Lasteni läksyjenteko on karannut lapasesta.
10- ja 11-vuotiaat kyseessä. Joka päivä olisivat tuomassa meille kavereita suoraan koulusta, tai itse menossa jollekin. Mikään puhe ei tunnu tehoavan, vaikka on sanottu että tullaan tekemään läksyt suoraan kotiin niin ei.
Läksyt jäävät iltaan tai jonnekin. Esim. Eilen klo 21:00 nämä kaverukset huomasivat että enkun läksyt oli tekemättä. Sitten väsyneenä niitä tuhraamaan itkun kans un ei ajatus väsyneenä oikein kulje.
Vinkuvat että KAIKKI MUUT saa mennä suoraan koulusta joka paikkaan, ja jos tulee tekemään läksyt ensin - ei kavereita enää löydy kun kaikki on jo menneet jollekin. Joten mitäs alkaisin, laiminlyövätkö koulun jotta olisi sosiaalinen elämä kunnossa, vai pitäisikö keskittyä siihen kouluu ? Ovat 7-8:n oppilaita olleet tähän asti, mutta jos näin jatketaan, tuskin ovat kauaa.
Kommentit (60)
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:20"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 12:56"]
Miksie niitä läksyjä voi tehdä kaverien kanssa? Tai ensin hengailla kaverien kanssa ja tehdä vanhempien kanssa kun nämä tulee kotiin...
[/quote]
Koska illalla kotiuduttuaan ovat tosi väsyneitä, eikä jaksa enää keskittyä. Kumpikaan lapsista. Lisäksi iltaisin on myös harrastuksia, jolloin läksyjen aloittelu menee sinne klo 20:n tienoille.
ap
[/quote]
Meidän nelosluokkalaisella koulu loppuu joko klo 13 tai 14. Tämän jälkeen menee kavereiden kanssa, kotiin klo 16, jolloin läksyt, ruoka ja treenivaatteiden vaihto ja treeneihin lähdetään n. klo 17. Hyvin ehtii.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:41"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:34"]
Meillä on sitten semmoinen sääntö, että jos läksyt ovat tekemättä illalla kun ollaan menossa nukkumaan, niin niitä ei silloin illalla tehdä. Laitetaan kello soimaan 30 min - 1 tunti aikaisemmin ja tehdään ne aamulla. Meillä toimii. Aamulla ne tehdään ripeästi ja pirteempänä kun illalla.
[/quote]
Meillä ei toimi tuo. Lapsi jännittäisi sitten yön yli että mitä jos ei ehdikään ja ope huutaa.
[/quote] No, sitten hän jännittäisi sen yhden yön ja muistaisi sitten seuraavalla kerralla tehdä ne läksyt ajoissa. Jos joka kerta paapoat sen läksyn tekemisen kanssa ja suostut siihen että sinulle kiukutellaan illalla, niin se vaan jatkuu. Eli lapsi pääsee myöhemmin illalla nukkumaan, kiukuttelun kera. Sen sijan kun olisit vanhempi ja luettelet ne säännöt. Eli nyt on nukkumaan meno aika, ja jos ne ei ole tehty ne tehdään aamulla. Jos lapsi siitä ahdistuu kerran, niin hän oppii siitä ja tekee ne läksyt seuraavalla kerralla ajoissa. Jos illalla on harrastuksia ja niihin mennään vaikka läksyt ovat tekemättä, niin seuraavalla kerralla ei mennä. Ne läksyt tehdään ja sitten harrastetaan. Joskus voi lapselle sanoa ei, nyt ei käy. Lapsi ei kärsi siitä että yhden kerran nukkuu huonosti tai jos harrastus jää kerran väliin. Se voi jopa oppia asiasta jotain.
Otsikon perusteella arvelin, että lapsesi ovat liian innokkaita tekemään läksyjä... Ymmärrän, että lapsille on tärkeää nähdä kavereitaan. Sopikaa kohtuullinen kotiintuloaika viikolla esim. Klo 19 ja läksyt tehdään silloin, jollei niitä ole kaverien luona jo tehty. Kyllä sinä aikuisena määräät lasten säännöt.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:41"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:34"]
Meillä on sitten semmoinen sääntö, että jos läksyt ovat tekemättä illalla kun ollaan menossa nukkumaan, niin niitä ei silloin illalla tehdä. Laitetaan kello soimaan 30 min - 1 tunti aikaisemmin ja tehdään ne aamulla. Meillä toimii. Aamulla ne tehdään ripeästi ja pirteempänä kun illalla.
