisin (mies hoitaa lapsia) lapset ovat vain vähän aikaa pieniä ja herkkiä ja haluan olla sen ajan kotona hoitamassa heitä.
T.3 viestin kirjoittaja.

Voi ei! Olen pilannut esikoislapseni elämän! :(

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:31"]Voi ei! Olen pilannut esikoislapseni elämän! :(
[/quote]

Äläs nyt! Et nyt koko elämää, vain mielenterveyden. Tsemppiä! :(

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:23"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:07"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:59"] Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla.. Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää. 3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa. Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;) [/quote] Meidän samanikäinen on tosi iloinen päiväkotilainen. Siellä laulelevat, tanssivat ja leikkivät. Puhuu viikonlopt tarhakavereistaan nimellä, selväsi kiintynyt heihinkin. Oikein turvallinen ja ihana kasvuympäristö. Lapsi puhuu sujuvasti, tavuttaa ja laskee kolmeenkymmeneen. Sosiaaliset taidot hyvin kehittyneet. [/quote] Kiintynyt varmasti tarhakavereihin ja hoitajiin enemmän kuin sinuun äitiinsä kun viettää suurimanosan päivistään heidän kanssa ja ikävöi niitä sitten viikonloppuisin..

[/quote]

Näinhän sinä haluaisit uskoa. Lapsi on kuitenkin erittäin rakastettu ja tasapainoinen lapsi. En usko, että kenellekään tekee hyvää istua kotona kolmevuotiaaksi -ei äidille ja perheen tulotasolle ja äidin uralle, eikä lapselle itselleen. Hyvin kehittynyt lapsi pärjää päiväkodissa vallan mainiosti ja oppii uusia taitoja, mitä ei kotona opi, esim. ryhmässä toimimista, neuvottelua ja muiden huomiointia. Tutkimukset itseasiassa osoittavat kiistatta, että 2,5 vuotiaana hoitoon laittaminen on lapselle ideaali. Seurantatutkimuksessa pienenä varhaiskasvatuksen piirissä olleet menestyivät elämässä 25-vuotiaana paremmin. Googleta ruotsalainen tutkimus asiasta.
[/quote]

Mä haluan lisätä tähän että kerhoissa kun ollaan oltu niin pahimmat tuuppiat ja kädestä tavaroita vievät ovat juurikin niitä tarhakasvatteja. T.3

Missään muualla kuin Suomessa ei lapset mene hoitoon noin myöhään kuin 3-vuotiaana ja silti Suomi on ihan johtavia maita masennus- ja itsemurhatilastoissa. Joku tuossa tutkimuksessa ei vaan täsmää ap.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:05"]

Noinhan se on, muttei saa ääneen sanoa, ettei äideille vaan tule paha mieli ja huono omatunto. Viis lapsista.

[/quote]

Ei tule kuule paha mieli. Kyllä sen näkee että siitä hoidosta ei ole mitään haittaa, kun lapsi sinne itse haluaa mennä. Jos tutkimus ei vaan millään tavalla vastaa omaa arkikokemusta, niin ei siinä ole kyllä oikein mitään loukkaantumista. Harmittaa vaan vähän että niin monet noita uskoo ja lapset joutuu sitten viettään aikaa pelkästään äidin kanssa.

Olen täsmälleen samaa mieltä, vaikkakin hyvin tietoinen, että ääneen ei sitä saa oikein sanoa. 

Äidin tienaamat eurot eivät korvaa lapsen aikuisiällä puhkeavaa mielenterveysongelmaa. Tätä yhteyttä ei moni näe tai suostu uskomaan. Näin se kuitenkin on.

Sen ymmärrän, että jos jonkun on pakko mennä töihin ja viedä alle 3 v lapsi hoitoon, mutta niitä en ymmärrä, jotka itse ovat kotona esim. vauvan kanssa ja vievät alle 3 v lapsen hoitoon. Käsittämätöntä itsekkyyttä. Eräs itsekäs lentoemokin vei 1,5 vuotiaan lapsensa päiväkotiin, kun jäi äitiyslomalle, vaikka tämä pieni taapero ei ollut koskaan ollut päiväkodissa. Eli vietiin vaan pois vauvan tieltä ja että tämä rasittunut lentoemo sai äitiyslomansakin jo levätä ennen kuin vauva syntyy.