Lasteni läksyjenteko on karannut lapasesta.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:42"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:35"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:26"] No ei meilläkän hengailla missään. Mitään vieraita pentuja en jaksa kodissani alvariinsa, enkä anna lastenikaan luuhata kylässä koulun jälkeen. Joskus keskiviikkoisin, kun lapsillani on harrastusvapaa päivä, sopivat esim uimahallireissuja kaveriensa kanssa. Viikonloppuisin voi pyydellä kylään jos haluaa. Vähälleppä on halut jääneet. Harrastuksissa on parempaa seuraa kun luokassa, joten no harm done. [/quote] Kai se vähälle jää, kun eihän tuollaisessa elämässä tule omaehtoisia kaverisuhteita. Kaikki toiminta on aikuisvetoista ja ohjattua.  Lue vaikka kasvatusasiantuntijoita, jos minua et usko: aivan itsenäinen "hengailu" on lapselle tärkeää tasapainoisen kehityksen takaamiseksi.  [/quote] No enpä nyt tiedä.. Eivät tunnu haluavan 12 ja 13- vuotiaat "hengailla", minkäs teet!

[/quote]

Eivät halua tavata kavereitaan vapaa-ajalla ilman mitään ohjattua toimintaa? Ei tässä nyt mitään kauppakeskuksissa notkumista tarkoiteta. 

Meillä 13-vuotias jo ihan juttelee maailmanmenosta kavereittensa kanssa, käydään kävelyllä koirien kanssa, istutaan huoneessa ja kuunnellaan musaa, pelataan jne., pari vuotta sitten vielä ihan leikittiinkin. Ei nyt enää... 

On yksi vakava harrastus ja toinen sellainen kerran viikossa "huvitteluharrastus". Läksyt huolehitii tietysti aivan itse, on aina huolehtinut ehkä liiankin kanssa. Pikemminkin on joutunut toppuuttelemaan, että paperia ei tarvitse puhki kumittaa, jos nyt jokin pilkkuvirhepaholainen pääsee livahtamaan tekstiin. 

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 15:55"]

Onko teidän lapsilla paljonkin läksyä? Meillä 5. Luokka menossa ja hyvin niukasti tulee mitään! Ja ei, ei ole lapsen sanomaa vain. Seiskaluokkalsisella taas on jatkuvasti läksyjä ja kokeita.

[/quote]

Varmaan sellainen nopea ja näppärä lapsi. Meilläkin tekivät osan siinä tunnilla sivussa ja kotiin ei välttämättä jäänyt yhtään mitään. Ja jos jäi, niin ne oli kymmenessä minuutissa tehty vaikka aamulla sitten, jos ilta meni pitkäksi. 

Aikuisia nyt eivätkä tosiaan mitään ryyppyporukkaa kuten täällä joku opeksi esittäytynyt vihjaili. 

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:49"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:29"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:31"]

Meillä tullaan suoraan koulun jälkeen kotiin, syödään, tehdään läksyt ja sitten voi olla kavereiden kanssa. Minä en todellakaan ala vääntämään läksyistä väsyneen lapsen kanssa illalla.

[/quote]

Joillain on vastuuntuontoiseksi kasvatetut lapset eikä heidän kanssaan tarvitse vääntää yhtään mitään. Jos on itse valinnut, että tekee läksyt vasta illalla, niin tekee sitten illalla. Ei kuulu minulle. 

Aivan tarpeeksi isoja ovat aloittajan lapset itse suunnittelemaan aikataulunsa. Ei se koulunkäynti vanhempien asia ole. 

[/quote]

Jos minä jättäisin muksun itse suunnittelemaan aikataulunsa ja koulunkäyntinsä, olisi läksyt joka päivä tekemättä.

Meillä on se periaate, että tullaan kotiin ja syödään vähän välipalaa ja sitten tehdään läksyt. Sen jälkeen on vapaa hengailemaan kavereiden kanssa. Harrastuksia ei ole kuin kerran viikossa, joten se ei vie vapaa-aikaa (= aikaa kavereiden  kanssa)  sen kummallisemmin. Ja tietenkin viikonloppuisin on aikaa touhuta kavereiden kanssa.