[/quote]
Meillä ei toimi tuo. Lapsi jännittäisi sitten yön yli että mitä jos ei ehdikään ja ope huutaa.
[/quote]
kerro rauhallisesti lapselle, että äiti tai isä on aamulla paikalla ja läksyt ehditään varmasti tehdä aamulla. Illalla väsyneen lapsen on ihan turha siirtää nukkumaanmenoa läksyjen takia. Se mikä illalla vie 20 minuuttia vie aamulla 5 minuuttia. Tässä myös opetus lapselle, haluaa varmaan tehdä jatkossa läksyt ajoissa, jos nukkuminen stressaa tekemättömien läksyjen takia.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 12:59"]Meillä saa tehdä läksyt kun haluaa.
Koko päivä koulussa ja sitten vielä heti puurtamaan mamman käskystä läksyjä... ei totisesti. Tarviihan siinä omaa aikaa välissä ja jos on vielä harrastuksetkin odottamassa illalla, niin sitä suuremmalla syyllä pari tuntia hengailemassa ihan kavereiden kanssa on hyvä juttu.
[/quote]
Eli ensin koulussa, sitten omaa aikaa ja rauhaa ilman läksyjä, sitten harrastukset. Illallako vasta läksyt, harrastusten jälkeen kun on väsynyt?
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:47"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:34"]
Meillä on sitten semmoinen sääntö, että jos läksyt ovat tekemättä illalla kun ollaan menossa nukkumaan, niin niitä ei silloin illalla tehdä. Laitetaan kello soimaan 30 min - 1 tunti aikaisemmin ja tehdään ne aamulla. Meillä toimii. Aamulla ne tehdään ripeästi ja pirteempänä kun illalla.
[/quote]
Lapsesi ovat varmaan aamuvirkkuja. Iltavirkuille tuollainen ei toimi. Aamu menee ihan pökkyrässä.
[/quoteohis, älkää opettako lapsille tuota aamuvirkku ja iltavirkkusoopaa. Tottakai kuka tahansa voi valvoa illat, kun on mielenkiintoista tekemistä. Ja aamulla herää, kun motivoi itsensä ja lapsensa heräämään. Älä tee aamusta lapselle tylsää pakkopullaa, sillä tavalla teet hänestä aamutorkun, ja myöhemmässä vaiheessa olet teini-ikäisen aamutorkun kanssa täydessä kusessa. Aikainen herätys pitää kyllä huolen siitä, että illalla uni maittaa.
Onko teidän lapsilla paljonkin läksyä?
Meillä 5. Luokka menossa ja hyvin niukasti tulee mitään! Ja ei, ei ole lapsen sanomaa vain. Seiskaluokkalsisella taas on jatkuvasti läksyjä ja kokeita.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 15:49"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 12:59"]Meillä saa tehdä läksyt kun haluaa. Koko päivä koulussa ja sitten vielä heti puurtamaan mamman käskystä läksyjä... ei totisesti. Tarviihan siinä omaa aikaa välissä ja jos on vielä harrastuksetkin odottamassa illalla, niin sitä suuremmalla syyllä pari tuntia hengailemassa ihan kavereiden kanssa on hyvä juttu. [/quote] Eli ensin koulussa, sitten omaa aikaa ja rauhaa ilman läksyjä, sitten harrastukset. Illallako vasta läksyt, harrastusten jälkeen kun on väsynyt?
[/quote]
Tuota voin sanoa, että olen nähnyt kaltaistesi vanhempien lapsia, jotka ovat ratkenneet kunnolla ryyppäämään ja roikkumaan baareissa sitten parikymppisinä. Kuunnellut tilitystä siitä, että ei ollut muita kun harrastus ystävät kun kaikki aika meni läksyihin ja harrastuksiin. Se aiheuttaa traumoja, jos saa elää elämänsä pitkälle äidin rakentamassa kotelossa. Toki useat pistävät murrosiässä ranttaliksi, mutta osa elää kiltisti vielä lukioajan tuossa kehyksessä, jossa ei itse saa valita edes ystäviään. Tyypit on enemmän tai vähemmän pihalla, kun pääsevät vihdoin muuttamaan pois kotoa.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 12:50"]10- ja 11-vuotiaat kyseessä. Joka päivä olisivat tuomassa meille kavereita suoraan koulusta, tai itse menossa jollekin. Mikään puhe ei tunnu tehoavan, vaikka on sanottu että tullaan tekemään läksyt suoraan kotiin niin ei.
