Mitä sinulta on kadonnut oudosti eikä ole löytynyt?
Meiltä mm. katosi lapsen toinen talvikenkä. Sisään hän ei ole voinut tulla yhdellä kengällä ja asunnossa sitä ei ollut, on sen jälkeen ollut muuttokin. Aikanaan teini-iässä multa katosi trendikäs toppaliivi, mietin sitä toisinaan vieläkin että miten olisin voinut sen kouluun unohtaa. Sitten tietysti sukkia ja muuta pientä katoaa yhtenään.
Kommentit (1602)
Munasolun ja siittiön yhdistelmä xx.
Minkäänlainen kunnioitus suomalaisia poliitikkoja, mediaa kohtaan. Peiliinsä voivat katsoa.
Joskus Belgiasta Suomeen jouluksi matkustaessamme purkki kaviaaria ja hanhenmaksaa. Emme syöneet niitä kuin jouluna, ystävien KANSSA. Ei löytynyt perillä eikä kotona paluun jälkeen. Ainoa vaihtoehto on, että vietiin ruumassa olleesta matkalaukusta.
Nyt pahoittelut jos olen tämän tänne jo kirjoittanut, vanha ketju. Mutta. Mun yöraudat!!
Kun olin jotain kymmenen tai yhdentoista vanha sain syväpurennan hoitoon yöraudat, ne sellaiset nyrkkeilijän hammassuojien näköiset. No, ensimmäiset narskuttelin rikki, mutta joka aamu ne löytyivät kuitenkin suustani, rikkinäisinä vain. Sain tilalle uudet, tosi paljon kestävämmät ja kovaa muovia olevat. Nämä kestävämmät olivat myös kirkkaan siniset, eikä sellaiset huomaamattoman läpinäkyvät. Oli niin sitkeää, ettei narskuttelemalla saanut jälkeäkään niihin.
No, eräs upea päivä heräsin ilman rautoja suussa - eivätkä ole tähän päivään mennessä 20 vuotta myöhemmin tulleet vastaan.
-En kävele unissani, koskaan. En edes puhu unissani. Olen aina ollut heti herättyäni täydellisen skarppi, yleensä ensimmäisiä ajatuksia kellon soidessa aamulla ovat "Muistan sitten ennen töihin lähtöä ottaa sen työpaidan parvekkeelta tuulettumasta mukaan" tai "Tänään mä hoidan tän optikon ajanvarausasian". En siis ole varmasti unenpöpperössä unissani heittänyt niitä roskiin
-Koko huoneeni - itse asiassa sittemmin ihan koko omakotitalomme - on remontoitu täydellisesti, tapetoitu, lattiat vaihdettu jne. Olisi todellakin tullut pattereiden välistä vastaan
-Materiaali oli tosi kovaa. En ole voinut pureskella ja syödä rautoja unissani :D
-Raudat myös pysyivät suussani täydellisesti koko yön. Olin tuolloin jo täysin tottunut niihin, pidin niitä kuuliaisesti ohjeiden mukaan myös päiväsaikaan tunnin ajan
KAIKKI ehdotukset otetaan vastaan, että saadaan tämä mysteeri selvitettyä :DD
Hammasrautojen hukkaaja lisää:
Ajattelin joskus, että mitäs jos raudat on lipsahtaneet pussilakanan sisään, peitto on vaihdettu, tuuletettu ulkona, ovat pudonneet ja eläin vienyt maasta. En kuitenkaan KOSKAAN nuku niin, että peiton avonainen reuna olisi kasvojani vasten, en ikinä. Olen aina ollut ärsyttävän neuroottinen tästä - mä herään siihen tunteeseen, jos peitto on kääntynyt yhtään vinoon tai sattuu olemaan jostain syystä kääntynyt avonainen puoli kasvoja kohti :D
Hammasraudat lisää vielä, koska on tylsää:
Tämä ei nyt vastaa otsikkoa, koska on oikeastaan päinvastainen tilanne. Koen kuitenkin, että yhtä mielenkiintoinen kuin tavaran katoaminen, joten kerron tässä näppäimistön lämmittelemiseksi.