[/quote]

Kukin kypsyy tietysti aikanaan. Et kerro minkä ikäinen lapsesi on. Mutta kyllä aloittajan ikästen lasten pitäisi jo ymmärtää oma parhaansa. Eivät läksyt ole lasten kiusaksi keksitty vain tarkoitus on oppia asioita ja saada hyvä elämä. 

Ehkä välitätte liikaa ulkokohtaista tekemisen "pakkoa" kotitehtäviin nähden. Joskus lapseni oli esim. aivan turhautunut matikan tehtäviin. Sivukaupalla settiä, joka ei ollut kuin mekaanista asioiden toistamista. 

Sanoin, että jättää sitten tekemättä, jos tuntuu epämielekkäältä. Ope, joka oli erittäin fiksu hyväksyi tämän täysin. 

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:50"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:42"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:35"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:26"] No ei meilläkän hengailla missään. Mitään vieraita pentuja en jaksa kodissani alvariinsa, enkä anna lastenikaan luuhata kylässä koulun jälkeen. Joskus keskiviikkoisin, kun lapsillani on harrastusvapaa päivä, sopivat esim uimahallireissuja kaveriensa kanssa. Viikonloppuisin voi pyydellä kylään jos haluaa. Vähälleppä on halut jääneet. Harrastuksissa on parempaa seuraa kun luokassa, joten no harm done. [/quote] Kai se vähälle jää, kun eihän tuollaisessa elämässä tule omaehtoisia kaverisuhteita. Kaikki toiminta on aikuisvetoista ja ohjattua.  Lue vaikka kasvatusasiantuntijoita, jos minua et usko: aivan itsenäinen "hengailu" on lapselle tärkeää tasapainoisen kehityksen takaamiseksi.  [/quote] No enpä nyt tiedä.. Eivät tunnu haluavan 12 ja 13- vuotiaat "hengailla", minkäs teet!

[/quote]

Eivät halua tavata kavereitaan vapaa-ajalla ilman mitään ohjattua toimintaa? Ei tässä nyt mitään kauppakeskuksissa notkumista tarkoiteta. 

Meillä 13-vuotias jo ihan juttelee maailmanmenosta kavereittensa kanssa, käydään kävelyllä koirien kanssa, istutaan huoneessa ja kuunnellaan musaa, pelataan jne., pari vuotta sitten vielä ihan leikittiinkin. Ei nyt enää... 

On yksi vakava harrastus ja toinen sellainen kerran viikossa "huvitteluharrastus". Läksyt huolehitii tietysti aivan itse, on aina huolehtinut ehkä liiankin kanssa. Pikemminkin on joutunut toppuuttelemaan, että paperia ei tarvitse puhki kumittaa, jos nyt jokin pilkkuvirhepaholainen pääsee livahtamaan tekstiin. 
[/quote]
Niin, ei tunnu haluavan. Viikonloppuisin tavataan perhetuttuja toisinaan. Harrastuskavereiden kanssa juttelevat mitä juttelevat, en minä niistä tiedä mitään. Luokkakavereilla tuntuu olevan aivan erilaiset mielenkiinnonkohteet, jottei sitä yhteistä puhumista liiemmin ole. Harmi sinänsä, mutta näin meillä.

Turhaan huolehdit.Ei ala-asteelal tarvitse läksyjä. En mäkän ikinä tehnyt ja silti en jäänyt kertaakaan luokalleni. Yläasteella läksyjen tekemättä jättämisestä alöetaan valittaan, mutta silloinkin voi jättää tekemättä. Sillä tavalla pääsee lopulta tarkkiksella ja siellä ei edes läksyjä anneta kun tiedetään ettei niitä kuitenkin tehdä.

No Ap:n lapset kuitenkin kertoivat asiallisesti omista toiveistaan. Olisi varmasti hyvä opettaa lapsille, että keskustelemalla voi saavuttaa haluamansa lopputuloksen. Lasten kanssa ainoita oikeita reseptejä ei varmasti ole ja kaikki lapset ovat erilaisia. Olisi kuitenkin hyvä kuunnella mitä asiaa heilla on. Aikuisen pitäisi tähän pystyä ja muokkaamaan omaa käsitystään toimivimmasta päiväjärjestyksestä myös lapsien mielipiteet huomioiden.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:39"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:35"]

...