Läksyt jäävät iltaan tai jonnekin. Esim. Eilen klo 21:00 nämä kaverukset huomasivat että enkun läksyt oli tekemättä. Sitten väsyneenä niitä tuhraamaan itkun kans un ei ajatus väsyneenä oikein kulje.
Vinkuvat että KAIKKI MUUT saa mennä suoraan koulusta joka paikkaan, ja jos tulee tekemään läksyt ensin - ei kavereita enää löydy kun kaikki on jo menneet jollekin. Joten mitäs alkaisin, laiminlyövätkö koulun jotta olisi sosiaalinen elämä kunnossa, vai pitäisikö keskittyä siihen kouluu ? Ovat 7-8:n oppilaita olleet tähän asti, mutta jos näin jatketaan, tuskin ovat kauaa.
[/quote] läksyihin panostaa tietenkin. Lapseni ei tarvinnut tehdä heti läksyjä mutta teki itsenäisesti päiväryoan jälkeen ja ja oli aina yli 9.
No ei meilläkän hengailla missään.
Mitään vieraita pentuja en jaksa kodissani alvariinsa, enkä anna lastenikaan luuhata kylässä koulun jälkeen. Joskus keskiviikkoisin, kun lapsillani on harrastusvapaa päivä, sopivat esim uimahallireissuja kaveriensa kanssa. Viikonloppuisin voi pyydellä kylään jos haluaa. Vähälleppä on halut jääneet. Harrastuksissa on parempaa seuraa kun luokassa, joten no harm done.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:26"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 12:50"]10- ja 11-vuotiaat kyseessä. Joka päivä olisivat tuomassa meille kavereita suoraan koulusta, tai itse menossa jollekin. Mikään puhe ei tunnu tehoavan, vaikka on sanottu että tullaan tekemään läksyt suoraan kotiin niin ei.
Läksyt jäävät iltaan tai jonnekin. Esim. Eilen klo 21:00 nämä kaverukset huomasivat että enkun läksyt oli tekemättä. Sitten väsyneenä niitä tuhraamaan itkun kans un ei ajatus väsyneenä oikein kulje.
Vinkuvat että KAIKKI MUUT saa mennä suoraan koulusta joka paikkaan, ja jos tulee tekemään läksyt ensin - ei kavereita enää löydy kun kaikki on jo menneet jollekin. Joten mitäs alkaisin, laiminlyövätkö koulun jotta olisi sosiaalinen elämä kunnossa, vai pitäisikö keskittyä siihen kouluu ? Ovat 7-8:n oppilaita olleet tähän asti, mutta jos näin jatketaan, tuskin ovat kauaa.
[/quote] läksyihin panostaa tietenkin. Lapseni ei tarvinnut tehdä heti läksyjä mutta teki itsenäisesti päiväryoan jälkeen ja ja oli aina yli 9.
[/quote] keskiarvo
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:31"]
Meillä tullaan suoraan koulun jälkeen kotiin, syödään, tehdään läksyt ja sitten voi olla kavereiden kanssa. Minä en todellakaan ala vääntämään läksyistä väsyneen lapsen kanssa illalla.
[/quote]
Joillain on vastuuntuontoiseksi kasvatetut lapset eikä heidän kanssaan tarvitse vääntää yhtään mitään. Jos on itse valinnut, että tekee läksyt vasta illalla, niin tekee sitten illalla. Ei kuulu minulle.
Aivan tarpeeksi isoja ovat aloittajan lapset itse suunnittelemaan aikataulunsa. Ei se koulunkäynti vanhempien asia ole.
Ymmärrän kyllä lapsiasi. Tuossa iässä sosiaalinen yhdessäolo on jo todella tärkeää, ja jos kaikki muut lähtevät koulusta suoraan kaverille, nämä sinun lapsesi jäävät ilman kavereita.
