Mitä sinulta on kadonnut oudosti eikä ole löytynyt?

Keltasankaiset aurinkolasit. Oli ulkomailta ostetut, joten ei ihan kauhean monella ole samanlaisia. Hävisivät meiltä kotoa.

Vuoroin vieraissa kirjoitti:

Voi kadonnut mystisesti vaikka mitä!

Tallilla katosivat saappaat jotka veli antoi minulle lahjaksi. Näin ne tallin kilpavarustelaatikossa myöhemmin. Kuittasin kaikkien nähden kassasta ne rahat takasin, omistaja antoi pikkulikkojen kautta minulle rosvon maineen. Töitä piti tehdä yötäpäivää hikipäässä palkasta ei tietoakaan, mikä ei tänäpäivänä menisi mitenkään läpi ilman oikeusprosessia. Vieläkin kuulen sen muijan puhuvan minusta rosvona vaikka koko kaupungissa kerrottiin että ko muija olisi pöllässyt srk kassasta 400 000 mutta suhteillaan armahdettiin kun oli lapsia.

Vicky Pollard!

Pikkulusikoita, jo parikymmentä vuotta. Aina ne vähenee ja joudun ostamaan uusia.

Muisti

Vierailija kirjoitti:

Passi katosi n. vuosi sitten. Pidin sitä aina samassa hyllyssä enkä ikinä tarvinnut yöelämään tms. Huomasin vaan että se ei ole enää siellä.. Asun 12 neliön solussa joten katoamisvaraa ei ole paljoa. Etsin 3kk kunnes oli tilattava uusi passi. Vanhaa ei edelleenkään ole löytynyt vaikka muuton vuoksi olen pakannut kaikki tavarani jo laatikoihin.... Missä helvetissä lienee.

Äiti epäili että eksäni (ero samoihin aikoihin) olisi vienyt sen :D

Minunkin ex vei eron yhteydessä passini, todistukseni ja valokuvani , sekä yhteiset rahat ( aika paljon )

No, sai syövän  itseensä

Piilotin korurasia,j ossa on arvokkaimmat koruni, matkalle lähtiessä. En muista minne. En vähään aikaa niitä kaivannut.n iso talo, niin kestää  aika kauan etsiä

Lapset. Exän löydettyä uuden kumppanin, ovat lapset vieraantuneet, enkä enää pariin vuoteen ole tavannut. Ei auta tapaamissopimukset eikä muut. Lapsilla on tapaamis oikeus, mutta etävanhemalla ei mitään oikeuksia.

Pullo rommia. Ostin pikkupullon (20cl) rommia ihan vaan jotta voin tehdä muutaman drinkin takapihan terassilla viikonloppuna. Laitoin sen heti kotiin tultua piiloon ettei loppasuu mieheni horaisisi sitä tilkkaa kitusiinsa. Nyt en sitten muista itsekään mihin sen piilotin, joten oli pakko ostaa uusi. Kaikki mahdolliset paikat on koluttu.

Jossain vaiheessa löytyy talosta minikokoinen piilopullo, ehkä seuraavassa muutossa. Tai sitten jää uuden omistajan iloksi.

1. Lompakko autoon: laitoin kassin takapenkille, ajoin pari km ja kun pysäköin, oli kassi kumollaan. Lompakkoa ei löytynyt ikinä.

2. Lompakko markettiin: laitoin pikkulaukun ostoskärryyn ja sitten whims se oli poissa. Jonkun täytyi varastaa, mutta ilmeisesti ei koskaan ottanut kortteja käyttöön, kun ei ole tullut ylläreitä.

3. Ompelukoneen "laukku" eli semmoinen kotelo joka naksautetaan koneen päälle, kun ei ole käytössä: otin koneen esille, kansi takaisin hyllylle, jossa kone on varatoituna. Sitten ompelin ja kone oli esillä muutaman päivän. Koteloa ei enää koskaan näkynyt. Säilytyspaikka oli kirjahylly vaatehuoneessa ja hyllyn edessä oli vaatetanko (siis pitkulaisen vaatehuoneen perällä, vaaterekin takana). En kerta kaikkiaan käsitä!

4. Jätesäkillinen laukkuja, vöitä ja kenkiä: pakkasin muuttoa varten ja jossakin vaiheessa uudessa kodissa tajusin, että eipä ole tullut mikään niistä vastaan. Menikö lie kaatopaikalle vahingossa? 

Vierailija kirjoitti:

Liukuvoide! Katosi makuuhuoneen hyllyn päältä jäljettömiin. :D Ei löytynyt edes muutossa, vaikka koko kämppä tyhjennettiin. Onneksi ei ollut kovin suuri menetys, mutta ihmeteltiin miehen kanssa, ettei kukaan nyt varmaan sellaista varasta?! :D

Miehesi hoito ottanut mukaansa, jotta sinä tajuaisit että miehesi on pettänyt sinua....