Tuttavapiirissä se harrastaminen on mennyt aina lapsen ehdoilla. Joka vuosi on mietitty yhdessä, jaksaako harrastusta jatkaa ja lapsi on saanut sanoa siitä viimeisen sanan. Samalla tavalla veikkaan menevän myös oppilaitteni kodeissa. Moni kuvittelee, että se notkuminen iltamyöhään pimeissä nurkissa on sosiaalistavaa kuin oikeasti kyseessä on usein ilkivalta, ryyppääminen ja tupakanpolton harjoittelu, syljeskely, kiroilu ja pienempien kiusaaminen. En lainkaan käsitä, miksi peruskouluikäisen pitäisi notkua koulujen pihoilla tai kauppakeskusten parkkihalleissa tai pihoilla klo 19 jälkeen. Jos  haluaa tavata kavereita, voi tavata niitä kotonaan tai liikuntaharrastuksissa. Ala-asteiden pihalla ei ole enää ketään pelaamassa klo 17 jälkeen vaan aina nuo esiteinit ja teinit tekevät pientä ilkivaltaa oville, ikkunoille, seinille ja roskakatoksille. Tuo kavereiden kanssa oleilu on kaikkea muuta kuin kehittävää eikä siinä saa edes liikuntaa kuin vain karkuun juoksemalla/polkemalla ilkivallan jälkeen.

...

[/quote]

Onpa mustavalkoista ajattelua. 

Ei harrastaminen poissulje kavereiden kanssa oleskelua. Ja jos olet oikeasti seurannut oppilaittesi elämään koulun jälkeen, niin hyvin tiukasti aikataulutetut, vanhempien kunnianhimon takia sosiaalisesti eristetyt lapset sairastuvat usein esim. masennukseen. 

On hyvä, jos on harrastuksia, mutta ei elämä saa olla pelkää harrastusta ja koulunkäyntiä, täysin joutilastakin aikaa tarvitaan. 

[/quote]

Raikas tuulahdus jostain 50-luvulta kyllä tuo kommentti, että hengailevat nuoret tekevät vain ilkivaltaa ja muita pahuuksia. 

Olennaisin kysymys on mun mielestä se, miksi joissain kouluissa annetaan paljon läksyjä. Oppiminen ei varmastikaan tehostu, jos on iso työtaakka vielä kotonakin. Toisaalta mietityttää, että mitä siellä koulussa tehdään, jos kerran kaikki asiat pitää opetella kotona.

Läksyjen pitäisi olla maksimissaankin lyhyt kertaus päivän aikana opituista asioista. Muuten niiden tarkoitus on jokin muu kuin käsiteltävän asian oppiminen.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 18:18"]

Meillä toimii parhaiten tuo läksyt heti koulun jälkeen tai pienen välipalan ja tauon jälkeen. Jos ei tehdä näin, lipsuu läksyjen teko tosi usein liian myöhään-iltaan asti. Toisinaan menevät suoraan kaverille, silloin voi läksyt tehdä myöhemmin tai sitten ovat tehneet kaverin luona. Eikö nykylapsilla ole kaikilla puhelimet joilla saa helposti yhteyden kavereihin mihin aikaann vaan?! Eli luulis että voi vaikka saada yhteyden kavereihin läksyjen jälkeenkin...

[/quote]

kyllä, mutta kun ne kaverit on läksyjen jälkeen jo varattu muille. Eikä nevoi sit enää olla. Nih.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:22"]

Mun mielestä päivällisen jälkeen hyvä aika. Koulun jälkeen kavereita on helpoin nähdä koska ovat kaikki porukassa valmiiksi ja koulussa on sovittu mitä tehdään ja mihin mennään. Monilla on myös kotiintuloaika kun vanhemmat tulevat töistä. Eli ehdottaisin koulun jälkeen vapaa-aikaa, sitten kotiin syömään, ja ruuan jälkeen läksyt. Ennen nukkumaan menoa voi sitten vielä puuhata jotain rauhallista sen verran mitä läksyiltä jää aikaa. Tuon ikäisten rytmi kannattaa sovittaa samaan kuin kavereilla, elämä hankaloituu muuten liiaksi.