Olisikohan mahdollista sopia siitä, että he saavat mennä suoraan kaverille, mutta heidän on tultava kotiin vaikkapa viideksi. Saisitte syödä yhdessä sitten iltaruuan, mikä sekin on kiva juttu.
Ja sitten ruuan päälle voisivat tehdä läksyt. Ennen kuutta siis, ei pitäisi olla liian väsynytkään vielä. Sinä voit - jos lapsille tuntuu olevan vaikeaa muistaa läksyjä - kysyä lukujärjestyksen mukaan aineet: tuliko maantiedosta jotain, mitä tuli matematiikasta jne.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 15:49"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 12:59"]Meillä saa tehdä läksyt kun haluaa. Koko päivä koulussa ja sitten vielä heti puurtamaan mamman käskystä läksyjä... ei totisesti. Tarviihan siinä omaa aikaa välissä ja jos on vielä harrastuksetkin odottamassa illalla, niin sitä suuremmalla syyllä pari tuntia hengailemassa ihan kavereiden kanssa on hyvä juttu. [/quote] Eli ensin koulussa, sitten omaa aikaa ja rauhaa ilman läksyjä, sitten harrastukset. Illallako vasta läksyt, harrastusten jälkeen kun on väsynyt?
[/quote]
Tuota voin sanoa, että olen nähnyt kaltaistesi vanhempien lapsia, jotka ovat ratkenneet kunnolla ryyppäämään ja roikkumaan baareissa sitten parikymppisinä. Kuunnellut tilitystä siitä, että ei ollut muita kun harrastus ystävät kun kaikki aika meni läksyihin ja harrastuksiin. Se aiheuttaa traumoja, jos saa elää elämänsä pitkälle äidin rakentamassa kotelossa. Toki useat pistävät murrosiässä ranttaliksi, mutta osa elää kiltisti vielä lukioajan tuossa kehyksessä, jossa ei itse saa valita edes ystäviään. Tyypit on enemmän tai vähemmän pihalla, kun pääsevät vihdoin muuttamaan pois kotoa.
[/quote]
Minä olen tästä eri mieltä. Kokemuksena ei tosin omat lapset vaan tuttavapiirin sekä opettajan kokemus. Opetan yläasteella ja lukiossa, ja kyllä vaan ne harrastavat lapset ovat kaikista menestyneimpiä. Ovat tottuneet näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteensa, osaavat toimia ryhmässä ja organisoida ajankäyttöään. Ehkä lopputulos on mainitsemasi vain, jos lapsi itse ei nauti harrastuksestaan. Useimmilla on saman harrastuksen piiristä kavereita ihan samalla luokallakin läpi kouluajan.
Tuttavapiirissä se harrastaminen on mennyt aina lapsen ehdoilla. Joka vuosi on mietitty yhdessä, jaksaako harrastusta jatkaa ja lapsi on saanut sanoa siitä viimeisen sanan. Samalla tavalla veikkaan menevän myös oppilaitteni kodeissa. Moni kuvittelee, että se notkuminen iltamyöhään pimeissä nurkissa on sosiaalistavaa kuin oikeasti kyseessä on usein ilkivalta, ryyppääminen ja tupakanpolton harjoittelu, syljeskely, kiroilu ja pienempien kiusaaminen. En lainkaan käsitä, miksi peruskouluikäisen pitäisi notkua koulujen pihoilla tai kauppakeskusten parkkihalleissa tai pihoilla klo 19 jälkeen. Jos haluaa tavata kavereita, voi tavata niitä kotonaan tai liikuntaharrastuksissa. Ala-asteiden pihalla ei ole enää ketään pelaamassa klo 17 jälkeen vaan aina nuo esiteinit ja teinit tekevät pientä ilkivaltaa oville, ikkunoille, seinille ja roskakatoksille. Tuo kavereiden kanssa oleilu on kaikkea muuta kuin kehittävää eikä siinä saa edes liikuntaa kuin vain karkuun juoksemalla/polkemalla ilkivallan jälkeen.