Siivoilin yksiötäni tuossa joskus kahdeksan vuotta takaperin. Tulee varmasti tosi suurena yllätyksenä neuroottisten peittopaljastusteni jälkeen, mutta olen myös todella tarkka kotini siisteydestä - siivoan usein. Tapani mukaan siivosin, pyyhin pölyjä eteisen hattuhyllyltä. Olen 180cm pitkä, joten näen hattuhyllylle aika hyvin; kyseessä on myös sellainen hylly, joka ei ole "umpinainen" tavallinen hylly, vaan sellaisista metallisista, vierekkäisistä "putkista" koottu :D Hylly on myös aina tyhjä, koska on vähän epäkäytännöllinen "reikiensä" takia.
https://www.helakauppa.com/nostalgi-hattuhylly-alu-cr-putket.html
Tämän tyylinen siis. Olin asunut asunnossa vuoden verran. Hattuhyllyltä löytyi musta pipo, jossa oli logo, jota en tunnistanut. Ei tosiaan oma piponi. Kukaan ei ollut pitkään aikaan asunnossani käynyt - kysyin ainoalta luonani käyneeltä kaverilta, joka ei tunnistanut pipoa. Oli lisäksi heinäkuu ja lämmin. Kysyin kuvan kera joka ikiseltä, edes jotenkin puolitutultani asiasta, eikä kukaan tunnistanut tätä hemmetin pipoa. En voi käsittää, mistä se oli tullut. UFFille meni
Vierailija kirjoitti:
Liukuvoide! Katosi makuuhuoneen hyllyn päältä jäljettömiin. :D Ei löytynyt edes muutossa, vaikka koko kämppä tyhjennettiin. Onneksi ei ollut kovin suuri menetys, mutta ihmeteltiin miehen kanssa, ettei kukaan nyt varmaan sellaista varasta?! :D
Liukuvoide oli hävinnyt toilettipussukastani Thaimaalaisessa hotellissa.
Tosin sieltä oli hävinnyt myös paksu hopeinen kaulaketjuni.
Epäilen että siivooja oli vohkinut ja toivottavasti hän luuli liukuvoidetta hammastahnaksi :D
Rahat on aina oudosti kadonnut, eikä ole sen koomin löytynyt.
Isäni oli tuonut Saksan matkalta ihanat mokkaiset nilkkurit, joita ehdin käyttää vain pari kertaa.
Toinen kenkä hävisi mystisesti ja sitä etsittiin kissojen ja koirien kanssa. Ei missään!
Hymy-lehdessä oli aikoinaan selvänäkijä Aino Kassisen palsta, jossa kysyin kadonneen kenkäni kohtaloa.
Vastasi, että on viety, eikä tule takaisin.
Viimeisimmän muuton yhteydessä katosi laatikko jossa oli keittiövälineitä ja jokunen muki. Muille tavaroille niin väliä mut oisin monta kertaa tarvinnut semmosia muovisia pihtejä ( vähän ku grillipihdit mut pienemmät) mut ei vain löydy mistään. Oon kolunnu koko kämpän ylösalaisin monta kertaa ja joka laatikon käyny läpi mut ei vaan löydy. Oisko sittenkin pudonnut kuormasta jonnekkin mut on muistikuva et kannoin laatikon sisälle uuteen kämppään. 🤔🤷
Vierailija kirjoitti:
Nyt pahoittelut jos olen tämän tänne jo kirjoittanut, vanha ketju. Mutta. Mun yöraudat!!
Kun olin jotain kymmenen tai yhdentoista vanha sain syväpurennan hoitoon yöraudat, ne sellaiset nyrkkeilijän hammassuojien näköiset. No, ensimmäiset narskuttelin rikki, mutta joka aamu ne löytyivät kuitenkin suustani, rikkinäisinä vain. Sain tilalle uudet, tosi paljon kestävämmät ja kovaa muovia olevat. Nämä kestävämmät olivat myös kirkkaan siniset, eikä sellaiset huomaamattoman läpinäkyvät. Oli niin sitkeää, ettei narskuttelemalla saanut jälkeäkään niihin.