[/quote]

mikset sinä sovita sinun lastesi rytmiä meidän mukaan?

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 17:37"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:39"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:35"]

...

Tuttavapiirissä se harrastaminen on mennyt aina lapsen ehdoilla. Joka vuosi on mietitty yhdessä, jaksaako harrastusta jatkaa ja lapsi on saanut sanoa siitä viimeisen sanan. Samalla tavalla veikkaan menevän myös oppilaitteni kodeissa. Moni kuvittelee, että se notkuminen iltamyöhään pimeissä nurkissa on sosiaalistavaa kuin oikeasti kyseessä on usein ilkivalta, ryyppääminen ja tupakanpolton harjoittelu, syljeskely, kiroilu ja pienempien kiusaaminen. En lainkaan käsitä, miksi peruskouluikäisen pitäisi notkua koulujen pihoilla tai kauppakeskusten parkkihalleissa tai pihoilla klo 19 jälkeen. Jos  haluaa tavata kavereita, voi tavata niitä kotonaan tai liikuntaharrastuksissa. Ala-asteiden pihalla ei ole enää ketään pelaamassa klo 17 jälkeen vaan aina nuo esiteinit ja teinit tekevät pientä ilkivaltaa oville, ikkunoille, seinille ja roskakatoksille. Tuo kavereiden kanssa oleilu on kaikkea muuta kuin kehittävää eikä siinä saa edes liikuntaa kuin vain karkuun juoksemalla/polkemalla ilkivallan jälkeen.

...

[/quote]

Onpa mustavalkoista ajattelua. 

Ei harrastaminen poissulje kavereiden kanssa oleskelua. Ja jos olet oikeasti seurannut oppilaittesi elämään koulun jälkeen, niin hyvin tiukasti aikataulutetut, vanhempien kunnianhimon takia sosiaalisesti eristetyt lapset sairastuvat usein esim. masennukseen. 

On hyvä, jos on harrastuksia, mutta ei elämä saa olla pelkää harrastusta ja koulunkäyntiä, täysin joutilastakin aikaa tarvitaan. 

[/quote]

Raikas tuulahdus jostain 50-luvulta kyllä tuo kommentti, että hengailevat nuoret tekevät vain ilkivaltaa ja muita pahuuksia. 

[/quote]

Mene koulujen ja päiväkotien pihoille katsomaan, mitä ne ulkona notkuvat nuoret touhuavat. Päiväkodin piha on täynnä sylkikasoja, tupakantumppeja ja juomatölkkejä - ja tätä puuhaavat jo ihan alakoululaisetkin.

Hengaamisella tarkoitin tätä. Eri asia, jos kyläillään kavereilla tai leikitään naapurinpihassa pihaleikkejä. Mutta jos lapset riekkuvat ympäri kylää ilman että vanhemmat tietävät, missä he ovat, niin kaikella todennäköisyydellä puuhaamassa tätä hengailua jonkin päiväkodin pihassa ja rikkomassa pihan valaistusta.

Ja kyllä, mieli tekisi ottaa kuvia noista jokaisesta, näen niitä hengailijoita omien harrastusteni, lasteni harrastusten, työpaikkani ja naapurissa olevan päiväkodin takia runsain mitoin pitkin iltaa ja suurta mielikuvitusta ei tarvita, kun huomaan seuraavana aamuna päiväkodin pihavalon menneen rikki, että mitähän ne lapsukaiset ovat puuhailleet.

Aikamoista pupujussileikkiä taitaa moni vanhempi jälkikasvunsa suhteen leikkiä. Ei meidän lapset vaan ne muut.