Väitän, että terveellisemmin ja kunnollisemmin elää se harrastava lapsi kuin se kaveriporukoissa notkuja. Ja jos pakko on ratketa villiin ryyppäämiseen jossain vaiheessa elämää, niin mieluummin sitten niin myöhään, ettei jää tärkeitä aivosolulja kehittymästä ja pystyy sitä harkintaakin käyttämään vähän enemmän kuin teininä.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:26"]
No ei meilläkän hengailla missään. Mitään vieraita pentuja en jaksa kodissani alvariinsa, enkä anna lastenikaan luuhata kylässä koulun jälkeen. Joskus keskiviikkoisin, kun lapsillani on harrastusvapaa päivä, sopivat esim uimahallireissuja kaveriensa kanssa. Viikonloppuisin voi pyydellä kylään jos haluaa. Vähälleppä on halut jääneet. Harrastuksissa on parempaa seuraa kun luokassa, joten no harm done.
[/quote]
Kai se vähälle jää, kun eihän tuollaisessa elämässä tule omaehtoisia kaverisuhteita. Kaikki toiminta on aikuisvetoista ja ohjattua.
Lue vaikka kasvatusasiantuntijoita, jos minua et usko: aivan itsenäinen "hengailu" on lapselle tärkeää tasapainoisen kehityksen takaamiseksi.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:35"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 15:49"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 12:59"]Meillä saa tehdä läksyt kun haluaa. Koko päivä koulussa ja sitten vielä heti puurtamaan mamman käskystä läksyjä... ei totisesti. Tarviihan siinä omaa aikaa välissä ja jos on vielä harrastuksetkin odottamassa illalla, niin sitä suuremmalla syyllä pari tuntia hengailemassa ihan kavereiden kanssa on hyvä juttu. [/quote] Eli ensin koulussa, sitten omaa aikaa ja rauhaa ilman läksyjä, sitten harrastukset. Illallako vasta läksyt, harrastusten jälkeen kun on väsynyt?
[/quote]
Tuota voin sanoa, että olen nähnyt kaltaistesi vanhempien lapsia, jotka ovat ratkenneet kunnolla ryyppäämään ja roikkumaan baareissa sitten parikymppisinä. Kuunnellut tilitystä siitä, että ei ollut muita kun harrastus ystävät kun kaikki aika meni läksyihin ja harrastuksiin. Se aiheuttaa traumoja, jos saa elää elämänsä pitkälle äidin rakentamassa kotelossa. Toki useat pistävät murrosiässä ranttaliksi, mutta osa elää kiltisti vielä lukioajan tuossa kehyksessä, jossa ei itse saa valita edes ystäviään. Tyypit on enemmän tai vähemmän pihalla, kun pääsevät vihdoin muuttamaan pois kotoa.
[/quote]
Minä olen tästä eri mieltä. Kokemuksena ei tosin omat lapset vaan tuttavapiirin sekä opettajan kokemus. Opetan yläasteella ja lukiossa, ja kyllä vaan ne harrastavat lapset ovat kaikista menestyneimpiä. Ovat tottuneet näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteensa, osaavat toimia ryhmässä ja organisoida ajankäyttöään. Ehkä lopputulos on mainitsemasi vain, jos lapsi itse ei nauti harrastuksestaan. Useimmilla on saman harrastuksen piiristä kavereita ihan samalla luokallakin läpi kouluajan.
Tuttavapiirissä se harrastaminen on mennyt aina lapsen ehdoilla. Joka vuosi on mietitty yhdessä, jaksaako harrastusta jatkaa ja lapsi on saanut sanoa siitä viimeisen sanan. Samalla tavalla veikkaan menevän myös oppilaitteni kodeissa. Moni kuvittelee, että se notkuminen iltamyöhään pimeissä nurkissa on sosiaalistavaa kuin oikeasti kyseessä on usein ilkivalta, ryyppääminen ja tupakanpolton harjoittelu, syljeskely, kiroilu ja pienempien kiusaaminen. En lainkaan käsitä, miksi peruskouluikäisen pitäisi notkua koulujen pihoilla tai kauppakeskusten parkkihalleissa tai pihoilla klo 19 jälkeen. Jos haluaa tavata kavereita, voi tavata niitä kotonaan tai liikuntaharrastuksissa. Ala-asteiden pihalla ei ole enää ketään pelaamassa klo 17 jälkeen vaan aina nuo esiteinit ja teinit tekevät pientä ilkivaltaa oville, ikkunoille, seinille ja roskakatoksille. Tuo kavereiden kanssa oleilu on kaikkea muuta kuin kehittävää eikä siinä saa edes liikuntaa kuin vain karkuun juoksemalla/polkemalla ilkivallan jälkeen.