No, eräs upea päivä heräsin ilman rautoja suussa - eivätkä ole tähän päivään mennessä 20 vuotta myöhemmin tulleet vastaan.
-En kävele unissani, koskaan. En edes puhu unissani. Olen aina ollut heti herättyäni täydellisen skarppi, yleensä ensimmäisiä ajatuksia kellon soidessa aamulla ovat "Muistan sitten ennen töihin lähtöä ottaa sen työpaidan parvekkeelta tuulettumasta mukaan" tai "Tänään mä hoidan tän optikon ajanvarausasian". En siis ole varmasti unenpöpperössä unissani heittänyt niitä roskiin
-Koko huoneeni - itse asiassa sittemmin ihan koko omakotitalomme - on remontoitu täydellisesti, tapetoitu, lattiat vaihdettu jne. Olisi todellakin tullut pattereiden välistä vastaan
-Materiaali oli tosi kovaa. En ole voinut pureskella ja syödä rautoja unissani :D
-Raudat myös pysyivät suussani täydellisesti koko yön. Olin tuolloin jo täysin tottunut niihin, pidin niitä kuuliaisesti ohjeiden mukaan myös päiväsaikaan tunnin ajan
KAIKKI ehdotukset otetaan vastaan, että saadaan tämä mysteeri selvitettyä :DD
Onko sulla sisaruksia? Joku heistä tai hän kyllästyi narskutteluääniin ja heitti ne pois, eikä ole halunnut paljastaa asiaa.
Tai sitten olet nielassut ne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt pahoittelut jos olen tämän tänne jo kirjoittanut, vanha ketju. Mutta. Mun yöraudat!!
Kun olin jotain kymmenen tai yhdentoista vanha sain syväpurennan hoitoon yöraudat, ne sellaiset nyrkkeilijän hammassuojien näköiset. No, ensimmäiset narskuttelin rikki, mutta joka aamu ne löytyivät kuitenkin suustani, rikkinäisinä vain. Sain tilalle uudet, tosi paljon kestävämmät ja kovaa muovia olevat. Nämä kestävämmät olivat myös kirkkaan siniset, eikä sellaiset huomaamattoman läpinäkyvät. Oli niin sitkeää, ettei narskuttelemalla saanut jälkeäkään niihin.
No, eräs upea päivä heräsin ilman rautoja suussa - eivätkä ole tähän päivään mennessä 20 vuotta myöhemmin tulleet vastaan.
-En kävele unissani, koskaan. En edes puhu unissani. Olen aina ollut heti herättyäni täydellisen skarppi, yleensä ensimmäisiä ajatuksia kellon soidessa aamulla ovat "Muistan sitten ennen töihin lähtöä ottaa sen työpaidan parvekkeelta tuulettumasta mukaan" tai "Tänään mä hoidan tän optikon ajanvarausasian". En siis ole varmasti unenpöpperössä unissani heittänyt niitä roskiin
-Koko huoneeni - itse asiassa sittemmin ihan koko omakotitalomme - on remontoitu täydellisesti, tapetoitu, lattiat vaihdettu jne. Olisi todellakin tullut pattereiden välistä vastaan
-Materiaali oli tosi kovaa. En ole voinut pureskella ja syödä rautoja unissani :D
-Raudat myös pysyivät suussani täydellisesti koko yön. Olin tuolloin jo täysin tottunut niihin, pidin niitä kuuliaisesti ohjeiden mukaan myös päiväsaikaan tunnin ajan
KAIKKI ehdotukset otetaan vastaan, että saadaan tämä mysteeri selvitettyä :DD
Onko sulla sisaruksia? Joku heistä tai hän kyllästyi narskutteluääniin ja heitti ne pois, eikä ole halunnut paljastaa asiaa.
Tai sitten olet nielassut ne.