En yrittänyt väittää, että lapsen päivä on aikataulutettava minuutilleen ja vanhempien mieleisiä puuhia vaan sitä, että lapsen olinpaikka tiedetään ja että hänelle tarjotaan mielekästä puuhaa, jotta sitä turhautumista ei tarvitse purkaa ikävämmällä tavalla.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 17:37"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:39"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:35"]

...

Tuttavapiirissä se harrastaminen on mennyt aina lapsen ehdoilla. Joka vuosi on mietitty yhdessä, jaksaako harrastusta jatkaa ja lapsi on saanut sanoa siitä viimeisen sanan. Samalla tavalla veikkaan menevän myös oppilaitteni kodeissa. Moni kuvittelee, että se notkuminen iltamyöhään pimeissä nurkissa on sosiaalistavaa kuin oikeasti kyseessä on usein ilkivalta, ryyppääminen ja tupakanpolton harjoittelu, syljeskely, kiroilu ja pienempien kiusaaminen. En lainkaan käsitä, miksi peruskouluikäisen pitäisi notkua koulujen pihoilla tai kauppakeskusten parkkihalleissa tai pihoilla klo 19 jälkeen. Jos  haluaa tavata kavereita, voi tavata niitä kotonaan tai liikuntaharrastuksissa. Ala-asteiden pihalla ei ole enää ketään pelaamassa klo 17 jälkeen vaan aina nuo esiteinit ja teinit tekevät pientä ilkivaltaa oville, ikkunoille, seinille ja roskakatoksille. Tuo kavereiden kanssa oleilu on kaikkea muuta kuin kehittävää eikä siinä saa edes liikuntaa kuin vain karkuun juoksemalla/polkemalla ilkivallan jälkeen.

...

[/quote]

Onpa mustavalkoista ajattelua. 

Ei harrastaminen poissulje kavereiden kanssa oleskelua. Ja jos olet oikeasti seurannut oppilaittesi elämään koulun jälkeen, niin hyvin tiukasti aikataulutetut, vanhempien kunnianhimon takia sosiaalisesti eristetyt lapset sairastuvat usein esim. masennukseen. 

On hyvä, jos on harrastuksia, mutta ei elämä saa olla pelkää harrastusta ja koulunkäyntiä, täysin joutilastakin aikaa tarvitaan. 

[/quote]

Raikas tuulahdus jostain 50-luvulta kyllä tuo kommentti, että hengailevat nuoret tekevät vain ilkivaltaa ja muita pahuuksia. 

[/quote]

Mitä ne hengailevat 2015 nuoret tekevät. Istuttavat kukkasia ja auttavat mummoja? Ei, vaan seisovat ja istuvat puhelimet kädessä somessa. Pössyttelevät jotain tai ryyppäävät. Joten siinä suhteessa olet oikeassa, etteivät ne ihan pelkää ilkivaltaa tee.

Mulla oli ala-asteella se sääntö, että läksyt tultiin tekemään heti koulupäivän jälkeen. Kun vanhemmat pitivät tästä tiukasti ja johdonmukaisesti kiinni, niin siitä tuli sellainen rutiini mistä ei enää edes jaksanut marista vastaan. Läksyjen jälkeen olin sitten taas vapaa menemään siihen saakka, että oli yhteinen ruoka-aika. Samalla tavalla aion kasvattaa myös omat lapseni. N21

Onneksi vanhempani olivat normaaleja eivätkä noin nipoja mitä aloittaja. Sain tehdä läksyt millon huvitti, usein ne jäi tekemättä tai tein välitunnilla (varsinkin ylä-aste ja lukio) ja ihan menestyvä musta tuli.

Suurempi paha on sitten syrjäytynyt ja yksinäinen lapsi, kun esim seiskan oppilas.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 17:53"]

[/quote]

Mene koulujen ja päiväkotien pihoille katsomaan, mitä ne ulkona notkuvat nuoret touhuavat. Päiväkodin piha on täynnä sylkikasoja, tupakantumppeja ja juomatölkkejä - ja tätä puuhaavat jo ihan alakoululaisetkin.