Väitän, että terveellisemmin ja kunnollisemmin elää se harrastava lapsi kuin se kaveriporukoissa notkuja. Ja jos pakko on ratketa villiin ryyppäämiseen jossain vaiheessa elämää, niin mieluummin sitten niin myöhään, ettei jää tärkeitä aivosolulja kehittymästä ja pystyy sitä harkintaakin käyttämään vähän enemmän kuin teininä.
[/quote]
Onpa mustavalkoista ajattelua.
Ei harrastaminen poissulje kavereiden kanssa oleskelua. Ja jos olet oikeasti seurannut oppilaittesi elämään koulun jälkeen, niin hyvin tiukasti aikataulutetut, vanhempien kunnianhimon takia sosiaalisesti eristetyt lapset sairastuvat usein esim. masennukseen.
On hyvä, jos on harrastuksia, mutta ei elämä saa olla pelkää harrastusta ja koulunkäyntiä, täysin joutilastakin aikaa tarvitaan.
Mä tein läksyt illalla tai aamulla ennen koulua. Iltapäivä on mulle lapsesta asti ollut vuorokauden raskainta ja epätuotteliainta aikaa, mielummin koulun jälkeen kavereitten kanssa aivoja tuulettamaan ja ulos juoksemaan.
Meillä myös lapset vastasi itse läksyjen teosta, täältä olen lukenut että normaalit vanhemmat tekevät lastensa kanssa läksyjä. Vanhempani kyllä opettivat mut lukemaan ja laskemaan ennen kouluikää mutta sitten olenkin pärjännyt opettajien, kirjojen ja tietokoneohjelmien yms ohjeistuksella myös läksyissä.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:35"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:26"]
No ei meilläkän hengailla missään. Mitään vieraita pentuja en jaksa kodissani alvariinsa, enkä anna lastenikaan luuhata kylässä koulun jälkeen. Joskus keskiviikkoisin, kun lapsillani on harrastusvapaa päivä, sopivat esim uimahallireissuja kaveriensa kanssa. Viikonloppuisin voi pyydellä kylään jos haluaa. Vähälleppä on halut jääneet. Harrastuksissa on parempaa seuraa kun luokassa, joten no harm done.
[/quote]
Kai se vähälle jää, kun eihän tuollaisessa elämässä tule omaehtoisia kaverisuhteita. Kaikki toiminta on aikuisvetoista ja ohjattua.
Lue vaikka kasvatusasiantuntijoita, jos minua et usko: aivan itsenäinen "hengailu" on lapselle tärkeää tasapainoisen kehityksen takaamiseksi.
[/quote]
No enpä nyt tiedä.. Eivät tunnu haluavan 12 ja 13- vuotiaat "hengailla", minkäs teet!
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 16:29"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:31"]
Meillä tullaan suoraan koulun jälkeen kotiin, syödään, tehdään läksyt ja sitten voi olla kavereiden kanssa. Minä en todellakaan ala vääntämään läksyistä väsyneen lapsen kanssa illalla.
[/quote]
Joillain on vastuuntuontoiseksi kasvatetut lapset eikä heidän kanssaan tarvitse vääntää yhtään mitään. Jos on itse valinnut, että tekee läksyt vasta illalla, niin tekee sitten illalla. Ei kuulu minulle.
Aivan tarpeeksi isoja ovat aloittajan lapset itse suunnittelemaan aikataulunsa. Ei se koulunkäynti vanhempien asia ole.
[/quote]
Jos minä jättäisin muksun itse suunnittelemaan aikataulunsa ja koulunkäyntinsä, olisi läksyt joka päivä tekemättä.
Meillä on se periaate, että tullaan kotiin ja syödään vähän välipalaa ja sitten tehdään läksyt. Sen jälkeen on vapaa hengailemaan kavereiden kanssa. Harrastuksia ei ole kuin kerran viikossa, joten se ei vie vapaa-aikaa (= aikaa kavereiden kanssa) sen kummallisemmin. Ja tietenkin viikonloppuisin on aikaa touhuta kavereiden kanssa.
Korjaus. Tarkoitin tietysti, että eivät ole virkkuja mihinkään aikaan.
21