Järki.

Poikuus

Multa katosi vuosi sitten mystisesti Joe Blascon sellanen peitevoidepurkki. Vähän aikaa sitten löysin sen vahingossa-mieheni toalettipussista!hän kuulemma ottanut sen itselleen kun oli toimiva satunnaisiin finnien peittämiseen. Olin ihan hämilläni- siitä, että kylmän viileästi & sanomatta mitään vie naisen meikkituotteen, ja vieläpä omaan käyttöönsä.

Noin 10v. sitten kaaduin kotimme jäisellä pihamaalla. Minulla oli n. 1000.-€ maksavat silmälasit, jotka katosivat siinä rytäkässä. Ei ole muuten tulleet vastaan vieläkään. Vuonna -88 panin kossupullon varaston hyllylle odottamaan parempia tai pahempia aikoja. Ei ole sen jälkeen mikäänlaista havaintoa.

Multa katosi ysärillä säädeltävä pääpanta. Sellaisia ihme hirvityksiä, mitkä eivät olleet millään tavalla käytännöllisiä ja aivan tosi vaikeita käyttää, mutta toimivat kuitenkin jotenkin. Ostin itselleni sellaisen ja käytin sitä aikani, kun jätin sen yhdelle hyllylle missä säilytin yleensäkin tavaroitani. 

Lupasin antaa sen kaverilleni ja pääpantaa ei yhtäkkiä löytynytkään mistään. Etsin joka kolkan ja nada. Ei hajuakaan missä on. Yhtäkkiä serkkuni tulee käymään ja hänellä on päässään tismalleen samanlainen. Kun kysyin mistä se on samanlaisen saanut, niin kuulemma äiti on kaupungilla tullut ostamaan hänelle sellaisen. 

Sanoin serkkuni siskolle siitä, niin siskonsa kärytti ja sanoi ettei tasan ole äiti hommannut. Tässäkään kohtaa serkun pokka ei pettänyt. 

Myöhemmin testasin sitä huvikseni ja aloin selittämään, että minullakin on sellainen, ja tarkoitus oli antaa se ystävälle. Serkkuni riisui omansa päästään ja antoi minulle - ihmettelin elettä. 

Olin tosiaan 12. Serkku 18 vuotias. Nyt tajuan, että hänhän varasti sen. 

Eilinen päivä

Kokonainen avainnippu. Ei se päivittäin käytössä oleva onneksi, mutta toinen lähes yhtä tärkeä. Katosi sitten varaston avaimet, pyörän avaimet ja työpaikan avaimet muun muassa.

Eivät löytyneet edes muutossa, kun asunto lopulta täysin tyhjennettiin ja siivottiin

Bruttopalkasta katoaa aina liikaa.

Nettotulot on suomessa todella matalat.

Jos verosi on 30% ei käteen jää 70 % vaan vaivaiset 62 % sillä veron lisäksi systeemi kynii noin 8 % eläke ja sotumaksua.

Aika moni ei edes tiedä tätä perusasiaa.

Suomen keskiluokka on köyhä ja se johtuu vain liian vassarimaisesta politiikasta.

Vanhempani saivat 50-luvulla häälahjaksi Scandia-aterinsetin. Monien mutkien jälkeen muutin nykyiseen kämppään kahden aterimen kanssa. Soppalusikka ja haarukka, joka katosi jossain vaiheessa. Olen keittiön valtias, tiskaan ja teen meillä ruoat. Olen myllännyt koko kämpän löytääkseni sen. Pidän Scandiasta (vaikka suunnittelija itse ei) ja olisihan sillä tunnearvoakin. Kaksi vuotta olen nyt haarukkaa etsinyt.

Meiltä katosi kerran pieni Oiva Toikan lasilintu. Se oli ollut vuosikausia samalla paikalla eteisen ikkunalaudalla, ja yhtäkkiä äitini tajusi, että lintua ei ole missään. Sitä etsittiin ja etsittiin, ei löytynyt ja vähitellen asia unohtui. Arviolta viitisen vuotta katoamisen jälkeen lintu löytyi vanhempieni vaatehuoneen perimmäisestä nurkasta, korista jossa oli vanhoja tyynyliinoja. Katoamisen aikaan meillä oli sukulaisperhe kylässä ja kaksi pientä vierasta, n. 8-vuotiaat tytöt, olivat leikkineet sillä ja tehneet linnulle pesän koriin. Siinä se lepäsi, pehmeässä linnunpesässä.