Hengaamisella tarkoitin tätä. Eri asia, jos kyläillään kavereilla tai leikitään naapurinpihassa pihaleikkejä. Mutta jos lapset riekkuvat ympäri kylää ilman että vanhemmat tietävät, missä he ovat, niin kaikella todennäköisyydellä puuhaamassa tätä hengailua jonkin päiväkodin pihassa ja rikkomassa pihan valaistusta.

Ja kyllä, mieli tekisi ottaa kuvia noista jokaisesta, näen niitä hengailijoita omien harrastusteni, lasteni harrastusten, työpaikkani ja naapurissa olevan päiväkodin takia runsain mitoin pitkin iltaa ja suurta mielikuvitusta ei tarvita, kun huomaan seuraavana aamuna päiväkodin pihavalon menneen rikki, että mitähän ne lapsukaiset ovat puuhailleet.

Aikamoista pupujussileikkiä taitaa moni vanhempi jälkikasvunsa suhteen leikkiä. Ei meidän lapset vaan ne muut.

En yrittänyt väittää, että lapsen päivä on aikataulutettava minuutilleen ja vanhempien mieleisiä puuhia vaan sitä, että lapsen olinpaikka tiedetään ja että hänelle tarjotaan mielekästä puuhaa, jotta sitä turhautumista ei tarvitse purkaa ikävämmällä tavalla.

[/quote]

Nuorten kuuluu saada hengata. Aikuisten tehtävänä on varmistaa, että nuorille on riittävästi hyviä hengailupaikkoja. Pihojen sotkemista ei tarvitse hyväksyä, nuorten kokoontuminen sen sijaan on PAKKO hyväksyä. Jos tunnet oikeasti yhtään nuorta, tiedät, että nuoret ovat enimmäkseen erittäin kunnollisia ja osaavat kunnoittaa myös toisten omaisuutta. Emme voi rajoittaa kaikkien vapaata olemista sillä perusteella, että joku käyttäytyy vastuuttomasti.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 18:04"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 17:37"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:39"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:35"]

...

Tuttavapiirissä se harrastaminen on mennyt aina lapsen ehdoilla. Joka vuosi on mietitty yhdessä, jaksaako harrastusta jatkaa ja lapsi on saanut sanoa siitä viimeisen sanan. Samalla tavalla veikkaan menevän myös oppilaitteni kodeissa. Moni kuvittelee, että se notkuminen iltamyöhään pimeissä nurkissa on sosiaalistavaa kuin oikeasti kyseessä on usein ilkivalta, ryyppääminen ja tupakanpolton harjoittelu, syljeskely, kiroilu ja pienempien kiusaaminen. En lainkaan käsitä, miksi peruskouluikäisen pitäisi notkua koulujen pihoilla tai kauppakeskusten parkkihalleissa tai pihoilla klo 19 jälkeen. Jos  haluaa tavata kavereita, voi tavata niitä kotonaan tai liikuntaharrastuksissa. Ala-asteiden pihalla ei ole enää ketään pelaamassa klo 17 jälkeen vaan aina nuo esiteinit ja teinit tekevät pientä ilkivaltaa oville, ikkunoille, seinille ja roskakatoksille. Tuo kavereiden kanssa oleilu on kaikkea muuta kuin kehittävää eikä siinä saa edes liikuntaa kuin vain karkuun juoksemalla/polkemalla ilkivallan jälkeen.

...

[/quote]

Onpa mustavalkoista ajattelua. 

Ei harrastaminen poissulje kavereiden kanssa oleskelua. Ja jos olet oikeasti seurannut oppilaittesi elämään koulun jälkeen, niin hyvin tiukasti aikataulutetut, vanhempien kunnianhimon takia sosiaalisesti eristetyt lapset sairastuvat usein esim. masennukseen. 

On hyvä, jos on harrastuksia, mutta ei elämä saa olla pelkää harrastusta ja koulunkäyntiä, täysin joutilastakin aikaa tarvitaan. 

[/quote]

Raikas tuulahdus jostain 50-luvulta kyllä tuo kommentti, että hengailevat nuoret tekevät vain ilkivaltaa ja muita pahuuksia. 