Ei ole yksinkertaisesti mitään mahdollisuutta, että olisin niellyt ne. Olisin tukehtunut :D
Mulla on pikkuveli, nukuttiin eri puolilla taloa. Nimenomaan en narskutellut nuo raudat suussani, kiitos rautojen! Velikin on nykyään 25, ja koko perhe on niin hyvää pataa, että olis varmasti jo hauskana vitsinä paljastanut tän jossain illanistujaisissa
Hukkasin kerran kirjaston kirjan. Matkalta palatessa se oli siististi keittiön pöydällä. Hassua koska oli siivonnut ennen lähtöä ja pistänyt pöytäliinan pyykkikoriin. Ja pöytä oli täysin tyhjä lähtiessäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt pahoittelut jos olen tämän tänne jo kirjoittanut, vanha ketju. Mutta. Mun yöraudat!!
Kun olin jotain kymmenen tai yhdentoista vanha sain syväpurennan hoitoon yöraudat, ne sellaiset nyrkkeilijän hammassuojien näköiset. No, ensimmäiset narskuttelin rikki, mutta joka aamu ne löytyivät kuitenkin suustani, rikkinäisinä vain. Sain tilalle uudet, tosi paljon kestävämmät ja kovaa muovia olevat. Nämä kestävämmät olivat myös kirkkaan siniset, eikä sellaiset huomaamattoman läpinäkyvät. Oli niin sitkeää, ettei narskuttelemalla saanut jälkeäkään niihin.
No, eräs upea päivä heräsin ilman rautoja suussa - eivätkä ole tähän päivään mennessä 20 vuotta myöhemmin tulleet vastaan.
-En kävele unissani, koskaan. En edes puhu unissani. Olen aina ollut heti herättyäni täydellisen skarppi, yleensä ensimmäisiä ajatuksia kellon soidessa aamulla ovat "Muistan sitten ennen töihin lähtöä ottaa sen työpaidan parvekkeelta tuulettumasta mukaan" tai "Tänään mä hoidan tän optikon ajanvarausasian". En siis ole varmasti unenpöpperössä unissani heittänyt niitä roskiin
-Koko huoneeni - itse asiassa sittemmin ihan koko omakotitalomme - on remontoitu täydellisesti, tapetoitu, lattiat vaihdettu jne. Olisi todellakin tullut pattereiden välistä vastaan
-Materiaali oli tosi kovaa. En ole voinut pureskella ja syödä rautoja unissani :D
-Raudat myös pysyivät suussani täydellisesti koko yön. Olin tuolloin jo täysin tottunut niihin, pidin niitä kuuliaisesti ohjeiden mukaan myös päiväsaikaan tunnin ajan
KAIKKI ehdotukset otetaan vastaan, että saadaan tämä mysteeri selvitettyä :DD
Onko sulla sisaruksia? Joku heistä tai hän kyllästyi narskutteluääniin ja heitti ne pois, eikä ole halunnut paljastaa asiaa.
Tai sitten olet nielassut ne.Ei ole yksinkertaisesti mitään mahdollisuutta, että olisin niellyt ne. Olisin tukehtunut :D
Mulla on pikkuveli, nukuttiin eri puolilla taloa. Nimenomaan en narskutellut nuo raudat suussani, kiitos rautojen! Velikin on nykyään 25, ja koko perhe on niin hyvää pataa, että olis varmasti jo hauskana vitsinä paljastanut tän jossain illanistujaisissa
Olet ehkä unissasi itse ne vienyt jonnekin.
Itse muistan kerran lapsena kun heräsin ja peitto oli kadonnut enkä muistanut mitä sille on voinut tapahtua. Se löytyi sitten ihan muualta, eli olin unissani sen vienyt muualle, mutta ei ollut mitään muistikuvaa asiasta, eikä kukaan koskaan puhunut että olisi nähnyt minua kulkemassa unissani.
Positiivisuus, elämä yleensäkin.
Löysin negatiivisuuden ja tylsyyden.
Vierailija kirjoitti:
Usko suomalaisiin poliitikkoihin.
Tässä ei ole mitään outoa.
hahaha tää oli hyvä!!!! Kunnon huppa siellä virkaintoisena. Uskollinenpa oli hukka!