[/quote]

Mitä ne hengailevat 2015 nuoret tekevät. Istuttavat kukkasia ja auttavat mummoja? Ei, vaan seisovat ja istuvat puhelimet kädessä somessa. Pössyttelevät jotain tai ryyppäävät. Joten siinä suhteessa olet oikeassa, etteivät ne ihan pelkää ilkivaltaa tee.

[/quote]

Tekevätpä mitä tahansa, se on sinusta väärin, eikö vaan?

Meillä toimii parhaiten tuo läksyt heti koulun jälkeen tai pienen välipalan ja tauon jälkeen. Jos ei tehdä näin, lipsuu läksyjen teko tosi usein liian myöhään-iltaan asti. Toisinaan menevät suoraan kaverille, silloin voi läksyt tehdä myöhemmin tai sitten ovat tehneet kaverin luona. Eikö nykylapsilla ole kaikilla puhelimet joilla saa helposti yhteyden kavereihin mihin aikaann vaan?! Eli luulis että voi vaikka saada yhteyden kavereihin läksyjen jälkeenkin...

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 12:50"]

10- ja 11-vuotiaat kyseessä. Joka päivä olisivat tuomassa meille kavereita suoraan koulusta, tai itse menossa jollekin. Mikään puhe ei tunnu tehoavan, vaikka on sanottu että tullaan tekemään läksyt suoraan kotiin niin ei.

Läksyt jäävät iltaan tai jonnekin. Esim. Eilen klo 21:00 nämä kaverukset huomasivat että enkun läksyt oli tekemättä. Sitten väsyneenä niitä tuhraamaan itkun kans un ei ajatus väsyneenä oikein kulje.

Vinkuvat että KAIKKI MUUT saa mennä suoraan koulusta joka paikkaan, ja jos tulee tekemään läksyt ensin - ei kavereita enää löydy kun kaikki on jo menneet jollekin. Joten mitäs alkaisin, laiminlyövätkö koulun jotta olisi sosiaalinen elämä kunnossa, vai pitäisikö keskittyä siihen kouluu ? Ovat 7-8:n oppilaita olleet tähän asti, mutta jos näin jatketaan, tuskin ovat kauaa.

[/quote]

Eilen meillä itkettiin vielä 21:45, kun 11-vuotias huomasi klo 21, että läksyt oli tekemättä. Koko illan sanoin siitä ja kävin katsomassa jossain vaiheessa, että oli kirja auki siellä jo seiskan maissa. Mutta niinpä oli edelleen kesken klo 21, kun aika meni vissiin kännyä räplätessä. Ja niitä tehtäviä olikin poikkeuksellisen paljon. Lopulta lapsi pääsi nukkumaan lähempänä kymmentä, vaikka normaalisti nukkumaan pitäisi mennä ysiltä.

Ylipäätään tämä on meilläkin karannut tänä syksynä. Ei millään meinaa tehdä, tekee huolimattomasti jne. Esimerkiksi "lätkii" vaan vastaukset, ettei tule Wilma-merkintää läksyunohduksesta, mutta ne on täysin väärin ja tulee mieleen, että tavoite oli vain, että on tehnyt jotain.

Tänään alkoi ryhtiliike.

Mä oon aktiivisesti yhteydessä 3lk ja 6lk lasteni vanhempien kanssa. Kaveripiirin kanssa on sovittu että aina mennään ensimmäisenä jonkun luo ja tehdään sitten vaikka porukalla läksyt. Sen jälkeen tehdään mitä halutaan, kotiintulo aika myöskin kaikilla sama. Suosittelen!

Mihin on kadonnut kuri? Lapsena piti tehdä läksyt kun käsketään, ei ollut kännyköitä ja kaverit pysyi ihan normaalisti elämässä mukana. Tiedättekö miksi? Koska kaikilla muillakin oli samat säännöt ja rutiinit. Ihan liikaa vanhemmat pelkää nykyään olevansa niitä "pahoja poliiseja". Hankkikaa vanhemmat itse ystäviä, niin ei tarvitse peruskoululaisen lapsen jokaista mielipidettä ottaa aina huomioon ja siitä ahdistua.
Luojan kiitos omilla vanhemmillani oli järki päässä.